maanantai 17. elokuuta 2015

Mies paikallaan parhaasta päästä...

Alla olevan artikkelilin luettuani tuli vahva tunne, että jos tämä mies ei hommaa pistä haisemaan = toimimaan niin sitten ei kukaan.

Hänen työtään toki helpottaa se, että pöytä on niin sanotusti alkutilanteessa puhdas lähes viimeisintä murusta myöten...

Pörssissä olevan Talvivaara Kaivosyhtiön osakkeenomistajien tilanteen ratkaisee käynnissä oleva saneerausmenettely. Toivottavasti juuri tämän - yli 80.000 suomalaisen piensijoittajan edut huomioidaan. Tämä on loppujen lopuksi pääasiassa se porukka, joka on uskonut Talvivaaran menestykseen.

Kuinka monta kertaa olen kirjoittanut: Valtion olisi pitänyt tulla vomallisemmin mukaan jo vuosia sitten suurimpana osakkeenomistajana Solidiumin kautta. Hyvä että edes nyt...

Suoran nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Lauri Ratia etsii Talvivaaralle pelastusta

Lauri Ratia aikoo osallistua alkuvaiheessa tiiviisti liiketoimintaan. Se pitää saada tehokkaaksi, samalla korostuvat työturvallisuus ja ympäristöasiat. Tulevan toimitusjohtajan tontille hän ei silti halua mennä.
Lauri Ratia aikoo osallistua alkuvaiheessa tiiviisti liiketoimintaan. Se pitää saada tehokkaaksi, samalla korostuvat työturvallisuus ja ympäristöasiat. Tulevan toimitusjohtajan tontille hän ei silti halua mennä. KUVA: OUTI JÄRVINEN/KL
Hallitusammattilainen Lauri Ratia on lionnut niin monessa liemessä, ettei pelästynyt edes Talvivaaran bioliuotusta. Nyt hänen pitää löytää resepti, joka muuttaa kaivoksen murheet mahdollisuuksiksi ja toiminnan kannattavaksi.

Lauri Ratian teesit

Perehdy tilanteeseen mahdollisimman
nopeasti. Monesti aikaa on vain 4-6 viikkoa.
Kuuntele eri osapuolia avoimin mielin.
Kannattaa myös olla aika nöyrä.
Pitää uskaltaa päättää ja pitää ryhtyä
tekemään niitä nopeasti.

Lauri Ratia

Teollisuusneuvos, hallitusammattilainen
Koulutus: Diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu
Sponda Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja jäsen vuodesta 2007
Keskeinen työkokemus: Lohja Rudus Konserni, toimitusjohtaja, 1994-2006
Keskeisiä aiempia luottamustehtäviä: STX Finland Oy/Meyer Turku Oy:n hallituksen jäsen 2013-2015, Paroc Group Oy Ab, hallituksen puheenjohtaja 2010-2015, Inspecta Group Oy, hallituksen jäsen 2007-2015, Edita Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2005-2013, VR-Yhtymä Oy, hallituksen puheenjohtaja 2008-2011,
YIT Oyj, hallituksen jäsen 2009-2011
Syntynyt 1946
Perhe kaksi lasta ja viisi lastenlasta
Harrastukset aamuvoimistelu, meriuinti, trumpetin soitto Suomen orkesteri ja Retun Wihtorit, vuoden 2015 Sibelius-viulukilpailun järjestelykomitean varapuheenjohtaja
Lauri Ratia on niitä, jotka olisivat jo aikaa sitten voineet jättääTalvivaaran tapaiset maailmanluokan murheet muille ja keskittyä itse intohimoihinsa, kuten torvensoittoon. Se alkoi jo teekkariaikoina Retuperän WBK:sta.
Mutta ei. Hän on samanlainen kuin parhaillaan yhteiskuntasopimusta sovitteleva Juhani Salonius. Se kova luu, joka kutsutaan paikalle, kun on todella totinen paikka. Nyt sellainen on Terrafamessa, entisessä Talvivaara Sotkamon kaivosyhtiössä.
Kutsu toimiin tuli työ- ja elinkeinoministeriöltä juhannuksen tiimoilla. Muutaman viikon harkinnan ja perheen kanssa käytyjen syvällisten keskustelujen jälkeen hän päätti ottaa työn vastaan.
Kaivoksen toiminnan käynnistyksen ohella Ratian on löydettävä marraskuuhun mennessä sille toimitusjohtaja ja ensi kesään mennessä kehityksen suunnan pitää olla niin uskottavaa, että kaivoksella on paitsi asiakkaita myös neuvotteluja uusien yksityisten sijoittajien kanssa.
Meriittiensä perusteella Ratia ei pienistä pelästy.
Ratia oli se, joka yhytti ministeriön ja saksalaisen Meyerin telakkaperheen Turussa STX-ratkaisuunVR:n hallitusta hän veti kolme vuotta, ja tuloksina nähdään nyt uusiutuneen kaluston ohella dynaaminen hinnoittelumalli sekä täsmentyviä aikatauluja.
Kolmas vastaava ja mielenkiintoinen valtion yhtiö oli Edita, joka aikanaan painoi 45 prosenttia Suomen aikakauslehdistä. Editan Ratia taivutti moderniksi digiajan palveluyritykseksi.

Monia muitakin vastaavia tilanteita hän on työstänyt, mutta tähän mennessä vain Talvivaarassa hän on saanut tiedotustilaisuudessa työntekijöiltä aplodit.
Ratiasta tuli Terrafamen hallituksen puheenjohtaja vasta muutama viikko sitten. Siitä lähtien hän on viettänyt kaivoksella 2-3 päivää viikossa ja jatkaa samaa tahtia ainakin pari seuraavaa kuukautta.
Kun tilanne on päällä, yleishahmotus tilanteesta ensimmäisiin toimenpiteisiin saa viedä korkeintaan 4-6 viikkoa. Tuona aikana on päätettävä, millaista apua tarvitaan ja mistä se hankitaan. On sovittava, että apu on käytettävissä ja aloitettava toimet heti.
”Päätöksiä on tehtävä nopeasti, vaikka osa niistä voi myöhemmin osoittautua vääriksikin”, Ratia sanoo. Ensimmäiset kolme kuukautta ovat olennaisen tärkeitä.
Vaadittua ripeyttä hän on havainnut myös kaivoksella.
”Tapasin äskettäin kaivoksen väen ja meininki oli käsin kosketeltavaa. Nyt jo on koossa joukkue, joka yhdessä pystyy käynnistämään kaivoksen uudelleen ja saamaan kaupalliset asiat järjestykseen.”
Julkisselvittäjä on tiimeineen kuronut kaivoksen korjausvelat kiinni niin, että ensimmäiset sivukivien räjäytykset alkavat tällä viikolla ja malmin louhinta syyskuun alussa. Eräitä kuljettimia on vielä korjaamatta.
Uraanitehdas on myös valmis, mutta luvat puuttuvat. Uraanin mahdollinen aika koittaa Ratian mukaan vastan sen jälkeen, kun sinkin ja nikkelin tuotanto on täydessä vauhdissa.
Viime perjantaina Talvivaara Sotkamon osakkeet siirtyivät konkurssipesältä ”nimellisellä summalla” Terrafamelle. Tarkemmin kauppasummasta ei puhuta.
Lauantaina kello 00.00 Terrafame Mining muuttui Terrafame Oy:ksi ja Terrafamesta tuli Terrafame Group.
Valtio omistaa toistaiseksi Terrafame Groupin kokonaan ja Terrafame Group puolestaan Terrafamen. Emokonserni keskittyy rahoituskuvioihin ja tytär kaivokseen sekä sen toiminnan ylösajoon ja tervehdyttämiseen.
Uusia kumppaneita etsitään koko ajan, ja valtion neuvottelumahdollisuuksien pitäisi parantua sitä mukaa, kun kaivoksen toiminta etenee. Ykkösvaihtoehto olisi metallien osaaja, jolla on hyvä kansainvälinen kontaktiverkosto. Operatiivista partneria valtio ei ole toistaiseksi löytänyt, mutta monella pääomasijoittajallakin on vankkaa osaamista.
Valtio-omistajan yksi vaihtoehto voi Ratian mielestä olla myös pörssi. Se on aikanaan sitten oma tarinansa.
Valtion 209 miljoonan euron alkupääoma riittää Terrafamelle vajaaksi kahdeksi vuodeksi. Sillä voi jo Ratian mukaan näyttää, että suunta on oikea.
”Ja jos niin on, valtiolla on uskoakseni kiinnostusta miettiä jatkorahoitustakin.”
