Kyllä! Tuttu ilmiö, varsinkin kun olen itse liikenteessä VW Doppel TD vm. 1989 pakettiautolla. "Audi-, BMW-, MB-, Volvo-, Toyota-, KIA-, jne. mies mutta myös nainen" pyrkii ohittamaan minut melkein aina renkaat vonkuen...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Liikenteen ”Audi-mies” on oikeasti olemassa – ”Jos suhtautuu niin, että muut ovat alempiarvoisia, niin totta kai se näkyy liikenteessä”
Paremmin tienaavat ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi. Kaikki eivät ymmärrä, miksi sen pitäisi ajettaessa olla toisin.
Alkuperäinen Audi-mies tuli tunnetuksi vuonna 2009 Audin silloisen myyntijohtajan lehtihaastattelusta. Aluksi Audi-miehellä tarkoitettiin naista alentavia ajatuksia laukonutta miestä, mutta sanonta on jäänyt elämään. Liikenteessäkin on Audi-miehiä, toisten alentajia.
Saksassa liikennepsykologit ovat tutkineet paljon sosiaaliekonomisen taustan vaikutusta liikennekäyttäytymiseen. On huomattu, että itsekkäimmät kuskit ovat yleensä paremmin tienaavia, jotka ajavat myös isommilla autoilla. Heillä on tapana saada haluamansa.
Ilmiö on tullut tutuksi myös liikennepsykologi Mika Hatakalle. Liikenne ei ole mikään erillinen saareke, jossa ihminen muuttuisi joksikin toiseksi.
– Jos suhtautuu niin, että muut ovat alempiarvoisia, niin totta kai se näkyy liikenteessä, jos se näkyy muuallakin.
Heikommat eivät näy kunnolla tuulilasin läpi
Johtajan elkein liikenteessä liikkuvalla voi olla todellisia vaikeuksia ottaa liikenteen heikompia osapuolia huomioon. Siinä menossa Skodia ja suojatien ylittäjiä ei välttämättä edes huomaa. Saksassa puhutaan ”tuulilasikatseesta”. Se, mitä lasin läpi näkyy, vaihtelee eri ihmisillä.
– Päällikkö tai ei, jos on sellainen kyynärpäät edellä elämässä menevä tyyppi, niin saattaa ajatella, että häntä eivät säännöt koske, liikenneonnettomuuksia vuodesta 1984 tutkinut Hatakka sanoo.
Monet kalliilla autoilla liikkuvat ajavat paljon. Ajaminen muuttuu silloin tehokkaammaksi. Paljon ajava tuntee myös hallitsevan autonsa muita paremmin.
Hyvä auto mahdollistaa reippaamman ajotyylin ja hienolla autolla ajaminen tuntuu hyvältä. Tehokkaan auton kuskinpenkiltä katsottuna muut tuntuvat kömpelöiltä – ja se ärsyttää.
Miksi keski-ikäistä naista ei haasteta liikennevaloissa?
Osalle autoilijoista on aivan sama, millainen mallimerkintä auton takaluukussa on. Auto voi olla pelkkä liikenneväline. Monille miehille taas auto voi olla hyvinkin tärkeä statussymboli.
– Kysyttiin aikoinaan ihmisiltä, kuinka usein sinua haastetaan kilpailemaan liikenteessä. Selvisi, että kukaan ei koskaan haastanut keski-ikäistä naista. Nuoret miehet taas kokivat, että on jatkuvasti tällainen tunne, Hatakka kertoo.
Liikennepsykologi sanoo, että hän ei edes tiedä, tajuaako liikenteessä itsekkäästi ajava ihminen käyvänsä muita ajotyylillään hermoon.
Se kuitenkin tiedetään, että liikenne on täynnä attribuutioerheitä eli tilanteita, joissa syyt tulkitaan väärin. Näissä tilanteissa Audi-mies saattaa näyttää pahemmalta kuin onkaan.
– Ajatellaan vaikka, että jos toinen vaihtoi kaistaa, niin se kohdistui minuun.
Ja vaikka ajaisi millä autolla tahansa, voi virheitä tietysti tehdä myös vahingossa. Moni premium-autolla ajava huomaa olevansa jatkuvassa ”inssiajossa”. Muut kyllä paheksuvat, jos rikkaan vilkku ei liikenneympyrästä poistuttaessa vilahda.
Ja mediakin kirjoittaa mielellään Lahdenväylällä kaahanneesta Porsche-kuskista, mutta Nissan-kuski ei oikein otsikossa vedä.
Rasittavalle kuskille pitäisi sanoa, että hän ajaa huonosti
Ajokoulutuspiireissä on sanonta, että ”suomalainen mies kestää vaikka vaimon ulkonäön arvostelun, kunhan ei puututa hänen ajamiseensa”.
Psykologian tohtori Mika Hatakan mukaan isollekin pomolle olisi kuitenkin jonkun tutun hyvä sanoa, jos hän ajaa kuin tollo. Persoonallisuuttaan ei ehkä voi muuttaa, mutta käytöstään voi.
– Se uskooko kuljettaja, riippuu tietenkin siitä, kuka sanoo. Mutta olisi hyvä sanoa, vaikka voi olla, että siitä tulee mutinaa. On esimerkiksi aika rasittavaa istua jonkun kyydissä, joka ajaa liian lähellä.
Ajotyyli ja muiden huomioon ottaminen ovat riippuvaisia omasta elämänhallinnasta, elämisen tavoitteista ja -taidoista. Liikennepsykologi Hatakka on huomannut, että monen ajokortillisen impulssikontrolli voi olla viisivuotiaan tasolla.
– Ja kaikki pätemisen tarve ja näyttämisen halu tulee sinne liikenteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti