keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Vanhanen: Ruotsin Nato-jäsenhakemus aiempaa ohuemman langan varassa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

Vanhanen: Ruotsin Nato-jäsenhakemus aiempaa ohuemman langan varassa

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen katsoo, että Suomessa on syytä seurata tarkasti Ruotsin sosiaalidemokraattien Nato-linjauksia. Demarien kanta on ratkaiseva, koska Ruotsin kaikki neljä porvaripuoluetta ovat jo Natoon liittymisen kannalla.


Matti Vanhanen
Matti Vanhanen Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Keskustan Matti Vanhanen kehottaa suomalaisia päättäjiä pitämään silmällä Ruotsin lähentymistä Natoon. Vanhanen kirjoittaa Suomen ja Ruotsin Nato-suhteesta keskiviikkona julkaistussa Ulkopolitiikkaa-kirjassa. Kirja on Vanhasen omakustanne.
Vanhasen mukaan Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta avainasemassa ovat nyt sosiaalidemokraatit, kun kaikki porvaripuolueet ovat asettuneet Nato-jäsenyyden kannalle.
– Allianssin uudesta kannasta seuraa, että SDP:n kannan muutos riittää tästä eteenpäin todella dramaattiseen muutokseen Ruotsin asemoitumisessa. Ruotsin SDP:ssä päätöksenteon valmistelee lopulta melko pieni joukko, Vanhanen kirjoittaa.
Vanhanen sanoo kirjassa, että hän on pitänyt satunnaisesti yhteyttä Ruotsin demareihin ja sen perusteella Ruotsin SDP:ssä ei harkita kannan muuttamista. Vanhasen mielestä kysymys on Suomen kannalta kuitenkin "aikaisempaa ohuemman langan varassa".
Itämeren vakauden kannalta on nyt Vanhasen mielestä tärkeää, että Suomesta pidetään tiiviisti ja laajasti yhteyttä Ruostin päätöksentekijöihin.

Hävittäjähankintaa Ruotsista harkittava

Vanhanen kannattaa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistämistä.
Vanhanen heittää kirjassa ilmaan ajatuksen, voisiko ilmavoimien Hornetit korvata ruotsalaiselle alustalle rakennetulla hävittäjällä.
– Suuntaudun vahvasti siihen, että hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta, tietty laajempi etu voisi olla saavutevissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla. Se kuitenkin edellyttäisi luultavasti varmuutta siitä, että aseteknologiassa voisimme saada muualta huippulaatua, vaikka alusta olisikin ruotsalainen.
Samalla Vanhanen muistuttaa, että pienellä maalla ei ole varaa muuhun kuin parhaan suorituskyvyn hankkimiseen.
– Parhaimmillaan kuitenkin Suomen ja Ruotsin teollisuusyhteistyö tällä alalla voisi tarjota koko Suomi-Ruotsi-alueen suorituskyvyn parantumista, Vanhanen kirjoittaa.

Henkilökohtaisia aktiviteettipalikoita uuteen järjestykseen...

Olen aivan viime aikoina - taas kerran - pistänyt henkilökohtaisia aktiviteettipalikoita uuteen järjestykseen. Se ei ole minulle uutta, sillä olen vastaavalla tavalla tehnyt jotakuinkin jokaisen vuoden alussa jo vuosikymmenien aikana.
Ne eivät ole olleet mitään uudenvuodenlupauksia vaan käytännön realiteettien aikaansaannoksia...

Olen taannoin onnistunut jättäytymään monista turhanpäiväisistä asioista ulkopuolelle, mutta rehellisesti sanottuna olen jäänyt niin sanotustusti roikkumaan joihinkin asioihin vanhasta muistista ja/tai kyseenalaisesta velvollisuuden tunteesta.

Tämän vuoden aikana lupaan itselleni ja nimenomaan vaimolleni, että olen entistäkin enemmän läsnä juuri tässä hetkessä.
Priorisoin joitakin asioita uudelleen toki avoimesti todeten, että kyllä ne pääsääntöisesti ovat tälläkin hetkellä kohdallaan.

Työssä ollessani totesin usein oppilailleni, että minä vihaan turhaa työtä kuin ruttoa. Näin on tilanne edelleenkin. Välillä minuunkin hiipii voimattomuuden tunne tai ainakin lähes sellainen.

Muun muassa tänään, vuosien, oikeastaan vuosikymmenien aikaisen vakisoittajani kanssa keskusteltuani. Hän on minun oma "häirikkösoittajani", jota olen yrittänyt auttaa - edelleenkin - mutta välillä tuntuu, että voimavarani loppuvat. Totaalisen turhaa ja turhauttavaa vanhojen asioiden vatvomista > suoraan suomennettuna paskan jauhamista...  



Salasana, salasana, salasana...

Kirottu ja siunattu salasana! Itselläkin on useita salasanoja. Toistaiseksi olen niiden kanssa jotakuinkin selvinnyt, silloin kun niitä rauhassa saa muistella/etsiä. Äkkinäisessä tilanteessa, kun esim. tietotekniikka-asiantuntijani päivitysten yhteydessä toteaa: "Kirjoitahan se salasana uudestaan!" salasana saattaa hetken olla hakusessa...

Tällä hetkellä eri laitteilla on vielä eri salasanat, yritän niitä todennäköisesti alla olevan artikkelin innoittamana hiukan tuunata - yhdistää... 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Näin selätät salasanakaaoksen: Neurologi ja tietoturva-asiantuntijat kertovat vinkkinsä

Salasanoja pitää muistaa jopa satoja. F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, Husin psykiatriakeskuksen neurologian erikoislääkäri Kati Juva ja Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija Ilkka Sovanto kertovat omat niksinsä

KOTIMAA  

Fakta

Millainen on hyvä salasana?

 Salasanan tulisi olla ainakin 12 merkkiä pitkä. Se ei saa sisältää omaa nimeäsi, käyttäjätunnustasi, yrityksesi tai yhteisösi nimeä, perheenjäsentesi tai lemmikkisi nimeä.
 Siinä ei ole omaa syntymäaikaasi tai oikeita sanoja.
  Se eroaa selkeästi aikaisemmasta salasanastasi.
 Salasanan pitäisi sisältää isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä, kuten @, %, !.
  Viime vuoden viisi suosituinta salasanaa Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa olivat 123456, password, 12345678, qwerty, 12345. Ne on helppo ulkopuolisen arvata.
Pankkikortti ja puhelin vaativat pin-koodin, työpaikan ja kodin tietokoneet omat salasanansa. Vielä pitäisi muistaa sähköpostitilien, nettikauppojen ja muiden palvelujen tunnukset.
Nykyihminen tempoilee salasanaviidakossa, joka on soluttautunut arkeemme pikku hiljaa.
”Jo kreikkalaiset historioitsijat tunsivat salasanan käsitteen ennen ajanlaskumme alkua. Polybius kirjoitti, että salasanaa on käytetty roomalaisten yövartioryhmien keskinäisessä tunnistamisessa”, Tampereen teknillisen yliopiston professori Pekka Loula sanoo.
Salasanan voi määritellä tunnisteeksi, jolla pystytään identifioimaan henkilö luotettavasti.

Tietokoneisiin käyttäjätunnukset ja salasanat tulivat 1960-luvun alussa, kun yhtä konetta alkoi käyttää useampi kuin yksi ihminen.
Tavalliselle väelle ne tulivat tutuiksi 1980-luvulla, kun tietojenkäsittelyyn tarkoitetut kotikoneet yleistyivät.
Nykyisin kotikoneellakin on aikaisempaa merkittävämpiä sisältöjä, kuten sähköpostitilejä ja valokuvia. Koneeseen eivät pääse käsiksi kuin salasanan tietävät, jos ei ole muuttanut asetuksia siten, että käyttöjärjestelmä ei kysy salasanaa.
”On vaikea jäljittää sitä ajankohtaa, missä laitteen tai sen sisältämän tiedon arvo on noussut niin korkeaksi, että sitä alettiin suojaamaan”, Aalto-yliopiston professori Jukka Manner tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselta sanoo.
Tulevaisuudessa saatamme vapautua kymmenien salasanojen muistamisesta.

Omilla pankkitunnuksilla pääsee jo useaan kotimaiseen palveluun. Tietoturvayhtiöt tarjoavat erilaisia salasanojen hallintaohjelmia: käyttäjällä on hallussaan yksi salasana, jonka muistamalla ohjelma antaa käyttöösi muut salasanat. 
Advertisement
Joihinkin älypuhelimiin ja tietokoneisiin voi kirjautua omalla sormenjäljellä, joka painetaan lukijaan. Salasanana voidaan käyttää myös silmän iiristä tai kasvoja.
Loulan mukaan biometrisiin tunnisteisiin sisältyy kuitenkin vielä niin paljon ongelmia, ettei niitä kannattaisi yksistään käyttää salasanana.
Tulevaisuudessa onkin todennäköistä, että järjestelmään tai koneeseen pääsee vasta, kun salasanan lisäksi antaa sormenjälkensä.
Tai esimerkiksi muistitikun, jonka avulla voi avata salasanoja sisältävän tiedoston tietokoneelta.
Omien salasanojen turvallisuus kannattaa varmistaa, koska pahimmillaan joku voi varastaa identiteettisi vaikka viemällä suojaamattoman älypuhelimen.
”Tyypillinen vahinko on, että hyökkääjä saa tätä kautta sähköpostiohjelmiston salasanan käyttöönsä, menee verkkokauppaan ja tekee tilauksen”, Loula sanoo.
Vahinkoa voi aiheutua myös käyttäjän edustamalle yritykselle tai yhteisölle, jos hyökkääjä pääsee yrityksen intranettiin.
”Jos hyökkääjä pääsee jonkun käyttäjätilille, hän voi yrittää käynnistää palveluja, joilla saisi ylemmän käyttäjän käyttäjäoikeuden eli admin-oikeuden.”
”Näin voi tuhota tietoa, ladata haitta- tai vakoiluohjelmia, mitä tahansa”, Pekka Loula sanoo.
Anna ohjelman luoda ja muistaa salasanasi
Kuinka monta salasanaa ihminen voi oppia ja muistaa, F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen?
KIMMO MÄNTYLÄ
Mikko Hyppönen
Mikko Hyppönen
”Aikoinaan meille opetettiin, että pitää valita joka palveluun erilainen, monimutkainen, vaikea ja pitkä salasana eikä sitä saa kirjoittaa mihinkään muistiin. No, nämä säännöt olivat ajalta, jolloin ihmisten piti muistaa korkeintaan viisi salasanaa. Nykyään käyttäjillä voi olla kymmeniä tai jopa satoja salasanoja eri palveluihin. Vanhat neuvot eivät enää mitenkään toimi. Suosittelen salasanojen muistelemisen sijaan käyttämään salasanan hallintaohjelmaa: se muistaa salasanat puolestasi.”
Montako salasanaa sinun pitää muistaa ja miten muistat ne?
”Minulla on salasananhallintaohjelmassa talletettuna salasana yli 300 eri palveluun. En voisi mitenkään muistaa niitä itse.”
Osa palveluista pakottaa uusimaan salasanan säännöllisesti. Miten se kannattaa tehdä?
”Kannattaa antaa ohjelman luoda uusi salasana, jolloin se on varmasti tarpeeksi pitkä ja monimutkainen.”
Voiko verkkoselainten muistia käyttää apuna?
”Selaimen voi laittaa muistamaan salasanasi, mutta ei kannata. Salasanaohjelmat integroituvat selaimiin ja hoitavat tämän turvallisemmin.”
Mitkä ovat pahimpia mokia, joita voi tehdä muistaakseen salasanat? Mitä itse olet tehnyt?
”Pahin moka lienee se, että käyttää samaa salasanaa sekä jossain tärkeässä palvelussa että jossain huuhaa-palvelussa.”
Neurologi neuvoo muuntelemaan yhtä salasanaa
Miten salasanat kannattaa luoda, jotta ne muistaa, Husin psykiatriakeskuksen neurologian erikoislääkäri Kati Juva?
Kati Juva
Kati Juva
”Monilla on tai kannattaisi olla joku perussalasana, joka pysyy samana, ja jossa on numero, iso kirjain sekä erikoismerkki: esimerkiksi abC123#. Vaihtuva osa voi liittyä esimerkiksi ajankohtaan, esimerkiksi 2016abC123# tai kevät16abC123#, 16-1abC123# tai tammiabC123#. Nämä voivat toki olla arvattavissa. Mitä tahansa ajan mukana muuttuvaa muuttujaa voi käyttää monimutkaisemmin, esimerkiksi 100 miinus oman lapsen ikä.”
