Mitä tänään tähän asti...

Pistin pitkästä aikaa höyrykännykän (NOKIA LUMIA 800) hälytyksen=herätyksen aamuksi päälle. Miksi? Halusin heti aamusta käydä pihalla putsailemassa nuoskalumesta tiettyjä kohteita. Kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen käväisin pihalla tekemässä alkuvalmisteluja talveen, vaikka arvelen näiden ensilumien vielä sulavan pois kokonaan. Nyt se joka tapauksessa taas alkaa eli jokatalviset lumityöt. Niistä pitäisi osata nauttia hyötyliikuntana ja tehdä ajan kanssa, rauhallisesti...

Ensilumi maahan, liekö pysyvää...

Kyllä - perinteisten aamutoimien aikana alkoi sataa hiljalleen kevyttä lunta jonkin verran päivän mittaan voimistuen. Mielenkiintoista nähdä, joko tämä ensilumi olisi pysyvää lunta - tuskin sentään... Hetki sitten käväisi ajatuksissa nuo lähestyvät kuntavaalit. Lähinnä siksi, että kaikilla ryhmittymillä on oletettavasti kiivas ehdokashaku käynnistynyt/käynnistymässä. Siihen liittyvänä olen omassa ryhmässäni jo useiden kuntavaalien yhteydessä esittänyt toivomuksen, että pyritään hakemaan aktiivisesti ehdokkaita koko Kemin alueelta - eräänlaisia kortteliehdokkaita. Toteutuessaan se takaisi entistä tasapainoisemman luottamushenkilöjakauman, varsinkin, jos ehdokas tulisi valituksi kaupunginvaltuustoon. Toivottavasti eri ryhmittymien ehdokashaku toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Viime aikoina näyttää tulleen tavaksi joka toinen, viimeistään joka kolmas päivä lämmittää takkaa. Aikaisempiin vuosiin verrattuna pienemmällä puumäärällä ja lyhyemmillä puilla tietyt valmistelutoimenpiteen läpi käytyäni. Se on toiminut hyvin ainakin toistaiseksi... Tänään oikeastaan ei ole mitään "pakkopullia" pihamaallakaan, sillä mahdolliset lehtien lisärapsutukset ja kärräämiset tontin kulmalle on päätetty siirtää ensi keväälle.

Viikonvaihde ja kukaties lumisateet lähestyvät...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin varustautua Land Roverin talvirenkaiden vaihtoon lastaamalla ko. renkaat autoon. Sovimme eilen Tommin kanssa, että menen Karihaaraan, hänellä on siellä jämerä tunkki ja pulttipyssyt. Viime keväänä totesin kesärenkaita päärakennuksen liittymässä vaihtaessani, että auton oma tunkki on vähän huteran oloinen. Toki renkaat tulivat ihan asiallisesti vaihdetuiksi... Talvirenkaita autoon nostellessani totesin niissä olevan ihan hyvin kulutuspintaa, mutta monet nastoista olivat löyhässä. Tämä auto on ollut meillä kymmenisen vuotta. Ostimme siihen Hakkapeliitta talvirenkaat Veli-Matti Peltolalta. Hän oli siihen maailman aikaan SERAlla töissä Kemin Karjalahdella... Kyllä - talvirenkaat ovat alla ja sen puolesta saavat viikonvaihteen lumisateet tulla. Karihaarasta kotiin ajellessani havahduin omakotitalon varastorakennuksen seinissä olleisiin vahvoihin, graffiittitaiteilijan kannanottoihin. Olen usein kirjoittanut, että Suomi on vapaa maa ja täällä saa niin halutessaan vaikka omiin ulkoseiniin irrotella kannanotoillaan. Kunhan ne eivät mene säädyttömyyksiin. Ajelin vielä Alhonkadun kautta. Pysähdyin jututtamaan entistä opettajakollegaa. Emme ole pitkiin aikoihin olleetkaan jutuissa. Kyllähän se koronavirus oli päällimmäisenä jutuissamme ja kestoaiheena hänen mahdollinen muuttaminen Tampereen seudulle... Kotiin Haukkarin Kainuunkadulle oli taas mukava tulla.

Eräs tämän päivän Facebook-teksteistäni...

Vilkaisin hetki sitten Veikkauksen nettisivuja. Siellä luki muun muassa seuraavaa: Eurojackpotista potti nousi noin 57 miljoonaan euroon... Olisipa mukava lukea lauantaina lööpeistä: Kemiläinen nettipelaajalle räjäytti potin - 57 miljoonaa euroa. Siitä liikenisi rahaa moniin tarpeisiin. Niin - tuollainen rahasumma lisää aina pelimääriä niin netissä kuin perinteisillä paperikupongeilla. Tunnustan, että vakiorivini lisäksi pistin minäkin yhden ylimääräisen rivin, jonka annoin koneen arpoa...

Puolessa välissä lokakuuta - kyllä...

Puolessa välissä lokakuuta - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli taas viimeaikojen vakiotunne, kyllä aika kuluu nopeasti, aivan liian nopeasti. Juuri hetki sitten oli maanantai ja jo huomenna perjantai. Viikonloppu edessä... Meillä on tuttu vakiovieras Pikkupuolella Veera - syyslomalla - hyvä niin. Pihalla hetki sitten todennäköisesti viimeiset lehtien rapsutukset/kärräykset tälle syksylle tai sitten ei - no joka tapauksessa myös toisen ison vesitynnyrin tyhjennys ja pistäminen talviteloille odottamaan kevättä.

Olemme kaikki syyllisiä...

Olemme kaikki syyllisiä - kyllä. Kirjoitin kauan sitten artikkelin, silloisen paikallisen valtalehden Pohjolan Sanomien yleisönosastolle, jossa arvostelin paikallispoliitikkojen aikaansaannoksia. Taidettiin elää 1980-luvun loppupuolta, jolloin minulla ei ollut minkäänlaista aikomusta osallistua kuntapolitiikkaan. Silloinkin Kemin talous oli pohjamudissa. Tosin aikalailla hyvässä kunnossa verrattuna nykyiseen... Lehtiartikkelini aiheutti närää muun muassa työpaikassani Kemin ammttikoulussa tiettyjen henkilöiden osalta. Eräskin suutahtaneena totesi: "Minä en ainakaan tunnusta olevani syyllinen Kemin kaupungin huonoon taloustilanteeseen!" En saanut häntä vakuuttuneeksi - hänenkin syyllisyydestä - valitsemalla päättäjiksi aikaansaamattomia aatetovereita. Itse lähdin mukaan vuoden 2000 kuntavaaleissa sitoutumattomana Kemin Keskustan ryhmään. Olen ollut varavaltuutettuna ja useiden lautakuntien jäsen. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen. Tavoitteeni on olla ehdokkaana seuraavissa kuntavaaleissa huhtikuussa 2021. Miksi ihmeessä, kun Kemin talous on katastrofaalisessa tilassa? Juuri siksi, koska olen osasyyllisenä asiaan, mutta haluan aivan ehdottomasti lähteä oikaisemaan syöksykierrettä ja kaupungin joutumista kuntaselvitykseen entistä järkevämmällä toiminnalla. Aivan selvästi kuulin hetki sitten jonkun lukijan ajattelevan:"Mitä sinäkin vanha mies enää...?" Totta, olen tavuosina kuullut mainittavan:"Siitäkin on aika ajannut ohi!" Muistaakseni kyseessä oli silloin rapiat 60-vuotias kuntavaaliehdokas. Kuntavaaleissa ei ole yläikärajaa, on vain alaikäraja, jonka olen moninkertaisesti ohittanut. Olen aktiivisesti tuonut esiin äänestämisen tärkeyttä. Kuntavaaleissa Kemissä äänestysprosentti on ollut alle 60%. Toisaalta olen ehdottanut monille tuntemilleni - minun mielestä erittäin potentiaalisille henkilöille - lähtemistä kuntavaaliehdokkaaksi.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen orientoiduin talonmieshommiin. Puiden hakemista, päärakennuksen takkapesän "latausta" ja Pikkupuolen takan lämmittämistä. Meillä on poikkeuksellisesti käytössä aika vastakaadettua puutavaraa. Kyllä nekin palavat, kun syttöinä on kuivia klapeja. Jos myöhäisemmässä vaiheessa alkaa tökkiä, täytyy tilata kuorma ns. ylivuotista puuta... Niin - ensimmäistä kertaa tälle syksylle auton ikkunat olivat kevyessä jäässä, tosin nyt jo jää sulanut pois. Täytyy alkaa harkita nastarenkaiden vaihtoa ettei lumentulo ja jää = talvi yllätä...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen istuskelimme päärakennuksen keittiönpöydän ääressä porukalla. Porukka = viikonloppuvieraamme Pikkupuolelta poikamme Timo, vaimoni Tuula ja minä. Timo teki lähtöä pääkaupunkiseudulle ja lähtikin hetki sitten. Kuinka monta kertaa meiltäkin on lähdetty liikkeelle tonttimme kakkosliittymästä. Aina sen tuntee. Sellaista se elämä on, sanotaan... Tänään ei ole mitään pakollista tekemista. Voi olla, että löydän itseni kohta kuitenkin tontin kulmalta saha kädessä pensaitten oksia karsimassa ja peräkärryä täyttämässä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta todettakoon, että hetki sitten postilaatikkoomme tipahti SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI SATIKKA. Tuttuakin tutumpi mies kannessa eli Matti Viljanen. Matin tulin edellisessä eli opetus- ja ammattijärjetöelämässä tuntemaan monessa roolissa: Alueasiamiehenä, Insinööriliiton puheenjohtajana ja Akavan puheenjohtajana. Monia mieleenpainuvia muistoja niiltä ajoilta, joista joistakin olen taannoin kirjoitellutkin. Kyllä, ei kahta sanaa... Kyllä on pakko todeta tiedotuslehden luettuani, että Satakunnan Insinöörit ry:llä on erinomaista aktiviteettia - paljon mielenkiintoisia tapahtumia - hyvä niin. Yhdistys, jolla on 2250 jäsentä, täyttää vuonna 2021 80 vuotta.

Lokakuun kolmas viikko käynnistyy...

Lokakuun kolmas viikko käynnistyy - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdimme kevyisiin pihahommiin. Vähän rapsuttelemaan lehtiä kasaan ja kärräämään niitä tontinkulmalle, vaikka pensaissa on vielä kohtalaisen paljon lehtiä. Hetki sitten tuttu syksyinen tapahtuma. Tilhiparvet ovat liikkeellä ja aina joku parvesta kopsahtaa päärakennuksen ikkunaan tai talon seinään. Niin tänäänkin. Yleensä pökertynyt lintu - hiukan levättyään - lähtee liikkeelle... Lehtiä kärrätessäni tontin kakkosliittymän tuntumassa kiinnitin huomiota talviparkissa olevan kesäautomme peräpäähän. Vasemmalla lukee Volkswagen ja oikealla Transporter. Huomasin, että Volkswagen nimen kahteen ensimmäiseen kirjaimeen on ajan saatossa kasvanut sammalta. Kyllä mutta en siltä seisomalta raaskinut niitä rapata puhtaiksi, ehkä ensi keväänä sitten...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Päärakennuksen takkaan puita sytyttäessäni on käynyt viime aikoina mielessä, että minulla on kallista sytykepaperia. Meille ei tule nykyisin muuta - järkevästi sytykkeenä käytettävää paperia - kuin kerran viikossa ilmaisjakelulehti, satunnaisia mainoslehtiä sekä Tekniikka&Talous-lehti. Tuo viimeksi manittu lehti tulee hiukan "vanhasta muistista" minulle Tekniikan Opettajat TOP ry:n eläkeläisjäsenen ominaisuudessa - jäsenlehtenä, jäsenmaksuun kuuluu em. lehden paperiversion tulo postilaatikkoon pääsääntöisesti kerran viikossa. Olen roikkunut mukana kyseisessä yhdistyksessä, vaikka vuoden 2004 jälkeen en ole osallistunut mihinkään tapahtumaan tai virallisiin kokouksiin. Jäsenmäärän vähentyessä jäsenmaksun hinta nousee lähes vuosittain, samallla siis lehden hinta... Olen jo vuosia yrittänyt saada em. yhdistyksen toimintakertomukset ja tilitiedot haltuuni. Yhdistyksen asiamies on OAJ ry:ssä Lauri Kurvonen, jolle olen toiveitani sähköpostitse esittänyt. Hän on pyytänyt ottamaan yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan. Kerran sain paluupostia, mutta en ole saanut pyytämiäni aineistoja - toistaiseksi. Kukaties jollakin teistä on "suhteita" em. henkilöihin, joten pyytäkää toimittamaan aineistot minulle. En viitsi lähteä oikeusteitse sentään liikkeelle...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen kävin läpi tuttuun tapaani netistä, mitä maailmalla on tapahtunut. Näyttää siltä, että globaaliuutisiin ei mahdu muuta kuin USA:n presidenttivaalit. Suomessa kirottu koronavirus on voimissaan. Emme näytä - vieläkään - uskovan/ymmärtävän riittävässä määrin sen vakavuutta. Näyttää siltä, että lähestyvät kuntavaalit alkavat näkyä eri mediafoorumeissa - hyvä niin. Eri ryhmittyvät hionevat kuntavaaliohjelmansa kuntoon lähiaikoina. Toivottavasti sopivat A4-arkille/ryhmittymä, jotta äänestäjät jaksavat perehtyä huolellisesti ydinsanomaan. Voi olla, että lähdemme - minä ja vaimoni - pienelle kävelylenkille. Minä otan kävelysauvat mukaan. Vaihtoehtona on pihan rapsuttelu, pensaat eivät ole tosin vielä pudottaneet kaikkia lehtiä, joten sen ehtii myöhemminkin.

Mielenkiintoista aamulukemista tänään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä...

Mielenkiintoista aamulukemista tänään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä - kyllä... Lueskelin hetki sitten Kemin kaupungin erinomaisilta kotisivuilta Kemin kaupunginhallituksen esityslistaan 12.10.2020 liittyviä asiakokonaisuuksia. Kokous pidetaan valtuustosalissa - väljästi. Ilmeisesti osa henkilöistä osallistuu kokoukseen etänä. Jälleen kerran tulin yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että kaupunginhallituksen jäsenille ja niille henkilöille, jotka luottamushenkilöinä osallistuvat em. kokouksiin ei ole syytä tulevaisuudessa eli seuraavalla valtuustokaudella sälyttää ylimääräisiä luottamustehtäviä. Kyllä kaupunginhallituksen asiat vaativat - hyvin hoidettuina - kaiken energian, paneutumisen ja keskittymisen.

Se on taas viikko lopuillaan...

Se on taas viikko lopuillaan - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen taidan lähteä pihalle katsomaan, onko lähestyvän talven varalta vielä jotain huomioitavaa. Poistin eilen kesäautomme eli VW Doppel TD:n Trafin sivuilla pois liikennekäytöstä. Helppo juttu, tunnistautuminen ja viiden euron maksu netissä. Toukokuun alkupuolella sa herää taas talviuniltaan: Otetaan liikenne-/kesäkäyttöön ja katsastetaan. Käväisin Pikkupuolella vielä pari pesällistä puita takassa polttamassa. Pistin päärakennuksen takkaankin tulet ja hain korillisen klapeja sisälle. Nuo ovat lähes päivittäisiä rutiinijuttuja mutta hiukan toisenlaistakin asiaa... Nyt koronavirus-aikaan pidettävistä kokouksista on tullut mielestäni jonkinverran kummallisia, outoja. Osa kokousedustajiasta istuu toistensa näköetäisyydellä perinteisessä kokoustilassa, jolloin osallistujien kehonkieli, lähinnä kasvojen ilmeet ovat jokaisen aistittavissa. Osa kokousedustajista sen sijaan on etänä jossakin. Muun muassa paljon käytetyssä Teams-sovellutuksessa he saattavat olla alkuilmoittautumisen jälkeen "pyöreän ympyrän sisällä olevana nimikirjaimena tai kasvot pysäytyskuvana". Näissä erikoisjärjestelynä pidettävissä kokouksissa toivon, että tulevaisuudessa etänä olevat kokousedustajat pistävät kameran päälle esittäessään asiaansa. Se olisi luontevaa. Luonnollisesti heille olisi myös kokoustilassa olevien edustajien - ainakin äänessä olevan edustajan - kuvaa syytä välittää. Toivottavasti näistä erityisjärjestelyistä päästään säällisessä ajassa eroon. Tällä hetkellä se tuntuu toiveajattelulta...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin lämmittämään Pikkupuolen leivinuuni-takka-rakennelmaa. Miksi? Siksi, että viikonvaihteessa saamme syysvieraan/-vieraita pääkaupunkiseudulta. Ainakin nuorempi pojistamme eli Timo on tulossa Perämeren pohjukassa pistäytymään. Pikkupuolella on peruslämpö lattialämmityksellä noin 17 astetta Celsiusta näihin aikoihin. Massiivinen leivinuuni-takka-rakennelma antaa mukavaa lisälämpöä. Rakennuksessa kyllä tarkenee minkälaisella ilmalla tahansa. Ylhäällä toisen kerroksen makuutilassa on lisäksi pieni kamiina. Itse lähden kohtapuolin Kemin kaupungintalolle sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli taas kumma tunne, että tänään ei ole oikeastaan mitään kummempaa tekemistä. Yleensä kun em. tyyppinen ajatus käy mielessä, päivä täyttyy loppujen lopuksi vaikka millä aktiviteetilla. Katsotaan, miten tänään sitten käy... No - takkapuun hakemista päärakennukseen, pientä avunantoa vaimoni olohuoneen isojen ikkunoiden pesuprosessiin, jne. ... Nyt on havillista aikaa alkaa orientoitumaan huomiseen sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen Kemin kaupungitalolla.

Vanhojen tekstien tutkiskelua - kyllä...

Vanhojen tekstien tutkiskelua - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen katselin tietokoneeltani vanhoja tekstejäni. Miksi? Siksi, että muun muassa pojantyttäremme Veeran kanssa oli viime viikolla keittiön pöydän ääressä puhetta menneistä ajoista. Kerroin hänelle, että olen kirjoittanut menneistä vuosikymmenistä kirjan, jota en ole toistaiseksi julkaissut. Kyllä - sekin aineisto löytyi. Avasin sen. Sillä on vielä kourallinen työnimiä. Lueskelin ensimmäisiä sivuja. Oli pakko lopettaa, sillä tunteet nousivat niin vahvasti pintaan... Löysin myös kuntavaalitekstini maaliskuulta 2017 nimellä Demokratian toteutuminen. Sitä tarjosin aikanaan julkaistavaksi. Sitä ei koskaan julkaistu. Lueskelin sen hetki sitten "ajatuksen kanssa". Se on erittäin ajankohtainen teksti - iätön - todennäköisesti sen julkaisen ainakin omalla Blogisivullani ja Facebook-foorumilla. Mielestäni täyttä asiaa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin totuttuun tapaan päärakennuksen massiiviseen takkaan tulet. Vein kärryllisen koivuklapeja Pikkupuolelle kuivumaan. Vaimoni lähti pihalle puiden karistamia lehtiä haravoimaan. Orapihlaja-aidan ja syreenipensaiden lehdet ovat vielä tippumatta... Harjoittelen taas auton ajamista päärakennuksen talliin sisään ja ulos. Väliin tuntuu siltä, että tuo aukko on kaventunut. Olemme keskustelleet aina muutaman vuoden välein, pitäisikö tuo 1980-luvun Toja-kippiovi vaihtaa nykyaikaiseen, kauko-ohjattavaan lamellioveen. Miksi? Siksi, että oviaukko levenisi lähes 20 cm, kun sivupystypalkit saisi poistaa ja talliin voisi ajaa korkeammankin auton, kun yläkiskot jäisivät pois. Toki muuten tuo - lähes 40 vuotta vanha - Toja-kippiovi on edelleen erinomaisessa kunnossa.

The Price of Everything

Katselin hetki sitten Ylen Areenalta alla olevan dokumentin - mielenkiintoista... The Price of Everything 1 h 34 min ma 7.9.2020 1 kk 3 pv 24554 katselua Elämme maailmassa, missä kaikki on kaupan ja kaikella on hintansa, mutta mikä oikeastaan määrittelee taideteoksen hinnan? Miksi yhdestä teoksesta ollaan valmiita maksamaan miljoonia ja toisesta ei juuri mitään? Tuoreessa dokumentissa haastatellaan taiteen keräilijöitä, taidevälittäjiä, huutokaupanpitäjiä sekä useita nykytaiteilijoita. Ohjaaja: Nathaniel Kahn, Yhdysvallat 2018. (U) Näytä lisätiedot