sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuttu juttu - päärakennuksen takkaan tulet. Ulkona mukavan tuntuinen ilma, satanut kevyttä pakkaslunta, ei ihan kolattavaksi saakka. Voi olla, että intoudun päivällä viemään Pikkupuolelle ahkiollisen klapeja: Kaadetusta pihakoivusta ja hopeakuusesta... Oikeastaan tänään sunnuntaina 13.12.2020 voinee olla muutoin vaan kaikessa rauhassa. Katsotaan, onnistuuko se...

lauantai 12. joulukuuta 2020

Mikä ihmeen resilienssi...

Perinteisten aamutoimien jälkeen keittiöpöydän ääressä aamulehteä lueskellessani pisti silmään eräässä mielenkiintoisessa artikkelissa käsite resilienssi... Kävin vielä varmuuden vuoksi vilkaisemassa asiaa WikiPediasta netistä: Resilienssi tarkoittaa psykologiassa psyykkistä palautumiskykyä. Se on psyykkinen ominaisuus, jota on toisilla ihmisillä tai yhteisöillä on enemmän kuin toisilla. Siinä missä yksi selviää monista vaikeista vastoinkäymisistä, toiselle pienikin koettelemus voi olla liikaa. Resilienssiin vaikuttavat + kasvatus + yksiön biologiset ominaisuudet + yksilön omat kokemukset + lähipiiristä ja ympäristöstä kumpuavat myönteiset ja haitalliset tekijät. Käsite resilienssi on vastaavassa, palautumiskykyä tarkoittavassa merkityksessä käytössä myös monilla muilla tieteenaloilla. Muun muassa eräällä taannoin tuntemallani henkilöllä edellä mainittu resilienssi oli ilmeisen korkealla tasolla. Muistan hänen sanansa vapaasti muisteltuna: "Vaikka tuntuu, että jossakin elämän vaiheessa taivas päälle putoaa niin aina on vaihtoehtoja - aina." Kyllä juuri näin se vaan on...

perjantai 11. joulukuuta 2020

"Aiot kuulemma kuntavaaliehdokkaaksi!" minulle sanottiin...

"Aiot kuulemma kuntavaaliehdokkaaksi!" minulle sanottiin... "Kyllä näin on aikomus ja päätöksen olen tehnyt hyvissä ajoin." totesin. "Olet itse eläkeläinen, kai sinä ajat eläkeläisten asioita." kysyjä lisäsi. "Totta olen itse 70+ ikäryhmässä ja olen ollut eläkkeellä vuodesta 2008 alkaen. En aio profiloitua minkään ryhmän "asianajajaksi" vaan kaikkien kemiläisten." sanoin ja lisäsin:"Enkä lupaa muuta kuin tehdä parhaani. Sen olen tehnyt vuodesta 2000 alkaen lähtiessäni mukaan kuntapolitiikkaan. Sen täytyy riittää edelleenkin." Minulle jäi vahva tunne, että sanomiseni meni perille. Lopullisesti sen näkee sitten aikanaan sunnuntaina 18.04.2021 illalla ääntenlaskun edetessä...

Se on taas perjantai...

Se on taas perjantai - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdimme sovittuun tapaamiseen kaupungille. Asiamme hoidettuamme ajelimme Karjalahden Prismaan kaupoille. Istuskellessani käytäväpenkillä odottamassa vaimoni kaupppakierrosta totesin, että melkein kaikilla oli käytössä asiallinen kasvomaski paitsi... Tulihan sieltä viereiselle penkille istumaan tuttu yhtiöläinen kauppakassien kanssa. Hän ensi töikseen totesi:"Täälläkö se sinäkin istut rätit naamalla?" "Tätähän se nykyään on... ." totesin. "Nuo naamarit on yhtä tyhyjän kanssa, niillä ei oo mittään merkitystä!" tuttavani jatkoi uhoamistaan. Onneksi hän edes ymmärsi pysyä turvaetäisyydellä. Kävi mielessä vanha televisiojuttu niistä ajoista, kun turvavöiden käyttöä yritettiin opastaa suomalaisten autoilijoiden käytettäviksi. Vapaasti muisteltuna iäkkäältä autoilijailta kysyttiin:"Miksi te ette käytä turvavyötä, kun se tutkimusten mukaan kolaritilanteissa suojaa vakavilta vammoilta?" "Sitä saa markan rahalla vaikka minkälaisia tutkimustuloksia. Ja minä en aja kolaria." papparainen totesi... Niinpä

