tiistai 1. syyskuuta 2015

Hyödyllistä tietoa nettihuijareista ...

Olen kirjoittanut asiasta aikaisemminkin - mm. sähköpostihumpuukin nimikkeellä. Itse olen juuri tällä hetkellä edullisten lainatarjoajien suosiossa. Joka päivä tulee muutama toinen toistaan edullisempi lainatarjous, ne deletoin välittömästi...

Alla oleva teksti on syytä "ajatuksen kanssa" lukea.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Näin nettihuijari iskee – HS esittelee viisi tyypillistä petkutusta netissä

Tietojen kalastelua, katteettomia lupauksia ja haittaohjelmia. Netissä toimivat huijarit ovat kehittäneet kosolti konsteja päästäkseen käsiksi hyväuskoisten rahoihin.

TALOUS  
Jussi Miettinen
Sähköpostiin saapui ohjelmistoyhtiö Microsoftin nimissä hämmentävä viesti. Hyvällä suomen kielellä laaditussa tekstissä urkittiin tietojen menettämisen uhalla muun muassa Microsoft-tilin nimeä ja salasanaa.
Tietokantamme tilien hallintatoimenpiteen aikana huomasimme, että tiliäsi ei ole vahvistettu. Tekninen valvontamme sulkee kaikki vahvistamattomat tilit, joten estääksesi tilisi sulkeutumisen sinun täytyy klikata "vastaa"-painiketta vastataksesi tähän viestiin sekä syöttää alla olevat puuttuvat tiedot uudistaaksesi tilisi.
Viralliseen muotoon laadittu viesti ei kuitenkaan ollut yhdysvaltalaisen ohjelmistotalon vaan ammattirikollisen lähettämä.
Kolme vinkkiä

Näin vältyt haittaohjelmilta

1 Pidä tietokoneen käyttöjärjestelmä ja sovellukset päivitettynä, sillä ohjelmistopäivityksissä paikataan usein tietoturva-aukkoja. Erityisen ongelmallinen sovellus on Flash, jota käytetään esimerkiksi nettivideoiden katselussa. Siitä kannattaa luopua, mikäli se on mahdollista.
2 Käytä maalaisjärkeä. Epäilyttäviltä tahoilta tulevia sähköposteja ei kannata avata, eikä varsinkaan viestien sisältämiä linkkejä tai liitetiedostoja. Älä myöskään vieraile hämärillä verkkosivustoilla. Haittaohjelmia voi saada tietokoneelleen esimerkiksi piraattiohjelmistoja tai pornoa jakelevilta nettisivustoilta.
3 Hanki virustorjuntaohjelmisto ja lataa ohjelmistopäivitykset.

