torstai 9. marraskuuta 2017

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 78...


Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Ennen kuin siirryn muistelamaan/kommentoimaan vuoden 2006 sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouspöytäkirjoja totean, että suuri houkutus olisi hiukan irrotella em. henkilöiden olemuksilla. Osaa heistä olen kommentoinut käydessäni läpi edellisen valtuustokauden kulttuuriasianlautakunnan osalta.
Taidan tässä yhteydessä jättää asian vielä hautumaan. Ehtiipä tuota myöhemminkin, sillä kolme vuotta on vielä käsittelemättä...

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2006 ensimmäinen kokous 1/2006 19.01.2006 klo 15.00-19.05 pidettiin Kaivarilla, Kaivokatu 5.

Tutuksi tulleen osallistujaporukan lisäksi paikalla oli myös Lasten- ja nuortenhuollon johtaja Hannu Launimaa.

Kommenttejani kirjoitellessa on käynyt mielessä, että nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten, varsinkin uusien jäsenten olisi hyödyllistä vähintääkin selailla vanhoja lautakunnan pöytäkirjoja.
Miksi?
Siksi, että lähes kaikki nykyisin esillä olevat asiat ovat olleet tavalla tai toisella aikaisemminkin - usein moneen kertaankin - esillä. Jopa paljon puhetta aiheuttava sotekin on jo vuosia ollut "seurannassa"... 
______________________________________________________________________

Niin kuin edellä kirjoitan: Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2006 ensimmäinen kokous 1/2006 19.01.2006 klo 15.00-19.05 pidettiin Kaivarilla, Kaivokatu 5.

Tutuksi tulleen osallistujaporukan lisäksi paikalla oli myös Lasten- ja nuortenhuollon johtaja Hannu Launimaa.

Esityslistalla oli mm. seuraavaa:

Lasten- ja nuortenhuollontoiminnalliset muutokset vuoden 2006 alusta

Sijaishuollon laitoshoito Lapsi- ja nuorisokoti Mäntylä lopettaa toimintansa Mäntylänkatu 32:ssa ja toiminta siirtyy Nahkurinkatu 17:ään nykyisen Perhetukiyksikkö Jukolan tiloihin. Tämän mahdollistaa asiakasmäärän väheneminen, jota on jatkunut koko 2000-luvun ajan. Lisäksi pienten lasten sijoituksille on löytynyt vaihtoehtoja perheistä.
Uudeksi nimeksi tulee alkuperäinen Kemin nuorisokoti. Yksikkö toimii tiimityön periaatteella, missä perhetyö on osa toimintaa.

Liäsäksi esillä oli 

- Avohuollon perhetyö
- Jälkihuolto
- Erityisnuorisotyö

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi lasten- ja nuortenhuollon toiminnalliset muutokset vuoden 2006 alusta. 

Sosiaaliasiamiehen palvelut vuodelle 2006

Sosiaaliasiamiehen palvelu perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 22.9.2000/812, §24. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti vahvistaa Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry:n ostopalvelusopimuksen sosiaaliasiamiehen palveluista vuodelle 2006.

Taloussuunnitelma 2006-2009 ja talousarvio 2006

Kaupunginhallitus oli hyväksynyt taloussuunnitelman 2006-2009 ja talousarvion laadintaohjeet sekä meno- ja tuloraamin kokouksessaan 13.6.2005 §339. 

Monien vaiheiden jälkeen Kemin kaupunginvaltuusto oli 12.12.2005 §257 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2006 ja taloussuunnitelman vuosille 2006-2009. Päätöksen mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta saa kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti siten tarkennettuna, käyttösuunnitelmaan sisällytetään lautakunnan esittämät toiminnalliset tavoitteet ja tervehdyttämistoimet ja käyttösuunnitelma jätetään alijäämäiseksi. Alijäämäisyys korjataan lisämäärärahalla konsulttiselvityksen jälkeen, mikäli siihen on tarvetta.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarviomäärärahat vuodelle 2006 ovat:
tulot       7.642.00 euroa
menot  56.016.200 euroa

Tulosaluekohtaiset meno- ja tulomäärärahat olivat liitteiden mukaiset.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä vuoden 2006 käyttösuunnitelman määrärahat talousalueittain liitteiden mukaisesti.
Päätettiin palata vuoden 2006 toiminnallisten tavoitteiden sekä yksityiskohtaisen käyttösuunnitelman osalta asiaan seuraavassa kokouksessa, jolloin todennäköisesti on käytettävissä valmistelun alla oleva konsulttiselvitys.

