LÄHETTÄÄKÖHÄN Helsingin pormestari
Jan Vapaavuori (kok) seuraavan virtuaalisen kukkakimppunsa
Esperi Caren tiistaiaamuna eronneelle toimitusjohtajalle
Marja Aarnio-Isohannille?
Vapaavuori tunnetaan hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen armottomana kriitikkona. Viimeksi hän lähetteli kukkatervehdyksiä Twitterissä sinisten kansanedustajalle
Maria Lohelalle, joka hyppäsi
Hjallis Harkimon Liike nyt -joukkoihin ja ilmoitti äänestävänsä sote-uudistusta vastaan.
Kukkakimppu saattaa olla tarpeen siksi, että Esperi Caresta voi tulla viimeinen naula hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen arkkuun. Kohu vanhusten hoivasta osuu herkkään hetkeen, kun sote- ja maakuntamalli on muutenkin kiikun kaakun eduskunnassa.
Oppositio puuhaa nyt Sdp:n johdolla
välikysymystä vanhustenhoidon tilasta. Jos ja kun sellainen tulee, sen päätteeksi käytävä äänestys hallituksen luottamuksesta on eräänlainen koeäänestys myös sotesta.
ENNAKKOTIETOJEN perusteella kuulostaa siltä, että opposition kärkenä on vanhustenhoidon nykytilan lisäksi myös hallituksen sote-malliin kuuluva valinnanvapaus, ”markkinamalli”.
Sdp:n varapuheenjohtajan
Sanna Marinin mukaan välikysymyskeskustelussa olisi hyvä käydä läpi myös sote-uudistusta.
Esperi Caren katsotaan osoittavan yleisemmin, että voittoa tavoittelevia yrityksiä ei pidä päästää sosiaali- ja terveydenhuoltoon siinä laajuudessa kuin hallitus on niitä päästämässä.
Kertauksen vuoksi: hallitus sopi syksyllä 2015 kompromissina, että keskusta saa 18 maakuntaa eli enemmän kuin kokoomus näki viisaaksi, ja kokoomus sai vastineeksi soteen valinnanvapauden, vaikka keskusta olisi halunnut toteuttaa sen vasta paljon myöhemmin.
Lopputuloksena on nyt maakuntamalli, joka harmittaa kokoomusta, ja sote-malli, joka on keskustalle vastenmielinen.
Kun näitä molempia on ajettu eteenpäin yhtä aikaa, uudistuksesta on tullut bonuksena jättiläismäinen ja monimutkainen. Eduskunta ei ilmeisesti edes ehdi käsitellä kaikkia siihen liittyviä lakeja.
JOS Sdp:n välikysymys toteutuu, hallituksen pitäisi kyetä jälleen kerran perustelemaan, miksi tällainen asiakkaan valinnan mahdollisuus tulee soteen ja miksi yksityiset yritykset päästetään entistä laajemmin julkisen rinnalle.
Talouspolitiikan arviointineuvosto antoi oppositiolle eväitä viime viikolla arvioidessaan, että talousteoria ei anna selkeää vastausta siihen, onko yksityisen palvelutuotannon laatu parempaa tai kustannukset matalampia verrattuna julkisen sektorin omaan tuotantoon.
”Ehdotettu valinnanvapausmalli luo kannustimia, jotka voivat johtaa tehottomuuteen, kuten kustannusten siirtoon yksityiseltä julkiselle sektorille”, neuvosto kertoi.
SIIHEN nähden, miten innokkaasti kokoomus on valinnanvapautta ajanut, sekin on aika huonosti pystynyt selittämään valinnanvapauden tarpeellisuutta.
Kokoomuksen markkinaliberaalein siipi, esimerkiksi kansanedustaja
Elina Lepomäki, on päin vastoin kertonut sen johtavan täysin vääristyneeseen kilpailuun.
Markkinat keskittyvät hänen arvionsa mukaan muutaman suuren tuottajan ympärille, joilla on jatkossa kaikki valta. Pienillä tuottajilla ei ole valinnanvapausmallissa Lepomäen mukaan mitään jakoa.
Muitakin kriitikoita on. Jan Vapaavuori esimerkiksi on varoittanut, että kapitalisti on usein lainsäätäjää ovelampi ja juonikkaampi, joten valinnanvapauden toteuttaminen on erityisen vaativaa.
Välikysymyskeskustelussa tulee olemaankin mielenkiintoista nähdä, luikkivatko kokoomuksen kansanedustajat pois täysistunnosta ja jättävät keskustalaisen ministerin
Annika Saarikon yksin opposition pommitukseen.
Tämä on ollut toimintamalli esimerkiksi silloin, kun oppositio ryöpytti hallitusta yksityisistä
leikkauksista ja asiakasmaksuista. Saarikko on uskollinen hallituksen soturi ja pystyy kirkkain silmin puolustamaan valinnanvapautta, mutta voisi kokoomuskin vielä avata, mihin yrityksiä ja kilpailua tarvitaan.
ESPERI Caren tapaus ei suoranaisesti liity soten valinnanvapausmalliin, mutta se tuskin hillitsee oppositiota.
Sotessa kyse on siitä, että perusterveydenhoitoon – siis terveyskeskuksiin – tulee lisää tarjontaa, kun yksityiset voivat perustaa omia sote-keskuksiaan julkisten rinnalle. Hallitus haluaa siis ostaa yksityisiltä kapasiteettia, jotta suomalaiset pääsisivät entistä nopeammin vastaanotolle ennen kuin vaivat pahenevat.
Sen ohella kilpailua avataan myös asiakasseteleiden ja niin sanotun henkilökohtaisen budjetin kautta.
Sote-malli on armottoman monimutkainen siksi, että yritykset yritetään pitää julkisen sektorin hallinnassa ja renkeinä.
Kyse on siitä, uskooko oppositio ja uskommeko me suomalaiset esimerkiksi Esperi Caren esimerkin valossa, että tämä niskalenkki markkinavoimista onnistuu. Uskommeko me, että Esperi Care on yksittäistapaus, ”mätä omena”, kuten Saarikko luonnehti televisiouutisissa?
SINÄNSÄ hallituksen mallissa on myös paljon hyvää, erityisesti se, että vastuu sotesta siirtyy maakunnille.
Maakunnilla on ainakin teoreettisesti paremmat mahdollisuudet pitää yritykset kurissa kuin yksittäisellä kunnalla, joista monet ovat nyt ilmeisessä pakkoraossa päätyneet yhteistyöhön yritysten kanssa.
Mutta kuten tiedämme, syksyn 2015 poliittisen kompromissin takia toista ei tule ilman toista. Jos valinnanvapaus ei toteudu, ei tule maakuntiakaan.
