sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Elämä menee turhan värkätessä...

Elämä menee turhan värkätessä, sanoi taannoin 1960-luvulla eräs tuntemani henkilö. Hän oli aktiivinen henkilö, jolla ei ollut "peukalo keskellä kämmentä". Siihen maailman aikaan hän teki mitä vaan, oli ammattimies viimeisen päälle...

Totta, elämässä on käänteitä, joita ei välttämättä halua, mutta niiden(kin) kanssa on pakko elää.
Kävin tänään vielä kokeilemassa venettä Hahtisaaren laiturissa. Moottori käynnistyi normaalisti, mutta jäähdytysvedet puuttuivat ja hälytysjärjestelmä antoi merkkejä itsestään - hyvä niin.
Pakko on uskoa, että mitä ilmeisimmin vesipumpun siipiratas on hajonnut. Haimme - minä ja vaimoni Tuula - hetki sitten veneen kotipihalle. Tuossa se hiukan murheellisen näköisenä nököttää varastorakennuksen tuntumassa koivun alla.

Veneen nosto ei sujunut ongelmitta. Saimme veneen toki hyvin ylös vedestä, mutta se jäi hiukan vinoon asentoon. Aikomuksemme oli oikaista se, mutta kuinka ollakaan, vintturin kampi alkoi "lyödä tyhjää". Onneksi vene oli jo ylhäällä. 
Kammen "seppäämisestä" Tommille tuli lisähomma. Hän laittaa aikanaan Prima Raudan kautta tilaamani vesipumpun siipirattaan paikoilleen...

lauantai 19. toukokuuta 2018

Tämän päivän viimeisin Facebook-tekstini...

Näin se usein menee - valitettavasti! Että mikäkö?
No se, että juuri kun on pelottavan hyvä tunne, että monet asiat ovat edenneet suorastaan erinomaisesti, niin kohta kolahtaa...
No tänään tuli ainakin minikolahdus. Vene vesillä, mutta vesipumppu > kuminen/muovinen siipiratas ilmeisesti jumissa.
Kävin illalla = hetki sitten sitä "herättelemässä" mutta turhaan.
Muistelin, että sehän vaihdettiin "hetki sitten". Kyllä!
Pöytäkalenteristani löytyi merkintä, että se on toukokuun puolessa välissä vuonna 2014 Prima Raudassa vaihdettu.
Eihän tuollainen osa muutamassa vuodessa ainakaan hajota saa.
Toivottavasti tuo jumiittuminen on tilapäistä. Otan varmuuden vuoksi pikapuolin Kamppisen Ristoon yhteyttä, vaikka tiedän, että he ovat tupella venehommien kanssa juuri tällä hetkellä.
Katselen myös netistä, voiko mahdollisesti tilatun osan rannassa omin asiantuntijavoimin vaihtaa.
Alkaa jo takaraivoon hiipiä ajatus, että pitäisikö hankkia kunnon soutuvene. Sillä soutelisi Hahtisaaresta Selkäsaaren pohjoiskärkeen hyvällä ilmalla puolessa tunnissa, viimeistään kolmessa vartissa..

perjantai 18. toukokuuta 2018

Terveisiä Meri-Lapin musiikkiopiston Popparikonsertista tänään...

Kävimme illalla Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa, jossa oli Länsi-Pohjan musiikkiopiston Popparikonsertti klo 18.00-19.00.

Jälleen kerran mukava konsertti, jossa nuoret musiikinopiskelijat selvästi nauttivat tekemisestään.Yleisö piti kuulemastaan ja näkemästäänkin. Arvelen, että opettajat olivat myös tyytyväisiä oppilaittensa suorituksiin. 
Näin maallikon korvin edistystä on tapahtunut. Miksauksessa ja soittimien virityksessä täytyy olla huolellinen.
Meidän silmäteränä oli luonnollisesti vanhemman poikamme Tommin tytär Veera, jolla oli konsertissa mukavan hallitseva rooli > mm. sooloesitys ja bändin kanssa useita lauluesitystä.

Erityisesti hänen oma sävellys ja sanoitus Raitaiden reunalla oli näin maallikon korvin tarttuvan hyvä...

Rysky Riiheläisen kolumni: Vladimir Putinin ikioma silta on kuva Putinin Venäjästä ...

Hyvä artikkeli jälleen Janne Rysky Riiheläiseltä - täyttä asiaa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Rysky Riiheläisen kolumni: Vladimir Putinin ikioma silta on kuva Putinin Venäjästä - Keskustele

Juuri avattu Kertšinsalmen silta Venäjällä lietsoo venäläiset uskomaan Krimin valtauksen oikeutukseen. Samalla osoittaa maailmalle Venäjän mahtia ja kykyä tehdä mitä se haluaa, kirjoittaa Janne "Rysky" Riiheläinen.
Venäjä
Janne Riiheläinen
Janne RiiheläinenJyrki Lyytikkä / Yle
Silta Kertšinsalmen yli Venäjältä Krimin niemimaalle on avattu. Siltahanke on itsessään monin tavoin kuin Putinin Venäjä. Valtavan maan valtavassa hankkeessa voimavaroja suunnataan isoeleisesti kertomaan Venäjän suuruudesta ja mahtavuudesta. Hankkeen taustalla on maan vaikutusvallan laajentaminen aggressiivisesti ja vastuuta onnistumisesta kantavat presidentin luotetut. Työn tuloksia esitellään omille ja muille mahtipontisesti.
Ukraina on vuoden 2014 miehityksen jälkeen sulkenut kapean kannaksen, joka johtaa sieltä Krimin niemimaalle. Krimillä ei siis ole ollut tähän asti maayhteyttä Venäjälle, vaan huolto on järjestetty lautoilla ja lentokoneilla. Siltaa tarvitaan paitsi elvyttämään Krimin romahtanutta pääelinkeinoa matkailua, myös helpottamaan rajusti varustellun niemimaan sotilaallista huoltoa.(siirryt toiseen palveluun)
Kansainvälinen yhteisö ei ole Krimin miehitystä ja liittämistä Venäjään hyväksynyt(siirryt toiseen palveluun)eikä näillä näkymin tule hyväksymäänkään edes ajan kuluessa. Se tulee hankaloittamaan Venäjän kansainvälistä asemaa monin tavoin. Sillan rakentamisen aikana Venäjä rikkoi(siirryt toiseen palveluun) myös alueella solmittuja kansainvälisiä sopimuksia vapaasta kulusta alueen satamiin, kun rakennustyöt sulkivat väyliä.
Sillan rakentamisesta vastasi oligarkki Arkadi Rotenberg, Putinin vanha ystävä jo Pietarin vuosilta. Urakkaa ei kilpailutettu, joka saattoi tosin johtua siitä, että työn vaativuuden lisäksi urakkaan liittyi monta muutakin hankaluutta. Kilpailutus saatettiin jättää tekemättä senkin takia, että halukkaita osallistujia siihen ei juuri olisi ollut.
Siltaurakka ei hulppeasta hinnastaan huolimatta ole todennäköisesti mikään kovin tuottava bisnes.
Ensinnäkin sillan rakentaminen miehitetylle Krimille tarkoittaa rakentajan ja yrityksen joutumista EU:n ja Yhdysvaltain pakotelistoille. Kaikenlainen kaupankäynti miehitetylle Krimille on kiellettyä. Rotenberg ja hänen yrityksensä niillä listoilla ovat jo valmiiksi. Toisekseen siltaurakka ei hulppeasta hinnastaan huolimatta ole todennäköisesti mikään kovin tuottava bisnes. Venäjän elinkeinoelämän sääntöihin kuuluu kuitenkin tarpeen tullen tehdä vaikka tappiota valtion hyväksi. Kolmanneksi teknisesti äärimmäisen vaativassa urakassa ei ole hankkeen symboliarvon takia sallittua epäonnistua.
Venäjän infrastruktuuri on hyvin heikossa kunnossa ja he ovat sitä mieltä itsekin.(siirryt toiseen palveluun)Siltaan käytetyt kolme miljardia euroa olisivat olleet siis tarpeen muuallakin. Rekkamiesten protestit teiden kunnostusta varten kerättäviä tiemaksuja vastaan ovat olleet yksi harvinaisista näkyvistä protesteista vallanpitäjiä vastaan. Erityistä suuttumusta on herättänyt se, että tiemaksuja perii yksityinen yritys. Sen osakkaana on myös Arkadi Rotenberg.
Joka tapauksessa silta on nyt avattu autoliikenteen puolelta ja virallisesti ensimmäisenä sen yli ajoi tietysti presidentti Vladimir Putin. Oranssin kuorma-auton ratissa oli varmaotteinen maan johtaja, joka reteästi ilman turvavyötä ylitti 19 kilometriä pitkän sillan. Farkkujalkainen ajo päässee Putin-kuvastossa kurkien johtamisen(siirryt toiseen palveluun)paidatta ratsastamisen(siirryt toiseen palveluun) ja muiden vastaavien poseerausten(siirryt toiseen palveluun) joukkoon.
Kuvassa Putin ja rekkakuskeja naureskelemassa.
Silta tarvittiin, koska Putin valtasi alueen naapurimaaltaan ja on lietsonut kansansa uskomaan valtauksen tärkeyteen ja oikeutukseen. Sillalla on tarkoitus osoittaa myös muulle maailmalle Venäjän mahtia ja kykyä tehdä mitä se haluaa. Hämmästyttävä hanke toteutettiin poliittisen ja taloudellisen eliitin yhteisellä voimalla. Kansainvälisistä sopimuksista tai säännöistä ei välitetty missään vaiheessa.
Tämä silta ei siis ole vain väylä Kertšinsalmen yli. Tämä silta on Putinin Venäjä.
Janne "Rysky" Riiheläinen
Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.

torstai 17. toukokuuta 2018

Mikä on turvasaappaan kestoikä?

Ostin taannoin turvasaappaat. Siihen maailman aikaan rakensimme tontillemme Ekoateljetta, nykyisin Pikkupuoli ja teimme polttopuuhommia. Valitsin Sievin alla olevan tyyppisen saapasmallin, nimi saattoi olla jotain muuta - mene ja tiedä...

Pätkä mainostekstiä:
Sievin Light Boot Olive S5 on tehty polyuretaanista, joka tekee saappaasta tosi kevyen ja kestävän. Turvasaappaassa on Sievin laaja lesti, teräs varvassuoja sekä naulaanastumissuoja. Saappaan FlexStep®-kiilapohja on joustava ja hyvin pitävä, se kestää myös öljyä ja useita kemikaaleja.
_______________________________

Mitä tänään tein em. turvasaappaille? Leikkasin varret poikki! Miksi ihmeessä? Siksi, että saappaiden pohjissa alkaa olla murtumia ja toisen saappaan varressa repeämä. Sinnittelen uudelleen muotoiltujen "tynkäturvasaappaiden" kanssa pihahommissa, jos pohjat eivät aivan kokonaan hajoa.

Polyuretaani ei kestä. Ei kestä tavallisissa kengissäkään kuin aikansa. Olen viimeisen viiden vuoden aikana menettänyt kahdet kävelykengät, joissa on ollut polyuretaanipohjat. Toiset olivat kaiken liäksi sellaiset, että niitä en ollut käyttänyt (10-15 vuoden aikana) kuin muutaman kerran.
Sain edelliseen liittyvänä asiantuntijaneuvoja: Polyuretaanipohjaisia kenkiä pitää käyttää jatkuvasti...

Oli niin tai näin, en enää osta jatkossa polyuretaanipohjaisia kenkiä.

Kävin hetki sitten Kemin Prismassa Karjalahdella ostamassa perinteiset NOKIA-kumisaappaat. Siis KUMISAAPPAAT!

Harakat vaihtoivat pesäkuusta...

Tosiaan olemme ihmetelleet, että tutuissa, tonttimme keskellä olevissa ns. logokuusissa ei näy harakkaliikehdintää tänä keväänä.
Ei näy, sillä eilen huomasimme, että varastorakennuksen päädyssä olevaan, entisen joulukuusimetsän kuuseen on ilmestynyt pesä, todellinen "harakanpesä", sillä se näyttää lähes kaksikerroksiselta...
Harakoita on tontillamme liikkunut vuosien saatossa aina. Eivät ole meitä häirinneet.

Sen sijaan tontin puissa liikkuvat oravat, ne pikku riiviöt - tällä hetkellä aika-ajoin kaksi - ovat aina olleet riesana pikkulinnuille.

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Eräs Facebook-tekstini tänään...

