sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Mikä ihneen lohas-kuluttaja?



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa 

Valikoivat kuluttajat panevat rahan liikkeelle?

Kestävää kehitystä, terveellisyyttä ja eettistä tuotantoa arvostavat kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän ostoksistaan. Nämä kuluttajat panevat myös huijarit kuriin, sillä silmänlumeeksi tehty viherpesu ei mene läpi. Markkinoilla himoitaan juuri näitä ihmisiä.


Ruokaostoksia kaupan liukuhihnalla
Kuva: Yle

Kuluttajia, jotka painottavat valinnoissaan terveyttä, hyvinvointia ja kestävää kehitystä, kutsutaan lohas-kuluttajiksi. Nimitys tulee englanninkielisestä termistälifestyle of health and sustainability.

He ovat valmiita maksamaan parikymmentä prosenttia enemmän hyväksymistään tuotteista. Tällaisia kuluttajia löytyy eri tulotasoilta, ja heitä arvioidaan olevan esimerkiksi Ruotsissa jopa 35 prosenttia ihmisistä.
Yhdysvaltain lohas-markkinoiden arvioidaan olevan jopa 300 miljardia dollaria vuodessa ja viidenneksen kuluttajista kuuluvan tähän ryhmään. Japanissa heitä arvioidaan olevan 17 miljoonaa.

Erilaiset kuluttajat

Suomessa lukumäärää on vaikea arvioida, sillä lohas-kuluttajia on moneen lähtöön. Itä-Suomen yliopistossa valmistuneessa opinnäytetyössä  lohas-kuluttajat jaettiin kolmeen ryhmään.
  • Erittäin vahva lohas-tyyppi toteuttaa kestävän kehityksen ja terveyden elämäntapoja hyvin kokonaisvaltaisesti kulutustavoissaan. Hänen huolenpitonsa muista ulottuu laajaan sosiaaliseen vastuuseen.
  • Tiedostava lohas-tyyppi arvostaa myös luontoarvoja ja sosiaalista vastuuta, mutta hänen kulutustottumuksissaan tilannetekijät vaikuttavat lopulliseen toimintaan, joilla tyydyttää hedonistisia tarpeita.
  • Kehittyvä lohas-tyyppi toimii omien tarpeidensa tyydyttämiseksi huomioiden kestävän kehityksen silloin, kun talous- ja muut resurssit sallivat.
Marja-Liisa Ruotsalaisen tutkielmassa käyttäjäkokemusten tuotteista ja palveluista todettiin ohjaavan lohas-kuluttajaa. Niiden avulla kuluttaja määritteli hinta-laatusuhteen.
– Lohas-tyyppien mielestä hedonismi on osa kuluttamista, jolle vastuullisuus antaa lisäarvon. Subjektiivinen näkemys luksuksesta yhdistyy elämyksellisyyteen ja eettisyyteen, toteaa Marja-Liisa Ruotsalainen tutkielmassaan.

Markkinoilla kaivataan lohas-kuluttajia

Tänä syksynä markkinoille tulee uudenlainen kirjolohi, joka on kasvatettu kuluttamalla vähemmän rehua, vähentämällä jätepäästöjä, ja tuote komeilee Maailman luonnonsäätiö WWF:n kalaoppaan vihreällä listalla eli niiden kalojen joukossa, joita säätiö suosittaa vastuullista kuluttajaa käyttämään. Hinta on kovempi, mutta tällaisia tuotteita kestävää kehitystä ja eettisyyttä arvostavat kuluttajat haluavat Raisioagron markkinointijohtajan mukaan.
Lohas-kuluttajalle on äärimmäisen tärkeä tarjota faktaa, järkiperäiset argumentit tehoavan heihin.
– Timo Huhtamäki, markkinointijohtaja, Raisioagro
Hänen mukaansa nämä kuluttajat pitävät talouden pyörät pyörimässä, eivät niinkään oman kasvimaan tuotteilla elävät, niukkuutta korostavat ihmiset.
– Lohas-kuluttajalle on äärimmäisen tärkeä tarjota faktaa, järkiperäiset argumentit tehoavan heihin, toteaa Huhtamäki.
Nämä kuluttajat haluavat selvittää koko tuotantoketjun ja paljastavat myös sen ongelmat, jos niitä on.
– He ovat ne, jotka käräyttävät viherpesijät, mutta samalla tarjoavat kestävän kehityksen yrityksille ansaitun julkisuuden mahdollisuuksia, paljastaa markkinointijoihtaja Timo Huhtamäki.

Mielikuvat ja todellisuus poikkeavat

Kuluttajatutkimuksissa on kuitenkin todettu mielikuvien ja todellisuuden ristiriita. Luonnonvarakeskus Luken tutkimusohjelmapäällikkö Juha-Matti Katajajuuren mukaan eettisyys ja kestävä kehitys painavat vähemmän kuin hinta.
– Kuluttajat nostavat mielellään asenteita ja arvoja kestävän kehityksen kannalta, mutta todellisuudessa ne realisoituvat harvoin, toteaa Katajajuuri.
Lohas-kuluttajien määräksi Juha-Matti Katajajuuri arvioi 10–30 prosenttia suomalaisista. Hänen mukaansa luokittelu on vaikeaa, kun eri määritelmiä on useita.
Kerrotaan tarkemmin ruuan ympäristövaikutuksista ja raaka-aineista, mistä suurin ympäristökuorma syntyy.
– Juha-Matti Katajajuuri, LUKEn tutkimusohjelmapäällikkö
Ruuan ympäristövaikutukset olivat Suomessa esillä 2010-luvun alussa, mutta silloin todettin, että pelkkä hiilijalanjäljen ilmoittaminen ei riitä. Nyt talouden notkahduksen aikana keskustelun ytimessä on ollut ruuan hinta. Ensi vuonna on kuitenkin luvassa jatkoa ruuan ympäristötietouden levittämiseen.
– Ministeriön rahoituksellla kerrotaan tarkemmin ruuan ympäristövaikutuksista ja raaka-aineista, mistä suurin ympäristökuorma syntyy, sanoo Katajajuuri.
Enää ei riitä, että kerrotaan, onko kyseessä luomu- tai lähiruoka ja miten ruoka on prosessoitu.

Mitä vanhuuden varaksi, turvaksi...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous 

Asunnosta ei välttämättä enää ole vanhuuden varaksi – suomalaisia kannustetaan hajauttamaan varallisuuttaan

Moni suunnittelee turvaavansa eläkepäivänsä esimerkiksi omakotitalonsa myymisestä saaduilla varoilla. Suomalaisten varallisuuden kasvu on kuitenkin hidastunut. Sitä selittää suurimmalta osin asuntojen hintojen lasku.

Satasen euron seteleitä.
Suomalaisten varallisuudesta suurin osa on kiinni kiinteistöissä. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle
Suomalaiset ovat rahankäytössään hyvin perinteistä ja käytännön läheistä kansaa: varallisuudestamme keskimäärin jopa 80 prosenttia on kiinni asunnoissa ja maassa, kuten metsissä.
Loput rahoistamme on talletettuna pankkiin tai sijoitettuna osakemarkkinoille ja rahastoihin.
Pohjois- ja Itä-Suomessa suhteellisesti isompi osa varallisuudesta on kiinni kesämökkikiinteistöissä, ajoneuvoissa ja metsä- ja maaomaisuudessa kuin etelässä.
– Tiina Haanpää
Erojakin tietysti löytyy jo maantieteellisesti tarkateltuna. Esimerkiksi pohjoinen ja etelä eroavat toisistaan varallisuuden suhteen.
Pohjois- ja itäsuomalaisten nettovarallisuus on alhaisempi kuin maassa keskimäärin, kertoo Tiina Haanpää. Hän toimii Danske Bankin yksityispankkiliiketoiminnasta vastaavana johtajana Pohjois-Suomessa.
Suurimpana eroa selittävänä tekijänä Haanpää pitää sitä, että pohjoisessa ja idässä asuntojen arvot ovat alhaisemmat kuin muualla Suomessa. Oma koti muodostaa noin puolet pohjois- ja itäsuomalaisten kokonaisvarallisuudesta.
– Toisaalta kun oman kodin hankinta ei ole niin iso investointi, jää rahaa käytettäväksi myös muuhun. Pohjois- ja Itä-Suomessa suhteellisesti isompi osa varallisuudesta on kiinni kesämökkikiinteistöissä, ajoneuvoissa ja metsä- ja maaomaisuudessa kuin etelässä.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin, joissa Pohjois- ja Itä-Suomea tarkastellaan yhtenä alueena.

Rahan arvo ei säily asunnossa automaattisesti.

Yhteensä kiinteistöissä, maassa ja ajoneuvoissa on kiinni lähes 80 prosenttia pohjois- ja itäsuomalaisten varallisuudesta. Omaan kotiin panostusta pidetään myös sijoituksena vanhuuden varalle.
Se ajatusmalli, että rakennetaan talo, maksetaan se velattomaksi ja se on se vanhuuden turva, ei läheskään kaikilla paikkakunnilla enää päde.
– Tiina Haanpää
Moni omakotitalon omistaja maksaa asuntolainaansa pois ajatellen, että eläkkeelle siirryttäessä velkoja ei enää olisi ja asunnon arvo olisi noussut. Silloin talon myymisestä saaduilla varoilla voisi turvata vanhuudenpäivänsä, kun lapsetkin ovat jo omillaan eikä tarvetta isolle asunnolle enää ole.
Tiina Haanpää kuitenkin kertoo, ettei asuntovarallisuuden arvo ole noussut viime vuosina aiempien vuosien tavoin.
– Jos ajattelee meitä pohjoissuomalaisia, niin asuntojen hintakehityshän on täällä ollut kovin maltillinen. Tietyillä paikkakunnilla, joissa ihmisten on vaikea työllistyä, asuntojen hinnat ovat jopa laskeneet.
Nyt olisi Haanpään mukaan hyvä pohtiakin sitä, mitä muuta kautta varallisuuttaan voi kartuttaa.
– Se ajatusmalli, että rakennetaan talo, maksetaan se velattomaksi ja se on se vanhuuden turva, ei läheskään kaikilla paikkakunnilla enää päde.

Sijoittaminen vaatii pitkän ajan...

Haanpää kehottaa miettimään, olisiko asuntolainan rinnalla mahdollista säästää jollakin muulla tapaa. Jos haluaa varallisuutensa kasvavan, ei kaikkien rahojen sijoittaminen omaan kotiin välttämättä tuota parasta tulosta.
– Kaikkia muniahan ei kannata laittaa samaan koriin. Esimerkiksi osakemarkkinoilla viime vuodet ovat kuitenkin olleet ihan hyvää aikaa ja sieltä on saatu ihan mukavaakin tuottoa, vaikka viimeiset viisi kuukautta kurssit ovatkin heiluneet, Haanpää kertoo.
On tärkeää ymmärtää, mistä oma varallisuus muodostuu.
– Tiina Haanpää
Haanpää korostaa, että jokaisen pitää miettiä omaa riskinsietokykyään ja sitä, mikä on itselle paras tapa säästää.
Se, mihin rahansa haluaa käyttää, riippuu tietenkin myös siitä, mitä asioita pitää arvokkaina. Omassa kodissa omaisuus on ainakin konkreettisesti nähtävissä. Danske Bankin yksityispankkiliiketoiminnasta Pohjois-Suomessa vastaava johtaja Tiina Haanpää tunnistaa ajatuksen.
– Tässä meillä aikuisilla ja vanhemmilla on varmasti tärkeä rooli, että opetamme lapsillemme, että on erilaisia omaisuusluokkia ja ne käyttäytyvät eri tavoin. On tärkeää ymmärtää, mistä oma varallisuus muodostuu.

lauantai 26. syyskuuta 2015

Usko, toivo ja rakkaus > Outokumpu...

Kyllä sijoittajalla on vielä uskoa Outokumpuun. Näin uskon itsekin. Oskaakkeenomistajat luonnollisesti toivovat "seitsemän laihan vuoden jälkeen" seitsemää kohtuullista vuotta, ei välttämättä lihavaa vuotta.

Arvelen. että monet osakkeenomistajat nimenomaan Pohjois-Suomessa tuntevat eräänlaista rakkatta yhtiötä kohtaan - onhan se tuossa näköetäisyydellä eikä se siitä minnekään häviä. Välillä tosin tuntuu, että kysymyksessä on kuitenkin viha-rakkaus-suhde...

Varsinkin jos katselee artikkelin loppupuolella olevaa Outokummun osakkeen syöksyä kolinkolia alaspäin.

Niin - nythän sitä kannattaisi ostaa, jos on sopivasti irtorahaa. Pitäneekö tässä tapauksessa paikkansa vanha suomalainen kansanviisaus: Aina kannattaa ostaa, kun halvalla saa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Sijoittajien usko Outokumpuun horjuu

Sijoittajien epäluottamus Outokumpuun on suuri. Yhtiön osakkeen arvo on romahtanut.