torstai 10. joulukuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuttuakin tutummat kuviot: Klapit päärakennuksen takkapesään ja korillinen puita varasto- ja puukatoksesta sisään. Niitä touhutessani kävi taas mielessä toistamiseen, että olemme päättäneet asua näissä olosuhteissa niin kaun kuin se järkevältä tuntuu. Toivottavasti vielä pitkään. Pitkään samassa paikassa asumisessa - näissä olosuhteissa vuodesta 1981 lähtien - muodostuu tiettyjä työnjakorutiineja pakostakin. Minä olen luvannut pääsääntöisesti hoitaa nämä puu- ja takka-asiat niin kauan kuin ymmärrän, mitä olen tekemässä... Vaimoni lähti hetki sitten käväisemään kaupoilla ja asioilla, minä käyn vielä läpi sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistan. Kokous on iltapäivällä/illansuussa Kemin kaupungintalolla 2. kerroksen kokoushuoneessa - väljästi, osa osallistujista - virkamiehistä ja lautakunnanjäsenistä todennäköisesti etänä...

keskiviikko 9. joulukuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien aikana keittiöpöydän ääressä kahvitellessani kävi mielessä eilinen, aika hektinen päivä eli uuden älypuhelimen hankinta, johon liittyi monta vaihetta. Operaattorin vaihto ja viikon päästä sähköpostiosoitteen vaihtuminen. Niin - edelliselläkin puhelimella tietysti olisin voinut vielä sinnitellä. Sitä aikanaan hankkiessani kävi mielessä, että sillä perinjuurin tavallisella puhelimellakin olisin kyllä selvinnyt vallan mainiosti. Se oli työpuhelin, joka joutui eläkkeelle lähdettyäni haltuuni... No tuossa se uusi komistus sitten on kirjoituspöydälläni ja sitä on alettava opetella käyttämään. Minulla on tunne, että loppujen lopuksi käytän sen ominaisuuksista - aiankin aluksi - murto-osan = hyvin vähän. Onhan se onneksi kuitenkin vielä puhelin(kin). Toivottavasti nuo reititinasiat, sähköpostimuutokset, tms. ensi viikolla toteutuvat asiallisesti. Nyt päärakennuksen takkaan tulet ja korillinen klapeja sisään kuivumaan/lämpenemään. Siinäpä ne taitavat olla tämän päivän tärkeimmät tehtäväni...

tiistai 8. joulukuuta 2020

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No sitä, että käväisin vielä uuden älypuhelinasian tiimoilta POWER Kemi - liikkeessä iltapäivällä Rytkösen Jannen opissa. Janne viritteli uutta laitetta iskuun, jolloin samalla sain hiukan tuntumaa asiaan. Jos edesmennyt kalakaverini olisi vempaimen nähnyt, hän olisi taatusti sanonut: "Eihän tuommosta ookkaan!" Läheltä piti etten itsekin heittäytynyt samoille ajatuksille, vaikka näitä laitteita on jo hiukan päässyt hipelöimään... Nyt ei auta muu kuin orientoitua uuden käyttäjäksi. Laite on ensimmäisessä latauksessa. Illansuussa alan sitä räpläämään. Ensi viikon keskiviikkona 16.12.2020 aamulla vaihdan reitittimeen SIM-kortin. Sen jälkee sähköpostini pitäisi olla muotoa aki.pyykko44@gmail.com ja iltapäivällä käväisen klo 13.00 liikkeessä vaihdattamassa kännykkään uuden SIM-kortin, puhelinnumeroni säilyy ennallaan eli 040 723 0692 Eiköhän tämä tästä... Työhuoneeni kirjahyllyn lasivitriini saa uuden tulokkaan Motorolan NMT:n ja Nokian taannoisen huippukännykän lisäksi...

Olihan aamupäivä - kyllä...

