perjantai 1. maaliskuuta 2019

Tänään todennäköisesti mielenkiintoinen päivä...

Kyllä - ei kahta sanaa! Odottelen tässä perinteisten aamutoimien jälkeen Kemin markkinoille lähtöä.
Arvelen, että siellä juuri tällä hetkellä Keskustan Kemin kunnallisjärjestön teltanpystytysryhmä on työn touhussa. Ainakaan tänään ei taida pahemmin tuuli häiritä.

Luin hetki sitten Yle Uutiset-sivuilta artikkelin:

Juha Sipilän pääministerikausi jätti tylyn jäljen keskustan imagoon – uusin puoluebarometri ennakoi puolueelle murskatappiota

Siitä huolimatta ja/tai siitä syystä lähden kohta Keskustan Kemin kunnallisjärjestön vaaliteltalle...

Vaimoni vei minut torin kulmalle ennen klo 11. Vihreä-valkoraitainen teltta oli asiallisesti pystyssä, pöytä katettu Keskusta-informaatiolla ja sovittu porukka paikalla. Paikalle saapui Mikko Kärnän kampanjapäällikkö Tiina Loukola, sitten itse eduskuntavaaliehdokas Inarista - Lapin puolustaja - Mikko Kärnä ja eduskuntavaaliehdokas Torniosta Olli Rainio, joka oli varustautunut selkäreppuun sijoitetulla mehutarjoilumahdollisuudella.

Oli mukava vaihtaa muutama sana Mikon kanssa. Totesimme yhdestä suusta, että tapasimme noin neljä vuotta sitten samalla paikalla face to face. Kerroin hänelle jättäytyneeni viime vuoden joulukuussa pois aktiivikirjoittajan roolista Facebook-foorumilta keskittyen Blogikirjoittamiseen.

Molemmat em. ehdokkaat tekivät aktiivista vaalityötä, jota oli ihailtava katsella - hyvä niin.

Kirjoitin eilen:

Ja tietysti niitä ainaisia kränisijöitä, jotka valittavat kaikesta, aivan kaikesta, mutta vaihtoehtoisia ratkaisumalleja heiltä ei saa pusertamallakaan. Kaikki on nykyhallituksen vika - niinpä...

Nyt on pakko kirjoittaa, että > ja tietysti niitä saatanan kränisijöitä, jotka valittavat kaikesta...

Kyllä! Ilmeisesti heidänkin on saatava purkaa omaa pahaa oloaan jonnekin, näin kai se menee.

Mikäli oikein aistin, em. kansanedustajaehdokkaat saivat aikaan hyviä keskusteluja. Mikolle totesin erään kontaktin jälkeen:" Siinä taisi tulla Sinulle ääni!"

Paljon tuttuja tapasin jälleen ja osaa heistä jututinkin. Kiersin markkina-alueella ja totesin väljyyttä. Perinteiset markkinat eivät taida olla "kultakaivos" yrittäjälle...

Vaimoni tuli hakemaan minut sovitun mukaisesti vähän jälkeen klo 13, huomenna sitten viimeinen päivystysrupeama...

Illalla menemme alla olevaan Kemin 150-vuotistapahtumaan Kemin kulttuurikeskukseen.

Siitä myöhäisemmässä vaiheessa lisää informaatiota...

Eli nyt:

Kävin vaimoni kanssa Kemin kulttuurikeskuksessa. Vilkaisimme historiallisen museon puolella olevan valokuvanäyttelyn, jonka jälkeen menimme taidemuseon puolelle. Väkeä oli kiitettävästi paikalla - hyvä niin.
Mielenkiintoinen taidenäyttely, joka täytyy käydä "ajan kanssa" katsomassa uudestaan.
Muistaakseni en/emme ole koskaan olleeet taidemuseolla taidenäyttelyn avajaisissa niin lyhyttä aikaan kuin tänä iltana. Miksi? Ilmassa oli useita häiriötekijöitä, jotka vaikeuttivat teoksiin tutustumista/keskittymistä...

Mahdollisesti kirjoita em. asioista myöhemmin tai sitten en...

Kemi › Yleinen › Kemin museoissa juhlistetaan 1.3.2019 kaupungin synttäreitä

Kemin museoissa juhlistetaan 1.3.2019 kaupungin synttäreitä

Kemin taidemuseossa ja Kemin historiallisessa museossa avautuu pe 1.3.2019 klo 18 Kemin 150-vuotista historiaa juhlistavat näyttelyt. Taidemuseon Koherenssi ja koheesio -niminen näyttely kertoo Kemin rikkaasta kuvataide-elämästä 150 vuoden ajalta. Mukana ovat Kemin taidehistoriaan kuuluvat klassikkotaiteilijat, sekä vastikään uudelleen järjestäytyneen Kemin kuvataiteilijat ry:n jäsenten tuoreimmat teokset. Näyttely on avoinna 12.5.2019 saakka.

Kemin historiallisen museon vaihtuvien näyttelyiden tilan täyttää 11.8.2019 saakka Kemi 150 -valokuvanäyttely. Näyttelyssä on vahvasti esillä kaupungin rakentamiseen ja teollisuuden syntyyn liittyvät kuvat. Teollisuuslaitokset, rautatie, satamat, julkiset rakennukset ovat monille jo entuudestaan tuttuja, mutta uusien kuvien myötä näyttelyssä on nähtävää myös kaupungin historiaan perehtyneille. Tuttujen aiheiden lisäksi näyttelyssä on esillä ensimmäistä kertaa Kemin kaupungin entisen apulaiskaupunginjohtajan ja Rakennustuote Oy:n toimitusjohtajan Väinö Pekkalan valokuvia.

Näyttelyiden kaikille avoimia avajaisia vietetään perjantaina 1.3. klo 18-20. Tervetuloa!

Tämäkin on nykyhallituksen vika...

Hmmmmm - niinpä - mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Suomalaiset pärjäävät paremmin kuin ikinä – tämä vanha tuttu luku tuli juuri julki ja rikkoi ennätyksen

Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna yli kaksi prosenttia. Katso selitysvideo siitä, miksi BKT on tärkeä luku.

Bruttokansantuote

28.2.2019 klo 12:10

Oheisella videolla kerrotaan, miten BKT Suomessa muodostuu

Anna Karismo

@AnnaKarismo

Jaa artikkeli Facebookissa57

Jaa artikkeli Twitterissä

Suomen kansantalous tuotti tuloa viime vuoden lopussa ennätystahtia: bruttokansantuote oli kaikkien aikojen huippulukemissa.

Tavaroiden ja palveluiden tuotanto jauhoi yhteensä yli 60 miljardia euroa tuloa neljän kuukauden aikana syyskuusta joulukuun loppuun. Oheisella videolla selitetään, mistä bruttokansantuotteessa on kyse.

Suomalaiset tuottavat liki 240 miljardia euroa

BKT-miljardit kuvastavat ympärillämme olevan talouden terveyttä. Ne kertovat suomalaisten elintason ja aktiivisuuden kehityksestä.

Koko viime vuoden aikana BKT kasvoi 2,2 prosenttia(siirryt toiseen palveluun) ja lähenee jo 240 miljardia euroa vuodessa Tilastokeskuksen torstaina julkaisemien lukujen mukaan. Summa oli viime vuonna sekä volyymiltään että arvoltaan korkeimmillaan kautta aikojen.

Se on esimerkiksi 48 kertaa enemmän kuin väkiluvultaan liki saman kokoisessa afrikkalaisessa Eritreassa. Bruttokansantuote kuvaa eri maiden taloudellista tilannetta ja menestystä.

Eri maiden BKT-lukuja vertailemalla huomaa myös, että vaikkapa saksalainen on tuottavampi kuin suomalainen. Saksassa BKT asukasta kohden on noin kymmenen tuhatta euroa suurempi kuin Suomessa, jossa se on noin 45 000 euroa vuodessa.

