MERI-LAPIN kuntien valtuustot ovat maanantaina ison ratkaisun edessä: ne päättävät Suomen tähän asti suurimmasta terveydenhuollon ulkoistuksesta.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat eli Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio päättävät, lähtevätkö ne mukaan terveysyritys Mehiläisen kanssa perustettavaan yhteisyritykseen.
Mehiläisen kanssa tehtäisiin peräti 15 vuoden pituinen sopimus terveyspalveluiden tuottamisesta alueella.
Kuntien päätöksestä on tulossa iso päänsärky maan hallitukselle, joka rakentaa parhaillaan uusia maakuntia ja tekee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sotea.
”OLEN hyvin huolissani tästä. Kunnat ovat sitomassa itseään 15 vuoden sopimukseen, jossa on erittäin tiukat irtisanomisehdot. Tulevan maakunnan kannalta on erittäin hankala asetelma, jos maakunnan toinen laita on naulinnut kiinni nykytilanteen”, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk).
Maakunnat aloittavat sote-palveluiden järjestäjinä vuoden 2020 alussa.
Saarikon mukaan ulkoistus menee lisäksi aivan erikoissairaanhoidon ytimiin, mikä sekin on poikkeuksellista. Ulkoistuksen on tarkoitus koskea myös Kemissä sijaitsevaa sairaanhoitopiirin keskussairaalaa.
KUNNAT pelkäävät, että ilman ulkoistusta Länsi-Pohjan sairaalasta jäävät jäljelle vain rippeet ja esimerkiksi vaativammat leikkaukset keskittyvät Rovaniemellä ja Oulussa sijaitseviin laajan päivystyksen sairaaloihin.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat eli Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio päättävät, lähtevätkö ne mukaan terveysyritys Mehiläisen kanssa perustettavaan yhteisyritykseen.
Mehiläisen kanssa tehtäisiin peräti 15 vuoden pituinen sopimus terveyspalveluiden tuottamisesta alueella.
Kuntien päätöksestä on tulossa iso päänsärky maan hallitukselle, joka rakentaa parhaillaan uusia maakuntia ja tekee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sotea.
”OLEN hyvin huolissani tästä. Kunnat ovat sitomassa itseään 15 vuoden sopimukseen, jossa on erittäin tiukat irtisanomisehdot. Tulevan maakunnan kannalta on erittäin hankala asetelma, jos maakunnan toinen laita on naulinnut kiinni nykytilanteen”, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk).
Maakunnat aloittavat sote-palveluiden järjestäjinä vuoden 2020 alussa.
Saarikon mukaan ulkoistus menee lisäksi aivan erikoissairaanhoidon ytimiin, mikä sekin on poikkeuksellista. Ulkoistuksen on tarkoitus koskea myös Kemissä sijaitsevaa sairaanhoitopiirin keskussairaalaa.
KUNNAT pelkäävät, että ilman ulkoistusta Länsi-Pohjan sairaalasta jäävät jäljelle vain rippeet ja esimerkiksi vaativammat leikkaukset keskittyvät Rovaniemellä ja Oulussa sijaitseviin laajan päivystyksen sairaaloihin.
”Mietimme, miten alueen palvelut voidaan turvata, ja parhaaksi ratkaisuksi osoittautui yhteisyritysmalli”, sanoo Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon ylilääkäri Pertti Sakaranaho.
Ulkoistus koskee myös perusterveydenhuoltoa. Meri-Lapin kunnista Tervola ja Ylitornio ovat mukana vain erikoissairaanhoidon osalta.
Saarikko on yrittänyt saada kuntia luopumaan ajatuksesta. Hän heitti täkynä viikko sitten Lapin Kansassa, että Länsi-Pohjan sairaala saisi jatkaa synnytystoimintaa vielä kaksi vuotta sen jälkeen, kun sen nykyinen poikkeuslupa umpeutuu vuoden 2018 lopussa. Tämä kuitenkin edellyttäisi Saarikon mukaan, että sairaalan toiminta säilyisi täysin julkisella pohjalla.
Sairaalan synnytykset ovat vaatineet poikkeusluvan, koska niitä on alle tuhat vuodessa.
HALLITUS onkin pannut toimeksi, jotta Lapin maakunta ei lähtisi murenemaan heti kättelyssä.
Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti kaksi kokenutta poliitikkoa, entisen opetusministerin Maija Raskin (sd) ja entisen alue- ja kuntaministerinHannes Mannisen (kesk) selvittämään, miten Lapin sote-palvelut järjestetään parhaalla mahdollisella tavalla maakunta- ja sote-uudistuksessa.
”Meidän ajattelumme on lähtenyt siitä, että Länsi-Pohja ja Rovaniemi kykenisivät yhdistämään voimiaan”, Saarikko sanoo.
Raskin ja Mannisen pitää tehdä tämän vuoden aikana ehdotus siitä, mikä on työnjako sairaaloiden antamassa erikoissairaanhoidossa Lapin sairaaloissa.
Osasyy nyt suunniteltuun ulkoistamiseen on se, että alueella ei ole itse kyetty tästä työnjaosta neuvottelemaan.
MUISSAKIN tulevissa maakunnissa on ollut samanlaisia ongelmia. Monesti taustalla on kahden alueen tai kaupungin vuosikymmeniä jatkunut nokkapokka ja kilpailu.
”Neuvottelut Lapin sairaanhoitopiirin kanssa ovat olleet tosi takkuisia. Siellä ei haluta myöntää tämän sairaalan tarpeellisuutta”, sanoo Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon ylilääkäri Sakaranaho.
SOTE-UUDISTUKSEN rinnalla Suomessa on meneillään historiallisen suuri sairaalaverkon keskittäminen, jonka sosiaali- ja terveysministeriö tekee niin sanotulla keskittämisasetuksella.
Vaativat leikkaukset ja ympärivuorokautinen päivystys keskitetään entistä harvempiin sairaaloihin.
Saarikon mukaan tarkoituksena on varmistaa, että kaikkiin sairaaloihin riittää osaajia eikä potilasturvallisuus vaarannu. Kolmas syy ovat säästöt.
”Jokaisen julkisen sairaalan toimenkuva muuttuu kaikilla tasoilla. Me jaamme tehtäviä myös yliopistollisten keskussairaaloiden välillä ja muutamme aluesairaaloiden toimintaa. Myös Länsi-Pohjan sairaalan rooli tulee muuttumaan”, Saarikko sanoo.
Saarikon mukaan yhdestäkään sairaalasta ei olla sammuttamassa valoja. Perusterveydenhuollon päivystys jatkuu Saarikon mukaan Länsi-Pohjassa, samoin vähemmän vaativa leikkaustoiminta.
”Meidän pelkomme on, että tänne jää pieni sairaala, jossa on kuntoutusta sekä perusterveydenhuollon ja jonkun verran erikoissairaanhoidon päivystystä. Mutta ei teho-osastoa eikä leikkaustoimintaa”, Sakaranaho sanoo.
SAARIKKO pitää yksityisten terveysyritysten toimintaa Länsi-Pohjassa hämmentävänä.
”Minun on hyvin vaikea ymmärtää, että yritykset toisella kädellä vaativat valinnanvapautta ja toisella kädellä ovat valmiita tekemään valinnanvapauden kanssa ristiriidassa olevia ratkaisuja, monopoleja kokonaisten alueiden mittaluokassa”, Saarikko sanoo.
Hallitus on yrittänyt rajoittaa kuntien ulkoistuksia ja sote-investointeja väliaikaisella lailla, joka päättyy vuoden 2018 lopussa. Se ei ole juuri ulkoistuksiin tepsinyt.
Saarikon mukaan hallitus aikoo jatkaa lakia vielä vuodella ja saattaa samalla keskustella myös sen kiristämisestä.
MUISSAKIN tulevissa maakunnissa on ollut samanlaisia ongelmia. Monesti taustalla on kahden alueen tai kaupungin vuosikymmeniä jatkunut nokkapokka ja kilpailu.
”Neuvottelut Lapin sairaanhoitopiirin kanssa ovat olleet tosi takkuisia. Siellä ei haluta myöntää tämän sairaalan tarpeellisuutta”, sanoo Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon ylilääkäri Sakaranaho.
SOTE-UUDISTUKSEN rinnalla Suomessa on meneillään historiallisen suuri sairaalaverkon keskittäminen, jonka sosiaali- ja terveysministeriö tekee niin sanotulla keskittämisasetuksella.
Vaativat leikkaukset ja ympärivuorokautinen päivystys keskitetään entistä harvempiin sairaaloihin.
Saarikon mukaan tarkoituksena on varmistaa, että kaikkiin sairaaloihin riittää osaajia eikä potilasturvallisuus vaarannu. Kolmas syy ovat säästöt.
”Jokaisen julkisen sairaalan toimenkuva muuttuu kaikilla tasoilla. Me jaamme tehtäviä myös yliopistollisten keskussairaaloiden välillä ja muutamme aluesairaaloiden toimintaa. Myös Länsi-Pohjan sairaalan rooli tulee muuttumaan”, Saarikko sanoo.
Saarikon mukaan yhdestäkään sairaalasta ei olla sammuttamassa valoja. Perusterveydenhuollon päivystys jatkuu Saarikon mukaan Länsi-Pohjassa, samoin vähemmän vaativa leikkaustoiminta.
”Meidän pelkomme on, että tänne jää pieni sairaala, jossa on kuntoutusta sekä perusterveydenhuollon ja jonkun verran erikoissairaanhoidon päivystystä. Mutta ei teho-osastoa eikä leikkaustoimintaa”, Sakaranaho sanoo.
SAARIKKO pitää yksityisten terveysyritysten toimintaa Länsi-Pohjassa hämmentävänä.
”Minun on hyvin vaikea ymmärtää, että yritykset toisella kädellä vaativat valinnanvapautta ja toisella kädellä ovat valmiita tekemään valinnanvapauden kanssa ristiriidassa olevia ratkaisuja, monopoleja kokonaisten alueiden mittaluokassa”, Saarikko sanoo.
Hallitus on yrittänyt rajoittaa kuntien ulkoistuksia ja sote-investointeja väliaikaisella lailla, joka päättyy vuoden 2018 lopussa. Se ei ole juuri ulkoistuksiin tepsinyt.
Saarikon mukaan hallitus aikoo jatkaa lakia vielä vuodella ja saattaa samalla keskustella myös sen kiristämisestä.
Fakta
Terveysyritykset aktiivisina
Useat kunnat ovat ulkoistaneet koko terveydenhuoltonsa yksityiselle yritykselle, muun muassa Attendolle, Pihlajalinnalle, Mehiläiselle ja Terveystalolle. Useimmat kokonaisulkoistuksia tehneet kunnat ovat pieniä.
Kunnissa on ulkoistettu myös yritysten kanssa perustetuille yhteisyrityksille. Malli on käytössä muun muassa Mänttä-Vilppulassa Pihlajalinnan kanssa.
Yritykset ovat viime aikoina ostaneet kunnilta sote-kiinteistöjä saadakseen sitä kautta jalansijaa sote-palveluihin.
- TerveydenhuoltoSeuraa
- SairaalatSeuraa
- Sote-uudistusSeuraa
- MaakuntauudistusSeuraa
- PolitiikkaSeuraa
- Teija SutinenSeuraa