Mitä tänään? Olen ollut koko päivän käytännössä pihalla aamupäivän kaupungissakäyntiä lukuunottamatta. Ajoin Hahtisaaren kautta ja totesin, että - vieläkään ei ole uusille, kunnostetuille laitureille - laiturillemenoluiskia tuotu paikoilleen.
Arvelen, että moni muukin minun läisäksi niitäjo kaipailee.
Trailerin päällä olevan pulpettiveneen tarkistusta ja...
Istuessani juuri nyt työhuoneessani näen Tommin Terhi 440-veneen ja Tohatsu 5 hv moottorin peräkärryn päällä. Tuo Tohatsu moottori nostaa tunteet pintaan.
Miksi?
Siksi, että se oli meidän lasikuituisen soutuveneen luotettava palvelija kesällä 2011 ja 2012.
Kuinkahan monta kertaa menimme edesmenneen kirvesmiehen Unto Unski Postisen kanssa Selkäsaareen aluksi Kalkkinokalta mutta sittemmin Hahtisaaresta. Vaikka mökkiä rakennettaessa alkutalvesta 2011 saareen vietiin kolme kuorma-autokuormallista rakennustarpeita, niitä joutui sulan veden aikana viemään aika paljon lisää ja mitä kuormia!
Ja tuo Tohatsu 5 hv työnsi soutuvenettä luotettavasti eteenpäin...

tiistai 15. toukokuuta 2018

Mukava iltapäiväjutustelu lvi-asiantuntijan kanssa...


Olen aikaisemmin useinkin kirjoittanut, että mökkiläisiä pommitetaan melkein joka viikko kaikenlaisilla tarjouksilla. Milloin on kysymys katosta, ikkunoista, ovista, sähköstä, vesikalusteista/-putkista, jne. … Muun muassa vesiputkiin liittyvänä sain viime viikolla puhelinsoiton.
”Myyntitykki” kertoi alueella liikkuvan ”kartoittajan”. Pyysin häntä kertomaan asiasta vähän lähemmin. Hän kertoi.
Asiaan liittyvänä olemme jo yli kymmenen vuotta sitten pohdiskelleet vetävämme vesiputket pintaan lähinnä Ammattiopisto Lappian Kivikankaan talotekniikkaporukan kanssa.
Toistaiseksi se on jäänyt tekemättä. Sovimme em. myyntitykin kanssa, että heidän kartoittajansa tulee tiistaina 15.05.2018 klo 13 Haukkarin Kainuunkadulle. 

Tulee kuulemma pullapussin kanssa, joten aloitamme ilmeisesti asian selvittelyn kahvikupin ääressä.

Tänään tontinkulmalla ollessani näin mustan farmari-Mersun lipuvan talomme ohi. Päärakennukseen lisälle mentyäni ovikello soi hetimmiten.
Kotisi LVI-yrityksen asiantuntija Tuomas Oksa tuli neuvottelemaan vesiputkien pinta-asennuksista. Minulla oli päärakennuksemme pohjapiirrokopio hänelle annettavaksi.

Keittiössä pöydän ääressä Tuomas kertoi erittäin asiallisesti ja vakuuttavasti yrityksensä toimintafilosofian. Minä puolestani kerroin hänelle avoimesti meidän aikaisempia kokemuksia päärakennuksemme pienimuotoisista remonteista.

Kävimme läpi päärakennuksemme osalta uudet veiputkilinjaukset ja pohdiskelimme ulkovesipostin modernisointia ja uutta vesipostia rakennuksen päätyyn.

Tuomas laski saman tien mahdollisen urakan hinnan ja asennusajankohdan. Pyysin hänen vahvistavan tarjouksen sähköpostiini ja lupasin jutella asiasta vaimoni kanssa. Hän oli Tuomaksen käynnin aikana keskustassa asioilla.

Em. myntitykin maininta pullapussista ei ollut ilmeisesti saavuttanut Tuomasta - informaatiokatkos. Minäkin unohdin kahvittelun, kun Suomi-USA MM-ottelun ensimmäinen erä oli menossa. Näimme molemmat ensimmäisen erän Sebastian Ahon maalit - eräänlaisia onnenkantamoisia... 

lauantai 12. toukokuuta 2018

Maisemakuva, johon ei kyllästy...