Olihan aamupäivä - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin kaupungille klo 09.00 jälkeen. Miksi? Siksi, että tavoitteeni oli mennä asiantuntijan luokse selvittämään, onko tuolla taannoin ostamallani huippukännykällä eli usein mainitsemallani nykyisellä "höyrykännykälläni" Nokia LUMIA 800-älypuhelimella enää käyttöä. Aikoinaan em. kännykän ostaessani ajattelin, että se on minun ensimmäinen ja viimeinen itse ostamani älypuhelin, mutta toisin taitaa käydä... Asia on tullut ajankohtaiseksi muun muassa siksi, että minua on jo vuosikausia psyykattu WhatsAppiin ja vähän muuhunkin. Menin POWER Kemi - liikkeeseen jututtamaan Rytkösen Jannea. Kyllä asia kävi aika nopeasti selväksi - jos aion pysyä aidosti ajan hermolla näissä vempainasioissa - on syytä ostaa uusi älypuhelin. Niinpä prosessi lähti liikkeelle: Valitsin uuden älypuhelimen Samsung Galaxy XCover 4s, samalla vaihtui operaattori ja sen myötä vaihtuu myös sähköpostini. Enpä olisi uskonut, miten monta näpyttelyä vaati Jannelta, jotta homma saatiin jotakuinkin kuntoon. Minulle jäi lisäksi hiukan kotitehtävääkin, jota kohtapuolin alan selvittämään. Asia liittyy Windows-juttuihin ja salasanoihin. Janne kirjoitti minulle kyllä hyvät ohjeet mukaan. Sanoin soittavani hänet paikan päälle hätiin, jos ongelmia esiintyy. Niin - viikon kuluttua eli 16.12.2020 sähköpostini pitäisi olla aki.pyykko44@gmail.com jos kaikki etenee suunnitellusti. Puhelinnumeroni pysyy ennallaan, se on 040 723 0692

maanantai 7. joulukuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli taas tunne, että tänään ei taida olla mitään erikoista tekemistä. Se tunne on tullut monesti aikaisemminkin ja pääsääntöisesti aina on kuitenkin löytynyt paljon asiallistakin tehtävää... Kohtapa sen näkee. Juuri hetki sitten postiauto pysähtyi postilaatikon kohdalle. Ainakin tuomiset lähden välittömästi hakemaan. Kukaties seuraavaksi menen käväisemään nettipankissa...

sunnuntai 6. joulukuuta 2020

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En sen kummempaa, mutta kerrottakoon, että hetki sitten kerroin meidän tutulle Pikkupuoli-vieraallemme, Veeralle, että aion tehdä alkuvuodesta kuntavaalitietoiskun hänen kaveriporukalleen. Tässäkin viikonvaihteessa kahtena iltana Veeran luona kävi saamani tiedon mukaan kymmenen nuorta - pääosin 18-vuotiaita. Monet heistä ovat käyneet meidän Pikkupuolella aikaisemminkin, muutamaa olen jututtanutkin pihalla... Kerroin Veeralle kahvittelun yhteydessä lyhyen kaavan mukaan tähänastisen kuntavaalihistoriani lähestyviin kuntavaaleihin liittyvänä. Kerroin hänelle, että olen nimenomaan huolissani nuorten alhaisesta äänestysaktiivisuudesta. Yleisestikin äänestysaktiivisuus kuntavaalien yhteydessä on aivan liian alhainen. Lisäksi minulla on tunne, että minun äänestäjäkuntaani kuuluu valitettavan vähän nuoria, siihen on saatava muutos... Meillä oli ihan mukavanmielenkiintoinen keskustelu päärakennuksen keittiöpöydän ääressä - monista muistakin asioista.

Itsenäisyyspäivä 06.12.2020 - kyllä...

Itsenäisyyspäivä 06.12.2020 - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen ulos katsellessani pohdiskelin, eihän se näin pitänyt olla: Kulkuväylillä aivan jäistä = liukasta. Olin aiemmin kirjoitellut "oikeantyyppisen lumen" satamisesta. Oli niin tai näin, nyt on aivan pakko lähteä ainakin osittain heittelemään pahimpiin paikkoihin mursketta... Käväisen pikapuolin hakemassa varasto- ja puukatoksesta korillisen puita ja pistän päärakennuksen takkaan tulet. Sen jälkeen alamme todennäköisesti orientoitua hiukan toisenlaisen Itsenäisyyspäivän viettoon.

lauantai 5. joulukuuta 2020

Suomen Itsenäisyyspäivä - kunnioitusta kiitos...

Suomen Itsenäisyyspäivä - kunnioitusta kiitos... Kyllä - en muistaakseni ole koskaan kirjoittanut Suomen Itsenäisyyspäivään erityisesti kohdistunutta tekstiä. Kirjoitan nytkin ainoastaan lyhyen kaavan mukaan asiasta. Elämme juuri nyt poikkeuksellisia aikoja, jolloin monet perinteiset - ennen arvostetut ja kunnioitetut asiat saattavat joutua ajetuiksi sivuraiteille. Riepoteltaviksi. Suomen itsenäisyyteen ja Itsenäisyyspäivään en saa millään ilveellä kiinnitettyä sanaa - nykyaikana paljon käytettyä ja kohta poiskulunutta termiä - uusnormaali. Mielestäni Itsenäisyyspäivän perinteiselle, arvokkaalle ja kunnioitusta herättävälle vietolle ei ole syytä hakea korvikkeita keinotekoisesti. En mielestäni ole tiukkapipoinen ilonpilaaja ja pilkunviilaaja, mutta jossakin menee aina raja mauttomuudelle.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisen aamutoimien aikana havahduin tosiasiaan, että tänään sataa oikentyyppistä lunta. Kyllä - se vahvistui käydessäni hakemassa lehden postilaatikosta. Lumi narskui sopivasti jalkojen alla ja sitä en ainakaan heti ole kulkuväyliltä pois kolaamassa - hyvä niin. Sopivaa liukkauden estoa. Aamulehtiä lukiessani - Kaleva paperiversiona ja Lapin Kansa näköislehtenä - huomasin itsessäni vahvistuneen piirteen: Itsenäisyyspäivän asiasisällöllä - ei edes poikkeusolosuhteissa - ole syytä leikitellä, irrotella. On se itsenäisyyspäivä niin vakava ja tärkeä asia. Ikävää, että lehtien toimittajillakin näyttää mopo karkaavan käsistä, ainakin keulii murheellisen lapsellisesti... No - päärakennuksen takassa on tulet.

perjantai 4. joulukuuta 2020

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan kummempia, mutta olen viime aikoina jonkin verran seurannut Kauppalehdestä Suomen pörssikursseja. Kävi mielessä muun muassa tänään katsellessani Outokummun pörssikurssin hetkellistä ponnahdusta ylöspäin kuulemani toteamus: Arvopaperikauppa on perinjuurin yksinkertaista. Siinä ei tarvitse muuta kuin ostaa ja myydä oikeaan aikaan - tehdä kunnon tili. Tai sitten ei... Näin se varmasti on.

Se on taas perjantai ja viikonloppu edessä - kyllä ...

Se on taas perjantai ja viikonloppu edessä - kyllä ... Pakko todeta, että aika kuluu kuin iltamissa eli tosi nopeasti, huomaamatta. Perinteisten aamutoimien jälkeen tuttuja puuhuoltoasioita ja pihan hiekotusta. Edelliseen liittyvänä on lähdettävä hakemaan pussillinen hiekotusmursketta. Samalla ilmeisesti pankkipistäytyminen ja pakolliset tarjouskahvipakettien hakeminen paikallisesta marketista. Kyllä - reissu tehty. Marketeissa "sorruin" pieniin heräteostoksiin. Kun halvalla saa, on lähes pakko ostaa. Kotiin tultuani aukaisin hiekotemurskepussin ja katselin varasto- ja puuvajan piippuhyllyltä jäähakkua. Ei löytynyt, mutta sitten muistin, että keväällä onnistuin hakkaaman sen hiukan hajalle. Hakku löytyi varastorakennuksen autotallista. Täytyy pyytää Tommia hitsaamaan terän repeämät kuntoon... Asiasta toiseen: Näin kirotun Koronavirus-ongelman aikoihin huomaan kiinnittäneeni huomiota kasvomaskien käyttöön, jota vahvasti suositellaan, kukaties kohta määrätään joksikin aikaa. Aamupäivällä pankissa oli muutama asiakas - lähes jokaisella kasvomaski käytössä. Kahdessa marketissa käydessäni väkeä oli paljon liikenteessä - lähes kaikilla oli kasvimaski käytössä - hyvä niin...

