sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Suomi täytyy pitää hyvän kierteessä, koska siitä lipsuminen voi alkaa huomaamatta...

Hmmmmm - niinpä - alla olevassa artikkelissa on asiaa ihan siteeksi saakka...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus

Suomi täytyy pitää hyvän kierteessä, koska siitä lipsuminen voi alkaa huomaamatta

Yksittäiset poliittiset ja taloudelliset päätökset liittyvät toisiin yksittäisiin päätöksiin. Kannattaa välillä katsoa kokonaisuutta hyvin korkealta.

Tilaajille
TALOUTEEN ja yhteiskuntaan erikoistuneet tutkijat Daron Acemoğlu ja James A. Robinson pohtivat kirjassaan Why Nations Fail syitä siihen, miksi jotkin valtiot päätyvät köyhyyteen ja pysyvät siellä. Ja vastaavasti: miksi jotkin valtiot onnistuvat rikastumaan ja luomaan hyvää kaikille kansalaisille.

Acemoğlu ja Robinson käyvät läpi monia erilaisia selitysmalleja valtioiden sijainnista niiden kulttuurillisiin erityispiirteisiin. Loppujen lopuksi tärkeää on heidän mukaansa se, syntyykö valtioon ”ekstraktiivinen” vai ”inklusiivinen” poliittinen ja taloudellinen kulttuuri ja toimintatapaa ylläpitävät instituutiot.

Ekstraktiivinen tarkoittaa sitä, että kansalaisten ja yhteisten luonnonvarojen tuottama hyvä ohjataan hallitsijoille. 
Inklusiivinen merkitsee vastaavasti sitä, että kansalaiset saavat vapauden hakea itselleen hyvää ja heillä on kannustimet pyrkiä eteenpäin ilman, että saavutetut edut viedään heiltä pois.

Syyt päätyä jommallekummalle polulle vaihtelevat. Se voi olla tietoinen valinta jossain historian käänteessä tai jonkin yllättävän tapahtuman seurausta. Tai saattaa käydä kuten Afrikassa: polku voi syntyä siirtomaavallan tuotantona, ja yksi toisensa jälkeen uudet paikalliset hallitsijat hyödyntävät sitä valtion itsenäistymisen jälkeenkin.

Acemoğlun ja Robinsonin mukaan inklusiivinen malli johtaa kaiken aikaa kasvavaan hyvinvointiin. 
Kansalaiset pyrkivät parempaan, ja he saavat ennustettavassa ja kannustavassa ympäristössä pitää hyötynsä hedelmät.

Valtio ja päättäjät kiittävät myös: he voivat kansalaisten kanssa yhdessä sovitulla tavalla – esimerkiksi verotuksella – koota kansan keräämästä hyödystä siivuja yhteiseen kassaan, mikä johtaa valtion ja tulonjaon vahvistumiseen.

VIIME VUOSINA Pohjoismaat ovat saaneet monissa mittauksissa kiitosta: täällä on hyvä kilpailukyky, korkeatasoinen koulutus ja onnelliset ihmiset. Pohjoismaat ovat hyviä esimerkkejä inklusiivisista yhteiskunnista.

Täällä valtion ja kansalaisyhteiskunnan keskinäinen vallanjakokin on tasapainossa. Valta ei pohjolassa valu hiljalleen valtion ja sen päättäjien yksinomistukseksi – kuten esimerkiksi Kiinassa –, eivätkä yhteiskunnat toisaalta hajoa johtamattomiksi joukoiksi intressejä.

AFRIKKAA lähempääkin löytää esimerkkejä ekstraktiivisista valtioista. 
Venäjällä valtion tärkein tulonlähde, fossiilinen energia, on suoraan tai välillisesti alistettu poliittisten päättäjien tai heidän läheistensä vallan alle ja energiatuottojen tärkeä tehtävä hallitsijan vallan pönkittäminen. Vapaaseen demokratiaan kuuluvat sananvapaus ja oikeus poliittiseen ryhmittymiseen ovat eri tavoin rajoitettuja.

Asioita kannattaa katsoa myös hyvin korkealta, kun Suomen kaltaisissa inklusiivisissa valtioissa pohditaan hallituspohjaa, valtiontalouden säästöjä, ilmastonmuutoksen vastaisia linjauksia, EU:ta kehittäviä ratkaisuja, sananvapautta ja sen käyttöä, työtä kestävyysvajeen kukistamiseksi tai vaikkapa verotuksen muutoksia.

Yksittäiset päätökset liittyvät toisiin yksittäisiin päätöksiin ja luovat ajan mittaan huomaamatta kehityskulkua, minkä näkee parhaiten vasta jälkikäteen – liian myöhään. 
Suomi täytyy pitää polulla, joka tuottaa yhä suurempaa hyvää ja pitää valtion sekä kansalaisyhteiskunnan tasapainoisessa keskinäisessä suhteessa.

Mutta piru piilee yksityiskohdissa. Polulta suistuminen voi alkaa hiljalleen ja ihan huomaamatta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitälö mietin? No oikeastaan näin sunnuntaina en sen kummempia, mutta kerrottakoon nyt se, että katselin/tarkistelin kesäautoamme "sillä silmällä".
Niin millä silmällä? 
Sillä että kohtapuolin varaan A-Katsastukseen netin kautta katsastusajan Kemin Karjalahdelle.
Kadunvarren naapuri pysähtyi kauppareissullaan juttelemaan. Olemme hänen kanssaan jutelleet aikaisemminkin autoista. Hän kysyi:"Eikö se kolmen auton pitäminen tule kalliiksi?"
Muistaakseni vastasin, että auton vaihtaminen muutaman vuoden välein kalliiksi tulee ja että näiden kanssa kyllä selviää.
Totesin myös, että nämä autot eivät näytä ketään kiinnostavan. Erityisesti autoliikkeet eivät ole näin vanhoista autoista kiinnostuneita....
Katselin myös ojanpenkan lumikasoja ja huomasin kohta olevani jäähakun ja lumilapion kanssa kadun reunassa. 
Huomasin myös, että ilmeisesti jänis on käynyt orapihlaja-aitaa napostelemassa. Mielenkiintoista odottaa, lähteekö normaalilla tavalla kasvamaan vaan täytyykö pistää malaksi...
Myöhemmin tarkempi tarkastelu osoitti, että myyrät ovat olleet hangen alla popsimassa ohuita orapihlaja-aita runkoja eli niiden kuorikerroksia. 

lauantai 4. toukokuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen - toivuttuani Lapin Kansan äärimmäisen typeristä yleisönosastokirjoituksista - päätin täyttää päärakennuksen puuvarastot. Siihen liittyvänä tyhjensimme puulaatikon ja puukorin pohjjille kertyneestä sälästä. Kärräsin ne tulistelupaikallemme. Oli sopiva ilma poltella pienellä tulella roskia.

Tommi käväisi hetken aikaa touhuamassa päärakennuksen autotallissa. Kolmihenkinen miesporukka tuli hakemaan isolla pakettiautolla moottoripyörän vanteita, jotka Tommi oli oikonut. Juttelin erään pakettiautolla liikkeellä olevan ja kerrostalon rajanaapurini kanssa museokatsastusasioista. Asia lähti liikkeellä katsellessamme päärakennuksen päädyssä olevaa VW Doppel TD autoamme vm. 1989...

Pois lähtiessään Tommi totesi menevänsä moottorivenettä värkkäämään. Vaimoni tultua kauppareissulta sanoin lähteväni vilkaisemaan Tommin värkkäämistä Torvisenperällä. Samalla aioin käväistä jututtamassa aikuisiän tuttavaamme, eläkkeellä olevaa Kemin kaupunginarkkitehtia Tero Elorantaa Vainioperällä. 

Niin tein, samalla sain hyvän syyn käydä fiilistelemässä Volkkarilla eli kesäautollamme, joka täytyy pikapuolin katsastaa.

Ihan mukava pikareissu.

Vesa Puuronen Vasemmistoliitto artikkeli Lapin Kansa-lehdessä lauantaina 04.05.2019...

Vesa Puuronen Vasemmistoliitto artikkeli Lapin Kansa-lehdessä lauantaina 04.05.2019...

Enpä ole äkkiseltään lukenut yhtä typerää - kaukaa historiasta luotaavia uhkakuvia hakevaa - artikkelia viime aikoina. 
Kyseisen henkilön artikkeli, yleisönosastokirjoitus liittyi Kemiin suunniteltuun biotuotetehtaaseen. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miten - koulutuspohjaltaan sivistyneeksi luokiteltava ihminen - voi käsistään päästää noin järjettömiä näkemyksiä. Toisaalta ihmettelen, miksi yleensä em. tyyppisiä tekstejä yleensä julkaistaan.
Tai toisaalta sen ymmärrän, sillä ilmassa on Lapin Kansa-lehdessä tietty "Kemijärvi-efekti". 

Ilmassa on pohjoisen tehdashankkeissa suuren urheilujuhlan tuntua, vaikka ei tarvitsisi olla, sillä puuta kyllä riittää...

perjantai 3. toukokuuta 2019

Ensimmäiseen Eurovaalikoneeseen vastattu...

HS:n eurovaalikone on nyt auki – etsi oma ehdokkaasi ja lue täältä kysymysten taustat

Eurovaalikoneen politiikkakysymykset on jaettu neljään isoon aihepiiriin, jotka ovat unioni, ulkorajat ja turvallisuus, talous sekä ilmasto.

______________________________________________________________________________

Intouduin Helsingin Sanomien ohjeistuksen perusteella vastaamaan kolmeenkymmeneen (30) kysymykseen.

Eduskuntavaalikoneisiin vastatessani tein havainnon, että olin siirtynyt reippaasti poliittisella kartalla oikealle.

Saman havainnon tein myös hetki sitten vastaustuloksen rävähdettyä näytölleni. Keulilla oli tuttu henkilö, jota toki voisin äänestää. Sen sijaan henkilö, jota alunperin ajattelin äänestää, oli viimeisen kvartaalin joukossa.

Viime aikojen epäsopivimmat ovat aina samat. "Pahnan pohjimmaisena" on sama, tuttu henkilö.  

On se Paavo kova kertakaikkiaan - yrittämään...

Hmmmmm - vai niin - tuo vuosi 2012 oli Paavo Väyrysen kulminaatiopiste. Vielä vuonna 2015, mikä Keskustan ratkaisut olisivat olleet hänen kannalta toisenlaiset, olisi hänellä ollut poliittista tulevaisuutta mutta ei niin ei...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Väyrynen hyvissä ajoin liikkeellä: Tähtää vuoden 2024 presidentinvaaleihin

Parhaillaan Väyrynen on ehdolla europarlamenttiin.
Politiikka
Paavo Väyrynen eduskuntavaalien tulosillassa Pikkuparlamentissa.
Paavo Väyrynen eduskuntavaalien tulosillassa Pikkuparlamentissa.Markku Ulander / Lehtikuva
Seitsemän tähden liikkeen puheenjohtaja Paavo Väyrynen ilmoittaa aikovansa asettua ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleissa, jos hänen terveytensä ja työkykynsä pysyvät hyvinä. Lisäksi hän aikoo olla ehdolla vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.
Väyrynen perustelee, että kun Suomen politiikan suunnan muuttaminen ei onnistu eduskuntavaalien ja parlamentaarisen järjestelmän avulla, on siihen pyrittävä presidentinvaalien kautta. Parhaillaan Väyrynen on ehdolla europarlamenttiin.
– Jos tätä mahdollisuutta ei avaudu, voin käyttää enemmän aikaa poliittiseen toimintaan kotimaassa ja keskittyä valmistelemaan eduskunta- ja presidentinvaaleja, Väyrynen kaavailee.
Hän keräsi eduskuntavaaleissa 1 234 ääntä Uudellamaalla, mikä ei riittänyt valintaan.
Vuonna 2024 Väyrynen täyttää 78 vuotta.

Viides kerta toden sanoo?

Paavo Väyrynen on osallistunut presidentinvaaleihin vuosina 1988, 1994, 2012 sekä 2018.
Vuonna 2012 koettiin aikamoinen buumi, kun Paavo Väyrynen sai presidentinvaaleissa 17,53 prosenttia äänistä ja oli päästä toiselle kierrokselle. Tuolloin toiselle kierrokselle pääsi Pekka Haavisto, joka sai hieman yli prosentin enemmän ääniä kuin Väyrynen.
Pian vuoden 2012 presidentinvaalien jälkeen Väyrynen ilmoitti pyrkivänsä keskustan puheenjohtajaksi kesän 2012 puoluekokouksessa. Tuolloin puolueen puheenjohtajaksi valittiin kuitenkin Juha Sipilä.
Tämän jälkeen vuonna 2016 Väyrynen on ehtinyt erota keskustan puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan työstä, jonka jälkeen hän perusti oman kansalaispuolueensa.
Väyrynen kuitenkin erotettiin kansalaispuolueestaan, jonka toimeenpanon käräjäoikeus kuitenkin keskeytti. Myöhemmin Väyrynen erosi useiden käänteiden jälkeen itse kansalaispuolueesta.
Viimeisin Väyrysen veto oli vuonna 2018 Seitsemän tähden liikkeen perustaminen, jonka puheenjohtajana hän käy nyt kampanjaa eurovaaleissa.
Lue lisää:
Väyrynen: Tähtiliike mukana myös tulevissa vaaleissa
Väyrynen putosi eduskunnasta
Seitsemän tähden liike tavoittelee kuuta taivaalta: "Väyrynen vetää Satakunnasta läpi yhden kansanedustajan"
Seitsemän tähden liike puoluerekisteriin

Mitä tänään tähän asti...

Perinteiset aamutoimet tehty. Meneekö tämä päivä peukaloita pyöritellessä? 
Miksi? 
Siksi että se on takatalvi nyt. Ulkona pihamaalla ei ole mitään järkevää tekemistä. Oli pakko pistää päärakennuksen varaavaan takkaan tulet. Sitä viritellessäni kokeilin taas uutta konstia, pistin rakennuksen kanavapuhaltimen pois päältä. Saattaa olla, että auttoi hiukan takkapesän vetoasioihin...

Niin - kohta olin taas pihamaalla betonikärryjen kanssa. 
Miksi? 
Siksi että takaraivossa kävi ajatus Pikkupuolen puuhuollosta. Kärräsin sinne melkein kaikki tontin kulmalta kaadetun tuomen katkotut/pilkotut klapit ja lisäksi koivuklapeja kärryllisen edellisten päälle. Tuomiklapeilla on aikaa massiivisen takka-leivinuuni-yhdistelmän kyljessä kuivua...

Nyt ei sitten muuta kuin ollaan vaan tätä takatalvipäivää.

torstai 2. toukokuuta 2019

Leonardo da Vincin kuolemasta on kulunut 500 vuotta tänään entä sitten...

Leonardo da Vincin kuolemasta on kulunut 500 vuotta tänään entä sitten...

No ainakin sen verran, että olin vaimoni kanssa Inter Rail-matkalla Italiassa heinäkuussa 2003.
Tulimme Milano-Firence yöjunalla perjantaiaamuna 18.07.2003 Vinciìin. Olimme päättäneet käydä tutustumassa Leonardo da Vinci-museoon. Sen teimme ja se kyllä oli tutustumisen arvoinen kohde.

Leonardo da Vinci museum

Museo Leonardiano di Vinci



Reittiohjeet

Tallenna

Lähellä

Lähetä puhelimeesi

Jaa

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä viemään peräkärryllisen kaatamiemme/siistimiemme puiden oksia ja maakellarin vanhoja puuosia Kemin Energian kaukovaomalaitoksen kentälle Karjalahdelle. Homma hoitui sutjakkaasti.