Niin kuin viime viikolla kirjoitin, vaihdoin pöytätietokoneeni näytön taustakuvan.

Katselin tietokoneen muistissa olevia omia kuvia ja valitsin niistä Selkäsaaren pohjoisrannasta ottamani kuvan Sauvosaareen, sisäsatamaan. Kyseisen kuva voisi nimetä Myrskyn jälkeen. Maisemakuva, johon ei kyllästy...

Siinä on edessä hiljentynyt meri, jossa loivat laineet tulevat lännestä liplatellen yli hiukan matalassa rannassa osittain näkyvien kivien kohti ruohikkoista niemennokkaa.

Kojukallio vasemmalla, rannalla ns. entinen Koirapuisto tyhjänä, nyt siinä jo näkyisi uusia rivitaloja - hyvä niin.
Kaukana näkyvät Koivuharjun pari kerrostaloa, keskellä entinen Pohjolan Sanomien toimistorakennus - mikä lie sijoitusfirma sitä nykyään hallinnoi...
Keskellä näkyy Kemin kulttuurikeskuksen punainen silhuetti. Rannalla kerrostalot "kylpevät hohtavina" upeassa ilta-auringossa, sisäsataman Jalokivigalleria, rantamakasiinit, Meripuisto ja kaukana varjossa kaupungintalo. 
Siitä oikealle Kemin kirkko, entinen tyttölyseo ja Sauvosaaren urheilukentän korkeat valaisinpylväät, joilla on viime vuosina ollut vähän käyttöä...

Taivaalla on vielä myrskyn jälkeen uhkaavan näköisiä pilviä.

torstai 10. toukokuuta 2018

Mikä ihmeen Singapore?

Tämä on hyvä artikkeli.

Kaksi maailman ongelmajohtajaa tapaa kuulemma ensi kuussa Singaporessa. Kyllähän tuo nimi on jollakin tavalla tuttu mutta...

Kyllä on mitättömän oloinen maapläntti, ei ihme, että väestötiheys on rajunpuoleinen. Alue on suuruusluokaltaan jotakuinkin sellainen, jos Kemi keskipisteenä piirretään ympyrä, jossa ääripäät ovat Tornio ja Simo.
Toivottavasti poikien - Trumpin ja Kimin - neuvotteluissa syntyy myönteisiä tuloksia, jotta täällä Peämeren pohjukassakin saamme hengittää lähitulevaisuudessa vapaasti...

Pätkä Wikipediatekstiä:

Singapore

Singaporen tasavalta
Republic of Singapore (englanniksi)
新加坡共和国 (kiinaksi)
Republik Singapura (malaijiksi)
சிங்கப்பூர் குடியரசு (tamiliksi)
Singaporen lippuSingaporen vaakuna
lippuvaakuna

Singaporen sijainti

Valtiomuototasavalta

PresidenttiHalimah Yacob

PääministeriLee Hsien Loong

PääkaupunkiSingapore
1°17.583′N103°51.333′E

Muita kaupunkeja

Pinta-ala
– yhteensä718[1] km² (sijalla 190)
– josta sisävesiä10 km²

Väkiluku (2014)5 469 700[1] (sijalla 114)
– väestötiheys7 540 / km²
– väestönkasvu0,863[1] % (2010)

Viralliset kieletenglantimandariinikiinamalaiji ja tamili

ValuuttaSingaporen dollari (SGD)

BKT
– yhteensä318,8 miljardia USD (PPP)[1] (sijalla 45)
– per asukas60 500 USD

HDI (2014)0,912[2] (sijalla 11)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous0[1] %
– teollisuus26,6[1] %
– palvelut73,4[1] %

AikavyöhykeUTC+8
– kesäaikaei käytössä

Itsenäisyys
Malesiasta

9. elokuuta 1965[1]

LyhenneSG

– ajoneuvot:SGP
– lentokoneet:9V

Kansainvälinen
suuntanumero
+65

MottoMajulah Singapura
(malaiji: Eteenpäin, Singapore)

