keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Elintarvikeale menossa Suomessa...

Eipä ole tullut kirjoitetuksi = kopioiduksi = lainatuksi alla olevan tyyppistä tekstiä aikaisemmin. Nyt on aivan pakko, sillä asia eli elintarvikeale on niin ajankohtainen ja kuuma, lähes tulikuuma asia Suomessa. En halua olla ilonpilaaja, mutta arvelen, että tämä on ohikiitävä ilmiö.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Kotimaa  | 

Säästä jopa satoja euroja kuukaudessa – näillä vinkeillä puolitat ruokamenosi

Kotitalouksilla menee keskimäärin 400 euroa kuukaudessa ruokaan ja juomaan. Jos ruokailujaan ei yhtään suunnittele, voivat kulut kasvaa yllättävästi. Näillä Marttojen vinkeillä nipistät ruokalaskustasi jopa puolet pois.

Elintarvikkeita tuohikorissa.
Kuva: Yle
Raskas työpäivä on ohi, nälkä kurnii vatsaa ja kotona jääkaappi ammottaa tyhjyyttään. Kaupan hyllyjen välissä toinen toistaa herkullisempi ruoka houkuttelee ostamaan, eikä nälkäisenä ajattele selvästi. Koriin kertyy sitä sun tätä ja kassalla laskun summa hirvittää. Tilanne on tuttu monelle, niin myös Etelä-Savon Marttojen toiminnanjohtaja Ritva Otvalle.
– Yksi iso virhe on mennä kauppaan nälkäisenä. Karkkihyllyllä kun alkaa tehdä mieli suklaata, on sitä nälkäisenä vaikea hillitä. Kuitenkin jo kahden euron heräteostos kolme kertaa viikossa tekee vuodessa yli 300 euroa, Ritva Otva kertoo.
Pienillä muutoksilla ja vaivannäöllä ruokakulujaan saa nipistettyä jopa puoleen. Näillä Marttojen vinkeillä järkevöität ruokakulujasi.

Suunnittele

Suunnitelmallisuus on avainsana edullisessa ruoanlaitossa. Martat neuvovat suunnittelemaan ruokailujaan päiviksi, jopa viikoksi, etukäteen. Ruokakaupassa kannattaa käydä vain kerran pari viikossa, tällöin välttyy turhilta, suunnittelemattomilta ostoksilta.
– Itse suunnittelen viikon listan niin, että meillä on kaksi kertaa viikossa kalaa. Kaupassa katson, mikä kala on edullista ja mietin myös, mitä olisi kiva syödä. Mieltymyksiä on myös hyvä kuunnella välillä. Kerran viikossa meillä on kasvisruokaa, kerran pari liharuokaa ja välillä pitsaa tai piirakkaa.
Viikoittaisen rungon lisäksi Otva suosittelee tarkemman ostoslistan tekemistä ennen kauppaan menemistä. Listassa pysyminen ehkäisee heräteostoksiin lipsumista ja näin myös kulujen karsimista. Myös sitä, mistä ruokansa hankkii, kannattaa miettiä.
– Isoista marketeista voi isot ostokset käydä tekemässä, mutta sinne pitää yleensä mennä autolla, mikä tuo kuluja. Isommissa kaupoissa pitää olla tarkkana kauppalistan kanssa, ettei heräteostoksiin sorru, kun tarjontaa on paljon.

Tee itse

Itse tehty ruoka on yleensä edullisempaa kuin valmiina ostettu. Siinä missä kaupasta ostettu pulla maksaa helposti yli euron, saa itse leipomalla mokkapalan parilla kymmenellä sentillä. Otva vinkkaa, että edullisimpia ruokia ovat erilaiset keitot.
– Kasvissosekeitto on halpaa ja hyvää ruokaa, terveellistäkin. Myös kalasta saa ihan edullista, hyvänmakuista ruokaa. Ylipäätään ruoka-aineita kannattaa ostaa ja käyttää sesongin mukaan, kun hinta on edullinen.
Samasta ruoka-aineesta on hyvä myös tehdä kerralla useampia ruokalajeja. Näin säästää aikaa ja vaivaa.

Vertaile hintoja

Kotona on syytä kartoittaa ne tuotteet, joita viikossa kuluu paljon. Yleensä maitotuotteisiin, kuten juustoihin, jogurttiin ja maitoon, kuluu paljon rahaa vuodessa, vaikka kertaostoksena yksittäisen maitopurkin hinta ei paljon loppulaskua kerrytä. 
– Maitohyllyllä kannattaa katsella hintoja, koska maitotuotteita on tullut paljon lisää ja hinnoissa on eroja. Tuotteissa on syytä vertailla erityisesti yksikköhintoja, mutta tulee muistaa, että edullisimman kilohinnan etu menee hukkaan, jos kaikki ruoka ei tule syödyksi.
Tarjoustuote ei ole aina edullisin tuote. Tarjouksien suhteen Otva suosittelee käyttämään järkeä.
– Jos lähtee viiden kilometrin päähän autolla hakemaan jotain tiettyä tarjoustuotetta, niin se ei varmasti kannata.

Pakasta

Kun kerralla tekee isomman annoksen ruokaa, säästää siinä aikaa ja rahaa. Montaa päivää peräkkäin ei samaa ruokaa kuitenkaan tarvitse syödä, kun käytössä on pakastin.
– Kerta-annoksia kannattaa pakastimeen laittaa. Sieltä on helppo ottaa ruokaa mukaan evääksi tai syödä vaikka kuukauden päästä kotona. Myös esimerkiksi isot leipäpaketit kannattaa heti pilkkoa pienempiin osiin, ja pakastaa osa. Näin on tuoretta leipää tarjolla, eikä biojäteastia täyty homehtuneesta ruoasta.
Otva ymmärtää myös perheitä, joissa vuorokauden tunnit eivät kaikkeen tunnu riittävän. Valmisruoat eivät siis ole pannassa Marttojenkaan keittiössä.
– Nykyään on olemassa edullisia ja terveellisiä valmisruokia, jotka säästävät kyllä ruoanlaittoaikaa. Näissäkin kannattaa tehdä vähän hintavertailua ennen ostamista.

Pidä kirjaa

Kun ruokakauppaan menevistä euroista pitää jonkin aikaa kirjaa, näkee konkreettisemmin mihin rahat oikein kuluvat.
– Kauppakuitti kannattaa aina silmäillä läpi ja miettiä, mikä oli oikein hyvä ostos. Hintoja kannattaa katsoa ja miettiä mistä saa tehtyä kunnon ruokaa, ja mitä olisi voinut jättää ostamatta. Ehkä sitä näin ensi kerralla muistaa paremmin.
Otva itse laittaa perheensä ruokamenot listalle, mutta kuukauden lista ei vielä kerro todellisesta tilanteesta.
– Kirjanpitoa täytyy pitää pidempään, useamman kuukauden, sillä joskus saattaa mennä hyvinkin paljon rahaa kun perusruoka-ainevarastoja täydentää. Ryynit, öljyt ja muut maksavat kerralla paljon, mutta niistä yleensä saa laitettua ruokaa useamman kuukauden ajan.

Tuunaa

Kun kerralla tekee isomman annoksen ruokaa, eikä kaikkea voi pakastaa, on ruoan tuunaaminen hyvä keino saada kaikki tehty ruoka hyötykäyttöön.
– Välillä on hankalaa arvioida oikein ruoankulutus. Nykyään netissä on kuitenkin paljon ohjeita, kuinka ruoantähteistä saa tuunattua ihan uusia ruokia. Tähteistä voi tehdä munakkaita, pyttipannuja ja vaikka risottoja.
Etelä-Savon Marttojen toiminnanjohtaja Ritva Otva muistuttaa, että valinnoilla ja harkinnalla voi jopa puolittaa ruokamenonsa.
– Martat puhuvat perhe Nuukasesta ja perhe Tuhlarista. Nuukaset miettivät tarkkaan mitä ostavat, Tuhlarit ostavat helppoa ja harkitsematonta. Tuhlarit käyttävät helposti yli puolet enemmän ruokaostoksiin kuin Nuukaset kuukaudessa.
 Jos perheen ruokakulut on jo katsottu läpi ja menoista nipistetty, on Marttojen ohjeena kiinnittää huomiota siihen, mitä ruokia laittaa.
– Juurekset ovat edullisia juuri tällä hetkellä. Esimerkiksi punajuuri on nyt trendikästäkin ja siitä saa maukasta ruokaa.
Ritva Otva muistuttaa kuitenkin lopuksi, että ruoalla on monta muutakin merkitystä kuin energian saaminen ja säästäminen.
– Kyllähän ruoan täytyy tuoda myös mielihyvää. Kotona voi hyvin olla myös vierasvaraa ja herkkuja, ei se kiellettyä ole. Mutta näissäkin on hyvä miettiä, mikä on edullista. Esimerkiksi nyt sitrushedelmät ovat edullisia, terveellisiä ja hyvän makuisia.

Ukraina, Ukraina, Ukraina - mitäpä muuta...



Ulkomaat  | 

Kanerva: Ukrainan kriisi kiihtyy entistä vakavampaan suuntaan

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva toivoo, että kiihtyneet taistelut herättäisivät osapuolet ymmärtämään kriisin laajenemisen vaaran.


Ilkka Kanerva.
Ilkka Kanerva katsoo Ukrainan tilanteen kehittyvän entistä vakavampaan suuntaan. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidentti, kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva katsoo Ukrainan tilanteen kehittyvän entistä vakavampaan suuntaan. Viime aikoina taistelut Itä-Ukrainassa ovat kiihtyneet.
– Se on kärjistämässä asetelmia Ukrainassa ikävällä tavalla, ja kriisi on  eskaloitumassa entistäkin vakavampaan suuntaan, Kanerva sanoi Yle Uutisille Turkissa, jossa hän vieraili Harranin pakolaisleirillä Syyrian rajalla.
Kanerva toivoo toisaalta, että taistelujen uusi leimahtaminen myös herättäisi osapuolet tajuamaan tilanteen vakavuuden.
– Toivottavasti se myös vakavoittaa kaikki tahot niin, että ymmärretään tämä eskaloitumisen vaara ja sen leviäminen tavalla, joka ei pysy enää mitenkään kontrollissa.
Kanerva ei pystynyt vahvistamaan tai kumoamaan Ukrainan hallituksen esittämiä syytöksiä, että Venäjän armeijan joukkoja on tullut Ukrainan alueelle ja osallistunut taisteluihin Ukrainan joukkoja vastaan.
– Elämme nyt sellaista vaihetta, jossa on käynnissä samalla aika kova informaatiosota, ja sekin täytyy ottaa huomioon ennen kuin sanoo kovin varmoja mielipiteitä, Kanerva totesi.

Kilpailu paalupaikasta kiristyy...

Kilpailu paalupaikasta kiristyy, vähintäänkin tasoittuu, mikä on ollut odotettavissa.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Keskustan nousu katkesi – tutkijat uskovat etumatkan riittävän vaalivoittoon

Myös Sdp:n hidas kiipeäminen on seisahtunut, kokoomus on saanut kannatuslaskunsa pysäytettyä

KOTIMAA 
SAMI KERO HS
Keskustan viestintävastaava Hanna-Maija Kause pystytti keskustan eduskuntavaalien rullajulisteita puoluetoimistolla tiistaina.
Keskustan viestintävastaava Hanna-Maija Kause pystytti keskustan eduskuntavaalien rullajulisteita puoluetoimistolla tiistaina.
Eduskuntavaaleihin on aikaa 88 päivää.
Keskustan kuukausia kestänyt nousukiito on katkennut. Kokoomuksen pitkään jatkunut kannatuslasku on pysähtynyt. Sdp:n kesästä asti jatkunut tasaisen hidas kannatuskipuaminen on nyt seisahtunut.
Kokoomus on liukunut takaisin toisiksi suurimman puolueen paikalle, jossa Sdp viime mittauksessa ehti käväistä. Perussuomalaisten kannatus kelluu kutakuinkin sijoillaan.
Näin voi tiivistää tuoreimman HS-gallupin tulokset. Puolueiden asetelmat näyttävät alkavan asettua. Suuria kannatussiirtymiä ei uusimmassa kannatustutkimuksessa enää näy.
Vaaleihin on aikaa alle kolme kuukautta. Vaikka keskustan hurja nousu on nyt pysähtynyt, puolueen etumatka on kova. Kannatusero keskustan ja kokoomuksen välillä on nyt vajaat yhdeksän prosenttiyksikköä.
Fakta

Näin tutkittiin

 Tutkimuksessa kysyttiin, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta ihminen äänestäisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.
 Tutkimuksen teki TNS-Gallup Helsingin Sanomien pyynnöstä.
 Tutkimusta varten haasteltiin puhelimitse 2 448 ihmistä. Haastattelut tehtiin 15. 12. 2014–15. 1. 2015.
 Otos edustaa Manner-Suomen äänestysikäistä väestöä.
 Tutkimuksen virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
Onko se niin kova, ettei ero enää ole kurottavissa umpeen?
"2000-luvulla ei näin suurta kannatusmuutosta ole nähty. Todennäköisesti keskustan johto siis kestää", arvioi vaalitutkija Jussi Westinen Åbo Akademista.
"Lähimuistissa ei ole, että puoluekannatus olisi muuttunut näin merkittävästi enää viime kuukausina", sanoo toinen vaalitutkija, Sami Borg Tampereelta.
On tärkeää muistaa, etteivät gallupmittaukset ole vaalituloksia eivätkä myöskään ennusteita vaalituloksesta. Galluptutkimus mittaa puolueiden sen hetkistä kannatusta. Mukana on aina myös virhemarginaali toisin kuin oikeassa vaalituloksessa.
Hurjimpia muutoksia gallupista todelliseen vaalitulokseen on nähty perussuomalaisilla vaalien 2011 alla. Silloin perussuomalaiset todella nousivat kannatusmittauksista keskustan nykyisen kaulan eli 8–9 prosenttiyksikön verran vaaleissa.
Aikaa nousuun silloin tosin meni kahdeksan kuukautta.
Viimeisen kahden kolmen kuukauden aikana tapahtunut muutos oli pienempi. Alkuvuodesta 2011 perussuomalaisten kannatus oli HS:n mittauksessa noin 16 prosenttia. Vaaleissa todellinen kannatus oli noin 3 prosenttiyksikköä suurempi.
Isohko kannatusmuutos nähtiin myös Sdp:n suosiossa vaaleja 2007 edeltävinä kuukausina. Tuolloin Sdp:n kannatus putosi vaaleissa alkuvuoden mittaukseen verrattuna lähes 3 prosenttiyksikköä. Syyksi tuolloin tulkittiin muun muassa SAK:n mainosvideo, jossa porvari söi kuuttia.
SANOMA NETWORK OPTIMIZER



Aikanaan rajuina pidetyt heilahdukset näyttäytyvät nyt vaisuina keskustan johtoasemaan nähden. Toisin sanoen keskustan ohittaminen voi olla vaikeaa, mutta toisaalta vaaleihin on aikaa yli 12 viikkoa – siinä ajassa ehtii tapahtua mitä tahansa.
Mutta miksi keskusta nyt jyrää? HS:n tuoreimmassa mittauksessa keskustan kannatus ei enää ole noussut, mutta toisaalta keskustan kannattajien varmuus puoluevalinnastaan on vahvistunut entisestään.
Borgin mukaan lisääntynyt varmuus saattaa johtua siitä, että joukossa on paluumuuttajia: keskustaa aiemmin äänestäneitä, joiden on ehkä helpompi kiinnittyä puolueeseen kuin täysin uusien kannattajien.
Westinen muistuttaa keskustan äänestäjien antaneen puolueelleen neljä vuotta sitten näpäytyksen. Silloin moni keskustan kannattaja jäi vaalipäivänä kotiin tai äänesti perussuomalaisia.
"Keskusta on nyt huomioinut paremmin omat äänestäjänsä ja luottamus on palautunut."
Myös Sdp:ssä on puhuttu paljon "kentän unohtamisesta". Näpäytys annettiin puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle, jonka puolueväki vaihtoi Antti Rinteeseen. Suurta kannatuspyrähdystä ei kuitenkaan sen jälkeen ole nähty. Toisin kuin keskusta, Sdp on yhä kiinni hallitusvastuussa, mikä kaventaa Rinteen liikkumatilaa.
Westinen näkee nykytilanteessa yhtymäkohtia vuoden 1991 vaaleihin. Silloin kokoomuslaista pääministeriä Harri Holkeria moitittiin ylimieliseksi, aivan kuten kokoomusta ja Alexander Stubbia nyt. Päähallituspuolueet kokoomus ja Sdp ottivat vaaleissa takkiin kuin taas ilman ministerikokemusta Esko Ahon johdolla vaaleihin ajanut keskusta otti "veret seisauttavan" vaalivoittonsa ja 15 lisäpaikkaa eduskunnasta.
Usein sanotaan, että puolueilla on tapana lihoa oppositiossa. Keskustalle sekä tuoreemmille oppositiopuolueille vasemmistoliitolle ja vihreille näin onkin käynyt. Perussuomalaiset sen sijaan ovat lihomisen sijaan laihtuneet silminnähden.
"He saivat viime vaaleissa ennätyksellisen äänivyöryn, mistä osa on sulanut pois. Ylipäätään perussuomalaisten puoluekannatus on eduskuntapuolueista kaikkein vakiintumattominta – he ovat olleet suuri puolue vasta yhden vaalikauden", Borg sanoo.
Samaan aikaan kannatuksen kutistumisen kanssa, perussuomalaisten kannattajien varmuus omasta valinnastaan on höllentynyt. Usein kannatuksen kutistuessa vain uskollisimmat jäävät jäljelle. Nyt näin ei ole käynyt.
"Perussuomalaisten kannatus muodostui niin nopeasti, äänestäjiä tuli niin monelta suunnalta. Populistipuolueilla ylipäätään on vaikeuksia saada uskollisia äänestäjiä", Westinen sanoo.
Keskustan, kokoomuksen ja Sdp:n kannattajien varmuus puoluevalinnastaan on kasvanut viime mittauksesta.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Puhutaanko nyt aidasta vai aidan seipäistä - tiedä häntä...

Olipa niin tai näin, hyvä, että yleensä puhutaan. Virallinen - kirjallinen kutsu harjoituksiin - on tulossa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Niinistö: Suomi ei ole saanut kutsua Viron ilmaharjoitukseen

POLITIIKKA  

Presidentti Sauli Niinistö puhui tiedotustilaisuudessa presidentin linnassa tiistaina.

Väite siitä, että joku olisi vaatinut Suomea vetäytymään Ämarin ilmaharjoituksesta on perätön, sanoo tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hänen mukaansa puolustusministeriö ei ole saanut kutsua harjoitukseen. Niinistö sanoo varmistaneensa asian puolustusministeriöstä tiistaiaamuna.
Niinistön mukaan harjoitus on Yhdysvaltain, ei Naton vetämä.
Ilmaharjoittelu Naton kanssa Virossa jatkuu.
Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina , että rutiiniluontoisesta harjoituksesta syntyi yllättäen kitkaa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunassa. Tietojen mukaan Niinistö ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) puuttuivat hankkeeseen, kun valiokunta käsitteli Puolustusvoimien harjoitusohjelmaa.
Pääministeri Alexander Stubb (kok) on myöhemmin kiistänyt, että asiasta olisi erimielisyyttä. Stubb ja puolustusministeri Carl Haglund (r) kannattavat harjoituksiin osallistumista.
Ilmavoimat on tavan mukaan osallistunut pari kertaa vuodessa sotilasliitto Naton harjoituksiin Baltian maissa. Mahdollisuus pois jäämisestä on herättänyt kysymyksiä Venäjän painostuksesta ja Suomen taipumisesta siihen.

Syytä niin sysissä kuin sepissä...

Venäjä: Sotatoimet vaikeuttavat Ukraina-huippukokouksen valmisteluja

Taistelut Itä-Ukrainassa jatkuivat maanantaina kiivaina. Venäjä ja Ukraina ovat syyttäneet toisiaan tulitaukopyrkimysten kaatamisesta.

    Venäjän mukaan Ukrainan tilanteen heikkeneminen vahingoittaa Ukrainan konfliktia käsittelevän huippukokouksen valmisteluja, venäläiset uutistoimistot sanovat.
Presidentin tiedottaja Dmitri Peskov sanoo Itar-Tassille, että ns. Normandian formaatin mukaista tapaamista pitäisi valmistella odottaen, että se on hedelmällinen. Tämä ei kuitenkaan vaikuta hänen mukaansa yhtä todennäköiseltä kuin ennen kuin Ukraina jatkoi vihollisuuksia.
Länsimaiden johtajat ovat puolestaan sanoneet, että yrityksiä järjestää huippukokous vaikeuttaa se, ettei Venäjä ole toimeenpannut syyskuussa solmittua tulitaukosopimusta.
Ukrainan, Venäjän, Saksan ja Ranskan johtajat neuvottelivat kriisistä ensimmäisen kerran Ranskassa viime kesäkuussa Normandian maihinnousun muistojuhlan yhteydessä.
Suunnitteilla on ollut uuden tapaamisen järjestäminen kuun lopussa Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa.
Kiivaat taistelut jatkuivat maanantaina Itä-Ukrainassa. Ukraina syytti Venäjää joukkojen siirtämisestä rajan yli. Venäjä kiisti väitteet.
Ukraina ja Venäjä ovat syyttäneet toisiaan tulitaukopyrkimysten kaatamisesta.