Suomen paras kaupunginosa on jälleen valittu: Se on Helsingin Vuosaari, 40 000 ihmisen koti idässä. Suomen Kotiseutuliiton päättämä Vuoden kaupunginosa on julkistettu Jyväskylässä hetki sitten.
Kysyimme viideltä vuosaarelaiselta ja yhdeltä pormestarilta, mikä siinä Vuosaaressa nyt muka niin ihmeellistä on. Vuosaaren henki, meri, viisas nuoriso, Vuosaaren henki, fiilis, luonto, talot ja ai niin, Vuosaaren henki. Pormestarilta udeltiin vielä, millainen kaupunginosan tulevaisuuden pitäisi olla.
”VUOSAARI on esimerkki muillekin kaupunginosille”, sanoo pormestari Jan Vapaavuori (kok).
Hän sanoo, että juuri tällaista monimuotoista kaupunkia pitäisi pyrkiä rakentamaan kaikkialla. Siis että on työpaikkoja ja liiketoimintaa, korkeita kerrostaloja ja omakotitaloja, luonto lähellä, meri. Niin paljon kaikkea, että Vuosaari tulisi toimeen monessa omana kaupunkinaan.
”Vuosaari on ollut 20 vuotta asumisrakentamisen painopistealue ja tätä jatketaan”, Vapaavuori toteaa. Hän ei kuitenkaan tässä yhteydessä lähde avaamaan, mitä kaikkea tämä yksityiskohtaisesti tarkoittaa alueen palveluille ja luonnolle.
”Vuosaari on myös aidosti monikulttuurinen alue. Tämä on myös asia, josta voi olla erittäin tyytyväinen ja ylpeä. Ei tarvitse mennä Ruotsia kauemmas, kun tällaisilla suurilla ja monikulttuurisilla alueilla on paljon ongelmia ratkottavaksi.”
”Vuosaaressa sen sijaan selvästi on osattu tehdä asioita oikein. Tämä palkinto on vain yksi osoitus siitä, että alue on viihtyisä ja elinvoimainen.”
”TÄMÄ on niin hyvä paikka, että täältä ei tarvitse lähteä pois ollenkaan. Edes synnyttämään”, sanoo Minna Huuskonen Kallahdesta.
Se on puoliksi vitsi ja puoliksi totta. Ei se suunniteltua ollut, että Huuskosen perheen kuopus syntyi keskellä yötä kotiinsa helmikuussa. Hänellä vain oli vähän kiire saapua maailmaan, edes ambulanssi ei ehtinyt paikalle ennen kuin lapsi tuli maailmaan.
Se sen sijaan on ihan faktaa, että Huuskosella on todella harvoin tarve poistua Vuosaaresta kauemmas. Metroasemalle on vain satoja metrejä, mutta kaikki kolmen lapsen perheen tarvitsema löytyy ihan vierestä. Huuskonen kehuu leikkipuistoja, rantaa, kirjastoa.
Perhe on asunut Vuosaaresta vasta vuoden 2015 lopulta ja päätyi itselleen täysin oudolle alueelle sattumalta, kun edellisestä asunnosta piti lähteä kiireesti vesivahingon vuoksi. Heti tuli niin hyvä fiilis paikasta, että pois ei tee mieli.
”Minulle tärkeintä on ehkä, että metsä on lähellä. Olen Rovaniemeltä kotoisin ja minulle on tärkeää, että lapset pääsevät helposti luontoon. Marjoja voi poimia melkein takapihalta.”
”VUOSAARELAISUUS on sitä, että tehdään asioita yhdessä”, sanoo Eero Hilden, yksi Vuosaaren keskeistä kulttuurivaikuttajista ja harrastajateatteri Ihmeen perustaja.
Hän sanoo, että henki syntyi jo 60-luvulla, kun alue liitettiin Helsinkiin ja asuntoja alkoi nousta siihen asti kesähuviloistaan ja kartanoistaan tunnettuun kaupunginosaan. Isojakin rakennustyömaita syntyi hartiapankkiperiaatteella, jopa kerrostaloja.
”Ihmiset jotka tulivat tänne rakensivat asuntonsa itse. Siitä se yhteishenki alkoi. Ja nekin jotka tänne 2000-luvulla ovat muuttaneet, imevät sitä samaa fiilistä itseensä”, Hilden sanoo.
