Alla oleva lehtikirjoitus on hyödyllistä lukea, siinä on lyhyesti ja ytimekkäästi sanottu pakolaisiin/turvapaikanhakijoihin liittyvänä olennaisia asioita...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunatuna:
Keitä pakolaiset ovat ja miksi he tulevat juuri nyt? 31 kysymystä ja vastausta
HS kokosi vastauksia kysymyksiin Euroopan pakolaiskriisistä.
1. Mistä turvapaikanhakijat Eurooppaan tulevat ja paljonko heitä on?
Viime vuoden tilastojen mukaan EU:n jäsenmaista haki turvapaikkaa 625 920 henkilöä. Heistä suurin osa, yli 122 000, oli kotoisin Syyriasta. Seuraavaksi eniten turvapaikanhakijoita tuli Afganistanista, Kosovosta, Eritreasta ja Serbiasta. Suomesta turvapaikkaa haki 3 651 henkeä. He olivat useimmin Irakista (826), Somaliasta (411), Ukrainasta (302) ja Afganistanista (205).
2. Onko tilanne nyt viime vuotta vakavampi?
3. Milloin viimeksi Euroopassa on nähty satojatuhansia pakolaisia?
Edellisen kerran samassa mittakaavassa turvapaikanhakijoita nähtiin 1992, jolloin ihmiset pakenivat entisen Jugoslavian hajoamissotia. Tuolloin EU:n jäsenmaista turvapaikkaa haki 672 000 ihmistä. Suomessa edellinen ennätyspiikki turvapaikkahakemuksissa koettiin 2009, jolloin hakemuksia oli vajaat 6 000.
4. Miksi pakolaisia tulee Eurooppaan niin paljon juuri nyt?
Monet syistä löytyvät Syyrian, Irakin ja Afganistanin yhä pahenevista olosuhteista. Syyriassa ja Irakissa käydään sotaa vahvan aseman saavuttanutta Isis-terroristijärjestöä vastaan. Syyrian naapurimaihin sotaa on paennut yli neljä miljoonaa ihmistä. Jo viidettä vuotta jatkuva sota ei näytä laantumisen merkkejä, ja olosuhteet pakolaisleireillä ovat surkeat. Monet leirien pakolaisista ovat luopuneet toivosta palata tuhoutuneisiin koteihinsa. Leireillä pakolaisilla ei ole tulevaisuutta, koska esimerkiksi Turkissa olevat pakolaiset eivät saa tehdä töitä.
Leirien pakolaiset ovat nyt onnistuneet säästämään riittävästi rahaa pakomatkaansa varten ja he tuntevat nyt aiempaa paremmin pakoreitin Eurooppaan. Pakolaisia majoittaneet lähialueen maat ovat saaneet tarpeekseen kriisin hoitamisesta ja ohjaavat pakolaisia nyt mieluusti kohti Eurooppaa. Tieto Saksan avoimien ovien politiikasta on kiirinyt myös pakolaisleireille. Afganistanissa terroristijärjestö Talebanin kasvanut väkivalta on ajanut kansalaisia hakemaan turvaa ulkomailta.
5. Onko odotettavissa, että tilanne kohentuisi esimerkiksi Syyriassa ja Irakissa?
Ei. Syyriaa johtaa edelleen Venäjän tukema Bashar al-Assad, joka käy sotaa kapinallisryhmiä vastaan. Yhdysvaltojen johtama koalitio puolestaan pommittaa Isisin joukkoja, mutta järjestöä ei ole saatu tuhottua. Mitään merkkiä tilanteen rauhanomaisesta ratkaisusta ei ole näköpiirissä. Ulkovallat eivät ole olleet halukkaita lähettämään maajoukkojaan Syyriaan ja Irakiin taistelemaan jihadisteja vastaan. Pakolaispaine on edelleen kova, sillä yksin Syyriassa arvioidaan olevan lähes kahdeksan miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kurjuuden jatkuessa osa heistä hakee turvapaikkaa ulkomailta. Pakolaisvirtojen odotetaan kasvavan nykyisestä.
6. Miksi Persianlahden vauraat öljymaat eivät vastaanota pakolaisia?
Qatar, Kuwait, Bahrain, Saudi-Arabia, Oman ja Arabiemiraatit eivät ole ottaneet virallisesti yhtään syyrialaista vastaan pakolaisstatuksella. Mikään näistä maista ei ole allekirjoittanut YK:n pakolaissopimusta, jossa määritellään pakolaisten oikeudet sekä valtioiden vastuut pakolaisten auttamiseksi. Viisumin hakeminen näihin maihin on kallista ja niiden myöntäminen syyrialaisille on tehty epävirallisesti vaikeammaksi. Muun muassa Arabiemiraatit on ehtinyt vedota siihen, että se antaa syyrialaisille humanitaarista apua lähempänä heidän kotimaataan.
Persianlahden arabimaat ovat tiukan autoritaarisia maita. Yksi syy nihkeyteen pakolaispolitiikassa voi olla halu vaalia poliittista vakautta ja turvallisuutta.
Persianlahden maat ovat erittäin epäluuloisia esimerkiksi Muslimiveljeskunta-järjestöä kohtaan. Ne pelkäävät, että osa syyrialaisista pakolaisista voisi levittää ideologioita, jotka horjuttaisivat maiden poliittista järjestystä.
Pakolaisten vastaanottaminen saattaisi keikuttaa myös väestön tasapainoa. Arabiemiraateissa ja Qatarissa kantaväestö on itse asiassa jo nyt vähemmistönä, sillä siirtotyöläisiä on niin paljon.
7. Myönnetäänkö kaikille Eurooppaan tuleville turvapaikanhakijoille pakolaisasema?
Viime vuonna EU:ssa tehdyistä 357 000 päätöksestä 45 prosenttia oli myönteisiä.Jäsenmaiden välillä on merkittäviä eroja siinä, kuinka suuri osa hakemuksista hylätään ja hyväksytään. Useimmin hakemuksia on hyväksytty Bulgariassa (94,2%), Ruotsissa (76,6%), Kyproksessa (76,2%), Maltalla (72,6%), Tanskassa (67,7%) Hollannissa (66,7%). Vähiten hakemuksia on hyväksyttä Unkarissa (9,4%) ja Kreikassa (14,8%).
Suomessa jätetyistä turvapaikkahakemuksista hyväksyttiin viime vuonna yli puolet eli 54 prosenttia.
EU:n kaikkiin 28 jäsenmaahan viime vuonna tulleista turvapaikanhakijoista 70 prosenttia oli miehiä. Suomeen tänä vuonna tulleista miesten osuus on 78 prosenttia.
8. Miksi niin moni pakolaisista vaikuttaa olevan miehiä?
Suomeen ja Eurooppaan saapuvat ihmiset ja heistä muodostuvat "massat" eivät heijasta sitä, millaisia maailman pakolaisväestöt keskimäärin ovat. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n viimevuotisen raportin mukaan pakolaisista lähes tismalleen puolet – 49,8 prosenttia – on naisia.
Arvioita Eurooppaan tulevien pakolaisten miesvoittoisuudesta on useita. Etenkin Välimeren ylittäminen huterilla veneillä on niin riskialtista, ettei siihen helpostikaan ryhdytä. Niinpä lähtijä on todennäköisimmin nuori mies, jolla on parhaat mahdollisuudet selviytyä raskaasta matkasta. Jos mies saa kohdemaassa turvapaikan, voi hän pyytää tämän jälkeen viranomaisilta perheenyhdistämistä, jolloin kotiin jääneet lapset ja puoliso saavat luvan tulla esimerkiksi Suomeen.
Nuorilla miehillä on konfliktialueilla erilaisia riskejä kuin muilla väestönosilla. Heidät saatetaan esimerkiksi helpommin mieltää jonkin sotajoukon osaksi tai heitä saatetaan painostaa liittymään johonkin aseelliseen ryhmittymään.
9. Mitä turvapaikanhakijalle konkreettisesti Suomessa tapahtuu, jos turvapaikkapäätös on myönteinen?
Jos turvapaikanhakija asuu vastaanottokeskuksessa, alkaa kartoitus siitä, mihin pakolainen voisi muuttaa. Tarkoitus on muuttaa mahdollisimman nopeasti vastaanottokeskuksesta. Myönteisen päätöksen jälkeen pakolainen alkaa rakentamaan uutta elämäänsä Suomessa.
10. Entä jos päätös on kielteinen?
Tavallisesti kielteisiin päätöksiin liittyy maastapoistamispäätös. Päätöksistä voi valittaa ja hakijoille annetaan mahdollisuus lähteä maasta vapaaehtoisesti. Jos tilanne ei muutoin ratkea, poliisi voi toteuttaa pakkopalautuksen.
