torstai 5. maaliskuuta 2015

Suomen "supertorstai" 05.03.2015...

On hyvä, että alla olevan artikkelin asiakokonaisuuksista avoimesti kirjoitetaan nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tällä hetkellä Suomessa on menossa eräänlainen "supertorstai" monien vierailujen johdosta - hyvä niin.



Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Ruotsin kuningas tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä: "Tämä on vasta alkua"

POLITIIKKA  
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi puolustusliitto Naton pitävän Suomen ja Ruotsin tiivistyvää puolustusyhteistyötä varsin luontevana kehityksenä.
"Olemme molemmat Ruotsin kanssa niin sanottuja edistyneitä kumppaneita, siis samalla tasolla Naton näkökulmasta", Niinistö sanoi keskiviikkona Santahaminan varuskunnassa, jossa hänelle ja Suomessa valtiovierailulla olevalle Ruotsin kuninkaalle esiteltiin tiivistyvän puolustusyhteistyön perusteita.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg saapuu keskiviikkoiltana tiiviille vierailulle Suomeen. Torstaina Stoltenberg tapaa muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomiojan, pääministeri Alexander Stubbin ja puolustusministeri Carl Haglundin, mutta ei Niinistöä, jonka pitää vielä torstaina kiireisenä Ruotsin kuningasparin valtiovierailu. Niinistö ja Stoltenberg tapasivat kuitenkin muutama viikko sitten Saksassa Münchenin turvallisuuskonferenssissa.
JUHANI NIIRANEN / HS
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Presidentti Sauli Niinistö vierailivat Santahaminassa keskiviikkona.
Ruotsin kuningas Kaar­le XVI Kus­taa ja Presidentti Sauli Niinistö vierailivat Santahaminassa keskiviikkona.
Tiivistyvää puolustusyhteistyötä kuningas Kaarle XVI Kustaa kuvasi yhdeksi osaksi niitä muutoksia, joita on käynnissä Suomen ja Ruotsin turvallisuusympäristössä.
"Tämä on vasta alkua", kuningas sanoi. "Yritämme hiljalleen löytää sille oikein hyviä muotoja."
Niinistö sanoi Ruotsi-yhteistyön olevan keskeinen osa Suomen turvallisuuspoliittista yhteistyötä. "Tämä on eräs tärkeä osa turvallisuusajatteluamme."
Santahaminassa kuningas ja Niinistö kuulivat muun muassa Puolustusvoimien komentajan Jarmo Lindbergin ja puolustusministeri Carl Haglundin yhteenvedot puolustusyhteistyön lähtökohdista ja Suomen puolustusvoimauudistuksesta. He saivat myös näytöksen Utin jääkäriryhmän helikopterien potilasevakuointitaidoista. Utin jääkäriryhmän helikopteriosasto on parhaillaan Ruotsin johtaman EU:n taisteluosaston valmiusvuorossa.
Santahaminan vierailu ja Kaartin jääkärirykmentin kaupunkijääkärien esittäytyminen tekivät myönteisen vaikutuksen, kuningas kiitteli. "Varusmiesten koulutus ja varustus muistuttavat varsin paljon Ruotsin vastaavia. Juuri siksi on niin hyödyllistä myös tehdä yhteistyötä. Toisista saa turvaa, ja toisilta voi oppia", hän sanoi.
Torstaina Ruotsin kuningaspari vierailee Lappeenrannassa. Ennen Lappeenrantaan siirtymistään Niinistö tapaa myös torstaina Suomessa vierailevan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin. Asialistalla on muun muassa Ukrainan ja Venäjän tilanne sekä EU:n turvallisuusstrategian päivittäminen.
"En olekaan aiemmin hänen kanssaan pidemmin puhunut. Kuuntelen mielelläni, miten hän näkee tilanteen, ja tietysti kertaan, miten minä Suomesta käsin sen näen", Niinistö sanoi.
Mogherini käy keskustelut myös Tuomiojan ja Stubbin kanssa. Ohjelmassa on myös tapaaminen eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman kanssa sekä tapaamiset valtiovarainministeri Antti Rinteen, puolustusministeri Carl Haglundin ja kehitysministeri Sirpa Paateron kanssa.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Mielenkiintoinen kännykäpuhelu iltapäivällä...

Menin taas kerran vastaamaan tuntemattomaan numeroon. Niin kuin arvelin, "langan päässä" oli myyntitykki jostain päin Suomea - taas kerran.

"Taiettiin herätä päiväunilta!" olivat nuoren myyntitykin ensimmäiset sanat. 

Oho vai niin kävi ajatuksissani sekunnin murto-osan aikana, eipä ollut kovin kaseva avaus...

En puuttunut asiaan sen kummemmin, vaan totesin, että olen terassilta lunta lapioimassa vesisateessa. "Jaa onko Kemissä vielä paljon lunta?" jatkoi nuorimies. 

Sen jälkeen hän esitteli asiansa. Tällä alueella on laaja tarjouskampanja keittiökalusteiden uusimisista menossa. Hän tiedusteli muodon vuoksi omakotitalomme iän, vaikka se oli hänen tiedostoissaan satavarmasti tiedossa.
Omakotitalon rakentamisvuoden kuultuaan hän totesi, että varmaan tuon ikäisissä keittiökalusteissa käyttö jo näkyy ja uusimistarvetta on ja että heidän edustajansa tekee mielellään ilmaiseksi arvion uusintatarpeista...

Kerroin hänelle, että meille on viime vuosina tarjottu vastaavan tyyppistä palvelua n kertaa. 

Kerroin lisäksi, että meillä on puupintaiset keittiökalusteet, jotka olemme alustavasti suunnitelleet itse ensi kesänä siistiä, mahdollisesti hiukan hioa ja lakata. Meidän mielestämme ne ovat sen jälkeen "kuin uudet"...

Hiukan nyreissään nuori myyntitykki sulki puhelimen. Mahtoiko hän edes sanoa - kiitos ja kuulemiin - ehkä, ehkä ei... 

Tuo edellä mainittu "Taiettiin herätä päiväunilta!" hiukan jäi mietityttämään. Korreloiko se nuoren myyntitykin malttamattomuutta, kun en vastannut heti ensimmäiseen puhelimen pirahdukseen, puhelin oli haalarin etutaskussa "monen lukon takana" > vetoketju ja tarravarmistus vai ikääni, joka sekin oli varmaan em. henkilöllä tiedossa tai ...






Mielellään keskustelen face-to-face eduskuntavaaliehdokkaan kanssa...



On erittäin tärkeää, että vaalitilanteessa, olipa sitten kysymys esim. kunnallisvaalit tai eduskuntavaalit, on mahdollisuus tavata face-to-face potentiaalisia ehdokkaita.Miksi?Siksi, että samalla on mahdollisuus testata kuuluisan ns. neljän sekunnin säännön toimivuus: Siis katsekontakti, tervehtiminen/kädenpuristus ja ensimmäiset sanat - siinä se on...


Monet Lapin vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaat eivät olleet millään tavalla noteeranneet esimerkiksi viime viikon Kemin talvimarkkinoita = Kemiä > mahdollista Uutta Kemiä...


Voin tässä julkisesti todeta, että he ovat minun ehdokaslistaltani tipahtaneet välittömästi pois. Toki tiedän, että osalla oli pätevä syy poissaoloon.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta: 


Eduskuntavaalit 2015  | 

Ääniharavaksi haluava kuuntelee, puhuu arjesta ja välttelee vaikeita aiheita

Vaaleissa äänisaalista metsästävien ehdokkaiden kannattaa suosia äänestäjäryhmän arkea lähellä olevia aiheita kampanjoinnissaan. Mikäli potentiaalisen äänestäjän päivittäisen elämän kokemukset ovat tuttuja, on äänen saaminen omaan haaviin hitusen helpompaa.



Pikkupoika syö välipalaa kotona.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Vaaleissa onnistuminen vaatii ehdokkaalta paljon. Aikaa käytetään kampanjan suunnitteluun ja siihen, millä aineksilla äänestäjät saataisiin kirjoittamaan vaalipäivänä oikea numero äänestyslippuun. Resepti, minkä aineksilla ihanne-ehdokas leivotaan on joka tapauksessa haastava.
On kuitenkin yksi asia, jolla ehdokkaan on mahdollista vedota kaikkiin äänestäjiin ja onnistua. Vaaleista toiseen äänestäjille tärkeitä ovat heidän jokapäiväiseen elämäänsä liittyvät asiat.
– Ehdokkaan kannattaa puhua ongelmista ja kysymyksistä, jotka ovat keskeisiä äänestäjän arjessa, Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Ville Pitkänen toteaa.
Ehdokkaan kannattaa puhua ongelmista ja kysymyksistä, jotka ovat keskeisiä äänestäjän arjessa.
– Ville Pitkänen
Äänestäjiin vetoaa, mikäli ehdokkaan kokemusmaailma ja tietämys risteää heidän oman arkensa kanssa. Samoilla linjoilla on myös mainostoimiston Kixitin toimitusjohtaja ja Art director Vesa Kärkkäinen.
– Ehdokkaan tulee olla paras ihminen ajamaan äänestäjien asemaa, Kärkkäinen komppaa.
Silti keskimääräisen ihanne-ehdokkaan veistäminen on käytännössä mahdotonta. Niin erilaiset ovat jokaisen vaatimukset, arvot, toiveet ja niiden yhteensovittaminen puhumattakaan puolueiden välisistä eroista.
Ihanne-ehdokasta kansanedustajaksi on pyritty myös selvittämään tutkimuksin, viimeisimpänä syksyllä 2014. Tuolloin kansalaisten mielestä hyvä kansanedustajaehdokas toimisi koko valtakunnan etua ajatellen, mutta esimerkiksi Nato-jäsenyyttä kannattava ehdokas taas pärjäisi varsin heikosti. Nämä tulokset saatiin Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa.

