sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Vanha teksti vanhasta muistista...

Kaivoin taas vaihteeksi vanhan tekstini, jonka aikanaan lähetin OKKA-Säätiön julkaisuun Ammattikasvatuksen aikakauskirjaan. Alla olevaa - aivan turhan pitkää tekstiä - ei varmaankaan julkaistu.
Siis Sinullekin arvoisa lukija varoituksen sana, teksti on pitkä ja luettelomainen.
Miksi tämän yleensäkään otin esiin, syy on yksinkertainen: Itselläni kävi mielessä ajatus, ovatko alla olevat vuoden 2011 EDUCA-messujen aiheet ajankohtaisia esim. vuonna 2021?
Todennäköisesti ainakin 50%:sti ...
Toisaalta on mielenkiintoista tietää, kuinka moni luennoitsijoista on samassa tehtävässä?
Tuskin yli 25%:sti...
Toivon, että lukijana kiinnität huomiota tekstin loppuosaan: Onkohan em. tyyppisiä messuja mahdollisuus järjestää tulevaisuudessa edes kerran siten, että ei ole ennalta määrättyä ohjelmaa – minuuttiaikataulua…

Vanha tekstini vuodelta 2011:

MITEN IHMEESSÄ OPETUSTYÖSTÄ VOI YLEENSÄKÄÄN KUNNIALLA SELVITÄ…
Hyvää kuluvaa vuotta 2011 ja työn iloja/jaksamista kaikille Ammattikasvatuksen aikakauskirjan lukijoille.
Tutkiskelin netistä tämän vuoden EDUCA-messujen superlaajan ja mielenkiintoisen ohjelmarungon.
Miten ihmeessä opetustyöstä voi yleensäkään kunnialla selvitä, kun se näin ongelmallista on, että joka ainoa vuosi täytyy satojen asiantuntijoiden ja tuhansien ihmisten kokoontua Helsinkiin, Itä-Pasilaan Messukeskukseen ongelmia ratkomaan…
Toki on rehellisesti todettava, että vähintäänkin 99% ongelmista on vanhoja tuttuja, niin kuin ilmeisesti osallistujatkin ns. kesto-osallistujat asemansa puolesta ja päättöristeilyn odotuksin.
Poistin ohjelmarungosta päivämäärät, kellonajat ja johdannot. Jätin jäljelle vain esitelmäotsikot ja esitelmien pitäjät. Tältä se sitten näyttää, mikäli Ammattikasvatuksen aikakauskirja-julkaisussa tilaa löytyy:
Suomalaisen koulutuksen haasteet – Henna Virkkunen, opetusministeri Vanhan ja tulevan rajapinnassa – Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Tasa-arvoisten koulutuspalvelujen toteutuminen – Timo Lankinen, pääjohtaja, Opetushallitus Esittelyssä uudet PISA-tulokset – Pekka Kupari, professori, Koulutuksen tutkimuslaitos
Sari Sulkunen, erikoistutkija, Koulutuksen tutkimuslaitos
Asiantuntijuus liikkeessä – opettajan ammatista ja ammattiin – Jouni Välijärvi, professori, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Opettajan työn kuormittavat ja kantavat tekijät – Pirkko Lahti, fil. lis., Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja vuosina 1987-2007 Pidä huolta aivoistasi! – Opettaja, kirjailija Arno Kotro Järjestäjä: YLE
Aliarvioidaanko leikin ja varhaiskasvatuksen merkitystä? – Pentti Hakkarainen, professori, Oulun yliopisto Varhaiskasvatuspalvelujen tuloksellisuus – Jouko Kajanoja, valtiotieteiden tohtori, dosenttiPäivähoitolain ja -hallinnon remontti – Ritva Semi, erityisasiantuntija, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Erinomainen johtaminen kasvatuksen ja opetuksen tukipilarina – Tommi Kinnunen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, valmentaja, Deep Lead Oy Lasten yhteisöllisyys ja yhteisöllinen oppiminen – Merja Koivula, KT Yhteinen murros: erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen – Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Seitsemän minuuttia sadulle – Ritva-Liisa Orvasto, erityislastentarhanopettaja, esiopettaja
Janne Lepola, akatemiatutkija, Turun yliopisto
Reksin kanslian avaus
Ari Pokka, puheenjohtaja, Suomen Rehtorit ryKouluilmaston muutos - tuulet puhaltavat, mutta mihin suuntaan?
Peruskoulu muutoksessa – Vieraana Jorma Kauppinen, johtaja, Opetushallitus. Alustus Päivi Laukkanen ja Jukka Kuittinen SURE.  Lukio-opetuksen murros – Vieraana Ilkka Niiniluoto, kansleri, Helsingin yliopisto. Alustus Riikka Lindroos ja Ari Pokka SURE. Aikuislukio ja elinikäinen oppinen – Vieraana Liisa Jääskeläinen, opetusneuvos, Opetushallitus. Alustus Ilppo Salonen ja Erja Vihervaara SURE.
Kansainvälisyyden monet kasvot - haasteet ja mahdollisuudet