KansallislauluMajulah Singapura
Singapore (malaijiksi Singapurakiina: 新加坡; pinyinXīnjiāpōtamiliksi சிங்கப்பூர்Ciŋkappūr), viralliselta nimeltään Singaporen tasavalta (engl. Republic of Singapore; malaijksi: Republik Singapurakiina: 新加坡共和国; pinyinXīnjiāpō Gònghéguó; tamiliksi சிங்கப்பூர் குடியரசு, Ciŋkappūr Kudiyarasu), on kaupunkivaltio Kaakkois-Aasiassa. Singapore sijaitsee 137 kilometriä päiväntasaajalta pohjoiseen, Malakan niemimaan eteläkärjessä olevilla saarilla, joista merkittävin on sen pääsaari. Singaporesta pohjoiseen Johorensalmen toisella puolella on Malesian Johorin osavaltio, eteläpuolella Singaporensalmi erottaa maan Indonesialle kuuluvista Riausaarista.[3]
Singapore on yksi maailman tiheimmin asutuista kaupungeista; sen pääsaarella asuu yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin viidesosa on naapurimaista tulleita siirtotyöläisiä. Yli kolme neljäsosaa väestöstä on kiinalaisia, malaijeja on noin 15 % ja intialaisia noin 8 %.[4][3]
Singaporesta tuli Britannian siirtomaa vuonna 1819, ja vuonna 1867 se yhdistettiin Salmisiirtokunniksi. Toisessa maailmansodassa Japani miehitti Singaporen. Vuosina 1963–1965 Singapore kuului Malesiaan, mutta itsenäistyi siitä vuonna 1965 erimielisyyksien takia. Itsenäistymisensä jälkeen Singaporesta kehittyi Kaakkois-Aasian huomattavin satama- ja kauppapaikka. Maan talous perustuu kauppaan, jatkojalostusteollisuuteen ja pankkitoimintaan.[4]

tiistai 8. toukokuuta 2018

Testitulos...


Tein viime viikolla testin. Se oli muistaakseni Helsingin Sanomissa. En yleensä osallistu niihin, mutta jokin sai minut poikkeamaan totutuista käytännöistä. Testin mukaan olen konservatiivi.
Siinä ei ole mielestäni mitään hävettävää - kukaties paremminkin päinvastoin nykykohelluksessa...

NÄYTÄT OLEVAN KONSERVATIIVI

Sait pisteitä 332/500

Näiden viiden kysymyksen perusteella olet jonkin verran konservatiivisempi kuin suomalaiset keskimäärin.

Lähde: Taloustutkimus

Facebook-tekstini hetki sitten...

Hellyttävän häkellyttävä valokuva kertakaikkiaan - Pikku-Lauri.
Sisareni kysyi minulta taannoin, olenko nähnyt valokuvaa isästämme Lauri Pyyköstä Kemin asemalla pikkupoikana koulumatkalla...
En ollut nähnyt. Tänään hän toi sen nähtäväksi. Hän oli saanut sen serkultamme eli isän vanhemman sisaren Annan tyttäreltä Toinilta.
Valokuvan tekstissä lukee, että isämme on Kemin asemalla huhtikuun 9. p:nä 1918.
Hän on menossa Karjalahden (nykyisin Koivuharjun) kouluun 9-vuotiaana. Hän katselee selin kankainen koululaukku olkapääällä ja ilmeisesti kankainen lakki päässään Kemin aseman menoa.
Asemalta on valkoisia lähdössä etelään. Mielenkiintoinen valokuva, jossa on kymmeniä ihmisiä, pääosa kiväärein varustautuneita nuoriamiehiä.
Todettakoon, että isämme koulumatka oli yli 5 km, sillä hän asui tällä samalla paikalla, jossa työhuoneessani tätä tekstiä naputtelen.
Otatan valokuvausliikkeessä kuvasta itselleni ja pojillemme kopiot.

maanantai 7. toukokuuta 2018

Kesäautomme taas liikenteessä...

Kirjoitin hetki sitten Facebook-sivulleni: 
Kirjoitin viime viikolla, että otamme kesäautomme VW Doppel TD vm. 1989 LLA-175 liikennekäyttöön. 
Menin aamukahvien jälkeen netissä Trafin svuille ja homma on hoidettu. Lähes samalla istumalla varasin A-Katsastuksesta Karjalahdelle katsastusajan.
Vien vanhan palvelijan katsastukseen ylihuomenna keskiviikkona 09.05.2018 klo 09.30.
On mielenkiintoista nähdä, onko autoon talven lumihangessa oleminen poikinut korjauksen tarvetta - tuskin...
Enhän minä malttanut olla lähtemättä pienelle koeajolle. Ajelin Kemin keskustaan ja käväin tankkaamassa auton Hahtisaaren Nesteellä. Ajelin Karjalahdelle käväistäkseni Kemin K-Raudassa.
Sieltä lähtiessäni ja valo-ohjatusta risteyksestä tien yli Karjalhdelle ajaessani olisin saanut auton maalaukseen. Vasemmalla puolella rinnallani oli Volvo-farmariauto, jonka olisi pitänyt mielestäni kääntyä vasemmalle, mutta sehän kiilasikin röyhkeästi eteeni aika haipakkaa. No ainakin jarrut olivat Volkkarissa kunnossa ja kuskikin - minä - hereillä.
Pyörähdin elvistelemässä Wetterin pihalla ja lähdin kotimatkalle.
Valtakadun alapäässä olevan liikennympyrän jälkeen, TB:n kohdalla ohitseni suhahti Skoda-farmariauto, sen näin sittemmin kääntyvän ylös Peurasaareen suuntaan.
Miksi edellä mainituista kirjoitin? Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että kesäautomme aiheuttaa aggressiivista käyttäytymistä muutamissa autoilijoissa, vaikka ajelemme sillä mielestämme ihan normaalinopeuksia.
Monet tuntuvat ajattelevan: "Tuosta on kyllä päästävä ohi ja äkkiä!"

lauantai 5. toukokuuta 2018

Kiistelty Alkio...

Lähdin kuntapolittiikkan mukaan Kemissä vuonna 2000. Valitsin Keskustan ryhmän, vaikka poliittisen urakehitykseni kannalta minun olisi ollut "valtioviisasta" valita SKDL nykyinen Vasemmistoliitto nimenomaan Kemissä.
Miksi valitsin Keskustan? 
Siksi, että menin ajatuksissani yli yhden sukupolven eli isovanhempiini, jotka olivat maanviljelijöitä. Tosin heidän poliittista kantaansa en edes tiedä.

Valintaani vaikutti myös se, että asun/asumme tälläkin hetkellä paikalla, jossa isoisäni Aukusti Pyykkö viljeli maata 1800-1900-lukujen vaihteessa. Toisaalta myös se, että ostin/ostimme 1980-luvun alkupuolella Keminmaan Törmästä viimeisen maa-alueen äitini puolen perikunnalta. Maa-alue kuului isoisäni Pekka Sunnarin viljelyalueisiin. Suunnittelutin sinne Sunnarinkulman asuantoaluesuunnitelman. Kyseinen maa-alue on jo lähes 20 vuotta sitten myyty.

Valintaani vaikutti myös se, että olin lukenut voimakkaan artikkelin Santeri Alkiosta ja hänen ajatuksistaan...
En ole Suomen Keskusta rp:n jäsen. Olen maksanut vuosittain kannatusmaksua. Jäsenä olin aikanaan yhtenä vuonna eli sinä vuonna, kun Juha Sipiä valittiin puheenjohtajaksi Rovaniemellä. Olin paikalla kemiläisten porukassa. 
Olisin jopa päässyt televisiohaastatteluun, mutta kerroin haastattelijalle, Pirjo Auviselle olevani täysin noviisi näissä asioissa. Pyysin haastattelemaan politiikan konkareita.

Minulle tulee Suomenmaa-lehti. Viimeisessä lehdessä oli artikkeli Santeri Alkiosta otsikolla Kiistelty Alkio.
Artikkelissa pyydettiin Keskustan kansanedustajia kirjoittamaan kyltti, pienelle liitutaululle, mikä heidän mielestään on alkiolaisuuden ydin. Kirjoitan ne tässä ja nyt lehtiartikkelin järjestyksessä: ITSENSÄ KEHITTÄMINEN, JAKAMATON IHMISARVO, VÄLITTÄMINEN, KÖYHÄN ASIA, HEIKOMMISTA HUOLEHTIMINEN, EDISTYS&TASA-ARVO, HEIKOMMISTA HUOLENPITÄMINEN, KAIKKIEN HUOMIOONOTTAMINEN, IHMINEN JA  HÄNESSÄ OLEVAT MAHDOLLISUUDET, YRITTÄJYYTEEN VERKOTTUMINEN, IHMISYYDEN KEHITYSTARVE, KOKO SUOMI, HEIKOMMISTA PIDETTÄVÄ HUOLTA, HEIKOMMAN PUOLESTA, IHMINEN, YKSILÖN OMA VASTUU, SYDÄMEN SIVISTYS YHDENVARTAISUUS, HEIKKOJEN ASIA, IHMINEN, OIKEUDENMUKAISUUS, ITSEAUTTAMISEN KYKY, MAHDOLLISUUKSIEN TASA-ARVO, KOKO MAA ASUTTU, KAIKISTA HUOLEHTIMINEN ALUEIDEN TASAPAINO

Niinpä - on siinä kohtuullisen hyvä luettelo...

Insinöörien edunvalvojat riitelevät aattokorvauksista, ulosmarssi uhkaa...

Olen ollut Insinööriliiton toiminnassa mukana käytännössä 1970-luvun alusta alkaen ja vielä tälläkin hetkellä paikallisyhdistyksen hallituksessa vuoden 2019 loppuun. Vuosi 2019 on mielenkiintoinen, sillä Insinööriliitto täyttää 100 vuotta ja tapahtumia riittää pikin vuotta läpi Suomen...

Kuinka monta kertaa olen esittänyt, että oikeaa, todellista edunvalvontatyötä tekevällä liitolla pitää olla prosenttiperustainen, suoraveloitusjäsenmaksu ja että liiton toimiston henkilökunnan työehdot pitää olla asiallisessa, mallikelpoisessa/esimerkillisessä kunnossa. 
Varsinkin tuo prosenttipohjainen jäsenmaksu ei ole toistaiseksi niin sanotusti kolahtanut. Minulla on kuitenkin tunne, että senkin aika vielä koittaa. 
Miksi? Siksi, että se on oikeudenmukainen ja tuo nimenomaan nuorta insinöörikuntaa nykyistä paremmin jäseniksi liittoon.
Tuo työehtokysymys onkin asia erikseen. Arvelen asian etenevän nopeasti myönteiseen päätökseen.


Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Insinöörien edunvalvojat riitelevät aattokorvauksista, ulosmarssi uhkaa

   
Insinööriliiton neuvotteluohjaaja Petteri Oksa.
Insinööriliiton neuvotteluohjaaja Petteri Oksa. KUVA: JUSSI LEINONEN
Insinööriliiton henkilöstöyhdistys jätti työtaisteluvaroituksen valtakunnansovittelijalle
Akavalaisen Insinööriliiton johdon ja henkilöstön välinen kiista pyhäaattojen asiakaspalvelutyön korvaamisesta on kärjistymässä työtaisteluksi. Insinööriliiton henkilökunta uhkaa marssia ulos työpaikaltaan 18. toukokuuta, ellei työnantaja eli ammattiliiton johto suostu maksamaan yhdistyksen vaatimia korvauksia aattopäivien asiakaspalvelutyöstä.
Insinööriliiton henkilöstöyhdistys ILH:lla on ollut oma työehtosopimus viime vuoden alusta lähtien, ja sen voimassaolo päättyi tammikuun lopussa. Aattokorvauksista on neuvoteltu 22. tammikuuta alkaen, yli kolme kuukautta ilman tulosta.
Henkilöstöyhdistyksen hallitus aloitti työtaistelutoimet jo torstaina julistamalla toimistoon ylityökiellon ja rajoittamalla työmatkojen keston varsinaiselle työajalle.
Henkilöstön pääluottamusmies Juha Särkkä kertoi perjantaina, että työnantajan tahtotila on aattokorvausten poistaminen. Työnantajaa edustava Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa kertoi puolestaan, että työnantaja on tehnyt jo kaksi sovintotarjousta, jotka henkilöstö on hylännyt.
Neuvottelut jatkuvat viikonloppuna, vaikka ulosmarssi uhkaakin vasta kahden viikon kuluttua. Osapuolet kommentoivat tilannetta sovittelevasti.
"Enpä tiedä, riidelläänkö tässä. Jotkut pulmat ovat vaan vaikeampia kuin toiset", Särkkä sanoi.
"Ei tässä mistään katastrofista voi puhua", Oksa arvioi helatorstain, vapun ja juhannuksen aattojen korvausriitaa.