Hän kehuu esimerkiksi aktiivisia kaupunginosaseuroja ja omaa paikallislehteä. Ja sanoo, että Vuosaaressa ollaan ylpeitä. Mistä siis, mikä täällä niin hienoa on?
”Uutela, Skatan tilan kulttuurimaisema, meri, kalliot, uimaranta. Ramsinniemi ja Meri-Rastilan metsä. Rakennetuista alueista vaikka Vuosaarenhuippu”, Hilden luettelee.
”TÄMÄ on Helsingin hienoin paikka käydä ja asua”, linjaa vaatimattomasti kahvilayrittäjä Riina Dursun.
Dursun asuu muualla, mutta sanoo viihtyneensä jo vuosikymmeniä vapaa-ajallaan Vuosaaren ulkoilualueilla. Seudulla hänet tunnetaan etenkin kahdesta asiasta: Kahvila Kampelasta ja siitä, että hän on polkaissut käyntiin Joulupolku-tapahtuman, joka on kasvanut valtavaksi kansanjuhlaksi.
”Olen ollut täällä yrittäjänä yhdeksän vuotta ja nähnyt sinä aikana alueen valtavan muutoksen.”
Dursun on kiinnostunut Vuosaaren kasvusta ja luonnosta, mutta erityisesti hän nyt haluaa puhua yhteisöllisyydestä. Juuri nyt hän on erityisen innoissaan Visit Vuosaaresta, jonka avulla halutaan markkinoida Vuosaarta matkailukohteena.
”Yrittäjät pyrkivät auttamaan toisiaan. Ja tämä ei lähde mistään kaupungin toimista vaan ihmisistä itsestään.
”OIKEASTAAN ei ole yhtä Vuosaarta, on neljä tai viisikin toisistaan hyvin paljon eroavaa aluetta. On monia kieliä ja kulttuureja. Voisi sanoa, että Vuosaari on nyt sitä, mitä muu Suomi on 10––15 vuoden päästä”, sanoo vuosaarelaisen Puistopolun peruskoulun rehtori Pertti Tossavainen.
Hän sanoo, että aikuisilla on tässä vielä vähän opettelemista, vaikka hänkin kehuu vuosaarelaisten kykyä tehdä yhteistyötä. Isoimmat kehut kuuluvat hänestä kuitenkin nuorisolle, jota Vuosaaressa onkin poikkeuksellisen suuri osa väestöstä.
”Nuoret ovat täällä fiksuja. Ei niille ole merkitystä kielellä tai katsomuksella. On ihan muusta kiinni kenen kanssa ollaan kavereita.”
Koska rehtori itse asuukin alueella, hän miettii myös toista asiaa. Siis sitä, milloin edelleen kiivaasti kasvava kaupunginosa kasvaa jo liian kovaa vauhtia. Hän miettii tässä siis sitä, että luonto ei saisi kadota asuntojen tieltä ja että palvelujen riittävyys pitäisi turvata. Esimerkiksi terveyspalveluissa hänestä näin ei ole.
”Aika hyvä paikka tämä on asua. Kuin maalla asuisi, keskellä kaupunkia”, sanoo Karl-Johan Sjöblom.
Hän todella tietää, mistä hän puhuu. Hän on nimittäin asunut Vuosaaressa koko ikänsä, 83 vuotta. Ja sitä ennen hänen vanhempansa, ja isovanhempansa.
”Lapsuudessani tämä oli pelkkää maaseutua. Ei ollut siltaa, Mellunmäen kautta maantietä kuljettiin. Oli kolme kartanoa ja tiilitehdas, muutama omakotitalo.
”Sitten tuli 60-luku ja tänne alettiin rakentaa kerrostaloja.”
Entäpä mitä ikänsä alueella asunut tulevaisuudelta toivoo. Ei mitään tai miettikööt nuoremmat. Hyvää on vaikea parantaa.
Oikaisu 11.8. kello 20.43: Jutussa luki alun perin virheellisesti, että Riina Dursun olisi ollut Vuosaaressa yrittäjänä kuusi vuotta. Hän on ollut Vuosaaressa yrittäjänä yhdeksän vuotta.
Kysyimme viideltä vuosaarelaiselta ja yhdeltä pormestarilta, mikä siinä Vuosaaressa nyt muka niin ihmeellistä on. Vuosaaren henki, meri, viisas nuoriso, Vuosaaren henki, fiilis, luonto, talot ja ai niin, Vuosaaren henki. Pormestarilta udeltiin vielä, millainen kaupunginosan tulevaisuuden pitäisi olla.
”VUOSAARI on esimerkki muillekin kaupunginosille”, sanoo pormestari Jan Vapaavuori (kok).
Hän sanoo, että juuri tällaista monimuotoista kaupunkia pitäisi pyrkiä rakentamaan kaikkialla. Siis että on työpaikkoja ja liiketoimintaa, korkeita kerrostaloja ja omakotitaloja, luonto lähellä, meri. Niin paljon kaikkea, että Vuosaari tulisi toimeen monessa omana kaupunkinaan.
”Vuosaari on ollut 20 vuotta asumisrakentamisen painopistealue ja tätä jatketaan”, Vapaavuori toteaa. Hän ei kuitenkaan tässä yhteydessä lähde avaamaan, mitä kaikkea tämä yksityiskohtaisesti tarkoittaa alueen palveluille ja luonnolle.
”Vuosaari on myös aidosti monikulttuurinen alue. Tämä on myös asia, josta voi olla erittäin tyytyväinen ja ylpeä. Ei tarvitse mennä Ruotsia kauemmas, kun tällaisilla suurilla ja monikulttuurisilla alueilla on paljon ongelmia ratkottavaksi.”
”Vuosaaressa sen sijaan selvästi on osattu tehdä asioita oikein. Tämä palkinto on vain yksi osoitus siitä, että alue on viihtyisä ja elinvoimainen.”
”TÄMÄ on niin hyvä paikka, että täältä ei tarvitse lähteä pois ollenkaan. Edes synnyttämään”, sanoo Minna Huuskonen Kallahdesta.
Se on puoliksi vitsi ja puoliksi totta. Ei se suunniteltua ollut, että Huuskosen perheen kuopus syntyi keskellä yötä kotiinsa helmikuussa. Hänellä vain oli vähän kiire saapua maailmaan, edes ambulanssi ei ehtinyt paikalle ennen kuin lapsi tuli maailmaan.
Se sen sijaan on ihan faktaa, että Huuskosella on todella harvoin tarve poistua Vuosaaresta kauemmas. Metroasemalle on vain satoja metrejä, mutta kaikki kolmen lapsen perheen tarvitsema löytyy ihan vierestä. Huuskonen kehuu leikkipuistoja, rantaa, kirjastoa.
Perhe on asunut Vuosaaresta vasta vuoden 2015 lopulta ja päätyi itselleen täysin oudolle alueelle sattumalta, kun edellisestä asunnosta piti lähteä kiireesti vesivahingon vuoksi. Heti tuli niin hyvä fiilis paikasta, että pois ei tee mieli.
”Minulle tärkeintä on ehkä, että metsä on lähellä. Olen Rovaniemeltä kotoisin ja minulle on tärkeää, että lapset pääsevät helposti luontoon. Marjoja voi poimia melkein takapihalta.”
”VUOSAARELAISUUS on sitä, että tehdään asioita yhdessä”, sanoo Eero Hilden, yksi Vuosaaren keskeistä kulttuurivaikuttajista ja harrastajateatteri Ihmeen perustaja.
Hän sanoo, että henki syntyi jo 60-luvulla, kun alue liitettiin Helsinkiin ja asuntoja alkoi nousta siihen asti kesähuviloistaan ja kartanoistaan tunnettuun kaupunginosaan. Isojakin rakennustyömaita syntyi hartiapankkiperiaatteella, jopa kerrostaloja.
”Ihmiset jotka tulivat tänne rakensivat asuntonsa itse. Siitä se yhteishenki alkoi. Ja nekin jotka tänne 2000-luvulla ovat muuttaneet, imevät sitä samaa fiilistä itseensä”, Hilden sanoo.
Hän kehuu esimerkiksi aktiivisia kaupunginosaseuroja ja omaa paikallislehteä. Ja sanoo, että Vuosaaressa ollaan ylpeitä. Mistä siis, mikä täällä niin hienoa on?
”Uutela, Skatan tilan kulttuurimaisema, meri, kalliot, uimaranta. Ramsinniemi ja Meri-Rastilan metsä. Rakennetuista alueista vaikka Vuosaarenhuippu”, Hilden luettelee.
