Hurja tutkimustulos: Tuulivoima laskee sähkön hintaa Pohjoismaissa liki 70 % – Voimayhtiöt menettäisivät miljardeja
Valtioiden tukema tuulivoima mullistaa Pohjoismaisen sähkömarkkinan ja voi jopa romahduttaa perinteisten sähköntuottajien nykymuotoisen liiketoiminnan muutamassa vuodessa.
Asia käy ilmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun riippumattomasta tutkimuksesta. Yle pääsi tutustumaan tutkimuksen keskeisiin tuloksiin ennen sen julkaisua.
Tuulivoima laskee odotettua rajummin sähkön hintaa Pohjoismaiden sähköpörssissä Nord Poolissa, kertoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tehty tutkimus. Tutkimuksen mukaan tuulivoima leikkaa pohjoismaisten sähkönkuluttajien sähkölaskua 68 prosenttia vuosina 2001–2020.
Sähkönostajilla tarkoitetaan esimerkiksi teollisuutta, kauppaa ja kotitalouksia. Tutkimus arvioi, että pohjoismaisten sähkönkuluttajien vuotuinen sähkölasku putoaa tuulivoiman vuoksi 18 miljardista eurosta alle kuuteen miljardiin vuosien 2001–2020 välillä. Tuulivoima pienentäisi siis vuotuista sähkölaskua 12 miljardia euroa.
Tutkimus tarkastelee jo toteutuneita ja seuraavan viiden vuoden aikana toteutumassa olevia tuulivoimahankkeita.
Tulosten mukaan kehitys on jo vakaasti käynnissä. Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski ja tutkija Iivo Vehviläinen laskevat tutkimuksessa, että sähkö on jo halventunut 2000-luvun alusta nykypäivään 20 prosenttia tuulivoiman ansiosta. Tämä tarkoittaa 3–4 miljardin euron vuotuisia säästöjä sähkönostajille.
Liski pitää tuloksia erittäin dramaattisina. Voittajia ovat suuret sähkönostajat: Lähtökohtaisesti sähkön halpeneminen parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja laskee kaupan kustannuksia.
Suomi ei tosin saa täyttä hyötyä sähköpörssin keskihinnan pudotuksesta, sillä Ruotsin ja Suomen välillä ei ole tarpeeksi sähkönsiirtoon tarvittavia kaapeleita. Maiden välille muodostuvan pullonkaulan takia Suomessa on Ruotsia selvästi kalliimpi sähkö.
Myöskään tavalliset kotitaloudet eivät näkisi rajua sähkölaskun pudotusta, sillä kotitaloussähkön hinnasta vain 40–50 prosenttia on energian osuutta. Loppu koostuu veroista ja siirtomaksuista, jotka tuppaavat nousemaan jatkuvasti.
Mikäli kehitys toteutuu tutkimuksessa kuvatulla tavalla, suurimpia häviäjiä olisivat perinteiset energiayhtiöt. Ne voivat menettää tutkimuksen mukaan vuosittain miljardien eurojen arvostaesimerkiksi vesivoimalla ja ydinvoimalla aiemmin tahkottuja tuloja.
Myös suomalaisen energiajärjestelmän ylpeys, yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on uhattuna. Esimerkiksi kivihiilellä toimivat lauhdesähkövoimalat tuulivoima syrjäyttää tutkimuksen mukaan kokonaan.
Tuulivoiman määrä kasvaa yhä
Sähkön hintaromahduksen voisi kuvitella johtuvan pitkästä taantumasta ja teollisuuden sähkönkäytön vähenemisestä. Liski huomauttaa, että Pohjoismaiden tasolla sähkönkulutus on pysynyt vakaasti noin 400 terawattitunnissa. Teollisuuden heikko tila on lähinnä leikannut kysynnän kasvua.
Tutkimuksen mukaan sähkö halpenee juuri tuulivoiman takia. Liski sanoo, että tuulivoiman vaikutusta pohjoismaiseen sähkömarkkinaan ei ole tähän mennessä tunnettu kovin hyvin, sillä tuulivoima laskee sähkön hintaa monimutkaisella tavalla.
Karkeasti yksinkertaistaen: Tuulivoiman tuottaminen on suhteellisen halpaa ja se syrjäyttää markkinoilta kalliimpaa kivihiilellä tuotettua sähköä. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, mihin hintaan vesivoimaa voi myydä. Vesivoiman hinnalla taas on suuri vaikutus koko sähkömarkkinaan, sillä vesivoima kattaa noin puolet Pohjoismaiden sähkönkulutuksesta.
