maanantai 25. tammikuuta 2016

Analyysi: SAK suostuisi "Suomen malliin" jo syksyn liittokierroksella...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka 


Analyysi: SAK suostuisi "Suomen malliin" jo syksyn liittokierroksella

Palkansaajakeskusjärjestö SAK muistutti joukkovoimastaan kokoamalla yli 400 luottamusmiestään lauantaina Tampereelle. Kokous ei ollut niin uhmakas kuin ennakkoon olisi saattanut kuvitella, sillä puheenjohtaja Lauri Lyly taitaa olla tuomassa uusia esityksiä neuvottelupöytään, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Pirjo Auvinen.


SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly Tampereella 23. tammikuuta Kuva: Kalle Parkkinen / Lehtikuva

Tampere ja Hämeenpuiston Puistotorni oli ainakin kolmella tavalla vertauskuvallinen paikka pitää SAK-lainen hengennostatustilaisuus.
Kokoussali oli sama, missa SAK vuonna 1907 perustettiin. Kokouspäivä taas oli Tammikuun kihlauksen vuosipäivä, sillä  23. tammikuuta vuonna 1940  työnantajaleiri hyväksyi ammattiliitot työmarkkinoiden sopimusosapuoleksi. Tampere on myös pian eläkkeelle jäävän puheenjohtajan Lauri Lylyn ja hänen johtamansa Sähköliiton kotikaupunki.   
Historia oli siis vahvasti läsnä kun lähemmäs puolentuhatta SAK-laisten liittojen luottamusmiestä kokoontui vastustamaan Sipilän hallituksen kilpailukykypakettia, jonka oppositio ja ay-väki on ristinyt pakkolaeiksi. Paketillaan hallitus pyrkii kohentamaan suomalaisyritysten kipailukykyä viisi prosenttia. Työntekijäpuolen mukaan hallitus pyrkii tavoitteeseensa pelkästään työntekijöiden etuja leikkaamalla.
Hallituksen pakkolaeille liki täysi salillinen jylisi "ei" moneen kertaan.
Lavalla käyneiden luottamusmiesten viestit työpaikoilta olivat valaisevia.
Jos kehitysvammaisten ohjaajan kuukausipalkka on 2 047 euroa, hallituksen aikomus muuttaa ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi kirpaisee. Tai kuten luottamusmies Tuire Ruuska Nuutinsaaren toimintakeskuksesta kertoi : "Ei meidän ihmisillä ole siinä tapauksessa varaa sairastaa".
Hallitus haluaa, että jatkossa alle vuoden määräaikaisuudelle ei tarvitse olla mitään erityistä perustetta, ei siis sijaistettavaa vanhempainvapaata, opintovapaata  tai pitkää sairauslomaa. Ville Vatka HKScanin Vantaan tehtaalta epäili, että "lisääntyy pätkätyöt ja vähenee nämä vakituiset työpaikat".
Samanlaisia todistuksia kuultiin liki kaikista pakkolakipaketin kohdista.
Liittojohtajien puheenvuorot taas olivat puna-tulisuudessaan kuin työväen arkistosta vuosikymmenten takaa.
Vai mitä sanotte esimerkiksi Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aalllon analyysistä : "Kysymys on ideologisista asioista myös. Halutaan että työnantajat ja porvarit päättää sen miten ihmisten asiat on ja tavallisella ihmisellä ei ole mitään arvoa heidän näkökulmassaan".
Epäilen vahvasti, että Aalto ei olisi sanonut samaa esimerkiksi tv-uutisten haastattelussa, mutta en ihmettele yhtään sanavalintoja yli 400 sak-laiselle luottamusmiehelle.
Mutta parituntinen tilaisuus ei ollut niin uhmakas kuin millaiseksi itse sen etukäteen kuvittelin. Ei, vaikka peräpenkistä huudeltiinkin puheenjohtaja Lauri Lylylle, että "meitä et myy" ja muistuteltiin, että yleislakkokin on vaihtoehto.
Huudoista huolimatta SAK:n hallitus päättänee maanantaiaamuna osallistua vielä viidenteen yritykseen saada aikaan vaihtoehto hallituksen pakkolaeille. Auto- ja kuljtetusalan AKT äänestää vastaan, mutta neuvotteluihin osallistumiseen ei tarvita ei tarvita liittojohtajien yksimielistä päätöstä.
Yksi syy enemmistön rauhallisuuteen oli juuri Lylyn puheenvuoro. Se ei poikennut mitenkään Lylyn normityylistä: eii kiihkoa, ei äänen korotuksia, ei suuria eleitä.
Lylyn mukaan ympäröivä maailma on muuttunut neuvotteluille joulukuuta myötämielisemmäksi: nyt esimerkiksi tiedetään, että lausunnot pakkolaesta ovat pääsääntöisesti kriittisiä.
Mutta penkissä syntyi myös käsitys, että Lylyn taskussa on jotain uutta neuvotteluihin vietäväksi.
Ehkä siksi esimerkiksi luottamusmies Niina Koskela sanoi kotiin lähtiessään, että "nyt on enemmän uskoa ja toivoa, että päästäisiin sopimukseen".
Lavalla puhuessaan Lyly ei uusia korttejaan paljastanut, mutta muutamat kokouksen jälkeiset vastaukset saattavat viedä jäljille.
Lylyn mukaan SAK olisi mielellään nähnyt, että nyt alkavissa neuvotteluissa olisi sovittu myös palkoista. Se ei Lylynkään tulkinnan mukaan kuitenkaan käy työnantajien EK:lle.
Mutta liittokierroksen sijaan Lyly väläyttääkin, että jo syksyn palkkaneuvottelut tehtäisiin uuden, "Suomen mallin" mukaisina. Silloin avoimen sektorin liitot määrittäisivat palkankorotustason ja muut alat seuraisivat perässä.
Syksyisessä SAK:n tarjouksessa "Suomen malliin" neuvotteluissa olisi siirrytty vasta vuotta myöhemmin eli 2017.
Kysymys kuuluukin: onko nyt niin, että SAK ja EK ovat jo molemmat liikahtaneet, jotta neuvottelut saadaan taas käyntiin?
EK:han ilmoitti viime viikolla, että se ei enää vaadi AKT: tä riviin, jotta neuvottelut voitaisiin aloittaa.  Onko SAK luvannut vastapalveluksena myöntyä työnantajien haluamaan alakohtaiseen neuvottelumalliin jo tänä syksynä? Mielenkiintoista!
Yhtenä mahdollisena ratkaisumallinnna jo ennen SAK:n Tampereen kokousta kuiskuteltiin sitä, että nykyistä työllisyys- ja kasvusopimusta jatkettaisiin vielä vuodella.  Siihen EK:n uudetkin säännöt saattaisivat taipua, sillä kyse ei olisi uudesta keskitetystä sopimuksesta vaan vanhan jatkosta. Jatkoaikaa puoltaisi myös se, että vuoden kuluttua kaikki olisivat viisaampia siitä, onko talous todella kääntynyt parempaan päin vai ei.
Lylyn arvion mukaan viides yritys yhteiskuntasopimuksesta voi edetä nopeastikin, mutta todennäköisesti luvassa on joidenkin viikkojen mittaiset neuvottelut.

Ikean tuulipuiston pääurakka suomalaiselle Empowerille...

Ensimmäinen suomalainen pioneerityö tuulivoimabusineksessä karahti komeasti karille.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa  | 

Ikean tuulipuiston pääurakka suomalaiselle Empowerille

Ruotsalainen tuulivoimayhtiö OX2 ja suomalainen Empower PN ovat sopineet kymmenen vanhan tuulivoimalan purkamisesta ja kolmentoista uuden voimalan rakentamisesta Kemin Ajoksessa. Valmiit voimalat myydään Ikealle ensi vuoden lopussa.




Tuulivoimaloita merellä ja Kemin sataman tuntumassa.
Kuva: Riikka Rautiainen/ Yle

Ruotsalainen OX2 ja suomalainen Empower PN ovat perjantaina kertoneet sopineensa kymmenen vanhan tuulivoimalan purkamisesta ja kolmentoista uuden voimalan rakentamisesta. Valmiit voimalat myydään ensi vuoden lopulla huonekalujätti Ikealle.

Kymmenien miljoonien urakka

Kemin Ajoksen tuulipuiston rakentaminen on kymmenien miljoonien eurojen urakka. Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoiman investointikustannukset voidaan karkeasti laskea puoleksitoista miljoonaksi megawattia kohden.
Ajoksen voimaloiden teho on 42 megawattia, mistä laskettuna kustannukset ovat 63 miljoonaa euroa.
Ajoksen urakan tarkat luvut pidetään Ikean vaatimuksesta liikesalaisuutena.

Töitä paikallisille

Ajoksen hanke työllistää merkittävästi myös paikallisia yrityksiä.
– Paikallisten työllistäminen on myös OX2:n tahto. Työllistämme paikallisia mahdollisimman paljon, sanoo Empower PN:n johtaja Juha Lamberg.
Rakentamisvaiheessa hanke työllistää 50 - 60 henkilötyövuotta. Valmiiden tuulivoimaloiden arvellaan työllistävän 4 - 5 henkilöä.
Uudet voimalat tuottavat energiaa yhteensä 160 GWh. Ikea kertoo haluavansa tuottaa Suomessa sen kulutusta vastaavan sähkömäärän.

Paavo Väyrynen ei ole perässähiihtäjä...

Paavo Väyrynen ei ole perässähiihtäjä, ei suostu perässähiihtäjäksi, vaan todennäköisesti lähtee aukomaan uusia latuja. Aika näyttää, mihin se johtaa. Ymmärtääkseni hän on aina löytänyt uusia vaihtoehtoja...


Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:


Väyrynen: Jään keskustan puolu-elimistä - Sipilä ei huomioinut mielipidettäni

Maanantai 25.1.2016 klo 08.29 (päivitetty klo 09.29)

Viime kuukausien kokemukset ovat vahvistaneet sen, että Keskustan kautta vaikutusmahdollisuuksia ei ole, Väyrynen kirjoittaa blogissaan.
Paavo Väyrynen kertoo blogissaan, että keskustan valtarakennelmaa on mahdotonta horjuttaa.
Paavo Väyrynen kertoo blogissaan, että keskustan valtarakennelmaa on mahdotonta horjuttaa.
(MIRJA RINTALA)
Keskustan europarlamentaarikko ja kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ilmoittaa jättäytyvänsä sivuun keskustan puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan työstä. Hän jatkaa EU-parlamentissa keskustan valtuuskunnan jäsenenä.
Väyrynen perustelee ratkaisuaan Uuden Suomen blogissaan sillä, että hän ei koe voivansa enää vaikuttaa Suomen linjaan keskustan kautta.
- Tästedes pyrin vaikuttamaan Suomen linjaan hakemalla yhteyttä samanmielisiin suomalaisiin, sekä sitoutumattomiin että eri puolueissa toimiviin, Väyrynen ilmoittaa, mutta ei yksilöi tulevia yhteistyökumppaneitaan.
Yksi ensimmäisistä tehtävistä on Väyrysen mukaan vaikuttaa siihen, että kansalaisaloite Suomen euroerosta saa asianmukaisen käsittelyn eduskunnassa.
Väyrynen moittii kirjoituksessaan hallituksen muodostamista ja paheksuu keskustan henkilövalintoja.
- Keskustan ministeriryhmään ja sen keskeiseen avustajakuntaan tuli vain kokoomusta lähellä olevia liberaaleja. Sama linja toteutui myös eduskuntaryhmän valinnoissa.
"Epäpyhä liittoutuma"
Väyrysen mielestä puolueeseen on syntynyt epäpyhä valtapoliittinen liittoutuma. Liberaalit määräävät linjan tukenaan joukko lestadiolaispoliitikkoja, kun taas perinteiset alkiolaiset keskustalaiset on pantu sivuun.
- Koossa on sama joukkue, jolla keskusta koki murskatappion runsaat neljä vuotta sitten, Väyrynen varoittaa.
Hallituksen politiikkaa on Väyrysen mukaan ajautunut väärille linjoille, tervehdyttämään kansantaloutta sisäisen devalvaation ja leikkauspolitiikan avulla, vaikka euroalueesta eroaminen olisi parempi vaihtoehto. Väyrynen kertoo joutuneensa toteamaan, ettei hän kyennyt mitenkään vaikuttamaan tehtyihin ratkaisuihin.
- Pidin yhteyttä lähinnä sähköpostin välityksellä Juha Sipilään, mutta mielipiteitäni ei otettu mitenkään huomioon, Väyrynen toteaa.
Väyrynen ilmoittaa, että hänen ratkaisunsa on henkilökohtainen. Hän sanoo haluavansa nyt uuden alun, jossa hän voi vapauttaa voimavaransa suoraan toimintaan tavoitteidensa hyväksi.
Väyrynen jatkaa EU-parlamentissa keskustan valtuuskunnan jäsenenä.
Väyrynen valittiin keskustapuoluuen listalta ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 1970, 23-vuotiaana. Hän on ollut muun muassa keskustan puoluejohtaja ja ministeri kahdeksassa hallituksessa.
Lähde: Väyrysen blogi

