Suomen TV 1:n eilisissä iltauutisissa todettiin, että Suomen valtio kouluttaa 100 virkamiestä tunnistamaan ja estämään informaatiosodan vaikutuksia. Suomeen toisin sanoen hyökätään jatkuvasti = päntiönään informaatiosodan keinoin...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Venäjä valmistelee uutta turvallisuusoppia – Kommersant: Lisää voimaa ja keinoja informaatiosotaan
Venäjä on valmis ottamaan käyttöön uuden kansallisen turvallisuuden opin ensi vuoden alussa, kertoi sanomalehti Kommersant viime viikolla.
Uusi opinkappale listaa uhaksi muun muassa riippuvuuden muiden maiden teknologiasta. Kommersantin mukaan Venäjä aikoo lisätä voimia ja keinoja informaatiosodankäyntiin.
Venäjän opinkappale on rinnastettavissa Suomen kyberturvallisuusstrategiaan. Suomen strategia valmistui vuonna 2013, Venäjän viimeisin informaatioturvallisuusdoktriini on vuodelta 2000.
Uudesta opinkappaleesta uutisoi ensimmäisenä uutistoimisto Tass huhtikuussa, kun valmistelu alkoi.
Kyber- ja informaatioturvallisuus mielletään herkästi eri asioiksi. Lännessä siihen katsotaan liittyvän ennen kaikkea teknologia, Venäjä ja Kiina sen sijaan liittävät siihen myös informaation. Venäjällä kybertoiminta kuten verkkohyökkäykset ja verkkovakoilu nähdään yhtenä informaatiosodan keinona, kun länsimaissa sitä on haluttu pitää perinteisten asevoimien käymän sodan tukitoimena.
Tiedonvälitys otettiin huomioon Venäjällä jo viisitoista vuotta sitten. Vuoden 2000 informaatioturvallisuusdoktriinin mukaan valtion avainuhkiin kuuluu Venäjän etujen vastaisen informaation levittäminen.
Uudessa doktriinissa asiaa on Kommersantin mukaan edelleen korostettu.
"Toisten valtioiden ... pyrkimys lisätä ulkomaisessa mediassa esiintyvää aineistoa, joka sisältää epäobjektiivista ja vääristynyttä tietoa Venäjän ulko- ja sisäpoliittisista asioista", Kommersant kirjoittaa.
Lehden mukaan "epäobjektiivisella ja vääristyneellä tiedolla" pyritään vaikuttamaan erityisesti nuorisoon hämärtäen henkisiä ja kulttuurillisia arvoja sekä heikentäen moraalista ja henkistä perustaa ja isänmaallisia perinteitä.
Tämän vuoksi Venäjä ryhtyy kehittämään rinnakkain "voimia ja keinoja informaatiosodankäyntiin sekä panostamaan informaatiokentällä strategiseen pelotteeseen sekä sotilaallisten konfliktien ehkäisyyn", Kommersant kuvailee doktriinin tekstiä.
Lehden mukaan doktriini sisältää myös lupauksen, että Venäjä on valmis auttamaan liittolaisiaan näissä edellä kuvailuissa tehtävissä.
Liittolaisia ei doktriinissa mainita, mutta Kommersant olettaa, että ne tarkoittavat Shanghain yhteistyöjärjestöä, Ivy-maita sekä vuonna 1994 perustettua Ivy-maiden kollektiivista turvallisuusjärjestöä.
Venäjän verkkohyökkäyskyvyistä ei tiedetä varmaksi kovin paljoa. Maassa toimii myös useita huippuosaavia hakkeriryhmiä sekä muita toimijoita, joiden suhde valtioon jää useimmiten epäselväksi.
Kun Viro vuonna 2007 siirsi neuvostoaikaisen Pronssisotilas-patsaan pois Tallinnan keskustasta, maan pankkeihin ja sanomalehtiin kohdistui voimakkaita palvelunestohyökkäyksiä. Ne onnistuttiin jäljittämään Venäjälle, mutta niitäkään ei voitu osoittaa Venäjän valtiollisten toimijoiden tekemiksi tai edes tilaamiksi.
Yleisesti ottaen venäläisiä pidetään teknisiltä kyberkyvyiltään varsin taitavina. Esimerkiksi Duke-nimellä tunnettu verkkovakoilukampanjoiden perhe on F-Securen raportin mukaan todennäköisesti tavalla tai toisella Venäjän valtion tekemä tai ainakin tilaama. Duke on ollut käytössä ainakin seitsemän vuotta.
Duke-vakoilu on suunnattu Venäjää kiinnostaviin kohteisiin, kuten Euroopan maiden ulkoministeriöihin, lännen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin ajatushautomoihin, Natoon sekä tšetšeenien propangadasivustolle.
Vakoilun pitkä kesto on edellyttänyt vakaata rahoitusta.
Venäjä turvaa omia etujaan tiedon ja asenteiden ilmatilassa kansainvälisellä uutisoinnilla RT-televisiokanavan ja Sputnik-uutispalvelun avulla. Sosiaalisessa mediassa ja blogeissa vaikuttaneet maksetut informaatiovaikuttajat eli kotoisemmin "trollaajat" ovat erikoistuneet kyseenalaistamaan Venäjän politiikalle kriittisiä näkemyksiä ja levittämään myönteisiä kantoja.
Pietarissa toiminut "trollaustoimisto" on ukrainalaismediassa liitetty holding-yhtiön kautta Kremlille ja Venäjän puolustusministeriölle toimeksiantoja tekevään holding-yritykseen.
"Tehtaan" entinen työntekijä arvioi Fontanka-julkaisulle lokakuussa, että tehtaan palkkakustannukset ovat kuukaudessa noin kymmenen miljoonaa ruplaa eli noin 139 000 euroa.
Kansainvälisen RT-kanavaperheen vuosibudjetti oli jo vuosina 2013-2014 Time-lehden mukaan noin 262 miljoonaa euroa.
Informaatioturvallisuutta on varmisteltu myös popularisoimalla Venäjän valtaapitävien kantoja kulttuurin keinoin.
Esimerkiksi elokuvaohjaaja Oliver Stone, näyttelijät Steven Seagal, Mickey Rourke ja Gerard Depardieu sekä muusikot Fred Durst ja Joe Lynn Turner ovat asettuneet tukemaan Venäjää julkisesti. Näistä ainakin Depardieu on saanut Venäjän kansalaisuuden.