Äänestäjä haluaa kuulla, kuinka asioita parannetaan

Erikoistutkija Ville Pitkäsen mukaan äänestäjiä puhuttelevat tietyt toistuvat aiheet joka vaaleissa.
– Vanhusten hoitoon, terveydenhuoltoon ja työllisyyteen liittyvät teemat ovat vaaleista vaaleihin tärkeitä äänestäjille. Niistä puhumisella saa varmasti jonkin verran vastakaikua.
Tätä tukee myös tutkimus, jossa vuoden 2011 eduskuntavaalien äänestäjiltä kysyttiin, mitkä he arvioivat  tärkeimmiksi asiakysymyksiksi puoluevalinnassaan. Oikeusministeriön tutkimuksen mukaan tärkeimmiksi asioiksi nousivat vanhustenhoito, terveyspolitiikka, työllisyyspolitiikka, lasten ja lapsi-perheiden asiat ja tuloerot.
Äänestäjät haluavat lisäksi mieluiten kuulla, miten poliitikot laittavat asioita kuntoon kuin puhumista leikkauksista ja vaikeista ratkaisuista.
– Kaikelle keskustelulle on tilausta, mutta hankalat aiheet ovat myös ehdokkaille haastavampia. Kuitenkin vaikeina aikoina näistä on pakko puhua, vaikka äänestäjät eivät niistä haluaisi kuulla, Pitkänen lisää.

Mainonnan mielikuvat auttavat erottumaan massasta

Paljon vaalimainontaa tehnyt Vesa Kärkkäinen korostaa kampanjoinnissa joukosta erottumista mielikuvien avulla.
– Mainonnan tehtävä vaalikampanjoinnissa on saada ehdokas erottumaan massasta tietyllä tavalla erilaisena, herättää ihmisten mielenkiinto ja sitä kautta saada hänet seuraamaan ehdokkaan arvoja ja ajatusmaailmaa.
Myös Pitkäsen mielestä ehdokkaan kannattaa pyrkiä erottautumaan kilpailijoista ja yhtenä keinona voi olla oman persoonan esiintuominen.
– Äänestämiseen liittyy paljon epärationaalista. Se tykkääkö ihmisestä ja hänen persoonastaan vaikuttaa varmasti äänestäjään. Mielipide saattaa muuttua hyvinkin pienestä seikasta, Pitkänen sanoo. 
Äänestäjän mielipide saattaa muuttua hyvinkin pienestä seikasta.
– Ville Pitkänen
Ääniharaviksi nousevat tavallisesti tunnetut, usein puolueiden johtopaikoilla olevat henkilöt. Uusien ehdokkaiden menestymiseen sen sijaan vaikuttaa, kuinka hyvin he ovat alueellaan ihmisten tietoisuudessa. Kampanjoinnissa korostuvat omat verkostot esimerkiksi työpaikalla.

Toreilla ja somessa saadaan kiinni eri äänestäjät

Kampanjointitavalla on merkitystä sillä, miten viestin saa parhaiten perille. Perinteisissä toritapahtumissa kansan pariin jalkautuvilla ehdokkailla korostuvat kuuntelemisen taidot. Sosiaalisessa mediassa kampanjointi on enemmän ehdokaslähtöistä.
– Jalkatyössä ehdokkaan tulisi osata laskeutua jokapäiväisten ongelmien tasolle, kun taas somessa korostuu paitsi oma aktiivisuus keskustelijana myös oman inhimillisen puolen korostaminen ja esiin tuominen, Pitkänen toteaa.
Äänestäjiä kalastellessa tulee huomioon ottaa luonnollisesti myös heidän tiedonhankintatottumuksensa.
Varttuneimmille äänestäjille twitter tai facebook eivät ole välttämättä tärkeimpiä areenoja, vaan he haluavat mieluummin hakea kontaktia kasvotusten.

Tämä on taivahan tosi sano...

En kommentoi...

Pätkä nettilainausta Helsingn Sanomista hiukan tuunattuna:

USA: Venäjällä kymmeniätuhansia sotilaita Ukrainassa

Murhatun oppositiojohtaja Boris Nemtsovin oli tarkoitus paljastaa tietoja venäläisjoukoista

ULKOMAAT 
VASILY MAXIMOV / AFP
Separatistit heiluttivat Venäjän lippua siirtyessään eturintamasta Starobeshevosta Donetskista helmikuun lopussa.
Separatistit heiluttivat Venäjän lippua siirtyessään eturintamasta Starobeshevosta Donetskista helmikuun lopussa.
Yhdysvaltojen mukaan Itä-Ukrainassa on noin 12 000 venäläissotilasta neuvonantajina, asejärjestelmien käyttäjinä sekä taistelujoukkoina.
Lisäksi Yhdysvallat laskee, että Venäjän viime vuonna Ukrainalta valtaamalla Krimin niemimaalla on 29 000 venäläissotilasta ja Ukrainan rajan tuntumassa, Venäjän puolella 50 000 sotilasta.

Oli se taas niin lähellä...

Pelaan aina silloin tällöin Veikkauksen Moniveto-peliä, viimeksi eilen Kemin Kauppakadun R-Kioskilla. Joskus - kauan sitten - olen onnistunut jopa vähän voittamaankin pelitulosten napsahtaessa kohdilleen. Pääasiassa voittotavoitteeni ovat valuneet urheilun ja kulttuurin tukemiseen... 

Oli se taas niin lähellä eilen. Niin lähellä, että voisi heittäytyä asiaa jopa harmittelemaan. ei kuitenkaan harmita, sillä varmaan jonakin päivänä veikkaamani tulokset osuvat taas kohdilleen.

Minäkin pelaan aina silloin tällöin tykönäni niin sanottua jälkipeliä. Mietin, miksi ihmeessä käteni ei veikkaustilanteessa vaihtoehtoja ruksatessani liiku muutaman millimetrin "oikeaan tulossuuntaan", tässä monivetotapauksessa oikeaan maalimäärään.

Tunnustan, että minunkin pitäisi veikata laajemmalla tulosvalikoimalla, mutta kun ei oikein raski...

TIISTAI 3.3.2015

MONIVETO 12
Ottelu
1JYP3
Tappara3
2Lukko4
Blues3
3Ässät6
HPK3
Lopulliset kertoimet: 1. voittoluokan kerroin 121648.83, 2. voittoluokan kerroin 67.36

Ylen vaalikone aukeaa kohta - mielenkiintoista...




Odotan malttamattomana Ylen vaalikoneen avautumista. Miksi? Siksi, että olen kahdesti käynyt Helsingin Sanomien vaalikoneella.
On mielenkiintoista verrata ehdokasehdotuksia. Tuntuu siltä, että vuosien saatossa valinta on aina vaan vaikeampaa, vaikka sen pitäisi mennä toisinpäin iän ja kokemuksen myötä.
Syy lienee siinä, että valinnanvaraa on nykyisin joka lähtöön. Tapasin mm. viime viikolla Kemin talvimarkkinoilla monia potentiaalisia äänestyskohteita. Harmi, että käytettävissä on vain yksi ääni...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:


Eduskuntavaalit 2015  | 

Ylen vaaliteemat ovat työ, talous, turvallisuus, terveys ja tulevaisuus

Yleisön näkemykset teemoittavat Ylen vaaliohjelmiston. Viisi teemaa on valittu sen perusteella, mitä asioita suomalaiset pitävät tärkeinä.




Ylen vaaliteemat eduskuntavaaleissa 2015.
Ylen vaaliteemat eduskuntavaaleissa 2015. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Yle herättää kevään 2015 eduskuntavaalien keskustelua viiden teeman kautta. Teemat ovat työ, talous, turvallisuus, terveys ja tulevaisuus. Ne näkyvät eri tavoin koko vaaliohjelmistossa – vaalikoneessa, Vaaligalleriassa, ennakko-ohjelmissa televisiossa, radiossa ja verkossa sekä vaalien tulosiltana sunnuntaina 19. huhtikuuta.
Teemat on valittu sen perusteella, mitä asioita suomalaiset pitävät tärkeinä, kun he miettivät, ketä äänestävät. Tämän selvittämiseksi Taloustutkimus teki Ylen tilauksesta vaaliteemakyselyn marraskuussa 2014.
Kyselyssä tärkeitä vaaliteemoja kysyttiin ensin avoimella kysymyksellä ja sitten valmiista listasta valiten. Molemmilla tavoilla taloustilanne ja työllisyys nousivat selvästi tärkeimmiksi asioiksi.
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen tulkitsee kyselyn tulosta niin, että kun suomalainen on huolissaan taloudesta ja työllisyydestä, hän on itse asiassa huolissaan hyvinvointivaltiosta.
– Meillä suomalaisilla on hyvin valtiokeskeinen käsitys. Luotamme pitkälti siihen, että verorahoilla hoidetaan perusturva sekä sosiaali- ja terveyshuolto. Suomalainen on kuitenkin myös jalat maassa oleva realisti ja tajuaa, että tällaisen yhteiskunnan ylläpitäminen ei ole ihan ilmaista lystiä vaan vaatii riittävän määrän työpaikkoja.

Eduskuntavaalit lähestyvät - oletko valmis?

Ilman kommentteja tällä kerralla...


Suora nettilainaus Kauppalehdestä:


Ken' on jämäkin pääministeriehdokas? EVA: Yksi "helpoimmin sulatettava"


Kansa haluaa, että seuraava pääministeri on kansainvälisesti edustava, eheyttävä talousmies, joka ymmärtää kansalaisten arkea ja puolustaa pieniä. Kuka ehdokas täyttää nämä vaatimukset?

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on selvittänyt kansalaisten mielikuvia suurimpien puolueiden puheenjohtajista ja pääministeriehdokkaista. Keskiviikkona julkaistavassa arvo- ja asennetutkimuksessa EVA kysyy: ”Ken on maassa jämäkin?”.

EVAn kyselyyn vastanneet kansalaiset löytävät kaikista ehdokkaista hyviä ja huonoja puolia. SosiaalidemokraattienAntti Rinteen vahvuuksia ovat kyky ymmärtää kansalaisten arkea ja vähäosaisia. Taloudenpidosta valtiovarainministeri saa keskinkertaisen arvosanan, mutta ulkopolitiikassa häneen uskoo vain seitsemän sadasta. Myös Rinteen riippumattomuutta epäillään. Yhdelläkään mittarilla Rinne ei erotu kilpailijoista edukseen.

Perussuomalaisten Timo Soini jakaa selkeimmin kansalaisten mielipiteet. Soini saa tunnustusta ”klikeistä” vapaana riippumattomana ja kansanomaisena poliitikkona. Häntä pidetään myös isänmaan ystävänä. Suurimmat epäilykset kohdistuvat hänen kykyynsä hoitaa talouspolitiikkaa ja eheyttää risaista kansakuntaa. Soinin ulkopoliittinen osaaminen ei myöskään saa kovin korkeaa arvosanaa, eikä häntä pidetä kansainvälisesti edustavana.

Kokoomuksen Alexander Stubb saa sen sijaan erinomaisen arvosanan ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisesta ja edustavuudesta. Näillä kriteereillä hän on suorastaan ylivoimainen muihin nähden, mutta hänessä istuu vahvana ”eliitin leima”. ”Kohtuullinen talousmies, mutta kaukana suomalaisten arjesta”, luonnehtivat vastaajat.

Keskustan Juha Sipilä näyttäytyy oikeudenmukaisena ja isänmaallisena talousmiehenä, lujana johtajana ja eheyttäjänä. Häntä pidetään joukon luotettavimpana johtajana, joka ei horju vaikeissakaan tilanteissa. Eniten epäilyjä herättävät Sipilän ulkopoliittiset kyvyt – tosin suuri osa vastaajista tunnustaa, ettei osaa niitä arvioida.

Kaiken kaikkiaan Juha Sipilä näyttää olevan puheenjohtajista kaikkein helpoimmin sulatettava pääministeriehdokas. Hän saa eniten myönteisiä luonnehdintoja, ja häneen kohdistuu vähiten epäilyksiä. Toiseksi eniten myönteisiä luonnehdintoja saa Timo Soini, sen jälkeen Alexander Stubb.  Vähiten pääministerin ominaisuuksia omaa kyselyn mukaan Antti Rinne.  

Tutkimus perustuu 2056 henkilön vastuksiin, jotka on kerätty tammikuussa. Rinne oli suosituin eläkeläisten ja työntekijöiden keskuudessa, Sipilä maatalousyrittäjien ja eläkeläisten keskuudessa. Timo Soinia kannattivat etenkin maatalousyrittäjät ja alemmat toimihenkilöt. Alexander Stubb oli johtavassa asemassa työskentelevien ja opiskelijoiden suosikki. Naiset löysivät eniten vahvuuksia Sipilästä. Soini oli ehdokas miesten mieleen.

Päivi Isotalus, Kauppalehti