Monikulttuurinen suomalainen koulu – Vieraana Matti Raikunen, rehtori, Itäkeskuksen peruskoulu. Alustus Marjaana Aapakari SURE.Koulun vienti ulkomaille – Vieraana Jaana Palojärvi, kansainvälisten asiain johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö. Alustus Kimmo Laitinen SURE. Suomalainen rehtori ulkomailla – Vieraana Heli Lindström, rehtori, Sverigefinska skolan i Stockholm. Alustus Mervi Hopia-Jaakkola ja Raija Kotkanoja SURE.
Koulu ja yhteistyö Koulun ja kodin yhteistyö – Vieraana Tuomas Kurttila, toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto ry. Alustus Annelie Nylund SURE. Koulu ja elinkeinoelämä – Vieraana Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto. Alustus Kristiina Juvonen SURE. Koulu yhteistyössä poliisin kanssa – Vieraana Mikko Paatero, poliisiylijohtaja, Poliisihallitus. Alustus Päivi Laukkanen SURE. Suomen Rehtorit ry - jäseniään varten Rehtorien edunvalvonta – Vieraana Jarmo Niskanen, työmarkkina-asiamies, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Alustus Ari Pokka ja Kimmo Laitinen SURE.Järjestötoiminnan haasteet ja mahdollisuudet – Alustus Toni Lehtinen SURE.
Tukiopetusta rekseille, Martela OyTukiopetusta rekseille, Aronet OyJohdon työnohjaus ja coaching, mitä ne ovat? Asiantuntijoina Johdon työnohjaajakoulutuksen päättötyön rehtoritiimi: Eloranta Pekka, Hyvinkää, Isotalo Kaisa, Seinäjoki ja Salonen-Nummi Sirkka, Pori
Minne olet matkalla vapaa sivistystyö? – Jaana Nuottanen, toiminnanjohtaja, Kansalaisopistojen liitto KoL ry Alueellisen yhteistyön mahdollisuudet taiteen perusopetuksessa – Eeva-Liisa Kauppila, johtava opettaja, TaM, sisustusarkkitehti SIO, Taide- ja muotoilukoulu TAIKA
KOULUKIRJASTO - TILAA LUOVUUDELLE
Koulukirjastolla on merkitystä – Pirjo Sinko, opetusneuvos, OpetushallitusKoulukirjasto –tilaa luovuudelle – projekti Sari Ahonen, suunnittelu - ja tilityspäällikkö, Kopiosto ryMiten syntyy hyvä lastenkirja Timo Parvela, kirjailija, koulukirjastokummi Oppilaitoksen luvat – miten käytän opetuksessa toisen työtä – Juha Kallanranta, tarkastaja, Kopiosto ryIrti pulpeteista? – tiedonhakua muuttuneessa oppimisympäristössä – Ari Haasio, YTL, FM, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakouluPikapaneeli ajankohtaisesta tekijänoikeudellisesta aiheesta – Pirjo Sinko, Timo Parvela, Ari Haasio, Jukka-Pekka Timonen
Koulukirjasto – tilaa luovuudelle – Jukka-Pekka Timonen, Kopiosto ry
Tilaisuuden juontaja: Jukka-Pekka Timonen, varatoimitusjohtaja, Kopiosto ry
Järjestäjä: Kopiosto ry
Opinavain-kilpailun palkinnonjako Tilaisuudessa julkistetaan ja palkitaan Suomen Messusäätiön Opinavain-palkinnon saaja.
ÄKSÖN – mediatempaus opeille – Juontajat:  Hanna Wahlman ja Rauna Rahja, MediakasvatusseuraKumuki-vinkkaus – Järjestäjät: Kirjastot.fi , Suomen kirjastoseura, Espoon kaupunginkirjastoElävää kuvaa kouluissa
E lämys L iikkuva O ivallus K uvanlukutaito U nelmat V aikutus A rvio
K lassikot A nalyysi S oveltuvuus V isio A ssosiaatio T aide U skallus S atu
Järjestäjät: Koulukino ry, Suomen elokuvakontakti ry., Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Valtion elokuvatarkastamo
 
Tartu verkkoon! – Järjestäjät: Pelastakaa Lapset ry ja Tietoturvapäivä-hanke
Satujen sankarit animaatioksi – Järjestäjät: Mediakasvatuskeskus Metka ry
 
Tekijänoikeudet koulupäivässä – Järjestäjät: Av-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus & M & M Viihdepalvelu/Elokuvalisenssi,Kopiosto ry.
Tytöt ja pojat koulussa: onko sukupuolella väliä? – Elina Lahelma, professori, Helsingin yliopisto Järjestäjä: Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry.
Nya PISA resultat presenteras  Heidi Harju-Luukkainen, Universitetsforskare, Pedagogiska forskningsinstitutet Arrangör: Pedagogiska forskningsinstitutet, Jyväskylä universitet
Koulun autonomian puolustaminen – Jari Salminen, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Järjestäjä: Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry.
Ulottuuko tasa-arvo yksilöllisiin opiskelutyyleihin? – Liisa Keltikangas-Järvinen, professori, Helsingin yliopisto Järjestäjä: Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry.

Räpät
essä roiskuu! – Päivi Känkänen, erikoissuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Olli Vartia, psykiatrinen sairaanhoitaja, Harvialan koulukoti Seppo ”Steen1” Lampela, muusikko Lauri ”Fatibumba” Kiviniemi, Harvialan koulukodin oppilas
Jaksaa, jaksaa! Vai jaksaako? Supersuorittamisesta armollisuuteen – Ulla-Maija Paavilainen, Sport-lehden päätoimittaja, kirjailija
SUURI KOULUTUSKESKUSTELU 
Tule näkemään ja kokemaan Suuri koulutuskeskustelu! Puolueiden puheenjohtajat tentissä. Miten koulutus- ja kasvatuspalvelujen laatu lähivuosina turvataan? Millaista tulevaisuutta opettajille ja koulumaailmalle kevään eduskuntavaaleissa luvataan?Juontaja: Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen
Mission impossible: nykyajan opettajuus - Miten selvitä? – Maija-Riitta Ollila, filosofi, Pro Sophia Oy Koulun merkitys lapsen ja nuoren tasapainoisessa kehityksessä. – Jari Sinkkonen, lastenpsykiatrian dosentti, ylilääkäri, Pelastakaa Lapset ry Turvallista oppimisympäristöä rakentamassa – Tiina Honkonen, YTM, opettaja, työnohjaaja Reija Salovaara, yhteisöpedagogi Järjestäjä: PS-kustannus
Oppijalähtöiset verkkotyövälineet opettajan työssä – Tero Pelkonen, Suunnittelija, Koulutuksen tutkimuslaitos/ Peda.net-verkosto Järjestäjä: Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
EETTINEN SEMINAARI
Eettisen seminaarin avaus – Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Opettaja eettiseen kansalaisuuteen kasvattajana – Hannele Niemi, kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto Kriittinen ajattelu, suvaitsevaisuus ja myötätunto –Juha Sihvola, professori, Jyväskylän yliopisto Lapsen kasvu eettiseen kansalaisuuteen Tuula Tamminen, lastenpsykiatrian professori Opetuksen kriisi: utopia ja teknologia – Sara Heinämaa, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto Opettaja sosiaalisen median karikoissa – Jari Honkala, rehtori, Apollon yhteiskoulu Mitä opettajan/kasvattajan on hyvä tietää lastensuojelulaista – Sirpa Taskinen, FT, psykologi Järjestäjä: WSOYPro
Onnistunut KiVa koulu – Jouni Hörkkö, rehtori, Karamzinin koulu, Espoo
Kirsi Päivärinta, luokanopettaja, Karamzinin koulu, Espoo
Minna Riikonen, laaja-alainen erityisopettaja, Karamzinin koulu, Espoo
Perusopetuslaki ja tuntijako – Koulutusasiain päällikkö, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Kun koulussa on suomea opettelevia – vinkkejä luokan- ja aineenopettajille. Ilona Kuukka, KL, erityisopettaja, Eiran aikuislukio Katri Kuukka, KT, suomi toisena kielenä –opettaja, kouluttaja Minna Muukkonen, suomi toisena kielenä –opettaja, Meilahden ala-aste Järjestäjä: WSOYPro
Suomalainen koulu kansainvälisen arviointitutkimuksen valossa – Jouni Välijärvi, professori
Pekka Kupari, professori Sari Sulkunen, erikoistutkija Annikka Suoninen, tutkija
Heidi Harju-Luukkainen, tutkija Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Peltosaaren alakoulu: kokemuksia haastavien oppilasryhmien kohtaamisesta ja innostamisesta – Sirpa Arkko, resurssiopettaja, Peltosaaren alakoulu, Riihimäki
Salla Vainio, Teaching and Learning Consultant, Promethean Plc. Järjestäjä: Promethean Plc.
Opettajat Ugandassa!
Heinä-elokuun vaihteessa 2010 kahdeksan suomalaista luokanopettajaa osallistui Suomen World Visionin ja OAJ:n yhteiseen projektiin, jossa mietittiin sitä, miten kehitysmaiden lasten elämästä tulisi kouluissa puhua ja kertoa. Tule kuulemaan tuoreita ja omakohtaisia ajatuksia! Haastattelijana Wilson Kirwa
Nuortenkirja elää!  Järjestäjä: Suomen Kustannusyhdistys ry
Koululaiset kirjoittajina Keskustelemassa ja haastateltavina kirjailija Sirpa Kähkönen ja opetusneuvos Pirjo Sinko. Haastattelijana toimittaja Tuula Rajavaara.Järjestäjä YleSkolutveckling,  nödvändigt men omöjligt? Petri Salo, professor i vuxenpedagogik, Åbo Akademi i Vasa
Vuoden koulutusvaikuttaja Tilaisuudessa julkistetaan ja palkitaan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n  myöntämä Vuoden koulutusvaikuttaja –tunnustus
Ett gott självförtroende skapar social kompetens! – Maria Riska, biträdande rektorn, Hagelstamska skolan Tuula Styrman, toimitusjohtaja, kouluttaja, Create amove  Oy Arrangör:  Create amove Oy och Hagelstamska skolan
Tiedekilpailu nörteillekö vain? - Kansainvälinen EUCYS raportoi: tiede on kaikille!
Merike Kesler, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK
AMMATILLINEN SEMINAARI
Ammatillinen koulutus ja työelämä – Anni Sinnemäki, työministeri Ammatillinen opettajuus muutoksessa – Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden haasteet – Timo Lankinen, pääjohtaja, Opetushallitus Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen synergiaedut ja – ehdot – Esa Karvinen, johtaja, Luksia, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Työpaikalla tapahtuva oppiminen: Työssä, oppimassa vai pakkotyössä? – Lauri Kurvonen, erityisasiantuntija, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Sano se kukkasin - ammatillisen osaamisen taidonnäyte Tiina Räihä, floristiikan lehtori, Keski-Uudenmaan ammattiopisto Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo – Jukka Lehtonen, VTT, tutkimuskoordinaattori, Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa (TASUKO) -hanke, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Kenen kirjallisuutta ja kenen historiaa tulevaisuuden koulussa? – Jouko Jokisalo, dosentti, historian ja yhteiskuntaopin pedagogiikan yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Raisa Simola, dosentti, äidinkielen ja kirjallisuuden pedagogiikan yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu
_____________________________________________________________________
Ammatillisena opettajan ollessani kävin muutaman kerran EDUCA-messuilla. Messujen antiin olin pääsääntöisesti tyytyväinen – jo silloin valtavasta tarjonnasta huolimatta onnistuin mielestäni priorisoimaan olennaisimman – kahden päivän aikana 6-10 esitelmää.
Käväisipä tuossa em. ohjelmarunkoa karsiessani mielessä, että…
Onkohan em. tyyppisiä messuja mahdollisuus järjestää tulevaisuudessa edes kerran siten, että ei ole ennalta määrättyä ohjelmaa – minuuttiaikataulua…
Paikalle saapuvat osallistujat – esitelmöitsijät/osallistujat – sulassa sovussa/armottomassa sekamelskassa mutta kaikesta huolimatta järjestäytyneesti ”pöytäkunnittain” vain ja ainoastaan keskustelisivat keskenään, vaihtaisivat Konsta Pylkkäsen brändäämiä kuuluisia sinisiä ajatuksia keskenään. Arvelen, että kahden päivän puserruksen jälkeen osallistujat palaavat kotikonnuilleen kukin oman sorvinsa ääreen salaperäinen hymynhäive suupielissään…
Pohdiskelu- ja ehdotusterveisin
Aki Pyykkö

Opetusalan eläkeläinen Kemistä

Tällä mennään Wieniin...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivulta:

Ulkomaat  | 

Pertti Kurikan nimipäivien voitto herättää huomiota maailmalla – "Ette ole kuulleet mitään vastaavaa"

Ruotsalaislehti kysyy voisiko punk-yhtye toistaa Lordin viisuvoiton.


Pertti Kurikan Nimipäivät voitti Uuden Musiikin Kilpailun Helsingissä 28. helmikuuta 2015.
Pertti Kurikan Nimipäivät voitti Uuden Musiikin Kilpailun Helsingissä 28. helmikuuta 2015. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Suomalaisten päätös valita viisuedustajakseen kehitysvammaisten muodostama punk-yhtye on ehtinyt jo herättää kansainvälistä huomiota. Kaikissa uutisissa huomioidaan yhtyeen jäsenten kehitysvammaisuus, mutta vähintään yhtä paljon huomiota annetaan Euroviisuille aiemmin vieraalle musiikkityylille.
– Yksi asia on varma, ette ole koskaan kuulleet Euroviisuissa mitään vastaavaa, toteaa englantilainen Metro-lehti.
Metro kertoo Pertti Kurikan nimipäivien ehtineen jo ennen Suomen viisukarsinnan voittamista keikkailla muun muassa Yhdyvalloissa ja Britanniassa. Lehti huomauttaa Aina mun pitää -voittajakappaleen (Always I Have To) lukeutuvan viisuhistorian lyhyimpiin lauluihin. Samaan kiinnittää huomiota myös ruotsalainen uutistoimisto TT, jonka tekstin on julkaissut muun muassa sanomalehti Svenska Dagbladet.
– Suomi lähettää Euroviisuihin ennätyslyhyen laulun, otsikoi myös ruotsalainen iltapäivälehtiAftonbladet.
Aftonbladet kertaa Pertti Kurikan nimipäivien (lehden ruotsinnoksen mukaan Perrti Kurikkans namnsdag) syntyhistorian ja kysyy uutisen lopuksi voiko punkyhtye toistaa Lordin viisuvoiton.
– Loistavin, hassuin ja hulluin UMK-finaali ikinä, hehkutetaan puolestaan eurovision.tv-sivustolla.
Brittilehdet The Guardian ja The Independent uutisoivat Pertti Kurikan nimipäivistä jo ennen voiton varmistumista. Guardian pitää suomalaisyhtyettä samanlaisena ennakkoluulojen vastustajana kuin Euroviisuissa aiemmin kohauttaneita Conchita Wurstia ja Dana Internationalia.

Selkeä ja asiallinen raportti Moskovasta...




Ulkomaat  | 

Näkökulma: Tuliko Nemtsovista liian suuri uhka?

Moskovan kirjeenvaihtaja Marja Manninen kirjoittaa, että sunnuntai voi näyttää, mihin suuntaan Venäjän opposition matka käy.


Marja Manninen
Marja Manninen Kuva: Derrick Frilund / Yle
Palaan Moskovaan lähes kolmen kuukauden poissaolon jälkeen lauantaina Tolstoi –junalla. Anivarhain aamulla avaan kännykän ja saan tietää, että oppositiojohtaja Boris Nemtsov on murhattu yöllä aivan Kremlin kupeessa. Syystä tai toisesta en ylläty.
Suomesta katsottuna kansallismielisyyden kasvu ja toisinajattelijoiden vaientaminen Venäjällä ovat olleet  pelottavaa seurattavaa. Ilmassa on roikkunut raskaita kysymyksiä: onko tämä tyyntä myrskyn edellä?
Voiko presidentti Putinin huima suosio jatkua ilman minkäänlaisia soraääniä? Kuinka kauan kestää Krimin Venäjään liittämisen tuoma euforia?
Venäjän parlamentin ulkopuolisen opposition johtajat ovat mielellään puhuneet tekevänsä näinä aikoina vaarallista työtä. Nyt puheita on helpompi uskoa. Mutta miksi uhriksi valikoitui juuri Boris Nemtsov, joka ei ole pitkään aikaan ollut Venäjän opposition valovoimaisin johtajahahmo? Sen paikan on vallannut jo aikoja sitten Aleksei Navalnyi.
Boris Nemtsov ehti päästä vallan makuun etenkin 1990 –luvulla, jolloin hän kolmekymppisenä poliitikkona nousi Boris Jeltsinin hallinnon tärkeisiin tehtäviin. Vladimir Putinin valtaantulon jälkeen Nemtsov ajautui pian syrjään ja pienten oppositiopuolueiden johtoon. Todellista haastajaa Putinille Nemtsovista ei ole tullut, leppymätön arvostelija sen sijaan kyllä.
Hänestä ei ole tullut myöskään laajojen kansanjoukkojen suosikkia. Hänet yhdistetään nimenomaan 90 –luvun kaoottisiin vuosiin, joiden takia venäläisten on vaikea löytää mitään hyvää demokratiasta.
Boris Nemtsov on erottunut muista Venäjän katuopposition johtajista erityisesti siksi, että hän on paljastanut Putinin hallinnon väärinkäytöksiä, mm Sotshin olympialaisten rakentamiseen liittyvää korruptiota.
Koko lauantain murhapaikalle kerääntyy väkeä jättämään kukkia. Aamusta iltaan ihmiset kyselevät, miksi Nemtsov piti tappaa. Kukkien lomassa on paljon puhuva kyltti: Putin tappoi Nemtsovin.
Päivän mittaan kerrotaan, että Nemtsovin asunnolta on käyty hakemassa tutkintakomitealle hänen tietokoneensa kovalevy. Levyllä epäillään olevan tietoja Venäjän salaamista sotatoimista Ukrainassa. Nemtsovin tiedetään valmistelleen niiden paljastamista.
Venäjän johdon kannalta on tärkeää, etteivät tällaiset paljastukset pääse leviämään kansalle, jonka valtaosa on saatu uskomaan, ettei Venäjä osallistu sotatoimiin Ukrainassa. Nemtsovista saattoi siis tulla liian suuri uhka.
Nemtsovin murhan ovat tuominneet kaikki ja syyllistä etsii kukin taho eri suunnilta. Venäjän johdolle myötämielisten tarkkailijoiden mukaan murha oli länsimaiden provokaatio Putinin syrjäyttämiseksi.
Liberaalin radiokanava Echo Moskvyin kyselyn mukaan 90 prosenttia kuuntelijoista ei usko, että murhan tilaajaa saadaan koskaan selville.
Nemtsovin murhasta voi hyötyä Venäjän johto, jos sen kannalta kiusalliset paljastukset jäävät piiloon ja jos katuoppositio viimeistään nyt ymmärtää vaieta kokonaan.
Mutta hyötyjä voi tässä tilanteessa olla myös itse katuoppositio, joka sai nyt ensimmäisen kovan luokan marttyyrin ja voisi siis rohkaistua uudelleen haastamaan Putinin politiikan.
Jo sunnuntai voi näyttää, kumpaan suuntaan Venäjän kuihtuneeksi arvioitu oppositioliike kääntyy. Opposition masinoima Kevät –mielenosoitus vaihtui Netmtsovin murhan takia muistotilaisuudeksi, joka voidaan poikkeuksellisesti pitää Moskovan keskustassa, juuri murhapaikalla.  

