Olemme runsaan kolmen vuoden ajan seuranneet monisairaan ja lievän aivoinfarktin kokeneen henkilön elämää yhä tiiviimmin.
Aivoinfarkti jätti muistipuolelle aluksi lieviä häiriöitä ja näkökenttään ongelmia. Viimeksi mainittu merkitsi ajokortin menetystä. Varsinkin lähimuisti alkoi teettää yhä suurempia vaikeuksia. Tällä hetkellä se on aika lailla olematon...
Länsi-Pohjan Keskussairaala, Sauvosaaren sairaala ja Purola ovat olleet viime aikoina tuttuja visiittikohteita. Henkilö tarvitsee nykyisin ympärivuorokautista huolenpitoa, sitä onneksi on saatavilla.
Olen ollut Kemin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisena jäsenenä takavuosina ja viimeksi kahden valtuustokauden aikana varajäsenenä - muun muassa tällä hetkellä.
Olen istunut kymmenissä kokouksissa, kuunnellut kymmeniä virkamisesityksiä sosiaali- ja terveyssektorilta, lukenut/tutustunut satoihin kokouspöytäkirjapykäliin, esityksiin, päätöksiin, jne. , yrittänyt orientoitua aidosti asioihin - teoriassa.
Kyllä on avoimesti ja rehellisesti pakko todeta, että asiat näyttävät aivan toisilta, kun ne iäkkään, monisairaan ihmisen muodossa tulevat niin sanotusti iholle konkreettisesti - käytännössä.
Omien havaintojeni mukaan olen vakuuttunut, että hoivaprosessit Kemissä toimivat. Tosin aina niitä hoitavia käsipareja saa olla lisääkin ja luonnollisesti omaisten/lähimmäisten tukea.
Toisaalta hoivaa tarvitsevien on ymmärrettävä ottaa yhteiskunnan/eri palveluntarjoajien palveluja vastaan, vaikka niistä joutuu vähän itsekin maksamaankin...
sunnuntai 28. tammikuuta 2018
lauantai 27. tammikuuta 2018
Ruotsin Pajalan Kaunisvaara, Suomen Kolarin Hannukainen, jne. ...
Hmmmmm - vai niin - mielenkiintoista nähdä, lähtevätkö tuikitarpeelliset kaivoshankkeet liikkeelle. Ken elää, hän näkee...
Suora nettilainaus Lapin Kansa-lehdestä hiukan tuunattuna:
Suora nettilainaus Lapin Kansa-lehdestä hiukan tuunattuna:
Hannukaisen uusi pomo Jaana Koivumaa tuntee synnyinkuntansa ja toivoo, että vastakkainasettelu kaivoksesta jätettäisiin Kolarissa sivuun
Kolarin Hannukaisen kaivoksen uudelleen avaamista on alkanut johtaa kolarilaislähtöisen Jaana Koivumaa. Hän on aloittanut Hannukainen Miningin hankejohtajana tammikuun puolessa välissä. Ympäristöasioiden parissa pitkään työskennellyt nainen on innoissaan uudesta työstään.
Hän lähti aikanaan maailmalle Koivumaan kylästä ja palaa nyt juurilleen kaivoksen ansiosta ehkä loppuiäkseen. Sinne häntä vetävät kiinnostavan työn lisäksi omat vanhemmat sekä hiihto- että suunnistusharrastus. Myös hänen aviomiehensä on innokas hiihtäjä.
–Asun tällä hetkellä Torniossa ja mies Oulussa, mutta meillä tarkoitus on muuttaa Kolariin, kun kaivoshanke etenee.
Koivumaa tuli Hannukainen Miningin palvelukseen Sotkamosta Terraframelta, jossa hän työskenteli ympäristövaikutusten arviointi- ja lupakoordinaattorina. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa Ramboll Finland Oy.ssä, WSP Groupilla ja Envitop Oy:ssä. Rambollin työrupeaman aikana Koivumaa oli mukana suunnittelemassa Hannukaisen kaivosta.
–Minulla on pitkä kokemus erilaisista ympäristöalan suunnittelu- ja projektitehtävistä Suomessa. Hannukaisen kaivos on ennestään tuttu.
Uusia työntekijöitä
Hannukainen Mining Oy on palkannut Koivumaan lisäksi muitakin henkilöitä, jotka tekevät työtä kaivoksen eteen. Kaivoksen toimisto sijaitsee Tornion Ala-Raumolla. Työryhmään kuuluu nyt seitsemän henkilöä, joista kaksi työskentelee myös emoyhtiö Tapojärven puolella. Päägeologi Jouko Pakarinen jää jonkin ajan päästä eläkkeelle ja Koivumaa astuu hänen saappaisiinsa johdossa.
–Ajatuksena on, että saamme tehtyä kaivoksen rakentamispäätöksen kahden vuoden päästä vuosien 2019-2020 vaihteessa ja kaksi vuotta sen jälkeen pääsisimme aloittamaan tuotannon.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -menettely on jo vahvistettu. Päätös ympäristölupahakemuksesta on yhä tekeillä viranomaisilla. Myönteisen kaivospiiripäätöksen yhtiö sai viime vuoden syyskuussa. Kaivosalueella on voimassa oleva maakuntakaava. Osayleiskaava ja kaksi asemakaavaa ovat työn alla. Lisäksi kaivokselle pitää tehdä lopulliset taloudelliset selvitykset ja hakea rakentamisluvat.
Rinta rinnan
Ylläksen matkailuväki ei ole ollut mielissään kaivoksesta. Paikkakunnalle on perustettu myös Ylläs ilman kaivoksia -liike. Koivumaa uskoo, että yhtiö pärjää matkailun ja poronhoidon kanssa rinta rinnan.
–Toivon hyvää rinnakkaiseloa, jollaisesta on jo hyviä esimerkkejä Suomessa. Toivoin myös, että vastakkainasettelu jätettäisiin sivuun ja keskityttäisiin elinkeinojen vahvistamiseen kunnassa.
Hän vakuuttaa, että ympäristöasiat otetaan hyvin huomioon.
Hannukaisessa louhittaisiin malmia kuusi miljoonaa tonnia vuodessa. Louhittavasta malmista rikastetaan rauta- ja kupari-kultarikastetta. Kaivoksen laskettu pyörimisaika on noin kaksikymmentä vuotta.
Hanke sisältää aluksi kaivostoiminnan uudelleen aloittamisen Hannukaisen avolouhoksella ja myöhemmin louhintaa myös Kuervitikon avolouhoksella sekä rikastamon rakentamisen Rautuvaaraan.
KUKA
Jaana Koivumaa
Aloitti juuri hankejohtajana Hannukainen Mining Oy:ssä, joka on perheyhtiö Tapojärvi Oy:n tytäryhtiö.
Hän johtaa Kolarin Hannukaisen kaivoksen uudelleen avaamista.
53-vuotias diplomi-insinööri on kotoisin Kolarista ja asuu nyt Torniossa. Hankkeen edetessä hän aikoo muuttaa takaisin Kolariin aviomiehensä kanssa.
Harrastuksia ovat hiihto ja suunnistus.
Kotoisin Koivumaan kylästä.
Vanhemmat asuvat edelleen Kolarissa.
Kolme aikuista lasta ovat muuttaneet kotoa jo maailmalle.
Työskennellyt pitkään ympäristöasioiden parissa.
Ennen nykyistä toimeaan työskenteli Sotkamossa Terraframella ympäristövaikutusten arviointi- ja lupakoordinaattorina.
Turkki ja Yhdysvallat ajautuivat juupas eipäs -väittelyyn presidenttien puhelusta...
Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Erimielisyydet presidenttien keskustelun sisällöstä ovat outoja.
Todennäköisesti puhelut on nauhoitettu ja luotettavasti tarkistettavissa. Mahdollisesti ne ovat kohtapuolin luettavissa...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Turkki ja Yhdysvallat ajautuivat juupas eipäs -väittelyyn presidenttien puhelusta
Valkoinen talo ja Turkin presidentin kanslia ovat erimielisiä presidenttien keskiviikkoisesta puhelinkeskustelusta.
Turkin ja Yhdysvaltain välille syntyneessä erikoisessa kiistassa Turkki on oikonut Valkoisen talon versiota presidentti Donald Trumpin ja Turkin johtajan Recep Tayyip Erdoğanin puhelinkeskustelusta.
Valkoisen talon versio on tämä: Presidentti Trump esitti huolensa siitä, että Turkin hyökkäys Afrinin kurdialueelle Pohjois-Syyriassa uhkaa Isisin vastaista taistelua.
Presidentti Trumpin kerrotaan kehottaneen Turkkia välttämään siviiliuhreja. Presidentti Trumpin kerrotaan myös kehottaneen Turkkia välttämään siviiliuhreja ja rajoittamaan sotilastoimiaan. Lisäksi Trump neuvoi Turkkia varmistamaan, että turkkilaisjoukkojen ja Syyriassa olevien amerikkalaissotilaiden välillä ei synny yhteenottoa.
Pisteenä i:n päälle Trumpin sanotaan vielä ilmaisseen huolensa Turkin suunnasta tulevasta virheellisestä ja tuhoisasta puheesta.
Turkissa kovia syytöksiä Yhdysvaltoja vastaan
Turkin presidentin kanslian lähteiden mukaan puhelu ei sujunut ollenkaan näin.
Turkkilaisversion mukaan Trump ei ilmaissut huoltaan väkivallan kiihtymisestä, eikä Yhdysvaltain presidentti puhunut mitään turkkilaisesta julkisesta keskustelusta tai tuhoisesta retoriikasta.
Turkin presidentti Erdoğan on muun muassa syyttänyt Yhdysvaltoja sotkeutumisesta vuoden 2016 vallankaappausyritykseen ja vehkeilystä Turkin hallitusta vastaan.
Yhdysvaltain liittolainen on Turkille terroristi
Turkin viholliset, Syyrian kurdien YPG-joukot, ovat olleet Yhdysvalloille arvokas liittolainen taistelussa ääriliike Isisiä vastaan. Turkki näkee asian toisin.
Hallitusta tukevassa lehdessä kirjoittavan Erdoğanin neuvonantajan mielestä Syyrian kurditaistelijat ovat terroristeja. Turkin mukaan Syyrian YPG-sissit ovat osa Turkissa aseellista taistelua käyvää Kurdistanin työväenpuoluetta.
Erimielisyydet presidenttien keskustelun sisällöstä ovat outoja.
Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun mukaan Valkoisen talon yhteenveto keskustelusta oli ehkä kirjoitettu ennen puhelua. Jos väite pitäisi paikkansa, se viittaisi siihen, että Trumpin Valkoinen talo on edelleen varsin sekasortoisessa tilassa.
perjantai 26. tammikuuta 2018
Elämmekö samassa Suomessa?
Olen seurannut viime viikkoina aika aktiivisesti sosiaalista mediaa, somea. Miksi? Siksi, että minua kiinnostaa erityisesti mm. se, mitä Meri-Lapin kuntien sote-ratkaisusta kirjoitetaan, mitä presidentinvaalista kirjoitetaan, mitä hallituksen kaavailemasta ns. aktiivimallista kirjoitetaan, jne. ...
Tunnustan, että tekstejä luettuani minulle on tullut tunne, että emme asu kaikkien kirjoittajien kanssa samassa Suomessa, toki samassa somessa.
Valitettavan monista kirjoituksista en löydä "yhteistä säveltä" > tahtoa ja ymmärrystä elää aidosti yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa. Muun muassa edellä mainitsemieni asioiden ratkettua elämän täytyy ajautua taas turvallisiin uomiinsa. Muuta vaihtoehtoa ei mielestäni Suomessa yksinkertaisesti ole...
Tunnustan, että tekstejä luettuani minulle on tullut tunne, että emme asu kaikkien kirjoittajien kanssa samassa Suomessa, toki samassa somessa.
Valitettavan monista kirjoituksista en löydä "yhteistä säveltä" > tahtoa ja ymmärrystä elää aidosti yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa. Muun muassa edellä mainitsemieni asioiden ratkettua elämän täytyy ajautua taas turvallisiin uomiinsa. Muuta vaihtoehtoa ei mielestäni Suomessa yksinkertaisesti ole...
Maailmanlopun kello näyttää nyt kahta minuuttia vaille keskiyötä...
Hmmmmm - vai niin - tilanne on kiistatta enemmän kuin vakava, se on kriittinen.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Maailmanlopun kello näyttää nyt kahta minuuttia vaille keskiyötä – "Ydintuho nyt yhtä lähellä kuin 1950-luvulla"
Kelloa siirrettiin minuutin lähemmäs lopullista tuhoa.
Maailmanlopun kellon viisari on nytkähtänyt minuutin eteenpäin. Ihmiskunta on siis enää kahden askeleen päässä tuhosta.
Näin kertoo atomitutkijoiden julkaisu Bulletin of the Atomic Scientists. Se on seurannut jo vuosien ajan, kuinka lähellä ydinkatastrofia tai muuta tuhoa maapallo on. Julkaisu ilmoittaa uhan läheisyyden kellotaulun muodossa.
Viime vuonna kello näytti kolmea minuuttia vaille keskiyötä.
Edellisen kerran kahden minuutin päässä tuhosta oltiin vuonna 1953. Silloin oli käynnissä Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kiivas varustelukilpailu.
Tilanne selvästi vaarallisempi kuin vuosi sitten
Tutkijaryhmä on seurannut ydinuhan kehittymistä jo 1940-luvulta lähtien.
Sen mukaan maailmantilanne on nyt selvästi vaarallisempi kuin vuosi sitten ja yhtä vaarallinen kuin heti toisen maailmansodan jälkeen.
- Maailman johtajat eivät ole vastanneet tehokkaasti ydinsodan uhkaan tai ilmastonmuutokseen, julkaisussa perustellaan.
Bulletin of the Atomic Scientistsin mukaan maailmanlopun uhka on kasvanut erityisesti Pohjois-Korean ydinvarustelun vuoksi. Mutta myös siksi, että Yhdysvallat ja alueen muut maat ovat esittäneet Pohjois-Korealle "liioittelevia lausuntoja ja toimineet provokatiivisesti".
Lisäksi mainitaan Kiinan ja Yhdysvaltojen, Venäjän ja Yhdysvaltojen, sekä Intian ja Pakistanin väliset jännitteet ja Lähi-idän herkkä tilanne.
- On vähättelevää kutsua ydinuhkaa vakavaksi, tutkijat toteavat.
torstai 25. tammikuuta 2018
Presidentinvaalit 2018...
Tein toistamiseen HSVaalikoneen testin. Tulokseksi sain - kuten jotakuinkin aikaisemminkin - palkintosijat: Nils Torvalds, Laura Huhtasaari ja Sauli Niinistö.
Minun ajatuksissani "ihannepresidenttini" olisi edellisten yhdistelmä, koska yhtä paljon em. ehdokkaiden kanssa minulla oli samoja näkemyksiä > 35%, 30% ja 35%...
Olen oman ääneni antanut ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä eli 17.01.2018.
Minun ajatuksissani "ihannepresidenttini" olisi edellisten yhdistelmä, koska yhtä paljon em. ehdokkaiden kanssa minulla oli samoja näkemyksiä > 35%, 30% ja 35%...
Olen oman ääneni antanut ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä eli 17.01.2018.
keskiviikko 24. tammikuuta 2018
Toni Ursin keksi kotiverstaassaan biljardiliidun, jota ylistävät maailman parhaat pelaajat...
Hmmmmm - vai niin - tällaista innovaatiota lisää mutta...
Valitettavasti maailmalla "nuuskii" satoja yrityksiä, jotka ovat valmiita keinoja kaihtamatta kopioimaan kaiken mikä vähääkään haiskahtaa rahalta. Ja tämä haisee - kertakaikkiaan...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Toni Ursin keksi kotiverstaassaan biljardiliidun, jota ylistävät maailman parhaat pelaajat
Jyväskyläläisessä omakotitalossa syntyi mullistava snookerliitu. Juuri tällaisista vientikeksinnöistä Suomi näkee päiväunia.
Tuiki tavallisen jyväskyläläisen omakotitalon kotiverstaalla syntyi viime vuonna yllättävä keksintö.
Toni Ursin kehitti päivätöidensä ohessa mullistavan snookerliidun, josta puhuvat kaikki huippuammattilaisista harrastajiin.
Snooker on isolla pöydällä pelattava biljardipeli, jonka mahtialueita ovat Britannia ja Kiina. Mutta lajin vuosikymmeniin tärkein innovaatio tulikin Suomesta, jossa iso osa kansasta ei tunne koko peliä.
Moni on joskus hypistellyt käsissään tavallista biljardiliitua. Liidun tehtävänä on antaa lyönnille pitoa, eli parantaa kepin kärjen ja lyöntipallon kosketusta.
Liidusta huolimatta snookeria on pitkään vaivannut mystinen ongelma nimeltään kick eli kikki. Se tarkoittaa silloin tällöin tulevaa pelaajasta riippumatonta virhekosketusta, joka muuttaa arvaamattomasti pallon kulkua ja johtaa usein häviöön.
Kickin aiheuttajaksi on epäilty biljardipöydän verkaa, staattista sähköä ja palloihin kertyvää kuonaa, mutta mysteeriä ei ole selvittänyt kukaan.
Kickin aiheuttajaksi on epäilty biljardipöydän verkaa, staattista sähköä ja palloihin kertyvää kuonaa, mutta mysteeriä ei ole selvittänyt kukaan.
Kickit jäivät kummittelemaan biljardia pienestä pitäen pelanneen Toni Ursinin mieleen, kun hän katsoi muutama vuosi sitten snookeria televisiosta.
– Selostaja Aki Kauppinen pohti sitä, miten iso ja paljon tutkittu ongelma kikki on, ja sanoi että se on kova jätkä joka sen ratkaisee, Ursin kertoo kotonaan Jyväskylässä.
Tavallisena teollisuustyöntekijänä päivätyötään tehnyt 39-vuotias Ursin aloitti kuitenkin toisesta kehityskohteesta, eli biljardikeppien kärkiosasta tipistä. Hän kehitti mielestään hyvän tipin, ja sen myymiseksi perustettiin vuonna 2014 yritys nimeltä Taom Tips, jossa oli mukana myös menestyksekkään uran tehnyt ammattilaispelaaja Mika Immonen.
Taom myi parissa vuodessa kohtuullisesti tippejä, sai nimeä markkinoilla ja oli Ursinin mukaan lähellä isoa läpimurtoa myös toisen tipin kanssa. Siinä Ursin kuitenkin törmäsi ongelmaan, jota hän ei saanut ratkaistua.
Oli aika yrittää seuraavaa keksintöä. Ursin suuntasi tarmonsa kickeihin.
Moni olisi ensin purkanut perinteiset liidut atomeiksi selvittääkseen niiden koostumuksen, mutta Ursin kiersi laboratoriot kaukaa. Hän halusi tietää mahdollisimman vähän ja pohtia ongelmaa puhtaalta pöydältä.
Moni keksijä on tee se itse -mies, eikä Ursin ole poikkeus. Tekemisen kivijalkana toimivat ammattikoulun kemianopinnot ja teollisuusduunarin käytännön kokemus kemiallisista aineista.
Työ alkoi joulukuussa 2016. Ursin haki koostumusta, joka pölyttäisi ja sotkisi mahdollisimman vähän, mutta antaisi mahdollisimman hyvän pidon. Hän sekoitteli erilaisia liitumöykkyjä pullonkorkkeihin ja muihin muotintapaisiin, ja testaili pitoa biljardipöydällä kotonaan.
– Tein yhden köntin, kokeilin sitä, muutin koostumusta ja kokeilin taas. Jossain neljännenkymmenennen kappaleen kohdalla tuntui, että nyt olen löytänyt jotain. Testasin sitä pitkään, ja tuntuma oli tosi hyvä, Ursin kertoo.
Ursin tarvitsi ammattilaispelaajan mielipiteen. Hän soitti Suomen ainoalle ammattilaiselle Robin Hullille, joka innostui Ursinin kunnianhimoisuudesta ja lupasi ottaa liidun kokeiluun, mutta vannoi pysyvänsä uskollisena omalle liitumerkilleen.
Parin viikon testaamisen jälkeen Hull soitti takaisin. Ursin innostuu yhä, kun muistelee puhelua.
– Se oli ihan uskomaton puhelu. Robin tykitti kolme varttia sellaisilla sanoilla kuten uskomatonta ja shokeeraavaa, enkä ehtinyt sanoa väliin juuta enkä jaata. Robin sanoi, että nyt olen jonkun ison äärellä.
Liitu oli tehnyt sen mitä Ursin oli hakenutkin, eli hävittänyt kickit lyönneistä lähes kokonaan.
– Robin pyysi heti lisää testikappaleita ja sanoi, että vaikket alkaisi tehdä liitua muille, niin tee hänelle.
Ursin toimitti liituja, ja Hull antoi niitä pelireissuillaan kokeiltaviksi muillekin ammattilaisille. Väliin tuli kesätauko, kunnes syyskuussa Ursinin sähköpostiin ja Twitter-tilille alkoi putoilla viestejä.
Kymmenet snookerin maailmankiertueella pelaavista noin 130 ammattipelaajasta tilasivat liitua kokeiluun.
Vain muutamassa viikossa pala Jyväskylän ihmeliitua päätyi lähes kaikkien ammattilaisten käsiin, myös terävimpään kärkeen. Valovoimaisimmat tähdet, kuten maailman listaykkönen Mark Selby, hehkuttivat keksintöä Twitterissä.
– Tämä liitu on parasta, mitä pelille on minun aikanani tapahtunut, tviittasi puolestaan Shaun Murphy, maailmanlistan kuutonen.
the @TaomTips chalk is the best thing to happen to #snooker since I started playing in my opinion. I'm still waiting for my first kick since using it for 2 months. twitter.com/Lee7mufc/statu…
I have got to say so impressed with this @TaomTips chalk prob had 1 kick since used it in a month and no big bounces. #Thefuture
Verstaan rauha vaihtui täyteen hulabalooseen. Liitua meni niin paljon kuin Ursin ja kolmas Taom-yhtiökumppani Ali Kinnunen ehtivät valmistaa muutaman neliömetrin kotiverstaassa. Kumpikin kävi päivätöissä, ja illalla alkoi liitujen teko.
– Yötä myöten niitä tehtiin, ja vaimo pakkasi ja lähetti valmiit liidut ostajille. Muutama tunti oli pakko säästää unille, koska päivätöissäkin oli kiirettä eikä vapaapäiviä pystynyt ottamaan. Ei sitä tahtia olisi pitkään jaksanut, Ursin sanoo.
Liituja myytiin työhulluuden partaalla tehtynä omasta nettikaupasta parissa kuukaudessa yli 10 000 kappaletta.
Suomesta katsottuna yhden liidun potentiaali voi tuntua pieneltä, mutta maailmalla snookerin suosio on vahvassa kasvussa.
Lajiin hurahtaneessa Kiinassa pelaajia on jo arviolta 60 miljoonaa, ja muualla maailmassa suunnilleen saman verran lisää. Jyväskylän ihmeliidulla on edessään varovaisestikin laskettuna noin sadan miljoonan ihmisen markkina.
Kotiverstaan kapasiteetti ei riittänyt tyydyttämään kysyntää, kun koko snookermaailma kiinnostui uutuudesta. Isot jälleenmyyjät alkoivat ottaa yhteyttä.
– Sitten oltiinkin ihan kusessa, Ursin hymähtää.
Tuotanto ruuhkautui. Jonoon kertyi tuhansia liitutilauksia, toimitusajat pitenivät kuukauteen ja ostajat kuumenivat.
Oli tehtävä suunnanmuutos.
Taom teetti yritysanalyysin, ja Ursin ja putkihommia tehnyt yhtiökumppani Kinnunen päättivät jättäytyä vuodenvaihteessa toistaiseksi pois päivätöistään. Uudet tuotantotilat löytyivät siististä hallinpätkästä läheiseltä pienteollisuusalueelta, ja kapasiteetti on kasvanut tuhanteen liituun päivässä kotiverstaan viidensadan sijaan.
Ursin ja Kinnunen kattavat tuotantotilojen yhteydessä olevan edustustilan pöydälle kahvia, munkkirinkilöitä, pakastepullia ja suklaavohveleita.
Ursin vastailee puheluihin, ja hänen älykelloonsa piippaa jatkuvasti sähköpostia. Kiinasta tulee jo kolmatta päivää sähköpostiin muutaman minuutin välein tyhjiä tilauskaavakkeita, eikä Ursin tiedä mistä on kyse.
Myynnistä ja markkinoinnista vastaava Taomin neljäs yhtiökumppani Joonas Ohtonen soittaa: tänään kyselyitä on tullut Marokosta ja Kiinasta.
Tiedossa on ratkaiseva kevät, Ursin kertoo.
Ensin jonosta puretaan kuudentuhannen liidun tilaukset, ja samalla Taom käy neuvotteluja isojen kiinalaisten jälleenmyyjien kanssa. Toisen päämarkkinan Britannian suuntaan jälleenmyyntisopimuksia syntyi jo syksyllä.
Ursin kertoo kaikesta rauhallisesti ja vaatimattomasti, vaikka selvää on että:
1) Tavallisen suomalaismiehen ei ole helppo tottua hetkessä olemaan koko snookermaailman mielenkiinnon kohteena, ja
2) Ursin ja yhtiökumppanit saattavat tienata liidulla isoja summia.
Myyntipotentiaaliltaan liitua voi verrata mihin tahansa haluttuun urheilutuotteeseen.
Yritysanalyysin mukaan Taomin liikevaihto voi kasvaa tulevina vuosina ainakin miljooniin tai parhaassa tapauksessa kymmeniin miljooniin euroihin vuodessa.
Taomin suunta sopii suoraan niihin trendeihin, joita nyky-Suomi tai ainakin nykyhallitus janoaa. Se on kotimaisella innovaatiolla kansainvälisille markkinoille läpilyövä vientiyritys.
Keksijöille myönnettäviä tukia on rukattu yritys- ja vientipainotteisiksi, ja hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä.
Ursinkin sai syksyllä puhelun Keski-Suomen ely-keskuksesta.
Virkamies halusi tietää, mitä tippiaikoina rekistereihin päätyneelle Taomille kuuluu, ja olisiko yrityksellä tarvetta hakea rahoitusta. Sattumalta puhelu osui oivaan saumaan, ja nyt Taom odottaa päätöstä Business Finlandin 50 000 euron Tempo-rahoituksesta, jolla tuettaisiin yrityksen kasvua.
– Kävin soittelemalla läpi vanhoja keksijäasiakkaita, kun haravoin mahdollisesti rahoitettavia hankkeita. Oli mukava yllätys kuulla, miten tällä yrityksellä on mennyt, Ursinille soittanut innovaatioasiantuntija Jouni Hynynen kertoo.
Hynysen mukaan keksintöjen saaminen maailmalle ei ole jokapäiväistä. Moni lupaavakin keksintö jää pimentoon, koska sopivia rahoituskanavia ei löydy tai keksijästä loppuu ratkaisevassa vaiheessa virta. Innovaatiotuet on rukattu parin viime vuoden aikana täysin uusiksi, ja nykyjärjestelmä tukee vahvasti yrittäjyyttä.
– Palvelut suuntautuvat yrityksille, ja mielellään sellaisille joilla on jo valmiiksi historiaa. Yksittäisille keksijöille tilanne on hankalampi kuin ennen, mutta jos keksijä on mukana yrityksessä, sitten tukia on tarjolla varsin hyvin, Hynynen sanoo.
Mitenkään järjestelmällistä haravointi ei ole. Keski-Suomessa sitä tehdään kokeiluluonteisesti Hynysen aktiivisuuden varassa. Mutta Taom tunnetaan myös tukiverkoston ylemmillä portailla.
– Keissi on tuttu ja kiinnostava. Hienoa, että Suomesta voi löytyä tuollainenkin menestyvä marginaalituote, sanoo Tekesin ja Team Finlandin liittona vuodenvaihteessa syntyneen Business Finlandin tuotepäällikkö Risto Lustila.
Mutta missä Ursinin liidun taika piilee? Mitä ihmettä hän keksi, mitä isot liitufirmat eivät jo aikoja sitten olleet keksineet?
Perinteisesti biljardiliidut valmistetaan kalsiumkarbonaatista, johon sekoitetaan lisäaineita. Omasta reseptistään keksijä ei suostu paljastamaan mitään.
– Se on vähän erilainen kuin muut. Mitään muuta en voi sanoa, etteivät kilpailijat pääse kärryille.
Patenttia Ursin ei halua keksinnölleen hakea. Jos hakemus menisi läpi, hän joutuisi julkistamaan tarkan valmistustavan.
– Kiinalaiset muuttaisivat siitä gramman tai kaksi, ja se olisi paperilla eri tuote. Eikä minulla olisi mahdollisuutta valvoa kopiointia. Se olisi kuin heittäisi reseptin saman tien kilpailijoiden pöydälle, Ursin sanoo.
Maailman liitumarkkinoita hallitsee lähes yksinoikeudella Chicagossa sijaitseva yhdysvaltalaisyhtiö Tweeten Fibre ja sen kaksi tuotemerkkiä Master ja Triangle. Lisäksi markkinoilla on jokusia pienempiä valmistajia.
Isot yhtiöt eivät ole vielä lähestyneet Taomia suorilla ostotarjouksilla. Mutta liituja ne ovat tilanneet.
– Aivan varmasti ne ovat vieneet liidut saman tien labraan tutkittavaksi, Ursin sanoo.
– Mutta väitän, että salaisuuden selvittäminen ei ole helppoa.
Ensimmäisenä Ursinin keksinnöstä kirjoitti Suomessa lokakuussa Ilta-Sanomat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)