Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta: Ulkomaat|
YK:n turvallisuusneuvosto vaatii Ukrainan kriisin osapuolia noudattamaan tulitaukoa
Turvallisuusneuvosto ilmaisi huolensa Debaltseven kaupungissa ja sen ympäristössä yltyneistä taisteluista.
YK:n turvallisuusneuvosto vaatii kaikkia Ukrainan kriisin osapuolia kunnioittamaan tulitaukoa. Turvallisuusneuvosto hyväksyi tiistaina Venäjän luonnosteleman päätöslauselman, joka tukee viime viikolla neuvoteltua tulitaukosopimusta.
Itä-Ukrainan tulitauko alkoi viime viikonloppuna, mutta Debaltseven kaupungissa on siitä huolimatta käyty kiivaita taisteluita.
Tiistai-iltana kapinalliskomentaja väitti separatistien saaneen hallintaansa jo yli 80 prosenttia sijainniltaan merkittävästä Debaltsevesta. Ukraina on vahvistanut, että kapinalliset hallitsevat osaa kaupungista.
Keskustan puheenjhtajan Juha Sipilän ripeä "palokuntatoiminta" keppanakohun sammuttamisessa on onnistunut. Asiasta irroteltiin jo Keppana-gatena suuren maailman tyyliin.
Onneksi suomalaiset aistivat, että meillä on aika lailla vakavampiakin keskustelun aiheita kuin mokoma keppana...
Potentiaalisessa äänestysporukassa on valtavasti ääniä jaossa. Joukossa on kuitenkin paljon "pitkäaikaisäänestämättömiä", joita on vaikea saada liikkeelle. Huonona ajankohtaiskevennyksenä totean, että osan saanee liikkeelle keppanen voimalla, näin väitetään lähinnä kunnallisvaalien yhteydessä meneteltävän, tuskin sentään eduskuntavaaleissa...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
HS-gallup: Keskusta vakiinnutti asemansa, Sdp kiilasi kokoomuksen ohi
Vaalitutkija: Vain skandaali voisi kääntää keskustan kannatuksen
"Jokin valtavan suuri skandaali siihen tarvittaisiin", vastaa Åbo Akademin valtio-opin professori, vaalitutkija Kimmo Grönlund kysymykseen, mikä voisi kääntää keskustan kovan kannatuksen laskuun, kun eduskuntavaaleihin on aikaa kaksi kuukautta.
Toisaalta keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on Grönlundin mukaan jo osoittanut kykynsä sammuttaa skandaalinpoikanen lähes lähtöruutuun.
Fakta
Näin tutkimus tehtiin
TNS Gallup teki Helsingin Sanomien pyynnöstä tutkimuksen, jossa selvitettiin puolueiden kannatusta eduskuntavaaleissa.
Tutkimusta varten haastateltiin 2449 henkilöä puhelimitse.
Haastattelut tehtiin 19.1.–12.2.2015.
Otos edustaa Manner-Suomen äänestysikäistä väestöä.
Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.
"Aika taitavasti hän onnistui hiljentämään keskioluen myynnistä syntyneen kohun, vaikka eihän se mikään varsinainen skandaali ollut", tutkija sanoo.
Olutkuohuista ei näy jälkeäkään tuoreimmassa HS-gallupissa, jossa keskusta on säilyttänyt johtoasemansa 26 prosentin kannatuksellaan.
Sdp ja kokoomus ovat liki tasoissa eli 17 prosentissa, mutta Sdp kiilasi nyt niukasti toiseksi suurimman puolueen paikalle.
Perussuomalaisten suosio on jumiutunut 14 prosenttiin, eikä suuria siirtymiä näy pienimpienkään puolueiden kannatuksessa.
Sen sijaan "reserviläisten" osuus on entistä suurempi, 38 prosenttia. He ovat niitä, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa tai kertoivat, etteivät aio käydä uurnilla lainkaan. Epätietoisten joukko on nyt vähän pitkän aikavälin keskiarvoa suurempi.
Puolueensa jo valinneissakin on täysin varmojen osuus hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Heitä on nyt 39 prosenttia, kun suurimmillaan osuus oli jopa yli puolet viime eduskuntavaalien jälkeen.
Varmimpia kannastaan ovat nyt vasemmistoliiton, kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten äänestäjät.
Demareiden joukossa puoluekannastaan täysin varmoja on hieman keskimääräistä vähemmän. Vähiten varmoja on vihreiden kannattajissa.
Epätietoisia, epävarmoja ja muuten liikkuvia äänestäjiä olisi nyt paljon tarjolla, mutta kovin näkyvästi puolueet eivät heidän ääniään kalastele.
"Kukaan ei ole esittänyt räväkkää vaaliohjelmaa", Grönlund suomii ja vertaa tilannetta Ruotsiin, jossa yhtenä uudistuksena oli työssä käyvien palkkaverotuksen alentaminen.
"Täällä ei oikein uskalleta tehdä rohkeita avauksia, koska ollaan varovaisia, ja eläkeläiset äänestävät aktiivisesti", Grönlund analysoi vaalihiljaisuutta.
"Suomalaiset rakastavat hyvinvointivaltiota", Grönlund löytää selityksen sille, ettei esimerkiksi pääministeri Alexander Stubbin (kok) entistä oikeistolaisempi tyyli ole purrut vaan pikemminkin pelottanut kansaa.
"Ja miksi hän on arvostellut konsensusta, kun on ilmeisesti tarkoittanut korporatismia?" Tutkija oudoksuu sanavalintaa.
"Valtavaa muutosta tuskin voi tapahtua verrattuna nykyisiin kannatuslukuihin", Grönlund summaa "ennusteensa" tulevien kahden kuukauden kannatussiirtymistä puolueiden välillä.
"Keskusta on ollut vahva jo niin pitkään. Pikemminkin voi kysyä, kuinka ylös sen kannatus vielä nousee ja kuinka kauas muut puolueet siitä jäävät", Grönlund pohtii ja arvioi, että Sipilä voi nyt peluuttaa muita puolueita mielin määrin, kun unelmatulos ja paalupaikka hallituksen muodostajana näyttävät yhä todennäköisemmiltä. Mikäli keskusta ei joudu sisäisiin kiistoihin tai pahaan skandaaliin, Grönlund povaa äänestyskäyttäytymisen muuttajiksi Kreikan tilannetta tai terrorismia.
"Kreikka-tilanne on yhä epävarma, ja se saattaa vielä hyödyttää perussuomalaisia, mutta olisihan heillä paljon kurottavaakin verrattuna viime vaalien menestykseen."
Akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta pitää puolueiden haasteena, etteivät ne tunnista äänestäjäreserviä, jossa on "kolmannes porukasta ja valtavasti ääniä jaossa".
Wassin mukaan heidän joukossaan on kuitenkin paljon "pitkäaikaisäänestämättömiä", joita on vaikea saada liikkeelle.
Perussuomalaisten nousua selitti Wassin mukaan osittain se, että heitä äänestäneet halusivat saada liikettä jämähtäneeseen puoluekenttään. Puolue tarjosi myös vaihtoehdon olemalla eliittiä kriittisempi esimerkiksi EU:ta ja maahanmuuttoa kohtaan.
Keskustan kannatusta Wass ei lähde ennustamaan mutta muistuttaa, kuinka nopeasti ilmiöt some-maailmassa leimahtavat – ja toisaalta myös sammuvat. Hän korostaa myös kriisinhallintataitojen merkitystä.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta: Ulkomaat|
Yle Pietarin trollitehtaalla – Näin Venäjän propagandaa rustataan kellon ympäri
Someaikakaudella propagandan tehtailu vaatii vikkeliä hiirikäsiä, mutta vakaumusta ei kysellä. Liukuhihna suoltaa yksisilmäisiä uutisia ja monistettuja sloganeita Kremlin tueksi.
Nelikerroksinen toimistotalo Savuškininkatu 55:ssä Pietarin keskustan pohjoislaidalla ei herätä erityistä huomiota. Raitiovaunureitin varrella olevaa rakennusta eivät korista kyltit tai mainokset, mutta sälekaihtimien takana valot palavat yötä päivää.
Rakennuksessa on kameravalvonta, ja sisään kuljetaan vartioidun kääntöportin kautta, mutta virkavaltaa ei paikalla näy.
Venäläisten lehtitietojen ja yhtiön entisten työntekijöiden mukaan talossa majailee vuokralaisena mm. Agentstvo Internet Issledovanii eli Internet-tutkimuskeskus-niminen yritys.
Venäläisessä yritystietokannassa Internet-tutkimuskeskuksen toimialoiksi on merkitty muun muassa Internetin resurssien käyttö, softakehitys, konsultointi, prosessointi, julkisen mielipiteen tutkimus sekä IT-alan ”muut aktiviteetit”.
Talossa työskennelleet kertovat riippumattomissa venäläisissä tiedotusvälineissä, että yrityksessä harjoitetaan kyseenalaisin menetelmin laajamittaista mielipidevaikuttamista sosiaalisessa mediassa.
Tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon presidentti Putinin hallintoa tukevia ja Ukrainaa sekä länsimaita kärkevästi arvostelevia artikkeleita, blogipostauksia ja kommentteja, sekä saada tuotannolle mahdollisimman hyvä näkyvyys internetissä.
Mediassa paikka on ristitty trollitehtaaksi.
Trollitehdas aloitti panettelemalla oppositiota
Trollitehtaan propagandan sarjatuotannon yksityiskohtia on paljastettu muun muassa riippumattomassa Novaja Gazeta -lehdessä. Internet-tutkimuskeskus-nimellä tunnettu yhtiö oli perustettu heinäkuussa 2013.
Työpaikkailmoituksilla haettiin tuolloin nettitoimittajia, joiden tehtävänä oli kirjoittaa kommentteja, blogeja ja uutisia. Yhtiön tarjoamia palkkoja pidettiin jo silloin hyvinä, ja työpaikkana oli uusi vartioitu toimisto Pietarin kupeessa Olginossa, josta muutettiin myöhemmin Pietariin.
Aluksi yhtiön maalitauluna oli lähinnä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi, mutta Ukrainan sodan myötä painopiste siirtyi sotapropagandaan ja ulkopolitiikkaan. Samalla alkoi tekaistujen kommenttien postaus länsimaisten tiedotusvälineiden keskustelupalstoille.
Automatisoidut ja identtiset kommentit ovat helppoja tunnistettavia ja torjuttavia, siksi ihmisiä tarvitaan versioimaan monistettuja viestejä.
Yhtiö ei ole kertonut toiminnastaan julkisuudessa, eikä Yle ole tavoittanut yrityksen edustajia puhelimitse tai paikan päällä. Ainoat tiedot yrityksen toiminnasta on saatu hakkerien ja yhtiön työntekijöiden paljastuksista sekä yrityksen omista työnhakuilmoituksista.
Palkkatrolleilta ei vaadita vakaumusta
Yhtiön toiminnasta on Venäjällä hakkeroitu tuhansia dokumentteja, joita olemme saaneet käyttöömme.
Arviot yhtiön työntekijämäärästä vaihtelevat, mutta hakkeroidun materiaalin joukossa ollut organisaatiokaavio kuvasi 270 ihmisen tehtävät ja nimesi johtotehtävissä toimivat.
Useat entiset työntekijät ovat haastatteluissa kertoneet, että valtaosa palkatuista propagandisteista ei itsekään usko asiaansa.
– Suurin osa tekee töitä vain rahasta eikä ideologisista syistä. He sanovat ymmärtävänsä mitä tekevät, mutta tekevät sitä työtä, koska muutakaan ei ole, sanoo trollitehdasta tutkinut Delovoj Peterburg -lehden toimittaja Anton Butsenko.
Helmikuun 2015 alkupuolella yhtiöllä oli ainakin kymmenen avointa työpaikkaa, joista ilmoitettiin internetissä.
Propagandan levittämisestä maksetaan venäläisittäin hyvin. Työpaikkailmoituksissa luvataan 30–50 000 ruplaa eli tätä kirjoitettaessa noin 400–650 euroa kuukaudessa.
Tavoitteet linjassa Kremlin kanssa
Internetissä on julkaistu myös anonyymia palautetta yhtiöstä työnantajana. Entiset työntekijät ovat kertoneet muun muassa siitä, että heille on tarjottu aluksi palkatonta harjoittelua, eivätkä he aina myöhemminkään ole saaneet kirjallisia työsopimuksia.
– Useimmilla eri toimitusten työntekijöillä ei ole virallista työsopimusta. He tekevät pimeää työtä eli saavat palkat käteisenä. Näiden epävirallisten suhteiden takia koko ketjua ei voi seurata, Butsenko sanoo.
Butsenkon mukaan operaatiota ei ole pystytty jäljittämään Kremliin, vaikka sen toiminta tukeekin selkeästi Venäjän virallista viestintää.
Ainakin muodollisesti trollitehdasta ja samassa rakennuksessa toimivaa uutistoimistoa rahoittavat yksityiset sijoittajat, vaikka nettipropagandalle on vaikea nähdä liiketaloudellisia perusteita. Sisältöä ei myydä eteenpäin, eikä trollitehtaaseen liitetyillä sivustoilla ole mainoksia.
Toiminta on kuitenkin hyvin kallista. Viimevuotisen työntekijämäärän perusteella yhtiön kuukausittainen palkkasumma noussee yli sataan tuhanteen euroon.
Muista kiinteistä kustannuksista ei ole tietoja, mutta koko rakennuksen 4500 neliömetristä on pyydetty nyt jo vanhentuneen kiinteistönvälitysilmoituksen mukaan kolmen miljoonan ruplan eli nykykurssilla 40 000 euron kuukausivuokraa.
Riippumattoman Fontanka-verkkolehden toimittaja Denis Korotkov uskoo, että propagandan tehtailu on hukkaan heitettyä rahaa. – Yleisön mielipidettä on vaikeaa tai lähes mahdotonta muuttaa maksullisten kommenttien avulla, Korotkov arvioi.
Katso Yle Kioskin sivuilta, mitä tapahtui kun yritimme päästä trollitehtaaseen. Julkaisemme ennennäkemätöntä videomateriaalia trollitehtaan elämästä ja työntekijöistä.
Eräs viime kesän onkiretkikeskustelu käväisi hetki sitten mielessä lukiessani netistä Itä-Ukrainan Debatsevessa käynnissä olevaa täysimittaista kaupunkisotaa, vaikka tulitaukosopimus pitäisi olla voimassa. Istuin kalakaverini kanssa Kemin Selkäsaaren pohjoispäässä ongella. Ilma oli sopivan pilvipoutainen ja tuuli läännenpuolelta kyvyesti. Lähes ihanteellinen kalastusilma. Välineinä meillä oli jigionkia ja pari pilkkiä. Syötteinä ensin pirteän eläväiset madot ja pilkillä saatu särki, joka valmisteltiin "ahvenensyötiksi"! Ahvenia tuli ihan mukavasti... Jo silloin Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteet olivat voimakkaasti suomalaisessakin mediassa esillä. Puhumattakaan kaikki muut eri puolilla maailmaa olevat kriisipesäkkeet. Keskustelimme luonnollisesti Ukrainan tilanteesta. Kalakeverini esitti erittäin käyttökelpoisen ratkaismallin ja perusteli sen yksityiskohtaisesti. En ala mallia tarkemmin selostamaan, koska käytännössä Osmo Soininvaara esitti omassa blogissaan samantyyppisen mallin kuukautta myöhemmin... Mikäli näin olisi tapahtunut Itä-Ukrainassa olisi säästytty tuhansilta kuolonuhreilta ja valtavilta materiaalisilta tuhoilta. Minäkin esittelin omia ajatuksiani yleisesti ottaen kaikkiin maailman kriisipesäkkeisiin. Minun mallissani vaaditaan voimakasta YK:ta, jota se ei tällä hetkellä ole, koska turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenillä on veto-oikeus. Se on purettava. Niin - minun mallissani parhaimmillaan kriisitilanteet luonnollisesti hoidetaan järkevästi monenkeskisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät tuota tulosta, prosessi etenee portaittain tilanteeseen, jossa sotatantereella pahimmillaan ei ole kiveä kiven päällä. Voin jossakin vaiheessa - mikäli siihen on akuuttia tarvetta - esittää oman "rauhaan täydellisesti ja lopullisesti pakottamisprosessini". Se on kohtalaisen rankka, mutta se antaa mahdollisuuden kaikille osapuolille järkevään perääntymiseen prosessin "alkuportailla"...
Soininvaara: Ukraina voisi pärjätä paremmin ilman itäosaansa
Vihreiden pitkäaikainen kansanedustaja Osmo Soininvaara pohdiskelee blogissaan, menestyisikö Ukraina paremmin ilman vastahankaista Itä-Ukrainaa.
KOTIMAA 30.8.2014
STT
Vihreiden pitkäaikainen kansanedustaja Osmo Soininvaara pohdiskelee blogissaan, menestyisikö Ukraina paremmin ilman vastahankaista Itä-Ukrainaa. Hänen mukaansa Itä-Ukrainan liittäminen Venäjään voisi lopulta olla kaikkien etujen mukaista, jos alueella olisi tähän aitoa halua.
- Jos ukrainalaisten enemmistö on suuntautumassa länteen ja kohti EU:ta, se menestyisi paljon paremmin ilman vastaanhangoittelevaa Itä-Ukrainaa, Soininvaara kirjoittaa.
Hän kuitenkin myöntää, ettei tiedä, mitä itäukrainalaiset haluavat, vaan asiasta pitäisi järjestää aito ja valvottu kansanäänestys vaalikampanjan jälkeen.
- Venäjä ei sellaista voi vaatia, koska se ei suostunut vastaavaan menettelyyn Tshetsheniassa eikä missään muuallakaan omalla alueellaan.
Viron olisi Soininvaaran mielestä kannattanut aikoinaan antaa Narva Venäjälle, koska ilman sitä maa olisi nyt paljon vauraampi ja yhtenäisempi. Samalla hän huomauttaa, että enää narvalaiset eivät halua irtautua Virosta paremman elintason takia.