Vinkit antoi F-Securen tietoturva-asiantuntija Mikael Albrecht.
Vedätykseksi viestin paljasti se, etteivät laillisesti toimivat yritykset koskaan kerää käyttäjätunnuksia ja salasanoja sähköpostitse. Myös viestin lähettäjän sähköpostiosoite vaikutti epäluotettavalta.
Kaikki eivät hoksaa tarkistaa lähettäjän tietoja ja haksahtavat lähettämään sähköpostinsa kirjautumistunnukset rikollisille. Sen jälkeen huijari voi lähettää sähköpostitilin omistajan nimissä viestejä, joissa pyydetään esimerkiksi lomamatkalla sattuneen onnettomuuden verukkeella siirtämään rahaa ulkomaille.
Näin kävi tietoturvayhtiö F-Securen tietoturva-asiantuntijan Mikael Albrechtin ystävälle.
Ystävältä tulleen sähköpostiviestin mukaan häneltä oli varastettu Kyproksella laukku rahoineen, passeineen ja matkapuhelimineen päivineen. Nyt hän tarvitsisi tuhat euroa päästäkseen pälkähästä.
Alan ammattilaisena Albrecht tiesi heti, mistä on kyse, eikä kukaan muukaan viestin saaneista langennut nettihuijarin asettamaan ansaan.
Nettihuijaukset perustuvat suureen volyymiin.
Sähköpostitse huijarit tavoittavat halvalla miljoonia ihmisiä. Vaikka huijausviesteistä on kirjoitettu ja puhuttu paljon, kaikilla hälytyskellot eivät soi sellaisen nähdessään.
Huijausmuodosta riippumatta rikolliset pyytävät usein siirtämään rahaa rahanvälityspalvelu Western Unionin kautta. Sen avulla raha siirtyy osapuolelta toiselle kansainvälisen toimipisteverkoston välityksellä.
Maksaja saa rahansiirrosta koodin, jolla vastaanottaja saa nostettua summan Western Unionin toisesta toimipisteestä.
"Western Union on kätevä ja tehokas tapa siirtää rahaa tuttavalle, mutta valitettavan helppo väärinkäyttää. Vastaanottaja nostaa rahat joko anonyymisti tai väärennetyillä henkilöllisyyspapereilla", Albrecht sanoo.
Rahansiirtoihin Western Unionia käyttävät myös ennakkomaksuhuijarit eli niin sanotut nigerialaiskirjeiden lähettäjät. Niissä pyydetään ennakkomaksua siitä, että viestin saaja voisi vastaanottaa esimerkiksi miljoonien lottovoiton tai suuren perinnön.
Sähköpostiviestien lisäksi huijarit laativat myös haittaohjelmia. Yleisimpiä ovat vakoiluohjelmat sekä pankki- ja kiristystroijalaiset.
"Haittaohjelmat toimivat taustalla ja ovat usein huomaamattomia", Albrecht varoittaa.
Haittaohjelmien aiheuttamat vahingot voi välttää ajan tasalla olevalla virustorjuntaohjelmalla. Se löytää ja poistaa haittaohjelmat koneesta, ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vahinkoa.
Pankkitroijalainen muokkaa pankin ja asiakkaan välistä tietoliikennettä niin, että suuria summia siirtyy väärälle tilille nettipankki-istunnon aikana.
Vakoiluohjelmat nuuskivat esimerkiksi luottokorttitietoja tai sähköpostitunnuksia, joita huijarit käyttävät rikollisiin tarkoituksiin.

Ensin kannattaa selvittää, voiko koneen avata tai tiedostojen salakirjoituksen purkaa jollain muulla tavalla kuin kiristäjien ehtoihin suostumalla.
Vuoden aikana ovat yleistyneet erilaiset kiristystroijalaiset. Ne lukitsevat käyttäjän tietokoneen tai tiedostot. Lukitsemisen jälkeen kiristäjät lähettävät koneen omistajalle viestin, jossa he maksua vastaan lupaavat avata koneen tai sen sisältämät tiedostot.
Aina se ei ole mahdollista. Joissain tapauksissa tiedostojen salaus on tehty niin taiten, että tiedostot pitää palauttaa varmuuskopioista.
Jos varmuuskopiointia ei ole tehty, ainoaksi vaihtoehdoksi voi jäädä kiristäjien vaatimien lunnaiden maksu. Albrechtin mukaan sitä kannattaa välttää viimeiseen asti.
"Tällöin tuet rikollista toimintaa", hän muistuttaa.
Rikoskomisario Pentti Kangasniemi Itä-Uudenmaan poliisista varoittaa, ettei uhri välttämättä saa tiedostojaan takaisin, vaikka maksaisikin kiristäjille.
Kiristyksen kohteeksi joutuneiden kannattaa ilmoittaa asiasta poliisille. Näin viranomaiset saavat tietoa siitä, kuinka laajasta ongelmasta on kyse.
"Piilorikollisuuteen on viranomaisen huomattavasti vaikeampaa puuttua ilman kansalaisilta saatavaa tietoa", Kangasniemi sanoo.

HS esittelee viisi tyypillistä petkutuskeinoa.
Ilmaisen näytteen sijaan tuli maksullinen jäsenyys
Facebook-mainoksessa tarjotaan merkkituotetta ilmaiseksi toimituskulujen hinnalla, kunhan vastaa nettikyselyyn. Kyselyyn päästäkseen joutuu hyväksymään sopimusehdot.
Ehdoissa lukee pienellä, että lahjan tilaamalla sitoutuu maksulliseen jäsenyyteen.
Huijarit luottavat siihen, että kaikki eivät lue sopimusehtoja riittävän tarkasti tai ollenkaan. Jäsenyys saattaa maksaa joitain kymmeniä euroja kuukaudessa.
Maksamalla näytetuotteen toimitusmaksun rikolliset saavat käsiinsä luottokortin tiedot ja voivat tehdä sopimusehtojen mukaisia kuukausiveloituksia. Veloituksia voidaan tehdä myös puhelinlaskussa, joten omaa puhelinnumeroa ei kannata luovuttaa epämääräiselle taholle.
Huijarit eivät myöskään toimita lupaamaansa merkkituotetta, kuten lenkkareita tai aurinkolaseja. Mikäli lankesit ansaan, katkaise jäsenyys kirjallisesti ja ole yhteydessä pankkiin tai puhelinoperaattoriin veloituksen katkaisemiseksi.
Luottamuksellisia tietoja ei kysellä sähköpostitse
Kalasteluviestissä (phishing) huijarit pyrkivät saamaan verkkopankkitunnuksen, henkilötunnuksen, luottokorttitiedot tai sähköpostin käyttäjätunnukset. Huijari voi esiintyä yrityksen, oppilaitoksen tai viranomaisen edustajana.
Esimerkiksi teknologiayhtiö Applen nimissä on lähetetty ihmisille pyyntöjä päivittää musiikkipalvelu iTunesin maksu- eli luottokorttitiedot ja ohjelmistoyhtiö Microsoftin edustajina kyselty sähköpostitunnuksia. Pankin lukuun lähetetyillä viesteillä rikolliset ovat onnistuneet kalastamaan jopa pankkitunnuksia.
Rikolliset kysyvät salaisia tietoja joko suoraan sähköpostin viestikentässä tai yrityksen sivuja apinoivalla sisäänkirjautumissivulla.
Viestissä varoitetaan usein tietoturvauhasta tai teknisestä viasta, jotka edellyttävät nopeaa toimintaa. Pelko esimerkiksi pilvipalveluun tallennettujen tiedostojen menettämisestä saa jotkut toimimaan ajattelemattomasti.
Laillisesti toimivat yritykset eivät kuitenkaan koskaan kerää luottamuksellisia tietoja sähköpostitse tai pyydä kirjautumaan palveluun sähköpostiviestissä olevasta linkistä.
Kalasteluviestit kannattaa tuhota. Jos erehdyit antamaan pankkitunnuksesi tai luottokorttitietosi vääriin käsiin, soita heti pankkiin tai luottokorttiyhtiöön.
Ystävä hädässä pyytää rahaa
Lomamatkalla vaikeuksiin joutunut ystävä lähettää sähköpostilla avunpyynnön. Selvitäkseen pulasta hän tarvitsee rahaa äkkiä.
Kukapa ei haluaisi auttaa, mutta jäitä hattuun! Avunpyynnön on nimittäin todennäköisesti laatinut nettihuijari eikä ystäväsi, jonka sähköpostin käyttäjätunnus ja salasana ovat päätyneet rikollisten käsiin esimerkiksi tietomurron tai kalasteluviestin seurauksena.
Rahan lähettämisen sijaan soita kaverille ja kerro, että hänen sähköpostiaan käytetään väärin. Näin hän osaa vaihtaa sähköpostitilinsä käyttäjätunnuksen ja salasanan.
Mailiosoitteen perusteella ei arvota miljoonia
Sähköpostiviestissä kerrotaan sinua kohdanneesta onnenpotkusta. Olet voittanut ulkomaisessa lotossa miljoonia euroja. Voittaja on seulottu arvonnassa, johon osallistujat on valittu sähköpostien perusteella.
Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta – ja niin se onkin. Voittosumman saamiseksi sinun pitäisi nimittäin pulittaa pieni summa rahaa lottoarvonnan järjestäjille.
Huijauksen kaava on sama kuin niin sanotuissa nigerialaiskirjeissä, joiden lähettäjät lupaavat viesteissään osuutta esimerkiksi perinnöstä tai liiketoiminnan tuotoista, kunhan ensin suoritat etumaksun esimerkiksi kuljetuksista, veroista tai pankki- tai oikeuskuluista.
Huijarin lähettämään tilinumeroon rahaa ei kannata siirtää, eikä omia henkilöllisyys- tai luottokorttitietoja luovuttaa. Suhtaudu tällaisiin viesteihin kuten mihin tahansa roskapostiin: jätä vastaamatta, älä klikkaa linkkejä tai avaa liitteitä ja siirrä viesti roskakoriin.
Merkkituotteet ovatkin väärennöksiä
Jos tuntematon nettikauppa myy merkkiaurinkolaseja, -käsilaukkuja tai -untuvatakkeja pilkkahintaan, tuotteet voivat olla väärennettyjä. Epäuskottavan verkkokaupan tuotteet kannattaakin jättää tilaamatta. Kalliita luksustuotteita tuskin myydään sivustoilla, jotka näyttävät halvoilta.
Joissain tapauksissa väärennökset saapuvat postitse, mutta asiakas voi jäädä nuolemaan näppejään esimerkiksi siksi, että huijarit jättävät tuotteen kokonaan lähettämättä tai väärennökset jäävät tullin haaviin.
Selvitä joka tapauksessa ennen tilausta, mihin osoitteeseen ja millaisin ehdoin voit halutessasi palauttaa tuotteet. Kirjaa tiedot ja nettikaupan osoite ylös.
Verkko-ostoksilla kannattaa suosia kauppoja, jotka tukevat vahvaa tunnistautumista. Ne tunnistaa esimerkiksi Verified by Visa- tai Mastercard Secure Code -tunnuksesta ja ostaja tunnistetaan luottokorttitietojen lisäksi myös verkkopankkitunnuksilla.
Aina se ei ole mahdollista. Silloin kannattaa varmistaa, että annat luottokorttitietosi vain salatulla internet-sivustolla.
Salauksen tunnistaa nettisivun osoitteen alkuosan https-päätteestä. Lisäksi selainikkunaan tulee näkyville salauksesta kertova kuvaikoni eli ehjä avain tai lukittu lukko.

Lähteet: Maksukorttiturvallisuuden asiantuntija Vesa Hietanen, tietoturva-asiantuntija Mikael Albrecht ja KKV.fi
Lisätietoa kiristysohjelman uhriksi joutuneille löytyy osoitteesta www.ransomware.fi

"Jääesirippu" - sekin on mahdollista...

Toimin tällä kerralla tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/esilukijana.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Uusi raportti: Pohjoisnavalle uhkaa laskeutua "jääesirippu"

POLITIIKKA 
VALERIY MELNIKOV / LEHTIKUVA
ydinkäyttöinen jäänmurtaja Jamal teki tutkimuksia Karanmerellä Pohjoisella jäämerellä kesäkuussa.
ydinkäyttöinen jäänmurtaja Jamal teki tutkimuksia Karanmerellä Pohjoisella jäämerellä kesäkuussa.

ANCHORAGE/WASHINGTON. Kylmän sodan aikana Euroopan läpi kulki rautaesirippu Itämereltä Välimerelle. Nyt Pohjoisnavan alueelle uhkaa laskeutua jääesirippu, varoittaa washingtonilaisen tutkimuslaitos CSIS:n Euroopan ja arktisen alueen tutkimusjohtaja Heather A. Conley.
Conleyn raportti "The New Ice Curtain" Venäjän strategisista tavoitteista arktisella alueella julkaistiin Washingtonissa viime viikolla.
Conleyn mukaan Yhdysvallat keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan arktisella alueella, vaikka sen pitäisi ajatella myös turvallisuuspolitiikkaa.
Conleyn mielestä Venäjällä on kahdet kasvot: se pyrkii taloudelliseen yhteistyöhön, mutta kilpailee samalla Yhdysvaltain kanssa sotilaallisesti. Nyt Venäjä kokee, että sen arktinen alue on uhattuna.
Venäjän näkökulmasta uuden, "jääkylmän sodan" laukaus tuli Yhdysvalloista, sillä Venäjän-vastaiset pakotteet rajoittavat juuri arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämistä, huomautti The New York Times -lehden toimittaja Steven Lee Myers raportin julkistamistilaisuudessa.
Myerin mukaan Venäjällä Yhdysvaltain pakotteita on verrattu epäsuorasti natsi-Saksan toimiin pohjoisessa toisen maailmansodan aikana. "Yhdysvallat iski suoraan Venäjän turvallisuuden ytimeen", Myers sanoi.
Venäjä pyrkiikin laajentamaan valtapiiriään pohjoisessa. Maanantaina uutiskanava CNN uutisoi, että Venäjä vahvistaa joukkojaan Jäämerellä. Aiemmin tänä vuonna Venäjä järjesti alueella suuren sotaharjoituksen.
Se myös pyrkii todistamaan YK:lle, että sen mannerjalusta ulottuu niin pitkälle, että Pohjoisnapa kuuluu sille. Venäjän arktisen komission puheenjohtaja Dmitri Rogozin on kutsunut arkista aluetta "Venäjän Mekaksi".
Yhdysvallat ei kuitenkaan ole innostunut lietsomaan uutta konfliktia Venäjän kanssa pohjoisessa. Kun Yhdysvaltain ulkoministeriön korkea virkamies puhui toimittajille Obaman Alaskan-matkasta etukäteen, hän muistutti, että myös Kanada ja Tanska ovat halunneet Pohjoisnavan itselleen.
"Ne [Venäjän aluevaatimukset] etenevät laillista tietä", nimettömänä pysyttelevä virkamies muistutti. Hänen mukaansa Yhdysvaltain ja Venäjän yhteistyö pohjoisessa sujuu edelleen paremmin kuin muualla.
Jos lännen ja Venäjän välit jatkuvat jäisinä, herää kysymys, pitääkö arktisen neuvoston alkaa puhua myös turvallisuuspolitiikasta. Nykyinen neuvosto kun on luotu käsittelemään vain ilmasto- ja ympäristöasioita.
"Jääkylmän sodan" jännitteissä voikin olla haastetta Suomen puheenjohtajakaudelle, joka alkaa keväällä 2017.

Mukava katsella tehtaiden savuja...

Olen mahdollisesti aikaisemminkin kirjoittanut, että Selkäsaaren pohjoispäädystä - mökiltämme - näen lähes yhdellä silmäyksellä kaikki ne osatekijät, jotka ovat vaikuttaneet myönteisesti minun ja perheeni elämään.

Länteen päin - väylää pitkin - katsottuna näkyvät kaukana Röyttän Outokummun tehtaat, pohjoiseen katsottuna edessä ovat Metsä Groupin Kemin tehtaat (entinen Kemi Oy), etuviistoon oikealla on Kemin kaupunki, Sauvosaaren sisäsatama ja länteen päin näkyy Laitakarin ja Ajokset saaret sekä etäällä Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden (entinen Veitsiluoto Oy) savut, jotka käytännössä ovat pääasissa vesihöyryä...

Kyllä niitä on mukava katsella, sillä ne merkitsevät tällä paikkakunnalle työtä = elämää ja tulevaisuuden uskoa...

Alla olevan kuvan maisemat ovat minulle aika tuttuja, niistä kukaties kirjoittelen myöhemmin osana edellisen elämäni = työelämäni ammattiin liittyvänä.

Ilmakuva Stora Enson Veitsiluodon tehtaista:


Nyky-Suomen todellisuutta - murheellisen pitkät leipäjonot...

Olen usein kirjoittanut maamme murheellisen pitkistä leipäjonoista. Siihen aikaan = vuosikymmenien aikana kun vielä pääsääntöisesti kirjoitin artikkeleita eri lehtien yleisönosastopalstoille. Maamme turvaverkot ovat repeilleet ja ikävän kyllä niiden myötä leipäjonot pitentyneet - muuallakin kuin Helsingissä.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Leipäjonot kasvoivat mykistäviin mittoihin – "Poliitikot eivät uskalla tänne tulla"

Myllypurossa elintarvikkeita jonotetaan jopa tunteja. Lahjoitukset tulevat kauppiailta.

KAUPUNKI  
TEEMU KUUSIMURTO
Yli 700 metrin jono Lähes  1 000 ihmisen leipäjono kiemurteli maanantaina puiden katveessa halki Myllypuron kaupunginosan.
Yli 700 metrin jono Lähes  1 000 ihmisen leipäjono kiemurteli maanantaina puiden katveessa halki Myllypuron kaupunginosan.
"Kiitos!"
Vapaaehtoistyöntekijä Heikki Nykänen istuu Myllypuron Liikuntamyllyn liepeillä portaiden yläpäässä. Hänen tehtävänään on antaa käsimerkki Jauhokujalta Myllypurontielle, kun seuraava ryhmä leipäjonosta taas mahtuu Myllypuron elintarvikeapu -yhdistyksen ylläpitämään ruuanjakelupisteeseen Liikuntamyllyssä.
"Neljästä viiteen kymmenestä kiittää", Nykänen kertoo.

Artikkeliin liittyvät

Nykänen puhuu niistä, jotka ovat saaneet kasseihinsa syötävää ja poistuvat koteihinsa. Jos koti on. Harva heistä taitaa olla töissä. On keskiviikko eli arkipäivä. Jonottamiseen uhrautuu noin kaksi tuntia.
Jono on mykistävän pitkä. Se ulottuu jakelupisteeltä yli seitsemänsadan metrin päähän Karistimentien puoliväliin. Ruokaa jonottaa noin 800 ihmistä. Jonoon on tultu varhain aamulla. Kello puoli kymmeneltä se suljetaan.
"Muutenhan tavara loppuisi", eräs vapaaehtoisjakelija sanoo.
Hän ei halua nimeään julki. Niin kuin eivät halua useimmat jonottajatkaan. Jotkut suhtautuvat vihamielisesti kuvaamiseen. Köyhyyteen liittyy häpeää, vaikkei tarvitsisi.
Aggressiivisuus on myös ymmärrettävää. Kukaan ei halua olla sosiaalipornon uhri. Mutta tämä ei ole sosiaalipornoa. Tämä on kuvaa nyky-Suomen todellisuudesta.
"Kiitti taas!" Mies ohittaa Heikki Nykäsen, ennestään tutun.
"Kerran viikossa pitää käydä hakemassa leipää ja mitä nyt saa", kontulalainen Ari kertoo.
Ari on ollut työttömänä kymmenen vuotta. Saman ajan hän on käynyt leipäjonossa. Jonot ovat hänen mukaansa "kasvaneet huomattavasti".
"Hallituksen päätökset kasvattavat niitä taas entisestään, kun leikataan työttömiltä ja eläkeläisiltä", Heikki Nykänen päättelee.
KATARINA SÄLLYLÄ HS
Leipäjono jatkuu Myllypurontien kevyen liikenteen väylää pitkin kauas Karistimentielle asti. Monet jonottavat kaksi tuntia kolmena päivänä viikossa.
Leipäjono jatkuu Myllypurontien kevyen liikenteen väylää pitkin kauas Karistimentielle asti. Monet jonottavat kaksi tuntia kolmena päivänä viikossa.
Vapaaehtoinen Eija Vahtera on vastuuvuorossa. Hän arvelee, että ruuanhakijoita on viikossa noin 2 500.
Kuun loppua kohti tultaessa jonot aina pitenevät.
"Poliitikot eivät uskalla tänne tulla", joku toteaa jonossa.
Toivoakin saa, appelsiineja vai banaaneja, mutta ei liikaa, koska silloin jono pysähtyisi. Merja ojentelee hedelmiä jonottajille: banaaneja, appelsiineja, meloneita . . . "Tällä kertaa hedelmiä, mitä nyt satutaan saamaan. Kaikki jaetaan, mitä tulee", hän toteaa.
Myllypuron elintarvikeapu saa ruuan kauppiailta. Suurimpia lahjoittajia ovat K-kauppiaat. S-ryhmäläisiltäkin saadaan. Monissa paketeissa on merkittynä alennusprosentti oranssilla tarralla. Parasta ennen -päivä on liki.
Jonossa on naisia, miehiä, lapsia vanhempiensa kanssa, nuoria, iäkkäämpiä, kantasuomalaisia, maahanmuuttajia, ihan tavallisia ihmisiä.
Joillakin on retki-istuimet ja vesipullo. Jonotus syö jalkoja ja kuluttaa nestettä.
Kaleviksi esittäytyvä savelalainen esittelee kassinsa sisältöä: hän on saanut kaksi tölkkiä piimää, kaksi pakettia tomaatteja, ruisleivän, valmispataa, neljä jogurttia ja porkkanakakun.
"Näillä mennään, kaksi päivää", Kalevi sanoo.
Ruokajono nimittäin avautuu seuraavan kerran kahden päivän kuluttua. Se on todennäköisesti taas pidempi kuin edeltäjänsä.

maanantai 31. elokuuta 2015

Onko europarlamentaarikko Paavo Väyrynen oikeilla jäljillä...

Alla olevan artikkelin luettuani kävi mielessä, että Meidän Paavo on lähes keksinyt "rahaikiliikkujan" - jos niin hyvä niin.

Oma kelluva rinnakkaisvaluutta - Hmmmmmmmmmmmmmmmm - itse kaipailen asiasta niin sanottuja "rautalankamallejä" asian selkeyttämiseksi...


Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Väyrynen: Rinnakkaisvaluutta toisi kansantalouteen 15 miljardia

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen haluaa markan euron rinnalle.
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen haluaa markan euron rinnalle. KUVA: MEERI UTTI/KL
"Kuinka kova taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen hinta ollaan valmiita maksamaan siitä, että Suomi voi jatkaa euroalueessa", kysyy europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk).
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen puolustaa edelleen voimakkaasti ajatustaan euron rinnalle otettavasta omasta valuutasta.
Väyrynen ennustaa, että markan ottaminen euron rinnalle johtaisi markan devalvoitumiseen. Sen taso riippuisi toteutettavasta finanssi- ja tulopolitiikasta. Oikein toteutettuna devalvaatio toisi kasvusysäyksen tuotantoon ja investointeihin. Teollisuuden kilpailukyky kohentuisi sekä viennissä että kilpailussa tuonnin kanssa
”On perusteltua arvioida, että tässä vaihtoehdossa lähivuosien talouskasvu voisi nousta keskimäärin noin kolmeen prosenttiin. Tällöin kansantaloutemme kasvaisi neljässä vuodessa jopa 8 prosenttia enemmän kuin nyt on ennustettu. Rahassa lisäys olisi yli 15 miljardia euroa”, Väyrynen arvioi.
Väyrysen mukaan kelluva rinnakkaisvaluutta toisi muitakin etuja taloudelle.
”Oma kelluva valuutta lisäisi vastuuntuntoa työmarkkinoilla, kun ratkaisut vaikuttaisivat suoraan valuuttakurssiin. -- Kun tuontipolttoaineet kallistuisivat, kotimaisen uusiutuvan energian kilpailukyky paranisi. Muutoinkin biotalouden asema vahvistuisi.”
Väyrysen mukaan nyt valitulla tiellä edessä on kituliasta kasvua, korkea työttömyys ja kivuliaat leikkaukset.
”En ymmärrä, miksi tätä vaihtoehtoa ei edes harkittaisi”, Väyrynen kirjoittaa blogissaan.
Väyrynen kerää parhaillaan nimiä otsikolla Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut noin 38 400 ihmistä. Aloitteen etenemiseen eduskunnan käsittelyyn tarvitaan 50 000 nimeä. Keräys on käynnissä 16.1.2016 asti.

Sykähdyttävä paikka Suomessa...

Istuskelin hetki sitten pihakeinussa elokuun viimeisen päivän auringonpaisteessa. Mietiskelin, mikä on sykähdyttävä paikka Suomessa.

Niitä on varmaan useitakin, mutta aivan ensimmäisenä kävi mielessä pääkaupunkimme Helsingin Senaatintori. 

Miksi Senaatintori?

Siksi, että se on mielestäni kerta kaikkiaan upea paikka, täynnä maamme historiaa ja toimii nykypäivinäkin monien tapahtumien keskipisteenä. 

Se on paikka, jossa on aivan pakko käydä edes pikimmiten Helsingissä käydessäni. Nykyään tulee vaan aika rahvakseltaan Helsingissä käydyksi. Se on niin syrjässä täältä Perämeren pohjukasta katsottuna...

Voi olla, että tuolla historiaelementillä/nykypäiväelementillä irrottelen Senaatintorin osalta myöhemminkin teksteissäni. 

Kuvahaun tulos haulle Senaatintori