lauantai 28. helmikuuta 2015

Hyvä teksti Kainuusta - Heikki Rönty!



Suora lainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Näkökulmat  | 

Näkökulma: Vapaavuori ja Sancho Panzat tiedottavat

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori piti keskiviikkona harvinaisen kovasanaisen puheenvuoron Talvivaaran tilanteesta. Kenelle suora ja samalla kiero puhe oli tarkoitettu, miettii ja rönsyilee toimittaja Heikki Rönty. Valtio asettelee Talvivaarassa vastakkain itse luomansa byrokratian ja ihan oikean reaalimaailman.


Heikki Rönty

Vapaavuoren tiedotustilaisuus aloitettiin keskiviikkona täsmälleen kello 12.30 kertomalla, ettei uutta kerrottavaa ole.
Pian sen jälkeen kuuntelijoiden leuat loksahtivat – ministerin puhe oli kuin punapaita-agitaattorin paras veto. Eivätkä mukana olleet kansliapäällikkö Hannele Pokka ja Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen jääneet juurikaan ministeriä huonommaksi.
Kun valtio ajaa haluamansa kuvion läpi, paskaa sataa niskaan.
Puheessa oli monta osaa ja monta kärkeä. Sanomista löytyi ainakin kurjille paikallisasukkaille Sotkamoon, lupaviranomaisille, hallinto-oikeudelle ja Talvivaaran entiselle johdolle ja sen kummalliselle sijoitusyhtiökumppanille.
Vapaavuori ilmoitti, että Talvivaaran tuotantolaitteet olivat konkurssin jälkeen ajettu huonoon kuntoon. Siksi palaa paljon rahaa, todisti veli väkevästi.
No shit, Sherlock!
Jos koko puulaaki on kärsinyt viimeiset kolme vuotta rahanpuutteesta ja viimeisen vuoden elänyt kädestä suuhun, ei pitäisi olla ihme, että kaikki paikat eivät kiillä. Sen sijaan ihme on se, että yhtiö eli saneeraushakemuksen jättämisen jälkeen niinkin pitkään ja pystyi parantamaan tuotantoaan edellisestä vuodesta. Jos jätetään loiskiehunta syrjään ja tarrataan puhtaisiin faktoihin, se on entiseltä Talvivaaran johdolta renikan arvoinen suoritus, jonka myös muut suomalaiset yritysjohtajat tietävät. Neljäs tila Kauppalehti Option yritysjohtaja-kyselyssä todistaa sen. Sellaiseen ei päästä ministerin pätevyydellä, vaikka muuten mukava mies olisikin.
Kaikki kääriytyy Talvivaarassa kaikkeen. Valtava vesiongelma on peruja valtavista tuotanto-ongelmista. Kirjoitin aiemmin valtion tulevasta roolista otsikolla Talvivaarassa valtion rooli on valita pirun ja perkeleen väliltä. Valtio näyttää valintansa tehneen kaivoksen ylösajon varmistamiseksi mahdollisimman nopeasti. Se kun maksaa – toistaiseksi– vähemmän kuin sulkeminen. Eikä passaa unohtaa sitä, että kaikesta toimeliaisuudesta valtio saa veroina ja maksuina osan omistaan pois. Suhde on liki sama kuin Raha-automaattiyhdistyksen peleissä, joissa 100 euron sijoitus palauttaa 40 euroa takaisin kansanterveydelle. Ja jättipotti voi olla tulossa, Talvivaaran tapauksessa monen kymmenen miljardin euron tulot.
Vapaavuori otti kantaa kiisteltyyn purkuputkeen fiksusti. Kuinka sitä pitkin tulevat vedet ovat puhdistettuja, puhdistettuja ja puhdistettuja. Mantra toistui jopa häiritsevän paljon, niin että tyhmempi voisi kuvitella ministerin saaneen ohjeen mainostoimistolta.
