Eräs Faceboook-teksteistäni tänään...

Niin - olen usein kirjoittanut, että jokin sana - tässä tapauksessa muuttohaukka - laukaisee minut muistelemaan menneitä ja kirjoittamaan. Mahdollisesti joku oppilastani muistaa kertomani tositarinan kauan sitten. Olin opintopäivillä Turussa. Käväisin sieltä pikapikaa ensimmäistä kertaa Pendolino-junalla Helsingissä esittelemässä Insinööriliiton toimistossa jotain järjestökuvioita. Selailin kalvosarjaani ikkunanviereisellä penkillä, kun viereeni istui hoikka, siististi pukeutunut "korvarengasmies". Kerroin kuka olen ja mihin olen menossa. Hän sanoi olevansa muuttohaukkatutkija. Hän kertoi työstään Etelä-Pohjanmaalla. Hän kertoi muuttohaukkojen käyttäytymisestä muun muassa sen, että sillä on häkellyttävän hyvä näkö. Pesimispaikkaa valitessaan se kaartelee korkeuksissa keväällä peltojen yläpuolella ja "laskeskelee" myyränpaskojen määrää, josta heijastuu ultraviolettivaloa. Mitä enemmän paskoja, sitä varmempi on alueelle perheen perustaminen. Taisipa tuo tarina tulla useillekin luokille kerrottua opettaessani valon aallonpituutta muun muassa paperin värjäyksen yhteydessä. Niin - mikäli vielä oikein muistan...