”TÄMÄ on Helsingin hienoin paikka käydä ja asua”, linjaa vaatimattomasti kahvilayrittäjä Riina Dursun.
Dursun asuu muualla, mutta sanoo viihtyneensä jo vuosikymmeniä vapaa-ajallaan Vuosaaren ulkoilualueilla. Seudulla hänet tunnetaan etenkin kahdesta asiasta: Kahvila Kampelasta ja siitä, että hän on polkaissut käyntiin Joulupolku-tapahtuman, joka on kasvanut valtavaksi kansanjuhlaksi.
”Olen ollut täällä yrittäjänä yhdeksän vuotta ja nähnyt sinä aikana alueen valtavan muutoksen.”
Dursun on kiinnostunut Vuosaaren kasvusta ja luonnosta, mutta erityisesti hän nyt haluaa puhua yhteisöllisyydestä. Juuri nyt hän on erityisen innoissaan Visit Vuosaaresta, jonka avulla halutaan markkinoida Vuosaarta matkailukohteena.
”Yrittäjät pyrkivät auttamaan toisiaan. Ja tämä ei lähde mistään kaupungin toimista vaan ihmisistä itsestään.
”OIKEASTAAN ei ole yhtä Vuosaarta, on neljä tai viisikin toisistaan hyvin paljon eroavaa aluetta. On monia kieliä ja kulttuureja. Voisi sanoa, että Vuosaari on nyt sitä, mitä muu Suomi on 10––15 vuoden päästä”, sanoo vuosaarelaisen Puistopolun peruskoulun rehtori Pertti Tossavainen.
Hän sanoo, että aikuisilla on tässä vielä vähän opettelemista, vaikka hänkin kehuu vuosaarelaisten kykyä tehdä yhteistyötä. Isoimmat kehut kuuluvat hänestä kuitenkin nuorisolle, jota Vuosaaressa onkin poikkeuksellisen suuri osa väestöstä.
”Nuoret ovat täällä fiksuja. Ei niille ole merkitystä kielellä tai katsomuksella. On ihan muusta kiinni kenen kanssa ollaan kavereita.”
Koska rehtori itse asuukin alueella, hän miettii myös toista asiaa. Siis sitä, milloin edelleen kiivaasti kasvava kaupunginosa kasvaa jo liian kovaa vauhtia. Hän miettii tässä siis sitä, että luonto ei saisi kadota asuntojen tieltä ja että palvelujen riittävyys pitäisi turvata. Esimerkiksi terveyspalveluissa hänestä näin ei ole.
”Aika hyvä paikka tämä on asua. Kuin maalla asuisi, keskellä kaupunkia”, sanoo Karl-Johan Sjöblom.
Hän todella tietää, mistä hän puhuu. Hän on nimittäin asunut Vuosaaressa koko ikänsä, 83 vuotta. Ja sitä ennen hänen vanhempansa, ja isovanhempansa.
”Lapsuudessani tämä oli pelkkää maaseutua. Ei ollut siltaa, Mellunmäen kautta maantietä kuljettiin. Oli kolme kartanoa ja tiilitehdas, muutama omakotitalo.
”Sitten tuli 60-luku ja tänne alettiin rakentaa kerrostaloja.”
Entäpä mitä ikänsä alueella asunut tulevaisuudelta toivoo. Ei mitään tai miettikööt nuoremmat. Hyvää on vaikea parantaa.
Oikaisu 11.8. kello 20.43: Jutussa luki alun perin virheellisesti, että Riina Dursun olisi ollut Vuosaaressa yrittäjänä kuusi vuotta. Hän on ollut Vuosaaressa yrittäjänä yhdeksän vuotta.
Fakta
Kansallinen kaupunginosakilpailu
Vuoden kaupunginosa on valittu vuodesta 2001 lähtien. Kilpailussa etsitään viihtyisää, perinteitään vaalivaa kaupunginosaa, jossa on monipuolista yhteisöllistä toimintaa ja hyvä asua.
Tänä vuonna ehdotuksia tuli 171 eri puolilta Suomea, 90 kaupunginosasta. Suurin osa näistä tuli paikallisilta asukkailta
Helsingistä aiempina vuosina ovat voittaneet Roihuvuori, Tapanila, Kontula ja Käpylä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti