Kokousmatka ja pistäytyminen eduskunnassa - kyllä...

Kokousmatka ja pistäytyminen eduskunnassa - kyllä... Olin kokousmatkalla Helsingissä. Kyseessä oli valtakunnallisen paperi- ja puualan koulutustoimikunnan kokous. Olin kyseisen organisaation puheenjohtaja. Olin saapunut paikalle aamujunalla, joten minulla oli aikaa klo 14 alkavaan kokoukseen. Kokouspaikka oli Opetushallituksessa Hakaniementorin tuntumassa. Ajattelin pistäytyä samalla eduskunnassa, jonne minut oli kutsuttu aikaisemminkin käymään. Kävelin rautatieasemalta paikan päälle. Menin sisään ja minut ohjattiin vaatteiden säilytykseen. Jätin sinne päällystakkini ja salkkuni. Sain käteen kummallisen narikkalipukkeen, jossa vilisi numeroita sitä kallistellessa. Arvelin muistavani, mihin kohtaan tavarani jätin. Suuressa salissa oli tauko ja kansanedustajia kuljeskeli käytävillä. Tunsin joitakin. Ihmettelin, miten moni näytti tuntevan minut. Eräskin totesi:"Viehän Kemiin Patelle terveisiä!" Oli aikamoinen hässäkkä. Lisäksi jossakin juhlatilassa oli kovat, äänekkäät juhlat menossa. Juhlan pääorganisaattori ohjasi viimeisen päälle "pyntättyä" juhlaväkeä pöytiin. Siirryin syrjemmälle, sillä aloin valmistautua kokoukseeni lähtöön. Sen ehdin kuulla, että juhlatilaisuuden pääorganisaattori huusi kovalla äänellä:"Älkää humaltuko, älkää hyvät ihmiset humaltuko!" Aiheellinen huolenaihe, sillä juhlaväkeä kaatuili pöytien väliin. Huvittavin oli mielestäni tapaus, jossa mieshenkilö nojasi pöytään, otsa pöytäliinassa, mutta hän jostain kumman syystä pysyi kuitenkin pystyssä. Lähdin kiireesti narikalle. En kerta kaikkiaan saanut narikkanumerosta selvää. Luotin valtavassa tungoksessa, että muistan, mihin jätin päällysvaatteeni ja laukkuni. Alkoi olla jo kiire, taksin olin jo varannut etukäteen. Mutta... Onneksi tämä olikin unta, josta huojentuneena heräsin. Kieltämättä kävi mielessä, että onpahan kova meno Suomen eduskunnassa. Mene ja tiedä.