BKT:n suunta kertoo kehityksen

Bruttokansantuote ei ole täydellinen luku kuvaamaan kansalaisten hyvinvointia, mutta sen mittaamisen historiassa teollisuusmaiden elintaso on parantunut selvästi.

Bruttokansantuote(siirryt toiseen palveluun) kehitettiin vasta vajaat sata vuotta sitten, kun sota-ajan jälkeen haluttiin mitata tuotannon kasvua ja elintason nousua.

Ihmisen on nyt mukavampi olla kuin vaikkapa kymmenen tuhatta tai sata vuotta sitten. Lapsikuolleisuus on pienentynyt, koulutus parantunut, ihmiset elävät vanhemmaksi kuin ennen.

BKT on myös siitä näppärä luku, että se lasketaan eri puolilla maailmaa suurin piirtein samalla tavalla.

Kotityöt ja raaka-aineiden käyttö jää bkt:sta pois

Lukuun lasketaan kaikki taloudellinen toiminta yhdessä maassa vuoden aikana – siis kaikkien tuotettujen palveluiden ja tuotteiden arvo. Suomessa Tilastokeskus kerää tietokannan kunnilta, verottajalta, yrityksiltä, teollisuuden toimialoilta.

Luvussa on myös selviä puutteita elintason mittaamisen kannalta.

BKT:hen ei lasketa esimerkiksi vapaaehtoistöitä tai kotitöitä. Tilastokeskuksen mukaan kotona tehtävien töiden arvo on noin sata miljardia euroa. Luvussa ei näy luonnonvarojen hupeneminen tai ihmisten terveys.

BKT:n mittaaminen käy myös koko ajan vaikeammaksi. Esimerkiksi digitalouden tuottamia tuloja tiettyyn kansantalouteen on käytännössä mahdoton laskea täydellisesti.

Mitä uusin bkt-luku kertoo?

Uusimmista bkt-luvuista voi lukea muun muassa, että Suomessa investoidaan nyt melko paljon. Kulutus kasvoi takavuosina nopeasti, mutta nyt kasvu on hidastunut. Arvonlisäystä syntyy tasaisesti teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa.

BKT on etenkin taloutta arvioivien ekonomistien lempityökalu.

Tulkintoja voi seurata tuoreeltaan uusien julkistusten jälkeen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jossa ekonomistit nostavat siitä esiin kiinnostavimpia lukuja ja kehityssuuntia. Ohessa esimerkkinä OP:n ja S-Pankin ekonomistien tuoreita pohdintoja Twitterissä.

torstai 28. helmikuuta 2019

Rahan vallasta kansan valtaan...

Mennessäni tänään aamulla Kemin kauppatorille poliittiset puolueet virittelivät telttarakennelmiaan huonolla menestyksellä.
Yksi oli kuitenkin valmis: Suomen Kommunistinen Puolue. Ohi kulkiessani minulle tyrkättiin käteen esite kyseisen ryhmittymän eduskuntavaalivaalitavoitteista. Otin sen vastaan niin kuin aikaisempinakin vuosina.

Tarkemmin katseltuani esitettä kotosalla on pakko taas avoimesti todeta, että em. ryhmittymän tavoitteet eivät - mielestäni - ole tästä maailmasta. Kaiken kaikkiaan em. ryhmittymä on jäänne menneisyydestä, mutta sen jäsenet sitkeästi uskovat tavoitteisiinsa.

Heillä oli paikalla neljä kansanedustajaehdokasta.

Tunnen muutaman jäsenen. Olen heille monta kertaa sanonut vuosikymmenien saatossa, että koko Suomen vasemmisto pitäisi pistää yhteen nippuun. Silloin sillä olisi voimaa...

Se on kuulemma täysi mahdottomuus.

Venäjän uusi doktriini on huolestuttava...

Alla oleva on niitä artikkeleita, joka pitäisi uusia esim. kolmen (3) vuoden välein luvut tosin päivitettyinä.

Oletko kanssani samaa mieltä?

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Venäjän uusi doktriini on huolestuttava...

Venäjän uusi doktriini on huolestuttava, sillä...

Nettitietoa:

Suomessa asuu reilut 301 000 ulkomaalaistaustaista, joista Suomessa syntyneitä on lähes 45 300, kertoo Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui viime vuoden lopussa reilut 301 000 ulkomaalaistaustaista, mikä oli 5,5 prosenttia koko väestöstä.

Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli hieman yli 256 000 ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä lähes 45 300.
Maanosittain tarkasteltuna kaikista ulkomaalaistaustaisista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Aasialaistaustaisia oli 24 prosenttia ja afrikkalaistaustaisia 12 prosenttia, Tilastokeskus kertoo.

Ulkomaalaistaustaisista selvästi suurin ryhmä olivat Tilastokeskuksen mukaan henkilöt, joiden taustamaa oli Venäjä tai entinen Neuvostoliitto.

Heitä oli vuoden 2013 lopussa noin 74 200, mikä on neljäsosa kaikista ulkomaalaistaustaisista.
Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, 40 990 henkilöä, somalialaistaustaiset, 15 723 henkilöä ja irakilaistaustaiset, 11 942 henkilöä.

Venäjän uudessa doktriinissa Venäjä varoittaa kaikkia sellaisista toimista, jotka se voi kokea uhaksi.

Doktriinissa on Suomen kannalta kaksi asiaa. Siinä ennen kaikkea varoitetaan kaikkia suorittamasta minkäänlaisia toimenpiteitä, jotka voivat uhata Venäjän kokonaisuutta ja Venäjän rajaseutuja.

Nämä liittyvät olennaisesti rajaongelmiin.

Venäjällä on useita raja-ongelmia ja jotkut Venäjään vihamielisesti suhtautuvat maat voivat käyttää hyväkseen näitä rajaongelmia. Silloin ne voisivat vaatia tiettyjä alueita itselleen esimerkiksi viitaten historiallisiin ja kansallisiin tarpeisiinsa. Esimerkisi Ukrainan ja Venäjän välilä on suuria ongelmia.

Jokainen muistaa, mitä on tapahtunut noin kaksi vuotta sitten Krimillä. Konflikti jatkuu.
Jokainen muistaa, mitä on tapahtunut Itä-Ukrainassa, konflikti jatkuu...

Suomen ja Venäjän välillä tällaisia ongelmia ei ainakaan virallisesti ole.

Aina silloin tällöin huomautetaan Karjalan palauttajista, jotka haluavat, että Karjala liitetään takaisin Suomeen. Voidaan katsoa, että tämä on yksi sellainen asia, joka liittyy tähän doktriiniin.

Toisena Suomen kannalta huomionarvoisena seikkana ovat emämaan ulkopuolella asuvia venäläisiä.

Mielenkiintoista on, että Venäjä katsoo oikeudekseen puolustaa kaikkien Venäjän ulkopuolella asuvien kansalaistenssa oikeuksia.

Kansainvälisessä oikeudessa tällaista tapaa ei ole. Venäjän kansalaisia on huomattavia määriä Kazakstanissa, Ukrainassa ja Baltian maissa.

Suomen venäläiset ovat tässä suhteessa toisenlaisia, sillä he eivät ole jääneet tänne rajamuutosten vuoksi, vaan he ovat jääneet tänne vapaaehtoisesti mutta...

Uudessa doktriinissa todetaan yksiselitteisesti:

Venäjän vaikutusvallan palauttaminen naapurivaltioissa edellyttää harkittua, laajaa ja monipuolista informaatiopolitiikkaa.

Pientä osaa niiden yhteiskunnasta mukaansa tempaavista satunnaisista, venäjän kielen puolustamiseksi toteutettavista kampanjoista tulee siirtyä jatkuvaan, harkittuun ja tarkoitushakuiseen venäläisen kulttuurin laajentamiseen naapurivaltioissa, ennen muuta joukkotiedotusvälineiden avulla. Uuden informaatiopolitiikan suurimpana haasteena on naapurivaltioissa asuvien Venäjän kielen ja kulttuurin edustajien vieraantuminen Venäjän elämästä.

Tunnustan, että olen itsekin aivan näihin vuosiin saakka suhtautunut aika lailla kevyesti em. tyyppisiin asioihin.
Ainakin itselläni ovat silmät avautuneet viime vuosien aikana ja nimenomaan juuri nyt tammikuussa 2016 seuratessani tapahtumia Suomen ja Venäjän itärajalla, jonka olen itsekin monta kertaa ylittänyt - onneksi mennen ja tullen.
Siellä on menossa Venäjän operoima testi menossa. Suomen viranomaisia testataan kenttäolosuhteissa.

Onneksi sieltä ei tule ymmärtääkseni lisää venäläisiä, vaan niitä ulkomaalaisilaisia, joille ei ole myönnetty Venäjän kansalaisuutta ja jotka he haluavat ulostaa meidän riesaksi - on tamä kummaan maailmaa...

Haluamatta neuvoa Suomen raja- tai muitakaan viranomaisia olen sitä mieltä, että Venäjän suunnasta tuleva pakolaisvirta Suomeen on pysäytettävä niin kuin Norja on jo tehnyt.
Me suomalaiset olemme niin viimeisen päälle "sinisilmäisiä" joissakin asioissa - valitettavasti...

Mielenkiintoinen päivä tänään...

Asian taustaa: Kyllä, olin lupautunut kolmen päivän aikana - torstai, perjantai ja lauantai - klo 11-13 olemaan Kemin Keskustan riveissä Kemin markkinoilla entisellä/oikealla kauppatorilla kulttuurikeskuksen kupeessa.

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin vaimoni kanssa aluksi Kemin sisäsatamaan, sillä vaimoni oli päättänyt mennä käväisemään Selkäsaaressa mökillämme. Aurinkoinen ilma mutta kova tuuli...

Saapuessani etuajassa torille/hakiessani autolla parkkipaikkaa näin Keskustan teltanpystytysryhmän yritykset turhiksi, kova tuuli riepotteli telttaa. Teltta pakattiin peräkärryyn ja sitä yritetään saamieni tietojen mukaan pystyttää huomenna aamulla uudestaan lisäpainojen avustuksella.

Tapasin Keskustan Peräpohjolan piirin toiminnanjohtajan Kai Puron kulttuurikeskuksessa ja sain tuoreen tilannekatsauksen. Ongelmia oli teltan kanssa ollut myös Kokoomuksella ja Vasemmistoliitolla.

Kuinka ollakaan torniolainen Keskustan kansanedustajaehdokas Olli Rainio oli saapunut asuntoautollaan paikalle. Pyysin häntä ajamaan autonsa Kemin Keskustan telttapaikalle. Olli ajoi auton näkyvästi parkkiin tuuliselle nurkkapaikalle.
Paikalle saapui myös Keskustan - Lapin puolustaja - kansanedustajaehdokas Mikko Kärnän kampanjapäällikkö Tiina Loukola.

Olipa mukavat juttutuokiot em. henkilöiden kanssa. Muun muassa Tiina sanoi aloittaneensa opiskelut Ammattiopisto Lappiassa prosessinhoitajaksi viime syksynä. En malttanut olla kertomatta hänelle omaa opettajaurataustaani. Ollin tiesin olevan Ammattiopisto Lappian yhtymähallituksen puheenjohtajan - kova vaikuttamispaikka...

Myöhemmin minulla oli mahdollisuus keskustella myös simolaisen Keskustan kansanedustajaehdokkaan Sauli Martimon kanssa. Meillä oli yhteisiä - tosin tällä hetkellä jo edesmenneitä - tuttavia Yli-Kärpästä.

Olihan siellä muitakin kansanedustajaehdokkaita ja/tai heidän edusmiehiään/-naisiaan.

Ja tietysti niitä ainaisia kränisijöitä, jotka valittavat kaikesta, aivan kaikesta, mutta vaihtoehtoisia ratkaisumalleja heiltä ei saa pusertamallakaan. Kaikki on nykyhallituksen vika - niinpä...

Paljon tuttuja tapasin ja jututinkin.

Vaimoni saapui Hahtisaaren kautta takaisin torille. Parissa paikassa oli ollut Selkäsaaren rannassa lumen alla vettä. Hän oli tyytyväinen saarireissuunsa, minä myös toripäivystykseen. Huomenna uudestaan...

Niin - tästä päivästä vielä sen verran että...

Kemin keskustalaiset toimivat tunnollisten mallioppilaiden tavoin. Missä suhteessa? Keskustan Kemin kunnallisjärjestön puheenjohtajalta Ulla Miettuselta saamiemme ohjeiden, ukaasien mukaan nurkkapaikalla ei jaettu mehuja/kuumia mehuja, kahveja, tms. koska järjestäjät ovat - vuosittain - näin vaatineet.

Havaintojeni mukaan - taas kerran - useassa poliittisille ryhmittymille varatussa paikassa em. tuotteita "jaettiin kuin aamulehtiä". Eikö heille ole lähetetty järjestäjien toimesta ohjeistusta ja/tai kirjoitetun ymmärtäminen tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia - mene ja tiedä...

Mielipiteitä eduskuntavaalien jälkeisestä elämästä pukkaa..

Hmmmmm - vai niin - pidetään ensin nuo kevään eduskuntavaalit sano...

Suora nettilainaus Verkkouutiset--sivuilta sellaisenaan:

Antti Rinne IL:lle: SDP haluaa hallitukseen vasemmistoliiton ja vihreät

KASPERI SUMMANEN | 27.02.2019 | 14:06- päivitetty 27.02.2019 | 14:16

SDP:n puheenjohtaja ei näe kokoomusta tai keskustaa mieluisina hallituskumppaneina.

Antti Rinne sanoo Iltalehdelle vasemmistoliiton ja vihreiden olevan SDP:n mieluisimmat hallituskumppanit, mikäli puolue voittaa vaalit. Kokoomusta ja keskustaa Rinne ei haluaisi hallituskumppaniksi.

– Poliittiset näytöt, jotka tällä hallituksella ovat eriarvoistumiskehityksen näkökulmasta, johtavat siihen, että en ottaisi kumpaakaan näistä puolueista hallitukseen, SDP:n puheenjohtaja Rinne toteaa.

– Tällä hetkellä, kun kysytään että kumpi puolueista, niin kumpikaan ei ole tällä hetkellä sellaisessa moodissa, että olisi hirveän helppo lähteä tekemään hallitusyhteistyötä, hän perustelee.

Iltalehden ja Uuden Suomen toteuttaman kyselyn mukaan SDP:n vaikuttajat toivovat puolueen hallituskumppaneiksi erityisesti vasemmistoliittoa (94,8 prosenttia) ja vihreitä (84,4 prosenttia). Vain yhdeksän prosenttia demarivaikuttajista hyväksyisi perussuomalaiset mukaan yhteiseen hallitukseen.

Antti Rinne on samalla linjalla.

– Näillä näkymin emme kuitenkaan ole sellaisessa tilanteessa, että pystyisimme muodostamaan enemmistöhallitusta, joten kai se realistista on, että kokoomus tai keskusta on jompikumpi mukana, hän kuitenkin sanoo.

Moni SDP:n vaikuttajista ilmoitti kyselyssä pitävänsä keskustayhteistyön edellytyksenä puolueen puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän eroamista.

Rinne ei sano suoraan olevansa samaa mieltä. Hän toteaa keskustan menettäneen Sipilän aikana ”aluepoliitiikan ja alkiolaisuuden”.

– Ja nyt haikaillaan sellaista keskustaa, joka on köyhän asialla.

LUE MYÖS:

Sdp-vaikuttajien vaatimukselle tyrmäys – ”Nyt on ylimielistä”