Montako salasanaa sinun pitää muistaa ja miten muistat ne?
”Minulla on aivan liikaa salasanoja. Varsinaisella työpaikallani Husissa on yksi salasana sekä Windowsiin että esimerkiksi potilastietojärjestelmään. Näihin pääsen myös sirullisella toimikortilla, jonka pin-koodi ei muutu. Helsingin kaupungin järjestelmään on toinen salasana. Sitten lääkäriaseman vastaanotolla on kaksi eri salasanaa, joista toisen voi korvata toimikortilla ja sen pin-koodilla. Tämän lisäksi on vielä yhden hoivaosaston järjestelmä, johon on kaksi salasanaa. Näissä järjestelmissä on myös monta käyttäjätunnusta. Sanokoot tietoturvaekspertit mitä tahansa, minulla on pakko olla nämä yhdistelmät kirjattuna. Logiikka ja muisti voisivat toimiakin, jos voisin vaihtaa salasanan kaikkiin yhtä aikaa, mutta osassa salasana ei vaihdu lainkaan, osassa vuosittain tai neljännesvuosittain ja yhdessä kuukausittain. Lisäksi on lukuisia paikkoja, kuten verkkokauppoja, joissa käytän yleensä käyttäjätunnuksena sähköpostiosoitetta ja abC123# -tyyppistä salasanaa.”
Kuinka monta salasanaa ihminen voi oppia?
”Ei liene estettä oppia useampiakin, mutta se vie kapasiteettia muulta aivotoiminnalta.”
Miten muististaan voi huolehtia ja miten sitä voi kehittää?
”Käyttämällä muistia sekä olemalla sosiaalinen ja aktiivinen. Pitämällä huolta terveydestään ja verenkiertoelimistöstä: korkea verenpaine, kolesteroli, diabetes, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö heikentävät muistia. Muistiharjoitukset auttavat kehittämään sitä osa-aluetta, mitä testataan: numerosarjojen opettelu edistää niiden oppimista.”
Mitkä ovat pahimpia salasanamokia tietoturvan kannalta? Mitä niistä olet itse tehnyt?
”Minulla on salasanat paikassa, josta joku voi ne yrittäessään saada. Olen kuitenkin varmistanut, että huomaisin, jos näin kävisi. Kerran kirjoitin yhden version salasanasta paperilapulle, joka jäi työpöydälle. Hieman sekava potilas nappasi lapun ja kysyi, mitä tämä on.”
Salasanat voi muistaa teemojen avulla
Miten salasanat kannattaa luoda, jotta ne muistaa, Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija Ilkka Sovanto?
Ilkka Sovanto
Ilkka Sovanto
”Luon salasanoja kahdella tavalla. Enemmistö salasanoista on koneen arpomia pitkiä merkkijonoja, joita minulla ei ole aikomuksena muistaa tai edes kirjoittaa itse. Näitä käytän useimpien nettipalveluiden kanssa. Muistettavaksi tarkoitetut salasanat luon yhdistelemällä erilaisia sanoja salalauseiksi, jotka ovat pitkiä, mutta muistettavissa.”
Montako salasanaa sinun pitää muistaa ja miten muistat ne?
”Pikaisella laskennalla pääsin reilusti sadan paremmalle puolelle. Suurimman työn hoitavat salasanan hallintaohjelmat, joita käytän useita. Useimmiten salasanat tulevat luontevasti lihasmuistista, mutta salalauseiksi rakennetut sanat ovat myös helposti palautettavissa mieleen tietyistä teemoista. Esimerkiksi Sirkka_Mummon maistuvaiset sähköankeriaat, Nam!”
Osa palveluista pakottaa uusimaan salasanan säännöllisesti. Miten se kannattaa tehdä?
”Saatan pysytellä samassa teemassa tai sitten salasananhallintasovelluksesta arvotaan vain uusi salasana.”
Voiko verkkoselainten muistia käyttää apuna?
”Verkkoselaimeen en tallenna salasanoja, koska haittaohjelmat vohkivat yleensä ensimmäisenä ne. Firefoxiin on mahdollista asettaa pääsalasana, joka ainakin tekee niiden viemisestä hieman hankalampaa.”
Mitkä ovat pahimpia mokia tietoturvan kannalta?
”Yleisin ja vakavin ongelma on saman salasanan kierrätys useassa palvelussa. Kun yksi palvelu murretaan, salasanaa kokeillaan muihinkin palveluihin. Itsekin myönnän joskus sortuneeni tähän.”

Wahlroos on tehnyt yläluokkaisesta ylimielisyydestä tavaramerkin...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: ”Nykyään on muodikasta käydä joogassa tai pilateksessa ja sillä tavalla pitää kropastaan huoli. Yhtä lailla politiikassa tai työelämässä olevan kannattaa päivittäin huoltaa omaa asennettaan ja mieltään. Ihmiset vaistoavat todella nopeasti, jos nöyryys on vaihtunut ylimielisyydeksi tai kun keskusteleva kuunteleminen on vaihtunut sanelemiseksi.”

 "Wahlroos on niitä harvoja, jotka pystyvät tietoisella ylimielisyydellä pönkittämään valta-asemaansa."

Kyllä - näin varmaan on ja hän mitä ilmeisemmin harjoittelee peilin edessä tuntikausia seuraavaa ulostuloaan. Onneksi hänen ylitsevuotavan itseriittoista olemustaan meidän ei tarvitse kuunnella ja nähdä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Niin kuin muistatte, hän on Suomen kuuluisin veropakolainen ja vaikuttaa pääasiassa läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa - hyvä niin.



Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Nalle Wahlroos on tehnyt yläluokkaisesta ylimielisyydestä tavaramerkin


Sana hallussa. Björn Wahlroos osaa vangita puheillaan.
Sana hallussa. Björn Wahlroos osaa vangita puheillaan. KUVA: SAMPO GROUP
Optio listasi Suomen 100 vaikutusvaltaisinta henkilöä kymmennessä eri kategoriassa. Yksi Suomen talouden pitkäaikaisista vaikuttajista on pankkiiri Björn Wahlroos. Mutta miksi Wahlroosia kuunnellaan?
Vallan retoriikkaa tutkineen Juhana Torkin mukaan kyky kuunnella on nykyään loisteliasta puhekykyä tärkeämpää.
Nykyään iso osa vallasta perustuu puheeseen ja etenkin puheella hankittuun luottamukseen, linjaa puhetaidon kouluttaja, kirjailija Juhana Torkki.

Hän on kirjoissaan analysoinut, kuinka tarinoiden illuusiota ei aseteta kyseenalaiseksi ja miten hyvin esimerkiksi nykyinen ulkoministeri Timo Soini on valjastanut tarinan poliittisen vallan välineekseen.
On Torkki pohtinut sitäkin, miksi pankkiiri Björn Wahlroosin puheet lähestulkoon aina päätyvät mediaan. Wahlroos on yksi talouden vaikuttajista, jotka valikoituivat Option listalle talouden tärkeimmistä vallankäyttäjistä.
Wahlroosin ulostulot ovat Torkin mukaan kiinnostavia siksi, että tämä on tehnyt yläluokkaisesta ylimielisyydestä tavaramerkin. Wahlroos on niitä harvoja, jotka pystyvät tietoisella ylimielisyydellä pönkittämään valta-asemaansa.
”Pääministeri Juha Sipilä (kesk), valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ja ulkoministeri Timo Soini (ps) taiteilevat koko ajan tällä samalla ylimielisyyden trapetsilla”, Torkki sanoo.
Vaikka vallan retoriikasta tulee ensimmäisenä mieleen itsevarmuus, mahtipontisuus ja vaikuttava ilmaisu, nykyään kyky kuunnella on Torkin mielestä tärkeämpää kuin kyky loistaa puheellaan. Luottamuksen rakentaminen, hoitaminen ja säilyttäminen ovat vallan keskiössä. Luottamuksen siamilaiset kolmoset ovat kuunteleminen, kunnioittaminen ja keskusteleminen.
”Jos ihmiset kokevat, että puhuja ymmärtää, kuuntelee ja katsoo yleisöään ylöspäin, puhuja ansaitsee luottamuksen. Kuuntelijalle pitää syntyä tunne, että puhuja on kiinnostunut hänen hyvästään. Nyky-yhteiskunnassa valtaa ylläpidetään pehmeillä arvoilla.”
Politiikassa on nähty usein, kuinka nopeasti luottamus katoaa. Yksi hetki, väärät sanat ja luottamuksen pääoma humahtaa nollille. ”Silloin on yleensä käynyt niin, että vallassa olevan ihmisen asenne on korruptoitunut.”
Viime syksynä ilmestyneessä kirjassaan Juhana Torkki korostaa oman mielen ja asenteen huoltamista.
”Nykyään on muodikasta käydä joogassa tai pilateksessa ja sillä tavalla pitää kropastaan huoli. Yhtä lailla politiikassa tai työelämässä olevan kannattaa päivittäin huoltaa omaa asennettaan ja mieltään. Ihmiset vaistoavat todella nopeasti, jos nöyryys on vaihtunut ylimielisyydeksi tai kun keskusteleva kuunteleminen on vaihtunut sanelemiseksi.”

Stora Enson Kemijärven raunioille nousee uutta...

Stora Enson Kemijärven raunioille nousee uutta - hyvä niin - vaikka tosin toisella yrittämällä. Toivottavasti vielä lisää biotuotetehtaan muodossa. Tosin tuon biotuotetehtaan omistus- ja käynnistyskuviot askarruttavt monien mieltä. Pohja ei ole kovin tukeva...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kemijärvelle 44 miljoonaa investoinut Kylävainio: ”Johtajan lähdössä ei dramatiikkaa”

JUSSI LEINONEN
Keitele Groupin Ilkka Kylävainion mukaan Kemijärven sahan ja liimapuutehtaan alku on sujunut hyvin, vaikka investointi onkin tullut jo toistakymmentä miljoonaa euroa kalliimmaksi kuin alkujaan arvioitiin.