11. Mitä reittiä Suomeen tulevat turvapaikanhakijat kulkevat?
Käytössä on lähinnä kolme päävälylää: Pohjoinen reitti Ruotsista Haaparanta-Tornion kautta, perinteinen reitti laivalla Ruotsista Turkuun tai Helsinkiin sekä lennolla Helsinki-Vantaalle. Viime viikkoina pohjoinen reitti on noussut merkittäväksi maahantuloväyläksi.
12. Miksi Albaniasta on tullut poikkeuksellisen paljon, tänä vuonna yli 400 turvapaikkahakemusta?
Muun muassa matkatoimistot Albaniassa ovat välittäneet harhaanjohtavaa tietoa, jonka mukaan Suomesta saisi työtä ja paluumatkaakin tuettaisiin. Albanialaiset ovat menneet bussilla Kreikkaan ja lentäneet sieltä Suomeen. Albanialaisille ei ole myönnetty turvapaikkoja, eikä albanialaisia juurikaan enää Suomeen tule.
13. Miksi Suomeen tulee eniten irakilaisia, kun muualla Euroopassa on liikkeellä eniten syyrialaisia?
Syyrialaisten vähäisyyttä Suomessa on ihmetelty Maahanmuuttovirastossakin. Yksi syy voi olla se, ettei Suomessa ole ollut merkittävää syyrialaisyhteisöä. Irakilaisia on Suomeen tullut puolestaan suhteellisesti paljon ja he ovat saaneet usein myönteisen turvapaikkapäätöksen. Eri maiden turvapaikkakäytännöt voivat vaikuttaa pakolaisvirtoihin.
14. Miksi Syyrian ja Irakin sotia pakenevat eivät jää lähialueelle esimerkiksi Turkkiin, Jordaniaan tai Libanoniin?
Turkkiin, Jordaniaan ja Libanoniin on paennut jo yli 4,1 miljoonaa ihmistä. Monet pakolaisleireillä pitkään olleet syyrialaiset ja irakilaiset ovat toivoneet, että tilanteen rauhoituttua he voisivat palata koteihinsa. Koska sota vain jatkuu ja olot pakolaisleireillä ovat kurjat, on moni päättänyt lähteä hakemaan parempaa tulevaisuutta Euroopasta.
15. Miksi Suomeen arvioidaan tulevan tänä vuonna jopa kymmenkertaisesti turvapaikanhakijoita viime vuoteen verrattuna, kun esimerkiksi Ruotsissa määrän uskotaan pysyvän viime vuoden tasolla?
Selittävä tekijä voi olla muun muassa se, että esimerkiksi Saksaan pyrkii kokonaisuudessaan valtava määrä turvapaikanhakijoita, vaikka Saksaan tulevia arvellaan kirjattavan tänä vuonna "vain" nelinkertaisesti 2014 verrattuna. Kun jonkin maan tilanne nähdään kuormittuvan, voivat turvapaikanhakijat suunnata kulkunsa väljemmille vesille.
16. Millainen koulutustaso tänä vuonna tulleille turvapaikanhakijoilla on?
Koulutustaustoista ei ole saatavilla tilastollisia tietoja Suomessa. Tulijoiden kirjo on moninainen. Mukana on niin korkeasti koulutettuja kuin kouluttamattomiakin. Kansallisuuksien välillä on eroja: esimerkiksi irakilaiset ovat enemmän koulutettuja kuin somalialaiset.
17. Minkä ikäisiä tänä vuonna Suomeen tulleet ovat?
Valtaosa turvapaikanhakijoista on 18–34-vuotiaita.
18. Mikä on yleisin syy, minkä perusteella Suomesta haetaan turvapaikkaa?
Irakilaisten osalta kyse on sodasta terroristijärjestö Isisiä vastaan sekä sunni- ja shiiamuslimien välinen väkivalta. Somalialaisten kohdalla uhka liittyy puolestaan terroristijärjestö al-Shabaabiin.
19. Miksi turvapaikanhakijat eivät yksinkertaisesti lennä Suomeen, jolloin he pääsisivät turvallisemmin ja halvemmalla?
Esimerkiksi Turkista suojaa hakevilla irakilaisilla ei ole tarvittavaa viisumia Suomeen, jolloin he eivät pääse lennolle.