TALOUS  
Kirsti Karttunen
HEIKKI SAUKKOMAA LEHTIKUVA
Outokumpu antoi tulosvaroituksen tiistaina. Yhtiön suurin terästehdas on Torniossa.
Outokumpu antoi tulosvaroituksen tiistaina. Yhtiön suurin terästehdas on Torniossa.
Tulosvaroituksen tiistaina antaneen teräsyhtiö Outokummun tulevaisuus näyttää synkältä ja osakkeen arvo laskee.
Vaikka yhtiön taival on ollut tahmea jo pitkään, kuvailivat analyytikot tulosvaroitusta yllätykseksi ja pettymykseksi, koska yhtiön arvion mukaan markkinoilla oli odotuksia hienoisesti parantuvasta tuloksesta.
Outokumpu ennakoi, että sen kolmannen vuosineljänneksen tulos on toista neljännestä heikompi. Aiempi odotus oli, että tulos jää tappiolle, mutta paranee edellisen vuosineljänneksen tuloksesta.
Toisella vuosineljänneksellä liiketulos supistui merkittävästi. Se oli 25 miljoonaa euroa tappiolla.
Vielä kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhtiön liiketulos oli kaksi miljoonaa euroa voitollinen.
1. Mikä on Outokummun suurin ongelma ja mitä sille pitäisi tehdä?
Outokumpu perusteli antamaansa tulosvaroitusta odotuksia pienemmillä ruostumattoman teräksen toimituksilla. Syyksi annettiin myös nikkelin erittäin halpa hinta, joka taas vaikuttaa negatiivisesti yhtiön valmistaman ruostumattoman teräksen perushintoihin sekä raaka-aineena käytettävän kierrätysteräksen hintaan.
Halvan nikkelin takia teräksen tukkukauppiaat eivät tee uusia tilauksia, vaan tyhjentävät varastojaan odottaen, että terästä saisi nikkelin halvan hinnan vuoksi myöhemmin halvemmalla.
"Ruostumattoman teräksen markkinat heijastelevat maailmalla jatkunutta talouden ja politiikan epävakautta, pitäen esimerkiksi nikkelin hinnan varsin matalalla tasolla", kommentoi toimitusjohtaja Mika Seitovirta yhtiön tilannetta toisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksen yhteydessä.
Se, että ostajat ovat hyvin varovaisia heikentää markkinatilannetta.
Yksi yhtiön ongelmista on Alabamassa Yhdysvalloissa sijaitseva terästehdas.

Kun tehdas saatiin toimimaan, oli markkinatilanne Yhdysvalloissa huonontunut.
Calvertin-tehdas päätyi Outokummun omistukseen ThyssenKruppin kanssa kolme vuotta sitten solmitussa yrityskaupassa. Tehdas aloitti toimintansa alkuvuodesta 2013, mutta sen toiminnassa on ollut ongelmia ja kaupallisen tuotannon käyntiin saaminen on viivästynyt.
Sitä, kuinka iso uhka Aasiasta tuotava raaka-aine on, ei osattu ennustaa eikä tilanteeseen reagoitu riittävän hyvissä ajoin.
2. Mikä on Outokummun suurin vahvuus ja voiko yhtiö pärjätä?
Outokummun markkinaosuudet ovat merkittäviä Euroopassa.
Torniossa sijaitseva tehdas on yhtiön suurin kylmävalssattuja ruostumattoman teräksen tuotteita valmistava tehdas. Se on tehokas ja yhtiön mukaan myös kannattava.
Yhtiö saa tehtaan lähellä sijaitsevasta kaivoksesta raaka-ainetta omakustannushintaan, mikä on suurimpia valtteja mitä yhtiöllä on.
Outokummulla on hyvin paljon velkaa, mutta se on pienentänyt nettotappiotaan vuosittain. Outokummun toimitusjohtaja Seitovirta sanoo yhtiön saneerauksen olevan yhä kesken.
Jos markkinatilanne elpyy ja Outokumpu ei kohtaa tuotanto-ongelmia, on sillä mahdollisuus parantaa. Voitollisen tuloksen tekeminen on kuitenkin vaikeaa ja Yhdysvaltojen tilanteesta johtuen vuoden 2016 tuloksen muodostuminen on isolta osin Euroopan varassa.
3. Mihin Outokumpu on menossa?
On selvää, että tiistaina annettu tulosvaroitus oli pettymys niin markkinoille kuin yhtiön johdollekin. Tosin kolmas vuosineljännes on yleensä Euroopan lomakauden takia vuoden vaisuin. Tappioiden kasvaminen tilanteessa, jossa uskottiin parempaan, ei luonnollisestikaan nosta yhtiön kurssia.
Koska yhtiön viimeisenkin vuosineljänneksen tuloksesta näyttää tulevan tappiollinen, on hyvin epätodennäköistä, että kuluvasta vuodesta tulisi kokonaisuudessaan kovin hyvä.
Outokummun viime vuoden liiketappio ilman kertaeriä supistui 88 miljoonaan euroon toissavuoden 377 miljoonasta eurosta. Vuoden 2014 liikevaihto kasvoi 6,8 miljardiin euroon 6,7 miljardista eurosta.
Toimitusjohtaja Seitovirta on joutunut johtajamaan Outokumpua varsin vaikeassa markkinatilanteessa aloittamisestaan vuonna 2011 lähtien.
Vaikka tilanne on välillä näyttänyt paremmalta, niin markkinatilanne ei vieläkään ole helppo. Yhtiössä on tehty isoja järjestelyitä ja tehostusohjelmia, mutta ne eivät toistaiseksi näy tuloskehityksessä.
EU:n tuontitullit, jotka määräsivät keväästä lähtien rangaistusluonteiset tullimaksut Kiinasta ja Taiwanista unionin alueelle myyntiin tuotavalle kylmävalssatulle ruostumattomalle teräkselle, eivät ole loppujen lopuksi auttaneet nostamaan hintoja niin paljon kuin ehkä ajateltiin.
Outokummun tilanne on vaikea, muttei pelkästään synkkä. Sillä on toimivia, nykyaikaisia tehtaita ja omaa raaka-aineen tuotantoa sekä oma kaivos.

Vihaan Suomea! Hyvä! Lisää tällaista globaalilevitykseen...

"Täällä on liian kylmä, ei ole teetä, ei ravintoloita, ei baareja eikä ketään kaduilla, ainoastaan autoja." Muhammed kritisoi alla oleva artikkelin mukaan globaalilevityksessä - hyvä niin. 

Vaikka em. purkaus on täysin järjetön, lapselinen siinä on paljon hyvääkin.

Toivottavasti some-maailma osoittaa tässäkin voimansa ja Ruotsin-Suomen rajalla liikenne hyytyy. Siihen luonnollisesti vaikuttaa myös rajavalvonnan tiukentuminen Torniossa ja toisaalta Ruosin herääminen liikkujien rekisteröinnissä...


Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:


Pettynyt turvapaikanhakija avautui AFP:lle: "Vihaan Suomea"

Lauantai 26.9.2015 klo 08.59

Kansainvälisen uutistoimisto AFP:n Torniossa haastattelemien turvapaikanhakijoiden mukaan Suomi ei ole hyvä maa.
Turvapaikanhakijoita on virrannut Suomeen länsirajan yli. Kuva viime viikolta Kemin rautatieasemalta.
Turvapaikanhakijoita on virrannut Suomeen länsirajan yli. Kuva viime viikolta Kemin rautatieasemalta. (MARKKU RUOTTINEN)
Vaikka Suomeen saapuu päivittäin satoja turvapaikanhakijoita Haaparannan kautta Tornioon, kaikki eivät ole tyytyväisiä määränpäähänsä.
Kansainvälisen uutistoimisto AFP:n mukaan sadat irakilaiset turvapaikanhakijat kääntyvät takaisin, sillä he eivät halua jäädä harvaan asuttuun Suomeen, koska maassa on "liian kylmää ja tylsää".
AFP haastatteli muun muassa 22-vuotiasta Muhammedia, joka oli ensin matkannut Torniosta Helsinkiin, mutta palannut Tornioon päästäkseen takaisin Ruotsiin.
- Voit kertoa maailmalle, että vihaan Suomea. Täällä on liian kylmä, ei ole teetä, ei ravintoloita, ei baareja eikä ketään kaduilla, ainoastaan autoja, Muhammed kritisoi.
Samaan mielipiteeseen yhtyi takaisin Etelä-Ruotsiin haluava noin 15 irakilaismiehen ryhmä.
- Suomi ei ole hyvä maa, miehet kommentoivat AFP:lle.

- Älkää tulko! Tilanne täällä on enemmän kuin sairas. Täällä on turvallista, mutta kylpyhuoneet ovat likaiset, ja vaatteet ja ruoka ovat erittäin kalliita. Ruokaa saa hirvittävän vähän - edes vauva ei tulisi kylläiseksi, Irakista tulleet AliKarar ja Alisanovat Helsingin Narinkkatorilla kuvatulla videolla arabiaksi.Iltalehti uutisoi torstaina, että irakilaiset varoittavat toisiaan Suomesta myös suositulla Facebook-sivulla.
Lähde: AFP

JOHANNA MATTINEN
johanna.mattinen@ilmedia.fi