Lumitöiden ja sydänkohtausten yhteydestä uutta tietoa – Fiskars: Monella liian iso kola
Lumitöistä aiheutuneita sydänkohtauksia näyttäisi tapahtuvan erityisesti silloin, kun sää kylmenee yllättäen. Äkkikuolema voi edelleen olla ensimmäinen oire sepelvaltimotaudista – ja samalla viimeinen. Lumityökaluvalmistaja Fiskarsin mukaan miehillä on taipumus isotella lumityökalujen kanssa.
Lumityöt ovat vuodesta toiseen yleisin syy rasituksen aikana tapahtuviin äkillisiin sydänkuolemiin, sanoo Oulun yliopistollisen sairaalan kardiologian professori Heikki Huikuri. OYS:n ja Huikurin sydänpysähdysaineisto kattaa 4 000 suomalaisen tiedot 15 vuoden ajalta. Aineiston mukaan 20–30 prosenttia kaikista äkillisistä sydänkuolemista tapahtuu rasituksen aikana.
– Lumitöitä tehdessä tapahtuu kahdentyyppistä rasitusta, dynaamista ja isometristä. Dynaaminen on samanlaista kuin vaikkapa juostessa. Isometristä taas on, kun lähdetään työntämään kolalla raskaita lumimassoja, niin verenpaineessa tapahtuu hyvin äkillisiä muutoksia, Huikuri sanoo.
Lumitöissä sydämen syke sekä ala- ja yläverenpaine nousevat. Samaan aikaan kylmässä ulkoilmassa verisuonet ja sepelvaltimot supistuvat. Näissä oloissa sydän joutuu tekemään enemmän töitä. Tilannetta vaikeuttaa, jos elimistöä ei ole ehditty totuttaa kylmään.
– Meillä on alustavia havaintoja, että sydänkohtaukset liittyvät niihin tilanteisiin, missä sää yllättäen kylmenee. Sitä näyttäisi tapahtuvan sekä syksyllä että talvella, Heikki Huikuri toteaa.
”Iso ei ole parempi tässä leikissä”
Lumityökalujen markkinajohtaja Fiskars tietää lumitöiden riskit. Yhtiö tekee lääkäreiden kanssa yhteistyötä esimerkiksi videoimalla, miten ihmiset käyttävät lumityökaluja. Eri maissa lumitöitä tehdään eri tavoin ja Suomessa työkalut ovat usein käyttäjälleen liian isoja.
– Suomalaiset miehet sanovat että kolan pitää olla isompi, että saa nopeammin tehtyä lumitöitä, mutta iso ei ole parempi tässä leikissä, sanoo Fiskarsin tuotekehitysjohtaja Petteri Masalin.
Suomalaisten ongelma on siis, että ostetaan omiin voimiin nähden ylisuuret lumityökalut. Kova rasitus tulee siitä, että liian isot työkalut otetaan liian täyteen.
Tapa tehdä lumitöitä on Fiskarsin havaintojen mukaan muuttunut. Nykyään pihojen kulkuväylät putsataan lähes paljaaksi, kun vielä muutamia vuosia sitten pihoihin oli tapana jättää muutaman sentin lumipatio, jonka päällä kolakin kulki. Nyt kenenkään ei haluta liukastuvan ja lumet poistetaan jo lainsäädännön vuoksi erityisen tarkasti.
Toki muuttunutta on lumikin. Lauhoissa talvissa pitkävartinen lumenrullain tai -työnnin olisi usein kolaa terveellisempi.
”Jätä lumityöt vaimolle”
Fiskarsin mukaan lapioista paras on sellainen, jossa on muotoiltu pohja. Olennaisempaa kuin lapion materiaali tai pinnoite on lavan muotoilu. Mitä laatikkomaisempi lapio on, sen enemmän lumi siihen takertuu.
Voimien säästämiseksi voi lapaan myös ruiskuttaa silikonia tai voidella se vaikka kynttilävahalla. Vanhalla kansalla oli myös kikka, jossa peltilapion lapaan tehtiin muutama reikä. Märän loskan seasta vesi valui pois ja heitettävä lasti keveni.
Vanha lääkärisanonta puolestaan kuuluu, että äkkikuolema on usein sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire. Nykyään harva kuolee kolan varteen täysin yllättäen, mutta lumityöt kyllä paljastavat usein sepelvaltimotaudin ensimmäiset oireet.
Monille keski-ikäisille ja varttuneemmille miehille lumitöiden tekeminen isolla kolalla, lapiolla ja egolla on kuitenkin kunnia-asia. Sydänperäisiin äkkikuolemiin erikoistuneella professori Heikki Huikurilla onkin vakiosanonta miehille, joilla on ollut sepelvaltimotaudin oireita.
– Sanon aina, että jätä lumityöt vaimolle.
Lapin uutiset