Kotiin tultuamme ja kärryn irroitettuamme päätin samantien käydä tankkaamassa Lantikan Hahtisaaren Nesteellä. 
Ajettuani tankkauspisteen viereen totesin, että - yrityksistäni huolimatta - pumppu ei käynnistynyt/täyttö ei onnistunut. 
Kävin sanomassa asiasta myyjälle. Samalla totesin, että viereiseltä mittarilta taisi lähteä asiakas maksamatta. Myyjän mukaan ei lähtenyt, sillä asiakkaan apulainen hoiti maksun - hyvä niin. 
Niin - itse näin vain asiakkaan täyttävän irtokanistereita ja lähtevän ajelemaan pois.

Myyjä kävi kokeilemassa mittaria. Toimii, hän totesi kokeillessaan 95-bensiinimittaria. Minä sanoin, että yritin ottaa tuota 98-bensiiniä. Tutkitaan asiaa myöhemmin, myyjä totesi...
Olin jo ennen em. keskustelua ajanut auton toiselle mittarille. Sain tankin täyteen - hyvä niin.

Ajelin sisäsataman kautta ja totesin, että merenjäät sulavat vauhdilla. Ennen Vappua Jalokivigallerian kulmille ilmaantuneella jäätelökioskilla ei ollut jonoja, ei se tosin ollut aukikaan...

Kotiin tultuani täytyy miettiä, onko näin tuulisella ilmalla mitään järkevää tekemistä - pihalla.

Tätä kirjoittaessani näin ensimmäisen tämän kevään/alkukesän västäräkin tepasteleva päärakennuksen etupuolella jääpaakkujen päällä.

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Kemin sellutehdas nousi poliitikkojen vappupuheisiin: Vihreitä ja vasemmistoliittoa vaaditaan selventämään linjaansa hakkuisiin...

Hmmmmm - niinpä - totta kai Suomen valtio rahoittaa tehtaan tarvitsemat väylät. 
Voihan hiilinielut! 
Suomessa metsienhoito on maailman huippuluokkaa. Meillä on suojeltuja metsiä aivan riittävästi. Meillä puuta kasvaa vuositasolla huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä teollisesti käytetään. Kyllä meille edelleenkin sopii muutama suorenluokan puunjalostusinvestointi. Muun muassa Kemiin biotuotetehdas, siitä ei ole kahta sanaa...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:
Politiikka

Kemin sellutehdas nousi poliitikkojen vappupuheisiin: Vihreitä ja vasemmistoliittoa vaaditaan selventämään linjaansa hakkuisiin

Sdp:n Antti Lindtmanin mukaan seuraava hallitus ei aio estää investoinnin toteutumista.

JOS vihreät ja vasemmistoliitto pitävät kiinni vaalikampanjan aikaisista tiukoista linjauksista metsien hakkuisiin, tämä sulkee puolueilta oven Sdp:n johtamaan hallitukseen. Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi vappupuheessaan Tuusulassa, että uusi hallitus ei estä investointia.

”Onkin täysin selvää, että tulevissa hallitusneuvotteluissa ei tulla tekemään ratkaisua, joka estäisi tämän jätti-investoinnin. Se olisi kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta kannalta vastuutonta”, Lindtman sanoi.

LUE LISÄÄHS kokosi poliitikkojen vappupuheet: Rinne lupaa sata euroa eläkkeisiin sekä tuhat uutta lääkäriä ja hoitajaa, Halla-aho uudistaisi hallituksen muodostamisen

Käytännössä hallituksella on mahdollisuus estää investointi, sillä tehtaan omistaja Metsä Group on pyytänyt valtiota rahoittamaan tehtaan tarvitsemat väylät. Äänekosken sellutehtaan kohdalla valtio laittoi väylien parantamiseen 180 miljoonaa euroa.
Lindtman pitää selvänä, että valtio rahoittaa väylät.

Metsä Group kertoi viime viikolla, että se suunnittelee korvaavansa nykyisen Kemin-sellutehtaan kokonaan uudella tehtaalla. Se olisi Euroopan suurin sellutehdas. Puuta se tarvitsisi noin 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin nykyinen tehdas.

Tämä johtaisi merkittäviin lisähakkuisiin ja supistaisi Suomen metsien hiilinielua noin neljänneksen. Ilmaston näkökulmasta hiilinielun supistuminen on sama asia kuin päästöjen kasvattaminen. Nielu supistuisi saman verran kuin Suomen teollisuuden prosessit tuottavat päästöjä vuodessa.

Vaalien alla eritoten vihreät ja vasemmistoliitto kritisoivat metsien hakkuiden lisäämistä Suomessa. Puolueiden mukaan hakkuita Suomessa ei saisi lisätä nykyisestä. Vihreiden ilmasto-ohjelmassa myös ehdotetaan, että ympäristölupamenettelyyn lisättäisiin ilmastovaikutusten arviointi.

MUISTA puolueista vaaditaankin nyt vihreitä ja vasemmistoliittoa selventämään hakkuupuheitaan. Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni ihmetteli vappupuheessaan sitä, että vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole asettuneet investoinnin tueksi.

”Kemissä on Lapin korkein työttömyys. Kaupunki on ollut pitkään kärkisijoilla niin nuorten toimeentulotuen saajien suhteen kuin ylipäänsä toimeentulotuen saajien määrässä. Millaiset työpaikat kelpaavat vihreille ja vasemmistoliitolle, jos tehdastyö epäilyttää?” Kulmuni sanoi.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen syyttää vihreitä takinkäännöstä.

Hän sanoo, että viisi vuotta sitten, kun Metsä Group ilmoitti rakentavansa Äänekoskelle suuren sellutehtaan, silloinen vihreiden puheenjohtaja ja ympäristöministeri Ville Niinistö piti tehdasta merkittävänä ekotekona ja käynnisti pilottihankkeen tehtaan ympäristölupien vauhdittamiseksi.

”Nyt kelkka näyttää omituisesti kääntyneen”, Virkkunen sanoo.

VIHREÄT ovat varoneet Kemiä koskevia kannanottojaan. Puolueen puheenjohtaja Pekka Haavisto ei ole ottanut yksiselitteistä kantaa tehtaaseen.

”Kaikki ymmärtävät, että uudet työpaikat ovat aina myönteinen asia. Mutta nyt on oikea hetki pysähtyä myös miettimään, miten metsäteollisuus varmistaa, että Suomi pysyy ilmastotavoitteissaan ja miten luonnon monimuotoisuus turvataan”, Haavisto sanoi vappupuheessaan.

Aiemmin tällä viikolla Maaseudun Tulevaisuudessa Haavisto luetteli ehtoja, joilla vihreät voisi tukea Kemin investointia. Hänen mukaansa lisääntyvät hakkuut pitää kompensoida muilla keinoin.

”Metsähallituksen tuottotavoitetta tulee alentaa, jolloin valtion hakkuita voidaan vähentää. Suojelualueita pitää valtion metsissä lisätä, pidentää puuston kiertoaikaa ja avohakkuista tulee luopua kokonaan tietyllä aikavälillä”, Haavisto sanoi.

SDP:N kanta hakkuisiin kääntyi vaalikampanjan aikana täysin. Syksyllä puheenjohtaja Antti Rinne sanoi, että hakkuita pitäisi vähentää, mutta pyörsi sitten puheensa ja sanoi, että hakkuita voi lisätä.

Nyt Sdp:n Lindtman antaa täyden tuen Kemin hankkeelle.

”Tämä hanke, jos mikä on loistava esimerkki siitä, miten ympäristö ja työ kättä lyö. Sdp antaa tuen tälle tärkeälle hankkeelle ja mahdolliselle miljardi-investoinnille.”

Lindtman kuitenkin antaa ymmärtää, että hallitusneuvotteluissa voitaisiin sopia jonkinlaisista toimista, joilla Kemin aiheuttama hiilinielun supistuminen korvataan.

”Selvää on, että hallitusneuvotteluissa on löydettävä vastuullinen ratkaisu hiilinieluista ja niiden kasvattamisesta, koska ilmastonmuutoksen torjumisessa ei ole enää aikaa eikä varaa odottaa. Olen täysin vakuuttunut, että tulevissa hallitusneuvotteluissa löydetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävät ratkaisut.”