Lappi Timberin toimitusjohtaja Pekka Tuovisen lähtöön Kemijärven tehtaan toimitusjohtajan tehtävistä ei liity dramatiikkaa, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio.
Keitele Forest -konserni osti viime viikolla pienosakkailta eli Tuoviselta ja hänen veljeltään heidän yhdeksän prosentin osakekantansa yhtiöstä. Samassa yhteydessä Pekka Tuovinen siirtyi pois yhtiön palveluksesta ja Kylävainio otti toimitusjohtajan tehtävät hoitaakseen.
Kylävainion mukaan tehdasta perustettaessa osakassopimukseen kirjattiin, että Keitele voi ostaa pienosakkailta heidän osakekantansa, ja heidän on ne pyydettäessä myytävä.
Sitä, miksi myynnin aika tuli juuri nyt, Kylävainio ei kommentoi.
– Se on yhtiön sisäinen asia. Kyseessä on osakassopimuksen mukainen järjestely, joka on kaikessa sovussa sovittu ja tehty.
Kylävainion mukaan konserni osti koko osakekannan itselleen siksi, että investointien jatkaminen on helpompaa, kun yhtiöllä on yksi vahva omistaja.
– Yhtiö haluaa sitoutua toimintaan Kemijärvellä sadan prosentin omistuksella. Haluamme johtaa Lappi Timberiä tiiviisti osana konsernia, Kylävainio kertoo.
– Suurella yhtiöllä on parempi valmius investoida kuin yksityisillä henkilöillä, Kylävainio selvittää.
Ensi kesänä alueelle rakennetaan 1,5 miljoonalla tehdasraide junakuljetuksia varten sekä varastoja. Vuoden 2017 aikana valmistuu lisää kuivaamotilaa neljällä miljoonalla eurolla. Lisäksi tuotannon kaksinkertaistamiseen tarvitaan käyttöpääomaa. Yhteensä näihin investointeihin kuluu kahden vuoden aikana kymmenen miljoonaa euroa.
Pekka Tuovinen toteaa, että lähtöön ei liity mitään erikoista. Tiivis työ tehtaan käynnistämisessä on tehty, ja jatkossa toimitusjohtajuus hoituu konsernin pääpaikalta Keiteleeltä.
– Saha on valmis ja toimii. Ei tässä ole sen kummempaa, nyt oli hyvä hetki, Tuovinen sanoo.
Kalaverkoilta puhelimitse tavoitettu Tuovinen aikoo pitää lomaa ennen seuraavaan tehtävään hakeutumista. Tehtaan käynnistäminen oli tiivis urakka.
– Viime vuodet ovat olleet työntäyteisiä, hän toteaa.
Lappi Timber ja Keitele Wood Products ovat investoineet Kemijärven sahalle ja puutuotetehtaalle jo 44 miljoonaa euroa. Tästä Lappi Timberin sahan osuus on noin 34 miljoonaa.
Investoinnit ovat valtavat, mutta Kylävainio muistuttaa, että konsernin liikevaihtokin on mittava ja kasvussa.
Yhtiön liikevaihto oli elokuussa päättyneellä tilikaudella 170 miljoonaa euroa ja yhtiön myynti kasvoi 16 prosenttia. Kuluvalla tilikaudella liikevaihto nousee yli 200 miljoonaan.
Kylävainio muistuttaa, että perheyritys on käyttänyt 34-vuotisen toimintansa aikana investointeihin yli 170 miljoonaa euroa.
Kilpailu sahatavaramarkkinoilla on tiukkaa, mutta esimerkiksi Kiinan markkinat ovat kovassa kasvussa. Konsernin päämarkkina-alueet olivat Aasia, Japani, Pohjois-Afrikka ja Eurooppa.
Kylävainio odottaa myönteistä päätöstä Kemijärvelle rakennettavasta biotuotetehtaasta vielä tänä vuonna. Keiteleelle olisi edullista, että sivutuotteet, kuten hakkeen, voisi käyttää naapurissa sen sijaan, että se pitää kuljettaa Kemiin.
MIKÄ?

Keitele Group

Lappi Timberin saha aloitti toimintansa Kemijärvellä vuoden 2015 alussa.
Sahausmäärä on aluksi 150 000 kiintokuutiometriä vuodessa.
Keitele Wood Products Oy:n liimapuutuotanto alkoi syksyllä 2015.
Sahalla ja puutuotetehtaalla on nyt töissä 70 ihmistä.
Työpaikkojen määrä nousee ensi vuonna noin sataan.
"Yhtiö haluaa sitoutua toimintaan Kemijärvellä sadan prosentin omistuksella. Haluamme johtaa Lappi Timberiä tiiviisti osana konsernia."
Ilkka Kylävainio
toimitusjohtaja, Keitele Timber Oy

Suomessa päivä pitenee jo harppauksittain...

