Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä merenjäälle kävelemään, fiilistelemään. Näin teimme.
Aika kova etelätuuli = vastatuuli mennessämme Pikkuleton saarirypästä kohti. Jään pinta oli jo aavistuksen verran pehmentynyt ja ohuita railoja oli ristiin rastiin.
Takaisin tullessamme pilkkijän tekemästä kairareiästä mittasimme jään paksuuden. Kyllä se vielä puolisen metriä oli, mutta varmaan äkkiä pehmenee.
Jäällä oli meidän lisäksi muutamia pilkkijöitä, kävelijöitä, koirantaluttajia, hiihtäjiä ja yksi moottorikelkkailija. Kaiken kaikkiaan ehkä parikymmentä ulkoilijaa...
Kotiin tultuamme ja istahdettuani tähän tätä tekstiä naputtelemaan kävi takaraivossani ajatus, josko lopettelen Veikkauksen nettipelaamisen nimenomaan Live-pelien osalta, kun siellä näin koronavirus-aikaan ei ole edes kunnon pelejä...
Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että työhuoneeni ikkunasta näen muun muassa Kainuunkadun "koiraliikenteen". Viikon aikana siinä menee kymmeniä koirarotuja: Lähes "vasikan kokoisista"-hurtista "sylikoira"-piskeihin.
Olen senkin kirjoittanut, että mielestäni koiran tulee olla koiran näköinen, ei huippujalostuksen epämääräinen lopputulos.
Kuitenkin iIlmeisesti niillä kaikilla on jokin tarkoituksensa ja ovat tärkeitä omistajilleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti