keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Lapin AMK satsaa insinöörien jatko- ja lisäkoulutuksiin...

Lapin AMKMukavia viestejä lähitulevaisuuteen...


Lapin AMK satsaa insinöörien jatko- ja lisäkoulutuksiin

Tiedote. Julkaistu: 14.03.2018, 07:00
Lapin AMK

Pohjoinen teollisuus kasvaa ja monipuolistuu. Lapin ammattikorkeakoulussa on tänä vuonna enemmän insinööreille suunnattuja lisä- ja jatko-opiskelumahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin. 
Insinööri- tai insinööri AMK-tutkinnon jälkeen voi opiskella joko ylemmän AMK–tutkinnon, osallistua muuntokoulutukseen tai hankkia lisäosaamista erikoistumiskoulutuksella.

Neljä vaihtoehtoa Insinööri YAMK-tutkintoon

Insinöörin ylempi AMK (YAMK) -tutkinto keskittyy johtamiseen, esimiestyöhön ja työelämän kehittämisen menetelmiin. Myös opinnäytetyö on luonteeltaan oman työnantajan tai muun organisaation toimintaa palveleva kehittämistyö.
YAMK-tutkinnot ovat ammattikorkeakouluissa suoritettavia maisteritutkintoja. Opiskelussa ja opetuksessa hyödynnetään uusimpia verkkopedagogisia välineitä ja -ohjausta, minkä vuoksi opiskelu ei ole samaan tapaan ajasta ja paikasta riippuvaista kuin saliluentojen varaan rakennettu yliopisto-opiskelu. Opiskelupaikan voi valita itse, kunhan tietokone ja verkkoyhteydet ovat kunnossa. Tutkinto suoritetaankin usein työn ohessa.
Lähiopetusta on kaksi tai kolme arkipäivää kuukaudessa. Lähipäivien lisäksi opiskelussa käytetään erilaisia verkkoympäristöjä (mm. GAFE, Moodle), joissa opiskelua ohjataan aktiivisesti.
Opintoihin voi hakeutua, kun on tehnyt insinööritutkinnon jälkeen alan töitä vähintään kolmen vuoden ajan. Haku on avoinna 14.−28.3.2018 osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeet järjestetään toukokuussa ja opiskelijavalinnan tulokset ovat selvillä 28.6. mennessä.
Insinööri YAMK-tutkinnon laajuus on 60. Kokopäiväisesti opiskellen opinnot kestävät vuodesta kahteen vuoteen. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jossa huomioidaan työ- ja elämäntilanne.
Vain insinööreille tarkoitettuja YAMK-koulutuksia on Lapin ammattikorkeakoulussa kaksi:
  1. Teollisuuden verkostojohtaminen. Lähiopetus järjestetään Kemissä. Tähtäimessä ovat organisaation toiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen: verkottumisosaamista, kiertotalouden liiketoimintamahdollisuudet, resurssiosaaminen, kestävä liiketoiminta ja yrittäjämäinen toimintatapa.
  2. Teknologiaosaamisen johtaminen. Lähiopetus järjestetään Rovaniemellä. Tähtäimessä kasvu ja muutosvalmiudet: johtamisen asiantuntijuus, tietojohtaminen, tuotekehitystoimintojen kehittäminen, teknologisen, osaamisen tarpeen arvioinnit ja innovaatioprosessien johtaminen.
Lisäksi insinööri AMK-tutkinnolla voi hakea tekemään ylempää tutkintoa kahdessa muussakin koulutusohjelmassa
  1. Luonnonvarojen älykäs johtaminen. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti agrologeille ja metsätalousinsinööreille, mutta voi soveltua myös metsäsektorilla työskenteleville muille insinööreille. Lähiopetus järjestetään Rovaniemellä.
  2. Digiajan palvelujohtaminen on monialainen ja kokonaan virtuaalinen YAMK-koulutusohjelma. Koulutuksessa keskitytään verkostoituvan palvelutalouden ja hajautettujen työympäristöjen johtamiseen ja työelämän kehittämiseen.
YAMK-Opiskelu on maksutonta.

Muuntokoulutukset insinööreille

Muuntokoulutusten ideana on suuntautua uudelleen. Lapin ammattikorkeakoulussa käynnistyy ensi syksynä kaksi muuntokoulutusta:
  1. Kaivosalan muuntokoulutus
  2. Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus
Myös muuntokoulutuksissa opetus ja opiskelu on suunniteltu sitä silmällä pitäen, että osallistujat ovat työssäkäyviä. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta aikaisemmista opinnoista ja työhistoriasta riippuen.
Opiskelu muuntokoulutuksissa on maksutonta.

Erikoistumiskoulutus

Lapin ammattikorkeakoulu käynnistää yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa ensi syksynä uuden Biotalouden erikoistumiskoulutuksen.
Biotalousala on kovassa kasvussa ja sen kehittymiseksi tarvitaan asiantuntijoita ja yrittäjiä, jotka hal­litsevat sekä biomassojen käyttö-, jalostus-, liiketoiminta- ja vientimahdollisuudet.
Opintojen laajuus on 30 opintopistettä ja ne voidaan suorittaa työn ohessa. Opiskelumaksu on 900 euroa.

Lyhytkoulutukset

Lyhytkursseja tarjotaan sekä Avoimen AMKin opintoina että osana ammattikorkeakoulun yrityksille ja muille yhteisöille luomaa henkilöstökoulutustarjontaa. Lyhytkoulutukset ovat aina maksullisia, joskin varsin kohtuuhintaisia.

Linkit

YAMK-koulutukset Lapin ammattikorkeakoulussa
Kaivosalan muuntokoulutus
Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus
Biotalouden erikoistumiskoulutus
Opiskelu Avoimessa AMKissa
Henkilöstökoulutukset teollisuuden ja luonnonvara-alojen tarpeisiin

Lapin ammattikorkeakoulu on Euroopan unionin pohjoisin ammattikorkeakoulu. Sijainti on meille mahdollisuus erikoistua: vahvuutemme on arktinen olosuhdeosaaminen. Hyödynnämme pohjoisen tarjoamia rajattomia mahdollisuuksia niin opetuksessa kuin TKI-toiminnassammekin. Toimipaikkamme sijaitsevat Kemissä, Rovaniemellä ja Torniossa.
TwitterFacebookLinkedInPinterestAddthis
Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mikäli haluat muuttaa tai peruuttaa tilauksesi, klikkaa tästä
Tiedotejakelu on ePressi.comin palvelu. Tiedotteet lähetetään ePressi.comin toimittaja- ja toimitusrekisterille sekä tiedotteen julkaisijan sidosryhmärekisterille. Rekisteriseloste

tiistai 13. maaliskuuta 2018

Tämän päivän Facebook-tekstini...

Että mitäkö mietin? Kävipä mielessä katsottuani videopätkän näiltä sivuilta Tsekin Prahasta, että oltiihan siellä mekin.
Tosiaan kävin vaimoni kanssa1990-luvun loppupuolella Prahassa, olimme siellä pari kesäistä viikkoa asuen noin 10 km päässä keskustasta. Ihan mukava matka, vaikka viikon päästä jo tuntui, että voisi lähteä jo kotiin.
Kävimme mm. Prahan pohjoispuolella olevassa vanhassa paperitehtaassa, Prahan keskustassa olevassa Koh-i-Noorin pääkonttorissa, Prahan linnassa, Reduta-jazz-kubilla, Jawa-museossa, jne. ...
Viimeksi mainitusta ostin julisteen, jossa oli siihen saakka valmistettujen Jawa-moottootipyörien kaikki mallit. Muistaakseni annoin sen vanhimmalle pojalleni Tommille, mahtaako juliste olla vielä tallessa?
Mielenkiintoisin ostokseni oli kamelinkarvatakki, irtotakki. Vaimoni alan asiantuntijana piti hintaa erittäin edullisena. Paikka, josta sen ostimme oli enemmän kuin kuin epäilyttävä, sillä oli selkeä korrelaation takin hintaan.
Upea takki, jota olen muutaman kerran pitänyt päälläni. Sitä on aina "puhuteltu"...
Matkalta toimme myös jalopuisen pukutelineen, se taitaa olla tällä hetkellä Pikkupuolella varastossa.
Kaiken kaikkiaan mukava matka, jota voisi muistella pitempäänkin.

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Tämän päivän Facebook-tekstini...

Olipa mukava aamutapaaminen murheellisen asian merkeissä.
Kemin OP Kiinteistökeskuksen "hovikuvaaja" Mikko Hiukka kävi tänään maanantaina klo 08.30-09.30 välisenä aikana ottamassa myyntikuvia edesmenneen veljeni rivitaloasunnosta Kalkkinokalla.
Kuvausprosessin aikana keskustelimme niitä näitä, saattaapa olla, että sain samalla uuden Blogi- ja Facebook-sivuseuraajan - mene ja tiedä...
Iltapäivällä klo 13.00-14.15 oli vuorossa Kiinteistö- ja Taloexpertin Ari Nevalan suorittama huoneiston kuntotarkastus.
Paikan päällä oli mukava seurata asiantuntijan työskentelyä ja asuntoon liittyviä kommentteja.

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Perinnönjaossa lähiomaisten henkilösuhteet punnitaan...

Perinnönjaossa lähiomaisten henkilösuhteet punnitaan, näin se varmaan käytännössä on jokaisessa perikunnassa...

Lähiomaisen kuoleman jälkeen on jäljelle jääville työtä vaikka muille jakaa, se on meillä kaikilla pääsääntöisesti jossakin vaiheessa edessä. Ne työt on vaan tehtävä, siitä ei ole kahta sanaa.
Yhtenä mielenkiintoisimmista osa-alueista on varmaan vainajan maallisen/materiaalisen omaisuuden jakaminen, kalkkiviivoilla perunkirjoitus ja sitä seuraava perinnönjako. Mikäli vainaja on aikanaan eläessään "täysissä sielun ja ruumiiin voimissa" tehnyt todistettavan jälkisäädöksen, testamentin, asia on yleensä yksiselitteinen ja helpottaa tilannetta.

Jo em. kalkkiviivavaihetta ennen yleensä tapahtuu paljon, varsinkin tapauksissa, jossa esim. vainajan asuinkiinteistö menee myyntiin. Jo myyntikuntoon saattamisessa vuosikymmenien saatossa kertynyttä tavaraa on pakko alkaa "hävittää". Hävitys tarkoittaa käytännössä keskenään jakamista, kirpputorikuviota=myymistä, muuta kierrättämistä, jäteastiakuvioita, jne. ...

Ennen tätä vaihetta usein iäkkäät lähiomaiset esittävät näkemyksenään: "Minä en tarvitse mitään, minulla on kaikkea jo omat nurkat täynnä!" mutta...

Tilanne saattaa saada uuden käänteen, kun kokoonnutaan fyysisesti paikan päälle tutkimaan tavarapaljouden hävittämisen marssijärjestystä. Silmiin saattaa osua mielenkiintoisia esineitä, joilla on - yleensä myönteisiä muistoarvoja - edesmenneeseen.

"Tämän minä voin ottaa, sillä ... ." tulee spontaanisti esiin.

Itse olen sisareni ja lastemme kanssa juuri tässä vaiheessa menossa. Ainakin toistaiseksi olemme puheväleissä...







perjantai 9. maaliskuuta 2018

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 82...


Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Tuo Meri-Lapin kuntien taannoinen päätös Yhteisyrityskumppanikilpailutuksen mukaisen yhteisyrityksen perustamisesta velloo niin voimakkaasti mediassa, että minulla on tällä hetkellä tässä tekstisarjassani käsijarru päällä. Yritän päästä taas liikkeelle, aikaa onneksi on riittämiin...
_______________________________________________________________________

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2006 toinen kokous 2/2006 16.02.2006 klo 15.00-18.15 pidettiin Kemin seurakuntakeskuksessa.

Esityslistalla oli mm. seuraavaa:

Taloussuunnitelma 2006-2009 ja talousarvio 2006 sekä toiminnaliset tavoitteet tulosyksikkötasolla


Vuoden 2005 toiminnan ja taloude toteutuminen

Avosairaalan ambulanssin uusimistarve

Aloite omaishoidontuesta/Kemin kaupungin omaishoitajat

Kehitysvammaistuki 77 Kemi ry kannanotto palvelukti Apilaa koskevista muutoksista

Sosiaali- tarveyspalvelujen johtoryhmän (KEHRÄ) jäsenet

Mini-inventario-hankkeeseen osallistuminen

Terve Lappi-hankkeeseen osallistuminen

TERVE-SOS 2006 koulutus- ja messutapahtumaan osallistuminen

Seudulliseen henkilöstöpankkiin osallistuminen/SOTENNE-projekti

Länsi-Pohjan sateenkaari-erityispalvelujen turvaaminen yhteistyössä-hanke
_________________________________________________________________

Toisaalta valtakunnantasolla > eduskunnassa alkaa nykyhallituksen ja opposition vääntö/päätökset sotesta ja siihen liittyvästä valinnanvapausasiasta ja maakuntauudistuksesta. Näyttää siltä, että hallituspuolueissakin ns. aisan yli potkijoita löytyy - ainakin yksi populistinen julki-ilmoittautunut. 

Taidanpa vetää käsijarrun entistä tiukemmin tämän artikkelisarjan osalta päälle ja odottaa lähitulemaa.

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

torstai 8. maaliskuuta 2018

Kävin Kemin Selkäsaaressa tänään kalakaverini kanssa...

Kävin edellisen kerran Selkäsaaressa sunnuntaina 14.01.2018. Käväisin tänään iltapäivällä  Kemin Selkäsaaressa kalakaverini kanssa.
Alkumatka sisäsatamasta sujui tehtyjä latuja pitkin, jonka jälkeen oikaisimme moottorikelkkauria pitkin saaren pohjoisrantaan. Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä...

Rantaan tultuamme otin sukset jalasta, kalakaverini jatkoi rinteeseen haarakäyntiä. Nousua helpotti hiukan moottorikelkan jäljet. 
Jäällä oli ketunjälkiä, mökin ympäristössä jäniksen ja ilmeisesti hirvivasan jälkiä.

Joimme mökillä murukahvit ja teimme vähän lumitöitä. Lähestulkoon puolet pihaterassin lumista lapioitiin sivuun. Itäterassiin emme kajonneet...

Katselimme samalla mahdollisesti alkukesästä kaadettavia puita. Ainakin yksi kuusi ja yksi koivu muuttuvat polttopuumuotoon.
Tulimme takaisin samaa reittiä. Muutama moottorikelkkailija ja hiihtäjä oli liikkeellä. Ihan mukava pikakäynti...


tiistai 6. maaliskuuta 2018

Ahtium eli entinen Talvivaara hakeutuu konkurssiin - se on sitten siinä...

Kirjoitin aikanaan aika monta tekstiä kommentoiden tapaus Talvivaaraa. Jälkipeli on aina viisastelua, mutta mielestäni Suomen valtion mukaantulo oli myöhäissyntyistä ja riittämätöntä.

Väitän, että silloinen elinkeinoministeri, nykyinen Helsingin pormesteri Jan Vapaavuori on pääsyyllinen Talvivaaran kohtaloon. Hänen olisi pitänyt ottaa huomattavasti aktiivisempi ja tukevampi ote Talvivaarasta...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ahtium eli entinen Talvivaara hakeutuu konkurssiin: osakkeisiin sijoittaneet menettivät rahansa – katso kovan onnen kaivoksen käänteet

Yrityssaneeraus auttoi velkojen hoitamisessa, mutta yhtiö ei onnistunut hankkimaan uutta rahoitusta.
Konkurssi

Terrafamen kaivosalueen kyltti.
Pasi Peiponen / Yle

Ahtium Oyj hakeutuu konkurssiin, yhtiö kertoo tiedotteessa. Sen mukaan kassavirta ei riitä kattamaan kuluja eikä uutta rahoitusta ole saatu hankittua.
Pörssiyhtiö Ahtium on entinen Talvivaaran kaivosyhtiö. Käytännössä konkurssi tarkoittaa sitä, että yhtiön osakkeisiin sijoittaneet menettävät rahansa.
Hallituksen puheenjohtaja Tapani Järvisen mukaan uusien liiketoimintojen löytämiseksi ja kehittämiseksi on "kaikki kivet käännetty".
– Tärkeimpänä yhtiön hallituksen ja johdon toiminnan ohjenuorana on koko ajan ollut yhtiön ja sen osakkeenomistajien sekä velkojien edun ajaminen, hän toteaa tiedotteessa.
Ahtiumilla on yhteensä yli 80 000 omistajaa, joista enemmistö on piensijoittajia. Suurin omistaja on valtion sijoitusyhtiö Solidium reilun seitsemän prosentin osakeosuudella.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö pääsi kesäkuussa yrityssaneerauksen myötä pääosasta veloistaan. Marraskuussa nimi vaihdettiin Ahtiumiksi.
Uutta liiketoimintaa on yritetty etsiä muun muassa lehmänlannan ravinteiden kierrätyksestä ja energiantuotannosta. Ahtium kertoi viime viikolla, että lähipäivät ovat ratkaisevia yhtiön tulevaisuuden kannalta.
Kaupankäynti Talvivaaran osakkeella päättyi Helsingin pörssissä loppuvuonna 2014. Kaivostoimintaa Sotkamossa pyörittää nykyisin valtion omistama Terrafame.

Kovan onnen kaivos

Lähteet: STT, YLE UUTISET

Posti toi minulle upean albumin...

Posti toi minulle upean albumin eilen. Albumin, jota Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - kautta tutuksi tullut ammattikuvataiteilija, ystäväni, "pohjoinen veljeni" Anatoly Sergienko oli jo ehtinyt Facebook-sivulla perään kysellä.
Anatoly - niin kuin olen aiemmin kirjoittanutkin - asuu Luoteis-Venäjällä Barentisin meren rannalla Severomorskissa. Hänellä on taidegalleria Murmanskissa.

Tosiaan tuo albumi, oikeastaan tasokas kirja on painettu vuonna 2016, Anatolyn täyttäessä 70-vuotta. Albumissa on kerrottu ja kuvattu Anatolyn monipuolinen ja laaja taideosaaminen. Hän piti mm. silloin suuren taidenäyttelyn Murmanskin taidemuseossa...

Testaanpa tässä samalla sosiaalisen median toimivuutta. 

Lähetin muutama viikko sitten Kemin uudelle kirkkoherralle Tuomas Töllille sähköpostiviestin, jossa kerroin kuvataideyhteistyöstäni Severomorskiin ja Murmanskiin ajatuksena tulla esittelemään mm. Anatoly Sergienkon uskonnollisaiheista tuotantoa.
Tuomas oli silloin kiireinen ja pyysi muistuttamaan asiasta. Tässäpä se muistutus tulee...

Niin - Severomorskissa minulla on toinenkin "pohjoinen veli" - myös kuvataitelija, Anatolyn hyvä ystävä, Ivan Voron.





maanantai 5. maaliskuuta 2018

”Sitten meidän tulisi noudattaa kaikkia lakeja, eikä se olisi mukavaa” - vai niin...

Hmmmmm - vai niin - että lahjukset sujuvoittavat arkea...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Lahjukset sujuvoittavat arkea Pietarissa, eikä korruptionvastainen taistelu ole kaikkien mieleen – ”Sitten meidän tulisi noudattaa kaikkia lakeja, eikä se olisi mukavaa”, sanoo kirjastonhoitaja

Ainakin kolmannes pietarilaisista turvautuu joskus lahjuksiin. Niiden avulla ratkotaan erilaisia arjen ongelmia. Korruptionvastainen taistelu ei ole juuri tehonnut.



Pietarin valtion yliopiston julkaisemaa korruptiotutkimusta olivat tekemässä dosentti Sergei Savin ja maisteriopiskelija Jekaterina Kovtun.
PIETARI

LAHJUSTEN maksaminen auttaa välttämään erilaisia arkipäivän hankaluuksia ja jouduttaa asioiden hoitamista. Näin ajattelee arjen korruptiosta pietarilainen kirjastonhoitaja Anton. Hän lahjoi poliisin ensimmäisen kerran 18-vuotiaana.

”Opiskelin yliopistossa ensimmäisellä vuosikurssilla. Ryyppäsimme kaverini kanssa kovasti ja poliisi nouti meidät säilöön. Maksoimme molemmat poliisille kaksisataa ruplaa ja meidät päästettiin lähtemään”, Anton muistelee pietarilaisessa lounasravintolassa.

Nykyään lahjuksia tulee maksettua useimmiten ratin takaa ja vähintään kerran vuodessa – joskus useammin, joskus harvemmin.

Viimeksi kävi niin, että Anton ohitti tielle pysähtyneen hälytysajoneuvon sääntöjen vastaisesti. Poliisi pysäytti hänet, mutta pitkän keskustelun ja kahdentuhannen ruplan eli noin 30 euron lahjuksen jälkeen Anton päästettiin jatkamaan matkaa.

Hän ei pidä arjen korruptiota ongelmana.

”En haluaisi asiaan muutosta, koska sitten meidän tulisi noudattaa kaikkia lakeja, eikä se olisi mukavaa. Esimerkiksi tieliikenteen säännöt – en haluaisi, että minulta viedään ajokortti. Minusta olisi epämukavaa, jos voisin ratkaista ongelman vain virallista tietä. Pitäisi hankkia joku asiakirja tai mennä johonkin tarkastukseen”, Anton sanoo.

ARKIPÄIVÄN korruptio on juurtunut syvälle venäläiseen yhteiskuntaan, eikä Anton ole ajatustensa kanssa yksin. Pietarilaisista peräti kolmannes turvautuu lahjuksiin ratkoessaan erilaisia arkielämän ongelmia. Tämä käy ilmi Pietarin valtionyliopiston tammikuussa julkaisemasta tutkimuksesta.

Todellisuudessa luku on vielä suurempi.

”Korruptio on piilossa oleva ilmiö, joten sen avoimesti myöntäviä ihmisiä on tietysti vähemmän kuin mikä on todellinen tilanne”, huomauttaa tutkimusryhmään kuulunut sosiologian dosentti Sergei Savin Pietarin valtionyliopistosta.

Savinin mukaan arjen korruptio kietoutuu kaikenlaiseen ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Siinä ei ole kyse suurista lainrikkomuksista, vaan arjen sujuvoittamisesta.

”Halutaan, että lapsi pääsisi laadukkaaseen päiväkotiin, joka on lähellä kotia. Tieliikenteessä mietitään, menettääkö ajokortti vuodeksi vai neuvotellako virkavallan kanssa. Paperiasiat voivat venyä, joten lahjus antaa mahdollisuuden nopeuttaa prosessia”, Savin kuvailee tyypillisiä tilanteita.

AJANKOHTAINEN arjen ongelma on lumisten katujen kunnossapito. Savinin tuttava on ratkaissut asian lahjomalla talonmiehen, jotta tämä puhdistaisi lumet hänen autonsa ympäriltä.

”Noin 50–100 lisäruplalla he tekevät työnsä laadukkaammin ja nopeammin. Lahjukset kannustavat sillä tavalla”, Savin selittää.

Yleensä arkikorruption lahjussummat liikkuvat Savinin mukaan tuhannen ja viidentuhannen ruplan eli suunnilleen 15–70 euron välillä. Pietarissa keskipalkka on noin 770 euroa, joten lahjuksilla voitelu lohkaisee siitä merkittävän summan.

Lahjontatapauksista 60 prosenttia on Savinin mukaan sellaisia, joissa virkamies tai muu taho antaa ymmärtää, että asioinnin nopeuttamiseksi kannattaisi maksaa ylimääräistä.

Kansalainen ehdottaa itse lahjusta 40 prosentissa tapauksista. Tarkoituksena on varmistaa nopeampi palvelu ja toivottu lopputulos. Varmimmin lahjukseen tarttuu tieliikennepoliisi tai muu järjestysvallan edustaja.

KYMMENEN viime vuoden aikana Venäjällä on säädetty lukuisia uusia lakeja, joilla yritetään kitkeä korruptiota sekä valtion että alueiden tasolla.

Savinin mielestä vallanpitäjien korruptionvastainen taistelu on osin näytösluontoista. Ainakin lakien yhteiskunnallinen vaikutus on jäänyt toistaiseksi ohueksi.

Hän arvioi, että arjen korruptio on Venäjällä kuluneen vuoden aikana hieman vähentynyt, mutta kokonaisuudessaan Venäjä on entistä korruptoituneempi. Taloudessa korruptio on lisääntynyt ja lahjusten määrä kasvanut.

ARKIKORRUPTIOTA ovat hillinneet erilaiset virallisesti maksulliset palvelut. Kun aiemmin vaikka viisumin hankkimista joudutettiin lahjuksella, niin nyt sen voi saada nopeasti maksullisesta viisumipalvelukeskuksesta.

Myös paperiasioiden keskittäminen monitoimikeskuksiin on hieman keventänyt asiointia.

”Yhden ikkunan teknologia on vähentänyt korruptiota kunnallishallinnossa, jossa käsitellään asiakirjoja”, Savin esittelee.

NÄKYVIMMIN korruptiota on yrittänyt kitkeä oppositio, jonka järjestämissä mielenosoituksissa on marssinut erityisen paljon nuoria. Yliopiston tutkimuksessakin kävi ilmi, että juuri nuoret suhtautuvat korruptioon kaikkein kielteisemmin.

”Yksi syy on se, että he eivät ole vielä törmänneet korruptioon. Heille on normi olla antamatta lahjuksia”, tutkimusryhmään kuuluva maisteriopiskelija Jekaterina Kovtun sanoo.

Savin pitää nykynuoria yhteiskunnallisesti aktiivisempina kuin vanhempia sukupolvia. Myös matkailu ja kulttuurivaihto lännessä vaikuttavat ajatteluun.

”Jos sama kehitys jatkuu, muuttuu koko yhteiskunta vähitellen”, hän uskoo.

TOISTAISEKSI lahjukset kuuluvat edelleen arjen selviytymiskeinoihin. Tutkijat tuntevat aiheensa omakohtaisesti. Molemmilla on ollut perheessä tilanne, jossa terveydenhuoltohenkilökuntaa on tullut ”kiitettyä” lahjuksella.

”Sairaanhoitajat antavat enemmän huomiota ja käyvät useammin. Lääkäri keskustee potilaan kanssa enemmän. Pääsee parempaan huoneeseen, jossa muut potilaat ovat lähempänä omaa sosiaaliluokkaa”, Savin luettelee.

”On tilanteita, joissa ihminen valitsee korruption. Läheisten terveyden tai lasten eteen kuka tahansa tekisi mitä tahansa auttaakseen”, Kovtun uskoo.

Pietarin valtionyliopiston sosiologien ja oikeustieteilijöiden lokakuussa tekemään puhelinkyselyyn korruptiosta vastasi 1 100 pietarilaista.

Fakta

Korruptoituneimmat tahot pietarilaisten mielestä


1. Järjestysvalta, kuten poliisi

2. Valtionhallinto

3. Kunnallishallinto

4. Valtionlaitosten valvojat ja tarkastajat

5. Terveydenhuolto

6. Koulutuslaitokset

7. Asumiseen liittyvät palvelut, kuten sähkö, vesi ja kunnossapito.

Lähde: Pietarin valtionyliopisto