lauantai 28. helmikuuta 2015

Suomen UMK-kilpailu ...

Katselin hetki sitten Suomen "euroviisukilpailun" loppuhuipentuman, samalla ensimmäistä kertaa kyseistä UMK-kilpailua televisiosta.

Hohhoijaa - täytyypä tästä lähteä nukkumaan...

Veikkauksen nettijalkapalloa - osa 5...

Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, olen seurannut jonkin verran Veikkauksen sivuilla nettijalkapalloa ja pelaillut livenä pienin panoksin (1-2 euroa/peli) lähinnä Englannin, Ranskan, Saksan, Espanjan ja Italian pelejä. Toki jonkin verran kotimaisiakin pelejä meidän jalkapallokelien aikaan.

Aina silloin tällöin olen päässyt aistimaan upeaa jalkapalloa, mutta välillä myös sellaista jalkapalloa, jota ei tarvitsisi pelata eikä nähdä.

Joissakin otteluissa pelaajat ovat kentän pinnassa jotakuinkin puolen minuutin välein ja nähtävissä on näyttelijäsuorituksia vailla vertaa. 

Kirjoitanpa taas:

Pikku tönäisystä raavas mies pyörii kuin väkkärä - vähintään viisi-kuusi kertaa - akselinsa ympäri karmeiden tuskankarjaisujen ryydittämänä. Erotuomari kaivelee päntiönään eri värisiä kortteja etutaskustaan. Pääasiassa keltaisia varoituskortteja, väliin punaistakin...

Tänään lauantaina 28.02.2015 oli ottelu, josta seurasin toisesta puoliajasta noin puolet. Espanjalaisen jalkapalloilun ottelu Almeria-Deportivo...

Joukkueet nyhjäsivät 0-0 (0-0) tasapelin, vaikka aikaa oli 90+3 minuuttia.

Pelasin sitä rapialla eurolla Veikkauksen livepelinä, onnistuin saamaan peräti lähes viisi euroa pelitililleni.

Tämän pelin toisen puoliaian loppupuoli näytti olevan taas sitä, että äijät olivat kötällään nurmen pinnassa puolen minuutin välein ja rikkeen tehnyt levitteli viattomana käsiään ja suu kävi erotuomarin suuntaan. Niinhän siinä kävi aivan viime minuuteilla, että kotijoukkueen "suunsoittaja" ajettiin erotuomarin toimesta kentältä.

Tänään sunnuntaina 01.03..2015 oli ottelu, jota seurasin pätkittäin, jälleen espanjalaista jalkapalloa - tekee mieli kirjoittaa potkupalloa - ottelu Sevilla- At.Madrid...

Jälleen joukkueet nyhjäsivät 0-0 (0-0) tasapelin, vaikka aikaa oli 90+n minuuttia.

Kirjoitanpa taas:

Minun täytynee lopettaa tai ainakin vähentää näiden nyhjäysotteluiden katsomista...

Venäjä/Moskova tänään - mitä tästä eteenpäin...?




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Ulkomaat  | 

Näkökulma: Mitä moskovalaiselle sillalle murhattiin?

Oppositiopoliitikko Boris Nemtsov murhattiin kylmäverisesti yöllä Bolshoi Moskvoretski -sillalla. Nemtsov oli presidentti Vladimir Putinin kärjekäs kriitikko. Hän oli liberaalin länsimaisen demokratian ääni autoritaarisen nyky-Venäjän pauhussa, kirjoittaa toimittaja Sampo Vaarakallio.





Useissa kannanotoissa on tuoreeltaan arvioitu, että Nemtsovin poliittinen murha on käännekohta Putinin Venäjälle. Harvempi uskaltaa ounastella, mihin suuntaan Venäjä lähtee tästä laahustamaan.
Venäläinen yhteiskunta on tilassa, jossa massiivisella propagandalla ylevöitetty kansallismielisyys on ajanut liberalismin ja haaveet demokratisoitumisesta marginaaliin. Näitä haaveita hellivästä oppositiosta on tehty valtiolle vihollinen.
Tämä on hyvä pitää mielessä, kun pohditaan Nemtsovin murhaa ja syyllisyyttä siihen. Murhatutkimuksia tehdään nyt Putinin valvovan silmän alla. Skeptisesti Venäjään suhtautuvat arvioitsijat pitävät jo tätä takeena siitä, ettei tutkimuksesta tule puolueetonta.
Länsimaiseen oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu ajatus siitä, että oikeus- ja poliisilaitos tekevät täysin itsenäistä ja riippumatonta työtä. Ne eivät ole poliittisessa ohjauksessa.
Venäjän lähihistorian poliittiset murhat antavat pientä osviittaa siitä, mitä tutkintarintamalla on odotettavissa. Vallan leppymättömän kriitikon, Tšetšenian sodan tutkijan ja ihmisoikeustaistelijan Anna Politkovskajan raaka murha lokakuussa 2006 on edelleen vailla todellista valaisua.
Murhatutkinta on kestänyt ja oikeusistunnot ovat seuranneet toisiaan. Tarkkaa käsitystä ei ole, ketkä olivat murhan takana ja mistä murha lopulta tilattiin.
Murhan tutkinnan yhteydessä on tullut arvioitaviksi monenlaisia kytköksiä. Moni lanka on johtanut Venäjän tiedustelupalvelun FSB:n pakeille ja murha on langettanut pitkän varjon koko Venäjän johdon ylle, aina presidentti Putinia myöten.
Samalla tavalla ratkaisemattomaksi on jäänyt FSB:n entisen agentin Aleksander Litvinenkon myrkytyskuolema. Lontooseen vuonna 2000 asettautunut Litvinenko myrkytettiin radioaktiivisella poloniumilla marraskuussa 2006.
Epäilyt Litvinenkon myrkyttämisestä lankesivat hänen teeseuralaisiinsa, kahteen entiseen venäläiseen agenttiin Andrei Lugovoihin ja Dimitri Kovtuniin. Scotland Yardin murhatutkintaa on haitannut se, ettei Venäjän kanssa päästy sopuun muun muassa Lugovoin luovuttamisesta Britanniaan. 
Politkovskajan tavoin Tšetšenian sotaa ja sen terrorikytköksiä setvinyt Litvinenko syytti kuolinvuoteellaan suoraan Putinia myrkyttämisensä tilaamisesta. Lisäksi Litvinenko syytti vain muutama viikko ennen kuolemaansa Putinia Politkovskajan murhan tilaamisesta.
Lisäksi vajaa kuusi vuotta sitten tapettiin Tšetšeniassa ihmisoikeusjärjestö Memorialin aktivisti Natalia Estemirova. Hänen murhastaan tuomittiin vuonna 2010 islamistiveljekset. Memorialin omien tutkimusten ja DNA-todisteiden mukaan veljekset eivät olleet surmatyön takana.
Länsi on, Yhdysvaltain presidentti Barack Obama keihäänkärkenään, vaatinut Nemtsovin murhatutkinnasta puolueetonta ja läpinäkyvää. Venäjän poliittisten murhien kyseenalaisen tutkintahistorian valossa sellaisen mahdollisuus ei ole erityisen suuri.

Venäjän ja lännen suhteet ovat Ukrainan sodan myötä entisestään heikentyneet. Venäjä on johdonmukaisesti sanoutunut irti lännelle tärkeistä liberaalin demokratian ihanteista.

Oikeusvaltioperiaate on yksi niistä ja toinen keskeinen ihanne on vapaa oppositio.
Lännestä esitetään Venäjän johtoa kohtaan varmasti suoria syytöksiä siitä, että Nemtsovin raaka murha on heidän vastuullaan. Presidentti Putin tulee kiistämään sen.

Länsi tulee myös syyttämään siitä, ettei absoluuttisen vallan hamunnut Kreml pysty eikä halua suojella Venäjän heiveröistä oppositiota. Lähimenneisyys kertoo, että sitä ei voi kiistää.
Tyhjentävimmin asian ilmaisee oppositiojohtaja Garri Kasparov. Hänen mukaansa olennaista ei ole, määräsikö Putin murhan. Olennaista on se, että murha tehtiin Putinin diktatuurissa.

Suomi vs Nato? Juuri näin se menee...

Juttelin Kemin talvimarkkinoilla demaritaustaisen ystäväni kanssa maailmanmenosta. Hän muisteli kaiholla aikoja, jolloin peresidentit olivat vielä Kekkosia. Hän muisteli nimenomaan sitä, miten Kekkonen hoiti hommat luotettavan "isällisesti" itäisen naapurimaan johtajien kanssa. Hän antoi ymmärtää, että ei se nyt niin haitannut, jos hommat hoidettiin hiukan viinanhuuruisessa ilmapiirissä, kunhan ne hoidettiin...

Minä yritin saada hänet vakuuttuneeksi, että nyt - juuri nyt Itä-Ukrainan sodan syttymisen jälkeen - eletään aivan täydellisesti toisessa maailmassa.

Nyt on löydyttävä ulkopolitiikalle aivan uusi suunta. Nyt eivät auta väyrys- ja tuomiojaismaiset kumartelut itänaapuriin, vaan Suomen on uskallettava omaksua uusi, uudentyyppinen länsimainen, itsenäinen toimintalinja - mielellään yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Olen itse blogiteksteissäni tuonut esiin useaan kertaan, että vähin, mitä täytyy tehdä, on avoimesti tehtävä SWOT-analyysin tyyppinen kartoitus mahdollisesta Nato-kytkennästä seuraavan eduskuntavaalikauden aikana.

Mielestäni Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lähestynyt asiaa järkevästi, analyyttisen kiihkottomasti - hyvä niin.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:


Päivitetty 28.2.2015 12:34, julkaistu 28.2.2015 12:32

Niinistö: Natosta tarvitaan kansanäänestys

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää kansanäänestystä edellytyksenä Nato-jäsenyyden hakemiselle.
Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että ratkaisu on mittaluokaltaan vähintään samaa kuin EU-jäsenyys, josta äänestys pidettiin.
Niinistö ei ottanut kantaa siihen, mitä seuraavaan hallitusohjelmaan olisi syytä Natosta kirjata. Kuluneen vaalikauden linjaus oli, että sen aikana jäsenyyden hakemista ei valmistella.
Niinistön mielestä puoluejohtajien joulun alla käymä keskustelu viittaa kuitenkin siihen, että jäsenyyden hakemista ei tulevassa hallitusohjelmassa suljeta pois.
- Kukaan puoluejohtaja ei ole vallitsevissa olosuhteissa esittämässä Nato-jäsenyyttä, mutta toisaalta kaikki pitävät sen mahdollisuuden avoimena. Ehkä tästä keskustelusta voi vetää jotain johtopäätöksiä, että mitä siinä hallitusohjelmassa voisi olla.
STT

Viime hetken terveiset Kemin talvimarkkinoilta...

Niin kuin varmaan tiedättekin Kemin perinteiset talvimarkkinat ovat 25.-28.02.2015 välisenä aikana. 

Käväisin taas aamulla Kemin talvimarkkinoilla. Ennen puolueiden vaaliteltoille menoa kiersin lenkin markkina-alueella ja tein pari heräteostosta.

Kemin torille Keskustan vihreä-valko-raidallisen markkinateltan kupeeseessa olivat järjestyksessä Kokoomuksen, Perussuomalaisten, SDP:n, Vasemmistoliiton ja SKP:n teltat.

Aikaisempien päivien telttailme oli monipuolistunut, erilaista ehdokkaiden rekvisiittaa oli ilmestynty katukuvaan.

Keskustan kansanedustajaehdokkaista oli paikalla Liisa Ansala, Anni Miettunen, Juha Kärnä, Simo Rundgren ja Markus Lohi edustajansa välityksellä...

Olipa mielenkiintoista vaihtaa muutama sana em. henkilöiden kanssa. Todennäköisesti sain uuden blogisivuni lukijan, Liisa Ansalan, joka autoni takalasissa olleesta tarrasta otti muistiin blogiosoitteeni - hyvä niin. Hän lupasi tätä ilosanomaa jakaa ystävilleen/tutuilleen. Pysyvät tukevasti jatkossa elämänkartalla.

Kerroin hänelle hiukan taustoja tälle henkilökohtaiselle blogikirjoitusaktiviteetilleni. Tunnustin olevan eräänlainen toisinajattelija, toivottavasti en kenenkään lukijan mielestä toisinaan ajattelija.

Kaikkien telttojen edustalla oli mukavan tuntuinen puheensorina aistittavissa. Sain hyviä vinkkejä kirjoituksiin koskien lähestyvää kuntaliitosasiaa.

Erityisesti on avoimesti tuotava esiin, että kaikkien puolueiden teltoilla oli hyviä, potentiaalisia kansanedustajaehdokkaita. Joukossa aivan ehdottomasti ns. tulevaisuuden tähtiä...

Niin nuo Kemin talvimarkkinat ovat vielä rapiat kaksi tuntia auki, joten kiirettä pitää, jos aikoo vielä paikalle ehtiä.

Talvimarkkinat siirtyvät Tornioon...