Terrafame aloittaa puhtaalta pöydältä ilman velkoja ja vastuita. Taakse Ratia haluaa jättää entisen Talvivaaran muutkin murheet ja nähdä kaivoksen sen sijaan mahdollisuutena. Niin ympäristölle, liiketoiminnalle kuin työntekijöille, alihankkijoille ja muillekin alueen palveluille.
Jo tämän syksyn aikana työpaikkojen määrä nousee 400:sta yli 500:aan ja alihankkijoitakin on 150. Kun kaivos on täydessä toiminnassa vuonna 2018, työntekijöitä on alihankkijoineen 800-900. Kun vielä otetaan huomioon muut palvelut, Terrafame vaikuttaa alueella noin 2 000 työpaikkaan.
Kaivosalueelle on investoitu noin miljardi euroa.
Ratia muistuttaa, että toiminnan jatkaminen on paras vaihtoehto myös veronmaksajien ja kannalta. He ovat jo kustantaneet liki 100 miljoonaa euroa maksaneen julkisselvityksen ja hallittu alasajo maksaisi vähintään 300 miljoonaa sen päälle. Parempi on saada omansa pois.
”Jos mukana on vähänkään tuuria, kyllä ne saadaan”, hän sanoo.
Mitä sitten tehdään toisin, etteivät entiset ongelmat toistu?
Bioliuotuksen perusprosessi ei muutu, mutta oppivuosien jälkeen se osataan nyt hallita entistä paremmin.
Malmikasat pystytään rakentamaan ja käsittelemään oikeilla parametreillä, jotta liuosten kierto kasoissa ja syöttö metallitehtaalle ovat tasapainossa. Kaupallisen näkökulman vuoksi se on ehdottoman tärkeää.
Vesien käsittelyssä on kaivoksen käynnistysvaiheessa pakko tukeutua entisiin järjestelmiin, mutta jatkossa emoyhtiö aikoo tarttua myös uusiin, puhtaan teknologian projekteihin.
”Terrafame on myös mahdollinen cleantech-projektien ja tuoteinnovaatioiden kohde. Kaivokselle on varattu kaksi miljoonaa euroa uusiin vesien puhdistukseen ja veden käyttöön liittyviin pilotteihin”, Ratia kertoo.
Esimerkiksi keskitetyn puhdistuslaitoksen esisuunnittelu on jo meneillään ja se käynnistyy ensi vuonna. Laitos tehostaa osaltaan vesien puhdistusta eikä vesiä enää tarvitse siirrellä puhdistuksen vuoksi altaista toisiin.
Vesien hallinta helpottuu, kun Nuasjärven purkuputki saadaan käyttöön. Ratia muistuttaa, että kaivosalueen altaiden 10 miljoonasta vesikuutiosta vain 800 000 kuutiota on prosessivesiä.
Viime viikolla Ratia kiersi kaivoksen allasalueilla viisi tuntia. Vesitilanne vaikutti haastavalta, mutta mitään välitöntä ympäristö- tai tulvavaaraa ei hänen mukaansa ole ennen putken valmistumista. Altailla on lisäksi jatkuva päivystys.
”Talvivaaraa syytettiin siitä, ettei se varautunut riittävästi asioihin. Jatkossa pyritään pitkän tähtäimen suunnitteluun ja siihen, että eri tilanteet hallitaan”, Ratia sanoo.
Neljälle primääriliuotuskasalle pitää Ratian mukaan saada tänä vuonna malmia noin neljä miljoonaa tonnia. Mittasuhteista kertoo se, että jokainen kasa on 1,2 kilometriä pitkä, 400 metriä leveä ja 8 metriä korkea.
Vuoteen 2018 mennessä malmia louhitaan 18 miljoonaa tonnia vuodessa, kun tuotanto on täydessä käynnissä. Jos maailmanpankin ennusteet nikkelin ja sinkin hinnoista pitävät kutinsa vuodenvaihteessa 2017-2018 Terrafamen kassavirta kääntyy positiiviseksi.
Nikkelin hinnan pitäisi tuolloin olla noin 15 000 dollaria tonnilta ja sinkin noin 2 450 dollaria tonnilta. Tällä hetkellä esimerkiksi nikkeli maksaa vain 10 800 dollaria ja sinkki 1 900 dollaria tonnilta.
Tärkein tuote on nikkeli, mutta tuloksen tekemiseen Terrafame tarvitsee myös sinkin. Kaivoksen onneksi sen sinkkituote on korkealaatuista ja sille riittää asiakkaita.
Vuonna 2018 Terrafamen pitäisi tuottaa 30 000 tonnia nikkeliä ja 50 000 tonnia sinkkiä.
Talvivaara Kaivosyhtiön kanssa Terrafamella on palvelusopimus ja kaivos vuokraa entiseltä emoltaan tiettyjä laitteita. Suhde on siinä toistaiseksi.
Mahdolliset uudet omistuskuviot ovat Terrafamen valtio-omistajan käsissä ja Talvivaara Kaivosyhtiön täytyy puolestaan hankkia siihen rahat esimerkiksi annilla.
Pörssissä olevan Talvivaara Kaivosyhtiön osakkeenomistajien tilanteen ratkaisee käynnissä oleva saneerausmenettely. Lopputulos näyttää, onko osakkeilla enää arvoa.
Asiakkaiden ja kumppaneiden ohella Terrafamen on saatava alan tunteva, karaistunut toimitusjohtaja. Alkumetrit Ratia vetää toimintaa itse, mutta kaivoksella on myös varamiesjärjestelmä niin, että hommat hoituvat saumatta ja ammattimaisesti.
Hallituksen, puheenjohtajan ja toimitusjohtajan välinen työnjako on välillä veteen piirretty viiva. Periaatteessa hallituksen pitäisi keskittyä tulevaisuuden strategioihin, kunhan sinne saadaan vielä lisää kaupallista ja ympäristöosaamista.
Ratian mielestä toimitusjohtaja hyötyy kuitenkin eniten sellaisesta kombosta, jossa hallitus ja puheenjohtajakin ovat liiketoiminnan hermolla.
”Olen muutoinkin operatiivinen ihminen ja haluan ymmärtää yksityiskohtia. Alkuvaiheessa osallistun liiketoimintaan varmaan aika tiiviisti, kun toiminta pitää saada tehokkaaksi ja samalla korostetaan työturvallisuutta ja ympäristöasioita. En silti halua mennä toisen tontille”, hän vakuuttaa.
Vielä ei ole ollut puhetta siitä, miten kauan Ratian oma pesti kestää.
”Kyllä tällainen savotta on ainakin parin vuoden pituinen”, hän arvioi itse.

lauantai 15. elokuuta 2015

Suomen markan paluu olisi mahdollista mutta...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous  | 

Markan paluu olisi mahdollinen – Mitä siitä seuraisi?

Paavo Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen eurojäsenyydestä euroalueessa sai räjähtävän lähdön, mutta nyt vauhti on hiipunut. Tutkimusryhmä on selvittänyt, mitä Suomen euroero tarkoittaisi.


Henkilö pitelee markkaseteleitä.
Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle

Suomen irtautuminen eurosta –”Fixit”- ei ole ensimmäistä kertaa tapetilla. Viime vuonna Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen johtama tutkimusryhmä julkaisi kirjan ”Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot”, jossa Suomen euroero mainitaan yhtenä mahdollisena ratkaisuna yhteisvaluutan mukanaan tuomiin ongelmiin.
Kirjassa esitellään myös ajatus rinnakkaisvaluuttoihin siirtymisestä, jossa euron rinnalle otettaisiin kansalliset valuutat, joiden arvo muodostuisi päivittäin markkinoilla.  
– Kaikki euroissa tehdyt toimivat sopimukset toimisivat kuten tähän asti, mutta ne voitaisiin tehdä jatkossa myös kansallisvaluutoissa. Euro säilyisi painotettuna korivaluuttana, Kanniainen selittää työryhmän hahmotelmaa.
Paavo Väyrynen mainitsee Kanniaisen johtaman EuroThinkTank-ryhmän ehdotuksen rinnakkaisvaluutoista aloittamansa kansalaisaloitteen perusteluissa. Talousasiantuntijoiden ryhmään kuuluu muun muassa valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajan toimesta eläköitynyt Peter Nyberg sekä nykyisin Kokoomuksen kansanedustajana toimiva Elina Lepomäki.

Liian vahva euro kuristaa

Työryhmän selvityksessä tuodaan esille eurojärjestelmän heikkouksia. Raportin johtopäätöksissä suhtaudutaan hyvin skeptisesti siihen, että yhteisvaluutta voisi toimia nykyisen löyhän liittovaltion olosuhteissa.
Nykytilanne on todella heikko ja historia osoittaa, että tällaiset valuuttaunionit ovat hajonneet.
– Vesa Kanniainen
Samaan lopputulokseen ollaan päädytty myös Suomen ulkopuolella: kesäkuussa EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin johdolla valmistellussa raportissa ehdotetaan rahaliiton syventämistä ja euromaiden yhteisen valtiovarainministeriön perustamista.
Nykytilanne on todella heikko ja historia osoittaa, että tällaiset valuuttaunionit ovat hajonneet. Euron ongelmat ovat sitä luokkaa, että nyt vaihtoehtona näyttää olevan suunta joko kohti Yhdysvaltojen tai Sveitsin mallin mukaista liittovaltiota tai paluuta Euroopan unioniin, jossa rahaliiton jäsenmailla on kansalliset valuutat, professori Vesa Kanniainen sanoo.
Kanniaisen mukaan Saksa pitää tällä hetkellä euroa liian vahvana muille euromaille. Vapaasti markkinoilla kelluvat rinnakkaisvaluutat devalvoituisivat kunkin kansantalouden suorituskyvyn mukaiseksi.
Euromaiden kansalaisille kyyti voisi olla alkuun karua. Esimerkiksi Kreikassa drakman arvo suhteessa euroon voisi tippua jopa 50 prosenttia. On arvailun varassa, kuinka paljon suomalaisten ostovoima laskisi, mikäli palkkapäivänä verkkopankkiin alkaisi ilmestyä eurojen sijaan markkoja.
– Kirjaa tehdessämme arvioimme, että Suomen rinnakkaisvaluutta saattaisi devalvoitua noin 6 prosenttia. Näen, että Suomen kilpailukyky on heikentynyt siitä ja markka saattaisi heikentyä enemmänkin. Pointti onkin siinä, että vapaasti kelluvan valuutan arvo olisi joka päivä oikea. Suomalainen työmies saisi sen ostovoiman minkä hän ansaitsee, eli mihin Suomen kansantalouden suorituskyky pystyy vientimarkkinoilla, Kanniainen selittää.