torstai 3. joulukuuta 2020

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta todettakoon, että postilaatikkoon tuli tänään muun muassa INSINÖÖRI-lehti. No se tulee nykyään paperiversiona minullekin, sillä olen ollut viime vuosina Insinööriliiton eläkeläisjäsen maksaen edustajakokouksen päättämän vuosimaksun. Luin lehden poikkeuksellisen tarkkaan. Miksi? Siksi, että niin sanotun vakiokaluston - toimistoväen lisäksi - oli monta tuttua menneiltä vuosilta. Heti kannessa komeili Heikki Autio Ylivieskasta, josta oli myöhemmin hyvä artikkeli nimellä: Kyläyhteisöstä kaupungin päättäjäksi. Lehden loppuosassa oli artikkeli liton edustajakokouksesta otsikolla: Kokoustamista maskit kasvoilla. Artikkelissa mainitaan muun muassa: Kokous valitsi toisen edustajakokouksen puheenjohtajan, Johanna Torvelan Etelä-Pohjanmaan Insinööreistä. Hän on kolmas nainen tehtävässä liiton yli satavuotisen historian aikana. En malta olla mainitsematta, että olin "vanhoilla päivillä" vuosina 2018-19 Johannan varajäsen Insinööriliiton järjestövaliokunnassa päästen vilttiketjusta jopa Itä-Pasilaan kokoukseenkin. Sittemmin alkoivat Teams-kokouskäytännöt tulla "muotiin"... Täytyypä lukea lehteä vielä tarkemmin.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lehden postilaatikosta hakiessani totesin, että nytkö se taas alkaa. Mikä? No - ilmojen "sahaaminen" ja pihan/tiepintojen muuttuminen tämän tästä jäisiksi = liukkaiksi. Kyllä tällaisina hetkinä toivoo lumisadetta ja lievää pakkasta. Pistin hetki sitten tulet päärakennuksen takkaan. Vaimoni meni Pikkuolelle ja pisti tulet takkaan. Kysyin jonkin aikaa sitten vaimoltani: "Haluatko pullantuoksut asuntoomme?" "Mikäs siinä, jos viitsit paistaa." hän totesi. Kyllä 14 kpl Pirkka-pullia on paistettu ja pullantuoksu on vallannut päärakennuksen - hyvä niin... Vaimoni on kohtapuolin lähdössä kaupoille...

keskiviikko 2. joulukuuta 2020

Mitä? Eikö Kemiin löydy kunnon kommunistia kaupunginjohtajaksi? Mielenkiintoinen keskustelu taannoin Keminmaassa...

Mitä? Eikö Kemiin löydy kunnon kommunistia kaupunginjohtajaksi? Mielenkiintoinen keskustelu taannoin Keminmaassa - kyllä... Jouduin Keminmaassa tentattavaksi kaupunginjohtajavalinnastamme. Kyseinen henkilö oli tietoinen viimevaiheen ehdokkaista. Kerroin hänelle, että oululaisen Kalervo Ukkolan jälkeen ei Kemissä ole ollut "kommunistikaupunginjohtajaa". Koalitiorypistys toi Kemin kuvioihin mukaan demarin, Ossi Revon ja sen jälkeen kääntyi kaupunginjohtajalehti poliittisesti sitoutumattoman osa-alueelle eli Tero Nissiseen. Tero Nissinen hoiti hommansa hyvin. Tuli valituksi Salon kaupunginjohtajaksi. Kuvaavaa juuri hetken ratkaisun saaneeseen tilanteeseen oli, että suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja suitsuttivat avoimesti sitoutumattomuuden puolesta. Se ennakoi jo tulevaa valintaa. "Eipä teillä tuo kunnanjohtajapesti tunnu ihan lautaa myöten menevän, kun virkavapaalla oleva sai kenkää Rovaniemellä koeajallaan." totesin siirtääkseni keskustelun aihetta.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen taidan lähteä käväisemään kaupungilla pitkästä aikaa. Illansuussa on Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n - poikkeusajan vuosikokoukset - Ravintola Hertan Ratapihan Ruustinnassa Asemakadun varrella kasvosuojin ja väljästi - oletan. Lähden paikalle, mikäli maailmankirjat eivät siihen mennessä aivan sekaisin mene/ole...

tiistai 1. joulukuuta 2020

Se on sitten joulukuun ensimmäinen päivä...

Se on sitten joulukuun ensimmäinen päivä - kyllä ja varmasti mielenkiintoinen päivä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet. Kuulin vaimoltani, että saamme todennäköisesti tutun viikonloppuvieraan Pikkupuolelle, joten sen leivinuuni-takka-yhdistelmää on syytä hiukan lämmittää. Pikkupuolella on lattialämmitys, joka takaa noin +17 asteen peruslämmön. Massiivinen puulämmitysrakennelma pitkinen piippuineen antaa mukavan "tunnelmalämmön"... Tuskin olen koskaan tehnyt niin paljon nettipankissa tilisiirtoja ja toimeksiantoja kuin hetki sitten - kai niilläkin jokin tarkoitus on - ainakin vuodenvaihteen läheisyys. Kyllä tämän päivän mielenkiintoisuutta lisää selvästi Kemin kaupunginvaltuuston kokous. Illalla tiedämme Kemin uuden kaupunginjohtajan nimen. Arvelen tehtävän hyvä valinnan.