Viestin voisi voinut muotoilla puusta laskeutuneille alkuasukkaille myös seuraavasti: Pöljät otatte nyt silmän käteenne ja katsotte, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin laskea vedet pois jos meinaatte pitää kaivoksen pystyssä. Älkää sotkeko meidän bisneksiä.
Vapaavuoren toinen häive-Katjusha oli tarkoitettu merten taa. MTV3 uutisoi omiin lähteisiinsä vedoten, että pieni sijoitusrahasto Quaker Funds olisi ostamassa Talvivaarankonkurssipesältä. Samainen amerikkalaisfirma arvosteli ankarasti Suomen valtiota, kun se haluaa emoyhtiön konkurssia ” kiertääkseen omaisuudensuojaa ja pakkolunastaakseen yksityistä omaisuutta”, uutisoi HS aiemmin. Sijoitusrahasto tuntuu hakevan yhteistyössä Talvivaaran emoyhtiön kanssa ovenrakoa tuleviin omistusjärjestelyihin.
Valtio onkin saamassa Talvivaarasta oppitunnin siitä mitä yrityksille tarkoittaa kankea ja joustamaton byrokratia. Ja kuinka sääntöjen ja määräysten laitoja venytetään.
Voin olla väärässä, mutta minusta Vapaavuoren Katjushan kylkeen oli piirretty kirkkoveneen kuva. Olin kuulevinani, että Vapaavuori jälleen kerran painokkaasti irtisanoutui yhteistyöstä Talvivaaran entisen johdon kanssa moittiessaan kovasanaisesti mennyttä meininkiä. Viesti oli Quakerille, että raha kelpaa, mutta ei kenen tahansa kasvoilla.
Käytännössä moitteet kohdistuivat toimitusjohtaja Pekka Perään. Vapaavuori kun räksyttäessään muisti myös kehua Talvivaaran työntekijöitä, joista myös johto on likimain sama kuin ennenkin. Hygieniasyistä kahdelle poskelle iskettävän nimi jätettiin mainitsematta.
Kauppalehdessä Talvivaaran julkisselvittäjä Jari Salminen kertoi, että pesän myyntiasiassa voi tulla ratkaisu aiemmin kuin myöhemmin. Konkurssipesän emoyhtiön, Talvivaaran Kaivososakeyhtiön saneeraushakemuksen täydennyspäivä on 13. maaliskuuta. Sopii epäillä, että jos entinen emo on mukana uusissa järjestelyissä, julkitulo tapahtuu ennen tuota päivää. Perällä tai ilman.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka oli käynyt samassa mainostoimistossa Vapaavuoren kanssa. Pokka totesi, että alueelle kertyvät vedet eivät sovi altaisiin, eikä muuta keinoa ole kuin päästää niitä pois. Pokka muisti mainita moneen kertaan, että lupaa ei ole, koska Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on yhdistänyt lisäjuoksutushakemuksen ja purkuputkihakemuksen. Lause toistui niin monesti, että siitä tuli moite.
Väistämättä tulee mieleen muutaman vuoden takaiset tapahtumat, jossa silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö päätti murtaa perinteisen demokratian kolmijaon – lainsäädäntö-, tuomio-, ja toimeenpanovallan erottamisen vallan väärinkäytön estämiseksi – yrittäessään puuttua Kainuun Ely-keskuksen, itsenäisen valvontaviranomaisen toimintaan.
Nyt näyttää, paino sanalla näyttää, että Pokka painostaa ja opastaa hellää voimakkaammin itsenäistä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tekemään päätöksiä nopeasti. Vaihtoehtona ympäristöministeriön kansliapäällikkö esittää juoksutusten aloittamista poikkeuspykälän perusteella. Samansisältöisen pykälän perusteella tehdyt päätökset on hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa todettu vastaavissa oloissa pätemättömiksi.
Onneksi Pokka sanoi tiedotustilaisuudessa kerran sanan itsenäinen.
Ellei huvittaisi, saattaisi suututtaa, kun muistelee ja vertaa tapahtumia ennen kipsisakka-allasvuotoa kesällä 2012 ja nyt. Ja jälkiviisastelee.
Yhtiö haki silloin lupaa laskea liikavesiä, koska niitä oli jokaisessa mahdollisessa paikassa. Lupaa ei tullut, tunnetuin seurauksin. Vastaavassa tilanteessa ollut Yaran kaivos Siilijärvellä sellaisen sai, eivätkä padot murtuneet. Nyt kun valtio on itse vastuussa toiminnasta, ministeri ja ministeriö kuuluttavat tuskaansa aivan samalla äänellä kuin Talvivaara silloisessa tilanteessa.
Valtio onkin saamassa Talvivaarasta oppitunnin siitä mitä yrityksille tarkoittaa kankea ja joustamaton byrokratia. Ja kuinka sääntöjen ja määräysten laitoja venytetään.
Kun valtio ajaa haluamansa kuvion läpi, paskaa sataa niskaan. Siltä se ei voi välttyä, kun paikalliset on ajettu hysterian partaalle pelottelemalla helvetin lieskojen lyövän kasvoille, jos Talvivaara jatkaa toimintaansa. Bensaa liekkeihin syöttävät erityisesti sellaiset tahot, joiden kuvataan hankkivan ”sähkönsä töpselistä ja rahansa pankin automaatista”.
Jotkut sentään osaavat pitää pään kylmänä ja bisneksen mielessä tässäkin tilanteessa. Yrityksissä, jotka ovat vaatineet korvauksia mahdollisen purkuputken haitoista, on mukana sellainenkin, jonka korvausvaatimus on samaa luokka kuin lähes kymmenen vuoden liikevaihto ja sadan vuoden liikevoitto.
Tässä on muistettava sanoa myös se, että olen purkuputkikaplakassa osallinen, koska asun tuon kuuluisan Nuasjärven rannalla. Olen myös jättänyt yhtiön hakemukseen muistutuksen putken haittojen pienentämiseksi.
Loppuun asiaa:
Talvivaaran kaivosalueen vesiongelmaan on kevään aikana neljä ratkaisua. Joku näistä toteutuu, käyttipä kaivoksen isännän ääntä kuka tai mikä tahansa.
1. ja 2. Vettä lasketaan ulos kaivosalueelta entisiä reittejä pitkin. Luvan kanssa tai ilman lupaa. Päästöt ylittävät ympäristöluvan, mutta päästöt ovat silti pienempiä kuin aiempina vuosina. Hintana henkisiä vaurioita ja nimellisiä korvauksia. Paitsi asianajajille.
3. Vettä varastoidaan kaivosmonttuun. Kaivoksen myynti ei onnistu eikä louhimisen aloittaminen. Valtio maksaa lisää kuluja ja saattaa joutua sulkemaan koko laitoksen. Hinta arvoitus, veikkaus alle 500 miljoonaa euroa.
4. Padot murtuvat. Etelän suunnassa patoaltaiden pohjalla ja Lumijoessa olevat metallipitoiset sedimentit lähtevät liikkeelle. Tuhot yltävät Laakajärveen saakka, joka on toistaiseksi säästynyt isommilta vaurioilta. Pohjoisessa vedet valuvat Kolmisoppeen, mutta suuremmilta vaurioilta vältytään. Hinta arvaamaton, vähintään kymmeniä miljoonia euroja.

Heikki Rönty
Kirjoittaja on Yle Kainuun toimittaja

perjantai 27. helmikuuta 2015

Uusi Kemi - ratkaisu maanantaina 13,04.2015...

Neuvottelut on käyty, kuntalaiskuulemiset on toteutettu - kaikki hyvin vai onko sittenkään?

Keskustelin tänään Kemin talvimarkkinoilla kuntaliitosasiasta hyvin tuntemani paikallispoliitikon kanssa.. Olen pääsääntöisesti luottanut hänen näkemyksiinsä paikallispolitiikasta.
Hän sanoi yksiselitteisesti, että Keminmaan kunnanvaltuusto kaataa suunnitellun kuntaliitoshankkeen.

Hän kertoi lähes taivutelleensa rautalangasta itsekin tuntemilleen keminmaalasille kuntapäättäjille kuntaliitosmallin edut tuoden esiin myös ns. kipupisteet. "Mutta mikään ei mene perille! Ei kun ei!" hän hiukan suivaantuneena totesi...

Hän - niin kuin minäkin jo useassa blogikirjoituksessani aiemmin - toivoi kansanedustajaehdokkaan, EU-parlamentaarikko Paavo Väyrysen tuovan avoimesti esiin näkemyksensä kuntaliitosasiasta.

"Se on reilua äänestäjiä kohtaan." hän totesi...

Toistan, että mielestäni kuntaliitosselvittäjät Ruotsalainen ja Mäkitalo tekivät hyvää työtä ja hyvän, toteuttamiskelpoisen esityksen, jonka kanssa nyt esillä olevat kunnat voivat elää lähivuosina/vuosikymmeninä.


Suomessa on eduskuntavaalit huhtikuussa 2015...

Olen pitkään vain lainannut asiantuntijoiden kirjoittamia tekstejä. Päätin katsella vanhoja tekstejäni, koska eduskuntavaalit lähestyvät.
Otin malliksi esiin noin kahdensan (8) vuotta sitten kirjoittamani tekstin, jossa perään kuulutan uusia ratkaisuja, koska vanhoilla konsteilla - eikä välttämättä vanhoilla valinnoillakaan - kerta kaikkiaan enää pärjätä muuttuvassa/muuttuneessa maailmassa.

Toivon Lapin vaalipiirissä uusia avauksia...


Vanha tekstini kahdeksan (8) vuoden takaa:



EDUSKUNTAVAALIVALINTOJA LAPIN LÄÄNISSÄ

Eduskuntavaaliehdokkaat kulkevat aktiivisesti tilaisuudesta toiseen tavoitteena vakuuttaa kuulijat valitsemaan juuri hänet sunnuntaina 18.03.2007 tai mielellään jo 07.03.2007 alkavassa ennakkoäänestyksessä.

Kahdeksankymmentä kahdeksan (88) ehdokasta, joista seitsemän (7) tulee valituksi, siis jotakuinkin joka kahdestoista.

Olen seurannut kohtuullisesti ehdokkaiden vaali-ilmoituksia, lehtimainoksia, yleisönosastokirjoituksia ja käynyt paikan päällä kuuntelemassa vaalisanomaa. Toistaiseksi hyvin perinteistä, latteaa jopa osittain tylsänpuoleista sanomaa, josta puuttuu uutta oivallusta…

Viime aikoina kirjailija Veijo Meri on ollut lehdissä esillä lähinnä erinomaisen kirjaklassikon ja siitä tehdyn televisioelokuvasovituksen Manillaköysi perusteella.
Siinä on useita mieleenpainuvia tapahtumia, kohtauksia, joissa kirjailija on erinomaisesti onnistunut luomaan mielikuvan ihmismielen ja ratkaisujen moninaisuudesta.

Yksi esimerkki suorana lainauksena:

Tapahtuma, jossa vääpeli Esko Hukkasen toimenpiteet hullun, Kari Franckìn alas saattamiseksi hullujenhuoneen katolta, on todella oivallinen ja upea jatkorepliikkeineen.
Vääpeli uhkaa kaataa talon, mikäli katolle kiivennyt potilas ei tule heti alas katolta...

Kun potilas on turvallisesti tikapuita pitkin tullut alas ja suorastaan syöksynyt - tukka putkella - sisälle huoneeseensa lääkäri, Harri Tirkkonen kysyy vääpeliltä:” Mutta mitäs te olisitte tehnyt, jos tuo konsti ei olisi jostain syystä tepsinytkään?”
                   Vääpeli hetken mietittyään vastaa: ”Minä olisin kaatanut talon!”

                   Lääkäri ihmeissään: ”Mitä se oli?” Vääpeli: ”Olisin kaatanut talon…!”

Lääkäri: ”Vai niin! Sillä lailla! Se olisi ollutkin rysäys! Tämä talo ei olekaan mikään halpa, se on maksanut monta miljoonaa!”

Johon vääpeli ykskantaan: ” No parempi sitten, että tuli hyvällä, kävi halvemmaksi!”

Sotilaiden lähtiessä hullujenhuoneen pihalta tilanteen lauettua lääkäri kysyy kyseisen televisionäytelmän päähenkilöltä sotamies Joose Keppilältä, Erkki Pajalalta : ” Olisiko tuo vääpeli todella ryhtynyt kaatamaan taloa, jos se mies
ei olisi tullut alas katolta?”
                   Joose Keppilä vastaa: ” Kyllä se olisi sen kaatanut! Kyllä se niin hullu on...”

Em. tilanne on mainio osoitus toisaalta kirjailijan sananjuoksutuksesta mutta myös mielestäni syvällisestä luottamuksesta sanojen ja tekojen tiukkaan yhteyteen, eräänlaiseen uskoon todella tukalassa tilanteessa...

Painotan, että tässä yhteydessä itse koen em. tapahtuman erittäin myönteisenä osoituksena ihmisen voimavaroista. Välttämättä vanhoilla konsteilla ei aina selvitä.

Toivon, että Lapin läänistä valituista uusista kansanedustajista mahdollisimman moni on näitä uusia ”vääpeleitä”, jotta meillä säilyy usko ja luottamus olemassaolomme oikeuteen näillä selkosilla.

Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö
Kemi


Hyvä! Presidentti Sauli Niinistö, selkeää ja rehellistä puhetta...

Toimin taas ns. välikätenä, jotta Sinulta ei mene alla oleva artikkeli ohi silmien...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Niinistö Dagens Nyheterille: Putinin päätavoite on horjuttaa Ukrainaa

POLITIIKKA 
JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätavoite on horjuttaa Ukrainaa, arvioi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Niinistö kommentoi asiaa ruotsalaiselle sanomalehdelle Dagens Nyheterille. Laaja haastattelu keskittyy turvallisuuspolitiikkaan.
"Uskon, että Venäjä haluaa tehdä Ukrainasta epävakaan", Niinistö sanoo.
Tämä tapahtuu pitämällä tietyt vaikeat kysymykset avoimina ja ratkaisemattomina. Niinistö ei kuitenkaan usko, että Venäjä haluaa laajentaa aluettaan. Tärkein tavoite presidentin mielestä onkin estää Ukrainan ja Euroopan unionin lähentyminen. "Natosta puhumattakaan."
Niinistö kannattaa uusia EU-pakotteita, jos Itä-Ukrainan separatistien eteneminen jatkuu.

Talvivaara on aktiivisesti esillä - hyvä niin...




Talous  | 

Talvivaara uskoo pystyvänsä jatkamaan toimintaansa

Talvivaaran tiedotteessa painotetaan, että ellei Talvivaara pysty hankkimaan minkäänlaista omistusosuutta Sotkamon kaivoksesta, sen toiminnan jatkuvuutta ei voine pitää todennäköisenä.


Malmimurskeen kuljetin koekäytössä.
Malmimurskeen kuljetin koekäytössä Talvivaaran kaivoksella 30. tammikuuta. Kuva: Lehtikuva

Kaivosyhtiö Talvivaara arvioi kykenevänsä jatkamaan päivittäistä toimintaansa, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Se on antanut tänään selvityksen yhtiön taloudellisesta tilasta. Arvionsa se perustaa tämänhetkisiin kassavaroihinsa ja kaivostoimintaa operoineen Talvivaara Sotkamo -yhtiön konkurssipesän kanssa tehtyihin sopimuksiin, joista se saa tuloja.
Yhtiön kassassa oli 27. helmikuuta 4,8 miljoonaa euroa. Kaivososakeyhtiö vuokraa Talvivaara Sotkamon konkurssipesälle tehdasalueella sijaitsevaa kalkkilaitosta ja laboratoriopalveluja. Lisäksi konkurssipesä ostaa yhtiöltä konsulttipalveluna hallinnollisia ja teknisiä palveluja.
Talvivaaran hallitus ja johto tai yrityssaneerauksen selvittäjä eivät yhtiön mukaan harkitse Talvivaaran asettamista selvitystilaan tai konkurssiin. Rahoituksen varmistaminen jatkuu. Yksi vaihtoehto on, että Talvivaara voisi osana sijoittajakonsortiota hankkia kaivoksen liiketoiminnan Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä. Vaikka näin kävisi, on muistettava, että Talvivaara on saneerausohjelmassa, josta sen pitäisi suoriutua.
Talvivaaran tiedotteessa painotetaan, että ellei Talvivaara pysty hankkimaan minkäänlaista omistusosuutta Sotkamon kaivoksesta, sen toiminnan jatkuvuutta ei voine pitää todennäköisenä.
Yhtiö on maksanut pienet, alle 1000 euron  niin sanotut vähäiset velat helmikuun 2015 aikana. Maksuja on tehty yhteensä 15 672 euroa ja maksun on saanut yhteensä neljäkymmentä velkojaa.
Varsinainen saneerausvelka odottaa edelleen saneerausohjelman etenemistä. Velkaa on 482 miljoonaa euroa, josta suunnitelman mukaan leikattaisiin 97 prosenttia.
Talvivaaran Kaivosyhtiön on toimitettava Espoon käräjäoikeuteen täydennetty saneerausohjelmaehdotus 13. maaliskuuta mennessä. Määräaikaa on lykätty useaan kertaan.
Kaivosyhtiön operatiivinen tytäryhtiö, Talvivaara Sotkamo hakeutui konkurssiin marraskuussa. Yhtiöllä on ollut suuria ongelmia hallita vesitasettaan ja valtio on joutunut jatkamaan Talvivaara Sotkamon toimintaa muun muassa ympäristön turvaamiseksi. Konkurssipesä on myös pyrkinyt jatkamaan nikkelin ja sinkin tuotantoa.
Kaivosyhtiö Talvivaara sai aiemmin tässä kuussa Finanssivalvonnalta poikkeusluvan lykätä vuodenvaihteessa päättyneen tilikauden tilinpäätöstiedotteen, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkaisua. Ne se julkaisee huhtikuussa. Lykkäyksen ehtona oli, että yhtiö julkistaa sitä ennen selvityksen, jonka se tänään antoi.

Terveisiä Kemin talvimarkkinoilta...

Niin kuin varmaan tiedättekin Kemin perinteiset talvimarkkinat ovat 25.-28.02.2015 välisenä aikana. 

Käväisin aamulla Kemin talvimarkkinoilla. Kemin torille Keskustan vihreä-valko-raidallisen markkinateltan kupeeseen oli pystytetty Kokoomuksen sininen teltta, jota tuuli oli hiukan riepotellut. Sen viereen oli pystytetty Perussuomalaisten teltta.

Sitten näytti olevan SDP:n teltalla täysi tohina päällä samoin kuin Vasemmistoliiton ja SKP:n teltoilla. Viimeksi mainitun telttarungossa komeasti liehui punalippu...

Keskustan kansanedustajaehdokkaista oli paikalla Anni Miettunen ja Juha Kärnä niin kuin pitikin.

Muita ehdokkaita ei ollut paikalla, talkoomiehenä minun lisäksi oli Henri Kivelä...

Toivottavasti talkooväkeä myös liikkuu em. tapahtumassa aktiivisesti perinteisen markkiväen lisäksi. Eipä tuo olisi pahitteeksi, jos Keskustan kansanedustajaehdokkaitakin Kemin talvimarkkinoilla näkisi. Jospa he ilmaantuvat paikalle päivemmällä...

Kävin vaimoni kanssa vielä perinteisen markkinakävelyn.

Olihan Keskustan markkinateltalle ilmestyneet kansanedustajaehdokkaista Katri Kulmuni ja Sauli Martimo edellä mainittujen lisäksi - hyvä niin.

Ainakin Markus Lohi on lehtitietojen mukaan aikeissa tulla Kemin talvimarkkinoille.

Jouko Juntunen näytti hoiteleman putiikkia kokemuksen tuomalla varmuudella.


Boliden Talvivaaran omistajaksi(ko)...

Suora nettilainaus Talouselämä-lehdestä:

Danske Bank: Bolidenin kannattaisi ostaa Talvivaara

© Ints Kalnins / Reuters
Danske Bank: Bolidenin kannattaisi ostaa Talvivaara
Ruotsalaisen metalliyhtiö Bolidenin kannattaisi ryhtyä yhteistyöhön Suomen valtion kanssa ja ostaa vaikeuksiin ajautunut nikkelintuottaja Talvivaara.
26.2.2015 12:21
Taloussanomat
Näin arvioivat Danske Bankin analyytikot raportissaan. Julkisuudessa liikkuneissa huhuissa Bolidenia on pidetty varteenotettavana ostajaehdokkaana Talvivaaralle.
– Talvivaaraan lähtemisessä olisi mielestämme järkeä, analyytikot Gustav Sandström ja Oskar Lindström kirjoittavat.
Dansken suositus Bolidenin osakkeelle on "osta". Pankin analyytikot arvioivat, että Bolidenilla olisi riittävästi kassavaroja kaivosyhtiön ostamiseen, eikä ruotsalaisfirman "takapihalla" ole juuri muita lupaavia ostoehdokkaita.
– Kaupassa olisi paljon potentiaalia ja se vaatisi vain vähän pääomia.
Analyytikot perustelevat näkemystään sillä, että Talvivaara täydentäisi Bolidenin nykyisiä toimintoja. Synergiahyötyjen lisäksi Danske Bank uskoo Suomen valtion pitävän Bolideniä hyvänä kumppanina.
Parhaillaan neuvotellaan kaivostoiminnan myymisestä, mihin prosessiin osallistuu myös valtio. Pörssiyhtiö Talvivaaran suurin omistaja on valtion sijoitusyhtiö Solidium, joka omistaa yli 15 prosenttia firmasta.
Kaivososakeyhtiö Talvivaaran myynti voi ratketa maaliskuussa. Konkurssipesän julkisselvittäjä Jari Salminen toivoo Kauppalehdessä, että asiasta voidaan tiedottaa jo muutaman viikon kuluessa.
Kaivososakeyhtiön täydennetty saneerausohjelma on jätettävä maaliskuun 13. päivään mennessä. Uudesta omistajasta kertominen voisi Kauppalehden mukaan osua tähän yhteyteen.
Talvivaaran suuri ongelma ovat kaivoksen purkuvedet. Varastoaltaat ovat täynnä, Kainuussa on paljon lunta ja niiden sulaminen vaikeuttaa tilannetta entisestään.
Pörssiin listatun Talvivaaran kaivostoimintaa harjoittanut tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo asetettiin marraskuussa konkurssiin ja julkisselvitykseen joulukuun alussa. Julkisselvitys tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli konkurssipesän omat varat eivät riitä, turvaudutaan valtion varoihin.