Uhkana talletuspako ja talouskriisi

Ekonomisti Roger Wessmanin mukaan eurosta lähteminen johtaisi todennäköisesti talouskriisin. Wessman ei ole Eurothinktank-ryhmän jäsen, mutta on osallistunut aktiivisesti julkiseen keskusteluun eurojärjestelmästä.  
Pahimmillaan saataisiin aikaan valtava sotku.
– Roger Wessman
– Akateemisessa norsunluutornissa on helppo todeta, että markka voisi toimia paremmin kuin euro, ja unohtaa millainen ongelma siirtymisprosessi olisi. Pahimmillaan saataisiin aikaan valtava sotku, Roger Wessman sanoo.
Wessman pitää hyvin todennäköisenä, että Suomen ilmoitettua euroerosta seurauksena olisi talletuspako Suomessa toimivista pankeista.
– Mahdollisesti oltaisiin pakotettuja pitkän siirtymävaiheen aikana asettamaan talletusten nostorajoituksia, samaan tapaan kuin kesällä Kreikasta.
Teknisesti siirtymä olisi Wessmanin mukaan mahdollista tehdä suhteellisen kivuttomasti, jos Euroopan keskuspankki olisi valmis rahoittamaan eurosta lähtevän valtion pankkijärjestelmää siirtymävaiheen ajan. Se taas tuskin tulisi tapahtumaan.   
– Jos suomalaiset pankit joutuvat ongelmiin euroeron takia, niin siinä vaiheessa on myöhäistä pyytää apua Euroopan keskuspankilta, Wessman sanoo. 

Markan romahdus ei ole unohtunut

Kanniainen pitää puheita markan uuden tulemisen aiheuttamasta markkinakaaoksesta pelotteluna, mutta painottaa että valmistelutyö olisi hoidettava huolella. Vahvan markan romahtamisen aiheuttamat traumat eivät ole vielä parantuneet.
Tämä on sitä vanhaa pelottelua joka perustuu suomalaiseen kokemukseen 90-luvun lamasta.
– Vesa Kanniainen
– Kyllähän maailmalla on omia valuuttoja otettu käyttöön ennenkin ja joustavan valuuttakurssin maat ovat pärjänneet erinomaisesti. Tämä on sitä vanhaa pelottelua joka perustuu suomalaiseen kokemukseen 90-luvun lamasta, jolloin meillä oli väärin perustein kiinnitetty ylivahva markka. Markkinat odottivat sen romahtavan ja näinhän siinä sitten kävi, professori Vesa Kanniainen sanoo.
Kanniainen ei itse ota kantaa siihen, mikä ratkaisu olisi Suomelle paras, mutta korostaa sitä, että myös omaan valuuttaan siirtymisen on oltava pöydällä yhtenä selkeästi mietittynä vaihtoehtona.

Epätäydellinenkin järjestelmä pysyy pystyssä

Kaikki Eurothinktank-ryhmän jäsenet eivät varo ottamasta kantaa. Taloustutkija Elina Berghäll sanoo, että ei ole keksinyt sellaista euron tuomaa
– Elina Berghäll
etua, joka voittaisi eurojäsenyyden mukanaan tuomat haitat.
– Olen sitä mieltä, että Suomen euroero on periaatteessa kannatettava, Elina Berghäll kertoo.
Taloustutkijan mukaan voimakas devalvoituminen kelluvan valuuttakurssin avulla parantaisi kilpailukykyä ja työttömyystilanne kohentuisi.
– Tällä hetkellä valuutta ei jousta, vaan sopeutuminen taloustilanteeseen tapahtuu työttömyyden lisääntymisen kautta.
Myös Wessmanin mielestä eurojärjestelmä on ongelmallinen, mutta hänen mukaansa euroero olisi vielä suurempi riski. Poliittista tahtoa liikkua kohti tiiviimpää integraatiota tai omia kansallisia valuuttoja ei ole, joten nykyinen tilanne tulee todennäköisesti jatkumaan, Wessman arvioi.
Olen sitä mieltä, että parempi olisi jos euroa ei olisi koskaan perustettu, mutta nyt on liian myöhäistä vaikuttaa siihen. Nyt kun ollaan tässä jamassa, on parempi minimoida eurojärjestelmän aiheuttamat kustannukset.
Neuvostoliittokaan ei ollut mikään kovin toimiva talousjärjestelmä, mutta sekin pysyi kasassa melkein 70 vuotta, Wessman sanoo.

Perhemetsäpäivä Keminmaan Kallinkankaan kupeessa ja vähän muutakin...

Käväisin vaimoni kanssa taas perinteisillä Perhemetsäpäivillä Keminmaan Kallinkankaan kupeessa. Päiviä on vietetty 18 kertaa.

Pätkä järjestäjien infosta:

Suomen metsäkeskus, Lapin alueyksikkö on mukana Koko perheen metsäpäivässä Kallinkankaalla Keminmaassa.

Tule keskustelemaan Metsäkeskuksen messuosastolle, mitä palveluja Metsäkeskuksella on tarjota metsänomistajalle metsäomaisuutesi hoidossa.

Metsäkeskuksen metsävaratietojen keruumenetelmä ja tietoihin perustuvat tuotteet ja palvelut ovat uudistuneet. Vuoden 2012 aikana käyttöön otettavan sähköisen Metsään.fi -asiointipalvelun avulla metsänomistaja saa käyttöönsä tilansa metsikkötiedot ja pystyy pitämään niita ajan tasalla, sekä välittämään metsänhoito- ja hakkuutöitä alueensa metsäalan toimijoille.

En ole varsinaisesti metsänomistaja, mutta asia kiinnostaa minua edelleen edellisen elämäni = työelämäni puitteissa...

Toisaalta olisin halunnut ostaa taas edullisia linnunpönttöjä, mutta useina vuosina ollutta pöntöntekijää/myyjää en ainakaan minä havainnut olevan messualueella. Olihan siellä monia mielenkiintoisia asioita ja toimintoja.

Asiata toiseen:

Järjestimme kaksi vuotta sitten eli elokuussa 2013 Ammattiopisto Lapiian prosessiosaston ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoille tutustumiskäynnin Stora Enson hakkuualueeseen Selkäsaaressa. Tapahtuma sai erittäin myönteisen vastaanoton. Sen tavoitteena oli motivoida opiskelijoita aktiiviseen opiskeluun ja mahdollisesti jatko-opiskeluunkin...

Olen ollut järjestäviin tahoihin yhteydessä tämän vuoden puolella pariinkin kertaan - tänään kolmannen kerran.

Jututin Keminmaassa Stora Enson pisteessä Juha Mäckliniä ja katselimme kalenterista hänelle sopivia aikoja. Toki samalla totesimme, että Stora Enson Selkäsaaressa toteutettu hakkuu vuodenvaihteessa 2010-2011 alkaa olla ”loppuun kaluttu”, sillä kohta hakkuujälkiä saa suurennuslasilla etsiä – luonto hoitaa asiaa.

Sovimme alustavasti tiettyjä aikoja, jotka Juhalle sopisivat, mikäli ilmat ovat siedettävät. 

Toisin sanoen pieni vesisade ei haitanne mutta kova tuuli, myrsky on selkeä este.
Olen alustavasti sopinut, että voimme käyttää rajanaapurimme poukamaa rantautumiseen niin kuin kaksi vuotta sitten. Omaan venerantaan väylä on kapea ja varsinkin matalan veden aikaan saa olla varppeilla rantautumisessa.

