Tänään kävimme naistuttavamme kanssa Selkäsaareessa. Oli mukava ajella Hahtisaaresta lähes tyvenessä.
Rantauduttuamme nousimme mökkitontille ja varustimme pihaterassia tulevaan > iltapäivän sienikastike, "uuniperuna", savustuskalanautintoihin.
Istahdimme hetkeksi ja nautimme lasillisen valkoviintä. Naiset lähtivät lähistölle marjaan ja minä virittelin tulistelupaikalle kevyitä tulia. Sateen jäljiltä piti hiukan käyttää sanomalehtisytykkeen lisäksi sytytysnestettä.
Samalla virittelin alustavasti uusien ritilöiden soveltumista tulistelupaikan läheisyyteen.
Naiset tulivat marjametsästä hiukan uupuneen näköisinä. Lähinnä metsämansikoiden lisäksi oli löytynyt vähin sieniä. Oli kahvittelun paikka. Ja savustuksen käynnistäminen...
Harvoin ulkoilma-ateria on maistunut yhtä hyvältä kuin tänään.
Haukka kierteli mökin lähiympäristössä voimakkaasti, "hätääntyneenä" äännellen. Arvelin sen olevan hiirihaukan. Ajattelin tarkistaa asian kotona lintuäänikirjasta.
Pois lähtiessämme kävimme pienen lenkin Selkässaren länsirannan tuntumassa. Kyllä täällä ovat rannat matalia!
Mukava saarikäynti...
_________________
Kuuntelimme hetki stten haukkojen ääniä. Ilmeisesti se oli hiirihaukka, mitä lie touhusi. Todettakoon, että aiemmin niitä on ollut kolmekin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti