En osaa innostua EU-asiasta vieläkään ja voin avoimesti todeta, että äänestin aikanaan Suomen EU-jäsenyyttä vastaan. Suomi taktikoitiin, junailtiin täpärällä äänten enemistöllä EU:n jäseneksi.
Miksi edelleenkin suhtaudun kriittisesti EU-jänenyyteemme?
Siksi, että kannatin ja kannatan vieläkin tiivistä Pohjoismaiden yhteisöä. Olen varma, että Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti olisivat pärjänneet nykyistä paremmin tiivistämällä yhteistyötä ja pitämällä omat valuutat voimassa.
"Hurskastelua, viisastelua!" kuulen joidenkin lukijoista tuskailevan. Niin, asiaa ei voi todistaa, mutta vahva mutu-tuntuma asiaan on vahvistunut.
Nykytilassa erityisesti minua riepoo Suomen profiloituminen nettomaksajan rooliin - ikuisiksi ajoiksi - jossa Etelä-Euroopan maat estotta suorastaan lypsävät EU-tukia ja paskat haistattavat EU-direktiiveille, tms. ...
Äänestetäänkö Suomessa EU:ssa olemisesta, pysymisestä lähitulevaisuudessa? Sen aika näyttää...
Mielestäni erilaiset tyytyväisyysbarometrit eivät anna oikeaa kuvaa "EU-tunteistamme".
Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan muunneltuna:
Suomi on ollut EU:ssa 20 vuotta: Nämä muutokset tuntuvat jo itsestäänselvyyksiltä
Kauppojen suuri valikoima ja passitta matkustaminen tuntuvat jo itsestäänselvyyksiltä. Rajoittavien direktiivien tulvakin laantui.
SIRPA RÄIHÄ HS
Suomi äänesti 16. lokakuuta 1994 EU-jäsenyyden puolesta. Unionin jäsen Suomesta tuli 1. tammikuuta 1995. Sarja kertoo, kuinka tuo tapahtui, miten sitten kävi ja mihin nyt olemme menossa. Osa 2.
EU-jäsenyys toi suomalaisten arkeen muutoksia, jotka ovat 20 vuodessa vakiintuneet itsestäänselvyyksiksi. Kauppojen valikoima kasvoi ja markkinoilla aloitti uusia toimijoita Lidlistä ja H&M:stä Bauhausiin ja Danske Bankiin. Hinnat halpenivat, ainakin aluksi.
Pian kaupoissa maksettiin jo euroilla ja sama valuutta kävi Euroopan-matkoilla. Liikkumisesta Schengen-alueella tuli vaivatonta – ei tarvittu enää passia eikä rajatarkastuksia. Autokaupoillakin oli halpaa ja kätevää käydä Saksassa.
Vapauden vastapainoksi saapuivat säädökset ja direktiivit. Niitä taivasteltiin. Pitääkö meiltä kaikki kieltää, kuten käyrät kurkut ja tervanpoltto? Molemmat on sallittu edelleen, ja säätelyvimma on muutenkin laantunut jäsenyyden alkuvuosista.
Silti EU-lainsäädäntö ohjaa tiukoin määräyksin esimerkiksi elintarvikkeiden turvallisuutta ja monia teknisiä laitteita, kuten leikkikenttävälineitä.
"Jos tavara liikkuu sisämarkkinoilla vapaasti, tarvitaan ehdottomia määräyksiä säätelemään sen laatua", tiedottaja Juhana Tuomola Eurooppatiedotuksesta puolustaa.
"Suomalaiset ovat toki havainneet, että hallintokulttuurit ovat EU-maissa erilaisia. Meille annetaan palautetta, että sääntöjä ei noudateta kaikissa maissa samalla tavalla."
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan sääntely on selkeästi muuttunut.
"EU:ssa pohditaan säädösten seurauksia tarkemmin, eikä direktiivejä tule enää samaan tahtiin kuin aiemmin."
Suomalaiset kokevat olevansa nyt selkeästi osa Eurooppaa. Eurooppalaisten asenteita mittaavan eurobarometrin mukaan tunne eurooppalaisuudesta on selkeästi vahvistunut vuodesta 1995, kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin.
Kansainvälisen ISSP-tutkimuksen (International Social Survey Programme) mukaan yhä useampi suomalainen ajattelee, että Suomi hyötyy jäsenyydestä. Eurobarometrin mukaan suomalaiset ovat EU:n keskiarvoon verrattuna erittäin tyytyväisiä elämäänsä ja tyytyväisyys on vain kasvanut EU-jäsenyyden aikana.