20. Dublinin sopimuksen mukaan turvapaikanhakijat pitäisi palauttaa siihen EU-maahan, johon ne ovat ensiksi saapuneet. Miksi näin ei toimita?
Jos hakija ei ole hakenut turvapaikkaa muusta maasta tai rekisteröitynyt muuhun EU-maahan, on tulomaan osoittaminen haastavaa. Pelkkä kauttakulku ei tuo jäsenmaalle vastuuta. Jos turvapaikanhakija on esimerkiksi hakenut turvapaikkaa toisesta EU-maasta, voidaan hänet silloin palauttaa tulomaahan Dublinin sopimuksen mukaisesti. Suomessa turvapaikanhakijoista noin 20–25 prosenttia on tällaisia "Dublin-tapauksia".
21. Paljonko turvapaikanhakijoille maksetaan rahaa Suomessa?
Niin sanotun vastaanottorahan suuruus riippuu hakijan iästä sekä siitä, saako hän ateriat vastaanottokeskuksessa ja onko hän yksin vai lasten kanssa. Esimerkiksi yksinasuva ja yksinhuoltaja saa kuukaudessa 316,07 euroa, jos hän ei saa aterioita vastaanottokeskuksessa. Aterioiden kanssa tuki on 92,64 euroa.
22. Paljonko yksi turvapaikanhakija maksaa yhteiskunnalle päivässä keskimäärin?
Yksi turvapaikanhakija maksaa Suomelle noin 40 euroa vuorokaudelta.
23. Järjestetäänkö lapsille koulunkäynti?
Lapsilla on oikeus koulunkäyntiin vastaanottokeskusta lähellä olevassa koulussa.
24. Järjestetäänkö turvapaikanhakijoille ja pakolaisille suomen kielen opetusta?
Vastaanottokeskuksissa on tarjolla suomen opetusta halukkaille.
25. Saavatko turvapaikanhakijat tehdä töitä?
Jos hakijalla on matkustusasiakirja eli käytännössä passi kunnossa, hän voi tehdä töitä vapaasti oltuaan kolme kuukautta Suomessa. Ellei henkilöllisyystodistusta ole, voi hakija tehdä töitä puolen vuoden kuluttua.
26. Moniko turvapaikanhakijoista tekee töitä?
Pieni vähemmistö. Muun muassa nigerialaiset ovat hakeneet aktiivisesti Maahanmuuttovirastolta todistuksia työnteko-oikeudesta.
27. Kauanko turvapaikkahakemusten käsittely tällä hetkellä kestää keskimäärin Suomessa?
Noin 150 päivää. Käsittelyaika tulee kuitenkin pitenemään jatkossa järjestelmän ruuhkautumisen vuoksi.
28. Voidaanko Suomessa selvittää se, onko turvapaikanhakijalla yhteyksiä terroristijärjestöihin kuten Isisiin?
Tehtävä on hyvin haastava, jos hakija haluaa peitellä jälkiään. Epäilyttävät tiedot raportoidaan suojelupoliisille, joka voi selvittää hakijan taustoja tarvittaessa tarkemmin.
29. Miksi eri EU-maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka suuri osa turvapaikkahakemuksista hyväksytään?
Kaikissa maissa turvapaikoista pitäisi päättää samojen, YK:ssa ja EU:ssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Eri maissa kuitenkin tulkitaan sopimuksia eri tavoin, minkä lisäksi päätöksiä voidaan ohjata poliittisesti. Eri maihin myös saapuu turvapaikanhakijoita eri maista.
30. Pakolaiskriisissä on puhuttu laillisten reittien järjestämisestä turvapaikanhakijoille. Mitä tällä tarkoitetaan?
Turvapaikanhakijat voisivat esimerkiksi hakea viisumia EU-maahan, jolloin esimerkiksi syyrialaiset pääsisivät turvallisesti ja edullisemmin hakemaan turvapaikkaa EU-maista.
31. Mitä tavallinen suomalainen voi tehdä, jos hän haluaa auttaa turvapaikanhakijoita?
Vinkkejä tarvittavasta avusta voi kysyä paikallisilta vastaanottokeskuksilta. Tarpeet kun vaihtelevat alueittain. Rahalahjoituksen tekeminen avustusjärjestöille on aina tervetullutta.
_asylum_applications,_2014_(number,_rounded_figures)_YB15_IV.png){kind=link}