STT
ELLI HARJU

Akavassa on imua...

Miksi Akavassa on imua? Tärkein syy lienee se, että kyseinen keskusjärjestö ei ole läpeensä politisoitunut ja sen harjoittama edunvalvontapolitiikka on maltillista, kaikkien suomalaisten etua ajatteleva...

Mielestäni sairaanhoitajat ja poliisit toisivat hyvä lisän Akavan, jo nykyäänkin vahvaan tiimiin.

Uusi mahdollinen keskusjärjestöhanke on etukäteen tuhoon tuomittu.

Miksi? 

Siksi, että se on täysin poliittinen hanke, jolla välttämättä ei aina ole edunvalvonnan, todellisen edunvalvonnan kanssa mitään tekemistä. Sokea Reettakin sen kyllä huomaa, jos vähääkään vaivautuu objektiivisesti ajattelemaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Poliisit harkitsevat siirtoa Akavaan – Suomessa palkansaajien järjestäytymisaste on yhä maailmanennätys­luokkaa

Akava ja STTK kilpailevat korkeakoulun käyneistä. Uusi keskusjärjestö liikuttaa liittoja.

KOTIMAA 
JUHA METSO

Hallituksen työelämähankkeet pakkolakeineen ovat lisänneet kiinnostusta ammattijärjestöihin, mikä näkyi piikkinä useiden liittojen jäsenmäärissä etenkin viime syksynä. 
Myös uuden keskusjärjestön mahdollinen synnytys ensi vuonna on saanut liitot liikehtimään nykyisten keskusjärjestöjen välillä.
 Järjestön vaihtoa harkitsevat ainakin poliisit ja sairaanhoitajat.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, korkeasti koulutettujen Akava ja toimihenkilöitten STTK keräävät parhaillaan tuoreimpia tietoja liittojensa jäsenmääristä, mutta tulokset eivät ole vielä kasassa.

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Venäjän uusi doktriini on huolestuttava...

Venäjän uusi doktriini on huolestuttava, sillä...


Nettitietoa:
Suomessa asuu reilut 301 000 ulkomaalaistaustaista, joista Suomessa syntyneitä on lähes 45 300, kertoo Tilastokeskus. 
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui viime vuoden lopussa reilut 301 000 ulkomaalaistaustaista, mikä oli 5,5 prosenttia koko väestöstä.
Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli hieman yli 256 000 ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä lähes 45 300.
Maanosittain tarkasteltuna kaikista ulkomaalaistaustaisista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Aasialaistaustaisia oli 24 prosenttia ja afrikkalaistaustaisia 12 prosenttia, Tilastokeskus kertoo.

Ulkomaalaistaustaisista selvästi suurin ryhmä olivat Tilastokeskuksen mukaan henkilöt, joiden taustamaa oli Venäjä tai entinen Neuvostoliitto.
Heitä oli vuoden 2013 lopussa noin 74 200, mikä on neljäsosa kaikista ulkomaalaistaustaisista.
Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, 40 990 henkilöä, somalialaistaustaiset, 15 723 henkilöä ja irakilaistaustaiset, 11 942 henkilöä.

Venäjän uudessa doktriinissa Venäjä varoittaa kaikkia sellaisista toimista, jotka se voi kokea uhaksi. 
Doktriinissa on Suomen kannalta kaksi asiaa. Siinä ennen kaikkea varoitetaan kaikkia suorittamasta minkäänlaisia toimenpiteitä, jotka voivat uhata Venäjän kokonaisuutta ja Venäjän rajaseutuja.
Nämä liittyvät olennaisesti rajaongelmiin.
Venäjällä on useita raja-ongelmia ja jotkut Venäjään vihamielisesti suhtautuvat maat voivat käyttää hyväkseen näitä rajaongelmia. Silloin ne voisivat vaatia tiettyjä alueita itselleen esimerkiksi viitaten historiallisiin ja kansallisiin tarpeisiinsa. Esimerkisi Ukrainan ja Venäjän välilä on suuria ongelmia.
Jokainen muistaa, mitä on tapahtunut noin kaksi vuotta sitten Krimillä. Konflikti jatkuu.
Jokainen muistaa, mitä on tapahtunut Itä-Ukrainassa, konflikti jatkuu...

Suomen ja Venäjän välillä tällaisia ongelmia ei ainakaan virallisesti ole.
Aina silloin tällöin huomautetaan Karjalan palauttajista, jotka haluavat, että Karjala liitetään takaisin Suomeen. Voidaan katsoa, että tämä on yksi sellainen asia, joka liittyy tähän doktriiniin.
Toisena Suomen kannalta huomionarvoisena seikkana ovat emämaan ulkopuolella asuvia venäläisiä.
Mielenkiintoista on, että Venäjä katsoo oikeudekseen puolustaa kaikkien Venäjän ulkopuolella asuvien kansalaistenssa oikeuksia. 

Kansainvälisessä oikeudessa tällaista tapaa ei ole. Venäjän kansalaisia on huomattavia määriä Kazakstanissa, Ukrainassa ja Baltian maissa.

Suomen venäläiset ovat tässä suhteessa toisenlaisia, sillä he eivät ole jääneet tänne rajamuutosten vuoksi, vaan he ovat jääneet tänne vapaaehtoisesti mutta...

Uudessa doktriinissa todetaan yksiselitteisesti:
Venäjän vaikutusvallan palauttaminen naapurivaltioissa edellyttää harkittua, laajaa ja monipuolista informaatiopolitiikkaa. 

Pientä osaa niiden yhteiskunnasta mukaansa tempaavista satunnaisista, venäjän kielen puolustamiseksi toteutettavista kampanjoista tulee siirtyä jatkuvaan, harkittuun ja tarkoitushakuiseen venäläisen kulttuurin laajentamiseen naapurivaltioissa, ennen muuta joukkotiedotusvälineiden avulla. Uuden informaatiopolitiikan suurimpana haasteena on naapurivaltioissa asuvien Venäjän kielen ja kulttuurin edustajien vieraantuminen Venäjän elämästä.

Tunnustan, että olen itsekin aivan näihin vuosiin saakka suhtautunut aika lailla kevyesti em. tyyppisiin asioihin.
Ainakin itselläni ovat silmät avautuneet viime vuosien aikana ja nimenomaan juuri nyt tammikuussa 2016 seuratessani tapahtumia Suomen ja Venäjän itärajalla, jonka olen itsekin monta kertaa ylittänyt - onneksi mennen ja tullen.
Siellä on menossa Venäjän operoima testi menossa. Suomen viranomaisia testataan kenttäolosuhteissa.

Onneksi sieltä ei tule ymmärtääkseni lisää venäläisiä, vaan niitä ulkomaalaisilaisia, joille ei ole myönnetty Venäjän kansalaisuutta ja jotka he haluavat ulostaa meidän riesaksi - on tamä kummaan maailmaa...

Haluamatta neuvoa Suomen raja- tai muitakaan viranomaisia olen sitä mieltä, että Venäjän suunnasta tuleva pakolaisvirta Suomeen on pysäytettävä niin kuin Norja on jo tehnyt.
Me suomalaiset olemme niin viimeisen päälle "sinisilmäisiä" joissakin asioissa - valitettavasti...