Tilannekatsaus työvoiman yhteispalvelupisteestä/palvelukeskuksesta

Kemin seudun työvoiman yhteispalvelupisteen toiminta oli käynnistynyt 1.4.2004. Toimipisteen työntekijät siirtyivät yhteisiin tiloihin elokuussa 2004. Yhteistoimintapiste on laajentunut vuoden 2006 alusta Kemi-Tornionpalvelukeskukseksi.

Toiminnassa olivat mukana Kemin, Tornion ja Tervolan työvoimatoimistot, Kemin ja Tornion kaupungit, Keminmaan kunta, Simon kunta, tervolan kunta, erityisesti sosiaalitoimistot, Kela, Meri-Lapin Työhönvalmennus-säätiö, Tornion Työvoimala, mielenterveyspalvelut, konsultoivapsykiatri Olavi Kiiminki.

Työvoiman Yhteispalvelupisteiden/palvelukeskusten perustaminen liittyy hallituksen työllisyysohjelmaan, jonka keskeisenä tavoitteena on rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja työllisyysasteen nostaminen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi työvoiman palvelukeskusta koskevan tilannekatsauksen ja lähettää tilannekatsauksen tiedoksi kaupunginhallitukselle.

Työterveyshuollon hinnasto vuodelle 2006

Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuoltotyöstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja - haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.

Kemin kaupungin työterveyshuollossa 1.1.2006 oli asiakkaana 194 työnantajaa, joista kokonaisvaltainen sopimus (ml. sairaanhoitopalvelut) oli 49 työnantajalla.

Sosiaali- ja terveyslautakunata päätti vahvistaa työterveyshuollon hinnaston vuodelle 2006.

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2006 alkaen

Laki omaishoidon tuesta oli tullut voimaan 1.1.2006. Laki korvasi omaishoidon tukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidon tuesta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2006 alkaen esitetyllä tavalla. 

Palvelusetelin käyttö 1.1.- 31.12.2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä palvelusetelin käytön vuodelle 2006 esitetyllä tavalla. 

Perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen järjestäminen/Päivystyssopimus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti todeta, että päivystystoimina kehittämisellä on suuri merkitys Kemi-Tornio-seudun kuntien näkökulmasta potilasvirtojen ohjauksessa. Lisäksi esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi yhteispäivystystä koekevan sopimuksen. Ennen sopimuksen lopullista hyväksymistä käytävissä neuvotteluissa otetaan huomioon esittelyosassa mainitut näkökohdat.
Esittää kaupunginhallitukselle, että samalla edellytetään, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri laatii rationointi-/tervehdyttämisohjelman 31.5.2006 mennessä.

Terveydenhuollon johtajan viran täyttäminen

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen 1.1.2006 voimaan tulleen johtosäännön mukaan terveyspalvelujen tulosaluejohtajana toimii terveydenhuollon johtaja.

Avoimeksi julistettuun terveydenhuollon johtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä neljä hakemusta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti laittaa viran uudelleen haettavaksi merkinnällä, että aiemmin virkaa hakeneiden hakemukset otetaan huomioon.

Terveydenhuollon johtajan avoimen viran hoitajan nimeäminen

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti nimetä ylilääkäri Tapio Åmanin terveydenhuollon johtajan avoimen viran hoitajaksi siihen asti kunnes terveydenhuollon johtan virka saadaan täytetyksi.

Sairaanhoidon tuoteistuksen standardointi/SaTu-hanke

Efeko on käynnistänyt hankkeen Erikoissairaanhoidon tuotteistuksen standardisoinnista.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti osallistua SaTu-hankkeeseen ja hyväksyä hanketta koskevan sopimuksen.
______________________________________________________________________

Yritän poimia sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjoista sellaisia asiakokonaisuuksia/päätöksiä, joilla kukaties on laajempaa merkitystä ja jotka aikaansaavat tekstin lukijassa lisäkiinnostuksen tarpeen. Muistutan, että em. pöytäkirjat ovat hyväksyttyjä ja siten julkisia asiakirjoja.

Aineistoja läpi käydessäni huomaan, että monet asiat ovat painuneet unohduksiin, mutta kyllä niistä pääosa kuitenkin palautuu kokouksen päätöksiin liittyviä taustamateriaaleja - osittain laajojakin = monisivuisia - lueskellessani.


Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Entiset lappilaisministerit selvittämään Lapin sote-soppaa...



Hmmmmm - vai niin ...

Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:

Entiset lappilaisministerit selvittämään Lapin sote-soppaa

Ministeriö nimesi selvityshenkilöt arvioimaan Lapin sote-palvelujen järjestämistä. Selvityshenkilöiden raportin on oltava valmis vuoden 2017 aikana.
Sosiaali- ja terveyspalvelut


Sote sana.
Yle Uutisgrafiikka
Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää Lapin sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamista osana maakunta- ja sote-uudistusta. Selvityshenkilöiksi on nimetty kasvatustieteen tohtori Maija Rask ja kaupunkineuvos Hannes Manninen.
Rask on ollut sosiaalidemokraattien kansanedustajana vuosina 1991–2007 ja opetusministerinä 1999–2003. Hän on toiminut muun muassa Kemin kaupunginvaltuustossa. Manninen on ollut keskustan kansanedustajana vuosina 1995–2011 ja alue- ja kuntaministeri vuosina 2003–2007. Hän on toiminut muun muassa Lapin liiton hallituksen puheenjohtajana.
Selvityshenkilöt toimivat työparina. Heidän tehtävänään on arvioida, miten Lapin sote-palvelut järjestetään parhaalla mahdollisella tavalla maakunta- ja sote-uudistuksessa.
Uudistuksen valmistelu jatkuu selvityshenkilöiden arvion pohjalta. Jatkovalmistelussa otetaan huomioon Lapin asukkaiden palvelutarpeet ja alueelliset erityispiirteet.

Selvitys: Millaisia vaikutuksia sote-palvelujen laajamittaisella ulkoistamisella

Selvityshenkilöiden on arvioitava erityisesti sitä, millaisia vaikutuksia mahdollisella sote-palvelujen laajamittaisella ulkoistamisella olisi maakunnan järjestämisvastuun toteutumiseen.
Selvityshenkilöiden on valmisteltava konkreettinen ehdotus siitä, miten erikoissairaanhoidon työnjako toteutetaan Lapin sairaaloissa.
Selvityksessä on tarkasteltava alueellisen yhteistyön edellytyksiä sekä työnjakoa erityisvastuualueella ja tulevalla yhteistyöalueella. Lisäksi ehdotuksessa on huomioitava, miten sosiaali- ja terveydenhuollon valmiudesta ja varautumisesta huolehditaan.
Selvityshenkilöiden työn pohjana ovat aiemmat selvitykset ja kokemukset Lapin alueelta. Selvityshenkilöt tekevät yhteistyötä Lapin muutosjohtajien ja muiden sote-toimijoiden kanssa.
Selvityshenkilöiden raportin on oltava valmis vuoden 2017 aikana.

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Syyria ollut Venäjän armeijan koekenttä: "Lähes kaikkia aseita kokeiltu taisteluolosuhteissa"

Kyllä! Syyria on ollut Venäjän armeijan koekenttä, jossa on testattu kaikkea mahdollista mutta myös saatu hävitetyksi "parasta ennen käyttöpäivää" perinteiset, vanhat pommit. Tilalle voidaan kehittää yhä tappavampia ja tuhovoimaisempia pommeja... 

Yhdysvallat liittolaisineen on operoinut pääasiassa Irakissa samoissa merkeissä. Tosi molemmat ovat hävittäneet ristiin sekä Syyriassa että Irakissa. 

Seuraava vaihe alkaa häämöttää: Miten alueet jaetaan, kun jakajia on edelleen paljonlaisesti. Pääasiassa öljystähän tässä loppujen lopuksi on kysymys. Asiaa mutkistavat vielä Turkki, Iran, Libanon, Jordania, Israel, Saudi-Arabia - mitä vielä?

Niin tietysti enemmän ja vähemmän vaikutusvaltaista toistasataa kapinallisryhmittymää...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Syyria ollut Venäjän armeijan koekenttä: "Lähes kaikkia aseita kokeiltu taisteluolosuhteissa"

Venäjä sanoo surmanneensa yli 50 000 taistelijaa, siviileistä ei puhuta mitään.
Venäjä

lentokonerivi
Venäläisiä Suhoi Su-24 -pommittajia Hmeimimin tukikohdassa Syyriassa.Sergei Tširikov / EPA

Venäjä on käyttänyt Syyrian sotaa laajamittaisesti aseistuksensa koekenttänä. Venäjän asevoimien komentaja kenraali Valeri Gerasimov teki Syyrian sodan saavutuksista selkoa Venäjän puolustusministeriölle.
– Operaation aikana on lähes kaikkia uudenaikaisia aseitamme ja muuta sotilaskalustoamme kokeiltu taisteluolosuhteissa, sanoi Gerasimov uutistoimisto Tassin mukaan.
Venäjä liittyi Syyrian sotaan syksyllä 2015 Syyrian hallituksen puolella. Venäjän mukaantulo pelasti al-Assadin hallinnon tappiolta, ja Syyrian joukot ovat venäläisten tukemana saaneet vallattua takaisin suuria alueita kapinallisilta.
Aseistuksen testaaminen ja markkinointi on ollut yksi Venäjän toiminnan motiiveista Syyriassa. Gerasimovin mukaan venäläinen varustus on Syyriassa osoittautunut toimivaksi, helppokäyttöiseksi ja paremmaksi kuin ulkomaalainen aseistus.


lentokone screenillä
Venäläinen Suhoi Su-34 -kone pudottaa pommilastin Syyriassa. Kuva Venäjän pääesikunnan tiedotustilaisuudesta.Maksim Shipenkov / EPA

Täsmäiskuja ilmasta

Gerasimovin lausunnoista kävi ilmi, että Venäjä on käyttänyt Syyriassa muun muassa panssarivoimiensa pääkalustoa, T-72B3 ja T-90A -panssarivaunuja. Suurin vaikutus on kuitenkin ollut Venäjän ilmavoimien toiminnalla Syyrian joukkojen ja niiden liittolaisten apuna.
Kapinallisten - Isisin ja muiden - kohteita on möyhennetty lentokoneista ja sukellusveneistä laukaistuilla risteilyohjuksilla sekä lentokoneista ja helikoptereista laukaistuilla "uusimmilla aseilla". Erilaisten tiedustelu- ja elektronisen sodankäynnin välineiden käyttö on ollut laajaa.
– Me pystyimme ottamaan käyttöön yksi pommi yhteen kohteeseen -periaatteen, sanoi Venäjän asevoimien komentaja.
Gerasimov ei tarkentanut, kuinka suuri osa ilmaiskuista on ollut kuvatunlaisia täsmäiskuja. Välittämänsä kuvamateriaalin mukaan Venäjä on käyttänyt ilmapommituksissa paljon tavallisia pommeja, jota ei voi lennon aikana ohjata ja joita pudotetaan useampi per kohde.


mekaanikot pommeja asettelemassa
Maahenkilökunta kiinnittää pommeja Suhoi Su-34 -koneen alle Syyriassa. Kuvan pommit eivät ole täsmäaseita.Sergei Tširikov / EPA

Kymmeniätuhansia surmattuja?

Eräänlaisessa sodan välitilinpäätöksessä kenraali Gerasimov myös sanoi, että kahden vuoden aikana Syyriasta on "pyyhkäisty pois" yli 54 000 erilaisten kapinallisjärjestöjen taistelijaa. Näistä 2 800 on ollut Venäjän kansalaisia ja 1 400 muista entisen Neuvostoliiton maista.
Lukuja ei voi millään varmistaa. Vastustajan tappiolukujen liioittelu on sodissa varsin yleistä.
Se tiedetään, että Syyriaan on lähtenyt taistelemaan muslimeja Venäjältä ja Keski-Aasian maista. Suuri osa on liittynyt äärijärjestö Isisiin. Mutta Venäjä on iskenyt Syyriassa moniin muihinkin terroristeiksi luokittelemiinsa vastarintajärjestöihin.


poika ja raunioita
Ilmaiskun jälkiä Idlibin alueella syyskuussa 2017. Iskun tekijästä ei ollut varmuutta. 33 ihmistä kuoli.EPA / STR

Siviilien määrästä hiljaisuus

Venäjä on järjestelmällisesti kiistänyt surmanneensa siviilejä sotatoimiensa yhteydessä Syyriassa. Myöskään Gerasimov ei heistä puhunut.
Syyrian sotaa seuraava, oppositiota myötäilevä järjestö Syrian Observatory for Human Rights sanoo, että Venäjän ilmaiskuissa on kuollut yli 5 700 siviiliä. 
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan(siirryt toiseen palveluun) Venäjän ja Syyrian koneet ovat pommittaneet Syyriassa siekailematta monenlaisia siviilikohteita ja käyttäneet kiellettyjä rypäle- ja palopommeja.
Syrian Observatory for Human Rights arvioi ilmaiskuissa kuolleiden taistelijoiden määrän paljon alhaisemmaksi kuin Venäjän pääesikunta. Syyskuussa järjestö sanoo Venäjän ilmaiskuissa kuolleen siihen mennessä vajaat 4 300 Isisin ja vajaat 4 000 muiden järjestöjen taistelijaa. Myöskään näitä lukuja ei voida varmistaa.


kaksi sotilasta ja koira
Venäläisiä pioneerijoukkoja Aleppossa tammikuussa 2017.Venäjän puolustusministeriö

Venäjän joukot jäävät

Isisin osalta sota alkaa olla ohi. Venäjän tukemat Syyrian armeijan joukot puhdistavat viimeisiä Isisin alueita Syyriassa. Mutta muuten sota jatkuu.
Venäjä on perustanut Syyriaan Tartusiin laivastotukikohdan ja Heimimiin lentotukikohdan. Syyrian kanssa on sovittu, että tukikohdat pysyvät sodan jälkeenkin. Venäjä myös jättänee tukikohtien turvaksi Syyriaan maajoukkoja.
Lähteet: TASS

Juttutuokio Kemin Prismassa tänään...

Olipa mukava juttutuokio Kemin Prismassa tänään. 

Olen aikaisemmin kirjoittanut, että tapasin kesällä Hahtisaaressa entisen oppilaani Kemin tekun ajoilta eli 1970-luvun alkupuolelta.

Siinä juteltiin niitä näitä esimerkiksi pyydystä ja päästä - kalastuksesta. Hän sanoi pari vuotta soutaneensa lohta pohjoisen kaverinsa kanssa Tornionjoella. Olimme täysin samaa mieltä em. kalastustavasta. Pidimme sitä jotakuinkin turhanpäiväisenä juppivouhotuksena...

Kuinka ollakaan tuli puheeksi myös veneasiat. Kerroin hänelle, että meillä on saaressa "tyhjän panttina" jokivene, kalakaverini ja minun ns. kolhoosivene. Sillä ei ole merellä käyttöä kuin lähes tyvenellä.
Näinhän siinä kävi, että teimme kaupat veneestä. Varmistin asian puhelimitse kalakaveriltani. 