Mikäli asia edelleen kiinnostaa Ammattiopisto Lappian prosessiosastoa, tarjoamme puitteet/lyhyen kaavan mukaan tarinan mökkiprojektistamme em. tapahtumalle uudistuneessa ympäristössä – olemme maalanneet rakennukset ja tehneet tulistelupaikan kupeeseen pienen katoksen.
Juha on asian asiantuntija ja Olli Ahonen toivottavasti orientoituu hoitamaan oman osuutensa pienemmällä venekalustollaan kuten kaksi vuotta sitten.

Oppilaitos hoitanee merikuljetuksen kustannukset ja eväät juomineen kuten viimeksikin. 

Mikäli käsintekemisen aktiviteettia tarvitaan, hanskat on syytä varata mukaan. Muun muassa puun pilkkomista on luvassa, mikäli voima oikein hauiksissa pakottaa, mutta ei ole pakko jos ei taho…

Asun on syytä olla ”metsähenkinen” = reipas ulkoiluasu.

perjantai 14. elokuuta 2015

Talvivaara vs. Terrafame - hyvä näin...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hukan tuunattuna: Kotimaa  | 

Terrafame vahvistaa: Kaivostoiminta Talvivaarassa jatkuu

Valtion omistama Terrafame on varmistanut ostavansa konkurssiin menneen Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää tilanteesta tiedotustilaisuuden tiistaina 18. elokuuta.


Lauri Ratia
Terrafame Miningin hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia Kuva: Aku Häyrynen / Lehtikuva

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi jo viikko sitten Terrafame Mining Oy:n ostavan Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan, mutta nyt asia on viety päätökseen. Terrafame on siis jatkossa kaivostoiminnan vastuullinen toiminnanharjoittaja Sotkamossa.
– Toiminta kaivoksella käynnistyy välittömästi ensi viikon alussa tuotantosuunnitelman mukaisesti.
Keskitymme alkuvaiheessa ympäristöasioiden hoitamiseen, kaivoksen ylösajoon sekä aloitamme liiketoiminnan tervehdyttämistoimet, sanoo teollisuusneuvos ja Terrafame Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia yhtiön tiedotteessa.
Terrafamen tavoitteena on saavuttaa seuraavien vuosien aikana noin 18 miljoonan malmitonnin tuotantotaso.
– Tuotantosuunnitelman sekä Maailmanpankin hintaennusteiden pohjalta voidaan odottaa, että ylösajon onnistuessa kaivoksen kassavirta kääntyisi positiiviseksi vuosien 2017 ja 2018 vaihteessa, kertoo Ratia.

Nimi yksinkertaistui

Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan hankkinut Terrafame Mining Oy muutti samalla nimensä Terrafame Oy:ksi. Yhtiön omistaa valtion erityisyhtiö, jonka aiempi nimi, Terrafame Oy muuttui tänään samassa rytinässä Terrafame Group Oy:ksi.
Ylösajon onnistuessa kaivoksen kassavirta kääntyisi positiiviseksi vuosien 2017 ja 2018 vaihteessa.
– Lauri Ratia
Kaivoksen toiminnasta ja muista järjestelyistä TEM järjestää tiedotustilaisuuden tiistaina 18. elokuuta.
– Terrafame on perinyt monella tavalla haastavan tilanteen ja toimintaan liittyy useita epävarmuuksia. Valtio-omistaja ja Terrafame työskentelevät nyt määrätietoisesti sen puolesta, että toiminta saatetaan kestävälle uralle. Olen tyytyväinen, että kaivoksen toiminta päästään nyt käynnistämään uudelleen. Myös ympäristön kannalta on tärkeää, että louhinta kaivoksella voidaan aloittaa pikimmiten. Samalla lähtee käyntiin kaivoksen liiketoiminnan suunnitelmallinen tervehdyttäminen, toteaa elinkeinoministeri Olli Rehn ministeriön tiedotteessa.