Suomessa päivä pitenee jo harppauksittain ja sen kyllä huomaa... 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Päivä pitenee jo harppauksittain – helmikuun alussa aurinko aikaistaa nousuaan päivittäin jo parilla minuutilla

KOTIMAA 
ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA
Päivä pitenee, koska pohjoinen pallonpuolisko on taas kääntymässä aurinkoa kohti.
Päivä pitenee, koska pohjoinen pallonpuolisko on taas kääntymässä aurinkoa kohti.

Fakta

Pohjoinen pallonpuoli kääntyy aurinkoon

 Päivä pitenee, koska pohjoinen pallonpuolisko on taas kääntymässä aurinkoa kohti.
 Auringon pohjois–eteläsuuntainen liike kertoo, miten nopeasti ja miten ylös aurinko nousee. Joulukuussa talvipäivänseisauksen aikaan pohjois–eteläsuuntainen liike on lähes olematonta. Kevätpäiväntasauksena se on suurimmillaan.
 Päivä ja yö ovat yhtä pitkiä kevätpäiväntasauksen aikaan maaliskuussa ja syyspäiväntasauksen aikaan syyskuussa.
 Tänä vuonna kevätpäiväntasaus on palmusunnuntaina 20. maaliskuuta.
Päivä pitenee nyt vauhdilla. Joulukuisesta talvipäivänseisauksesta alkanut päivän pidentyminen kiihdyttää vauhtiaan maaliskuiseen kevätpäiväntasaukseen saakka.
Kun talvipäivänseisauksen jälkeen valon määrä lisääntyi vaivaiset viisi minuuttia viikossa, nyt helmikuun ensimmäisellä viikolla Helsingissä aurinko aikaistaa nousuaan päivittäin jo reilulla parilla minuutilla.
”Ei se enää kovin paljon tästä nopeudu, mutta jonkin verran kyllä”, sanoo erikoissuunnittelija Asko Palviainen Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.
Maaliskuussa kevätpäiväntasauksen alla aurinko aikaistaa nousuaan päivittäin kolmisen minuuttia.
Nyt tiistaina 2. helmikuuta aurinko nousi kello 8.34, sunnuntaina se nousee jo 12 minuuttia aiemmin.
”Kahden viikon kuluttua se nousee jo puolta tuntia aiemmin”, Palviainen laskee.
”Kun päivä pitenee molemmissa päissäään, päivä pitenee reilu viisi minuuttia päivästä toiseen mentäessä. Se tarkoittaa, että vajaassa parissa viikossa päivälle tulee pituutta jo tunti lisää.”
Nyt Helsingissä päivän valoisa aika on parisen tuntia pitempi kuin talvipäivänseisauksen aikaan.
Pohjoisessa valo lisääntyy suhteessa nopeammin.
Utsjoella puolitoista kuukautta kestänyt kaamosaika, jolloin aurinko ei noussut lainkaan, päättyi 17. tammikuuta. Nyt siellä koetaan jo viiden tunnin päivä.
”Suhteessa nousu on suurempaa, mutta päivän pituus on siellä edelleen selvästi lyhyempi kuin Etelä-Suomessa”, Palviainen sanoo.
Erot päivän pituudessa tasoittuvat kevätpäiväntasaukseen mennessä.
Valon lisääntymisen voi havaita jo nyt, jos sitä seuraa säännöllisesti. Palviainen neuvoo seuraamaan auringonnousua tiettyyn aikaan aamusta ja kiinnittämään huomiota, mihin aikaan se on tietyn merkin esimerkiksi talon yläpuolella.
”Kun on joku merkki ja auringonnousua seuraa päivästä toiseen, jo muutaman päivän kuluttua huomaa, että kas aurinko onkin jo kymmenen minuuttia aikaisemmin sillä kohdalla. Ja kahden viikon kuluttua jo puolta tuntia aiemmin”, Palviainen sanoo.