– Tässä on erittäin merkittävää, että suhteellisen pieni määrä tuulivoimaa muuttaa huomattavasti markkinan toimintaedellytyksiä ja sitä, kuka markkinoilla voittaa ja kuka häviää. Tämä voi johtaa koko sähkömarkkinan uudelleenjärjestymiseen, sanoo Liski Ylen haastattelussa.
Tuulivoima kattaa nyt noin viisi prosenttia Pohjoismaissa kulutetusta sähköstä. Osuus nousee arviolta kymmeneen prosenttiin vuonna 2020.
Seuraavina vuosikymmeninä tuulivoiman osuus voi vielä nousta selvästi, sillä ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää länsimaiden energiajärjestelmien muuttamista kokonaan päästöttömiksi 2050 mennessä.
Ruotsalaiset maksavat viulut
Professori Liskin mukaan suurin selittävä syy ennakoidulle sähkön hinnan romahdukselle on se, että Ruotsiin on rakennettu valtavasti tuulivoimaa. Ruotsissa valtio on käytännössä pakottanut voimayhtiöt lisäämään tuulivoimaa merkittävästi. Suomalaisetkin saavat siis kiittää halventuvasta sähköstä Ruotsia.
Suomessa tuulivoimaa on puolestaan edistetty takaamalla tuulivoiman tuottajille tietty hinta. Nämä syöttötariffit eli tuulivoimatuet ovat herättäneet ankaraa vastustusta. Ne suunniteltiin kun sähkön hinta oli nousussa ja tukisummien oletettiin jäävän pieniksi. Nyt sähkö on halpaa, ja tuulivoima on saanut ruhtinaalliset tuet.
Energiaviraston mukaan tuulivoimaan käytettiin vuosina 2011–2014 yhteensä liki 80 miljoonaa euroa suomalaisten verorahoja. Kuluvana vuonna tukia maksetaan arviolta jo 110 miljoonaa euroa. Liskin mukaan tuista on ollut Suomelle kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa.
– Sähkön hinnan alennus on suurempi kuin tuulivoimalle maksetut tuet, Liski sanoo.
Kuluttajien ilo halvasta sähköstä jää lyhytaikaiseksi
Tutkimuksen ennakoima sähkön hintaromahdus kuulostaa aluksi hyvältä ostajan näkökulmasta, mutta pidemmällä tähtäimellä tilanne on kestämätön.
Liskin mukaan sähkön hinta-ale johtaa siihen, että yritykset eivät enää halua, eivätkä pysty rakentamaan uusia voimalaitoksia ilman valtion tukea.
Kärjistetysti sanottuna Suomesta sammuvat valot, mikäli vanhenevien voimalaitosten tilalle ei rakenneta uusia. Lisäksi tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat tuekseen säätövoimaa tyynien ja pilvisten päivien varalta.
– Pitkällä aikavälillä kuluttajien pitää osallistua näiden investointien maksamiseen, Liski sanoo.
Liskin mukaan kehitys johtaa siihen, että yrityksille pitää alkaa maksaa siitä, että ne pitävät tarvittavan määrän voimalaitoksia käynnissä tai toimintavalmiudessa.
Toisaalta halpa sähkö voi uhata myös pohjoismaista sähkömarkkinaa, joka on toiminut hyvin tähän mennessä. Esimerkiksi Norja suunnittelee jo vesivoiman vientiä Iso-Britanniaanparempien tuottojen toivossa.
Tämä on huolestuttavaa kehitystä muiden Pohjoismaiden kannalta, sillä Norjan valtavat vesivarat ovat toimineet tähän saakka pohjoismaisen sähkömarkkinan tasapainottajana.
Liskin mukaan poliittisten päättäjien täytyisi linjata pikaisesti, miten pohjoismainen energiamarkkina sopeutuu uusiutuvan energian lisääntymiseen. Mikäli kehitys jatkuu nykyisellä uralla, mikään energiantuotanto – edes uusiutuva – ei ole taloudellisesti kannattavaa ilman valtion tukea.
Energiantuotannon tukemisen ohella toinen vaihtoehto olisi päästökaupan kiristäminen. Hiilidioksiditonnin päästäminen ilmakehään on kuitenkin edelleen niin halpaa, ettei se kannusta riittävästi vähentämään saastuttamista.