Entinen oppilaani tuli sovittuna aikana kesällä Hahtisaareen trailerin kanssa ja hinasimme jokiveneen Selkäsaaresta Hahtisaareen. Vene vinssillä ylös trailerin päälle ja veneen matka jatkui oikeaan käyttöön pienen tuunauksen jälkeen.

Niin Kemin Prismassa myslipusseja tutkaillessani kuulin tutun äänen takaani. Sain kuulla, että jokivenettä on tuunattu ja se on vähää vaille valmis ensi kesän lohisoutuihin - hyvä niin.


Tekstisarjan jatkovirittelyä...

Taidanpa kohta jatkaa tekstisarjaani nimellä Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa. Miksi?
Siksi, että somessa on lähestyvästä maakuntauudistus/someratkaisusta Meri-Lapin osalta aikamoninen kirjoittamis- ja kannanottobuumi menossa.

Itse olen valtuustokauden 2005-2008 sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2006 ensimmäisessä kokouksessa. 
Osa 78 on tulollaan. Jos heittäydyt seuraamaan em. tekstisarjaa, suosittelen, että aloitat sen osasta 1 alkaen, pääset kiinni kunnolla ajatukseen - kiitos.

Kemin kaupungin erinomaisilta kotisivuilta Blogitekstini löytynee vaivattomimmin...

tiistai 7. marraskuuta 2017

Dokumenttiprojekti: Hyvä postimies ...



Katselimme hetki sitten alla olevan dokumentin Ylen Areenalta. Arkinen, ajankohtainen ja käytännönläheisen riipaiseva = inhimillinen...

Dokumenttiprojekti: Hyvä postimies 

  • 1 h 18 min
  • 21 pv
  • 6029 katselua
Elokuva pakolaistulvasta Bulgarian ja Turkin vastaisella rajalla jonne Bulgaria on rakentamassa aitaa. O: Tonislav Hristov. T: Making Movies Oy.

Fiilistelylenkki Lammenmetsässä hetki sitten...

Teimme pienen sauvakävelylenkin taas tänään Lammenmetsään tällä kerralla Suoraan Möylyntietä Haukkarinkadun yli mäkeä alas.
Vaimollani oli kaksi tyhjää roskapussia ja pieni puutarhalapio mukana. Tavoitteena ottaa vähän lähetyvän joulun varalle luontorekvisiittaa.
Menimme tällä kerralla aivan moottoritien kupeeseen entistä reittiä "vastavirtaan".

Niin kuin aikaisemmin kirjoitin: Tutkiskelin hiukan tarkempaa kasvanutta puustoa ja olen yhä vakuuttuneempi, että metsä kaipaa harventamista>siistimistä.
Kävipä takaraivossa ajatus, että milloinkahan Kemin  kaupungin metsistä vastaava, Matti Perkiö, on viimeksi käynyt alueella...

Mutta nyt havaitsimme, että lähellä moottoritietä on kasvamassa valtava määrä mäntyjä ja ovat kasvaneet kerta kaikkiaan upeasti - hyvä niin.

Tämä merkitsee luonnollisesti sitä, että muutamien vuosien päästä moottoritien ja asutuksen välissä on upea "lisä-äänivalli" nuoren mäntymetsän muodossa. Näin se on varmaan suunniteltu istutuksia tehostettaessa. Viimeistään siinä vaiheessa Lammenmetsää on syytä harventaa.

Todettakoon, että teimme pienen ekoteon: Toimme mukanamme kolme pientä alumiinista oluttölkkiä ja yhden ison muovipullon - rahanarvoista tavaraa...


maanantai 6. marraskuuta 2017

Joka vanhoja muistelee sitä...

Käväisin tänään iltapäivällä tankkaamassa auton Hahtisaaren Nesteellä. Siinä ei nyt mitään ihmeellistä ollut kaiken kaikkiaan. Tankkauksen jälkeen ajoin pienen kierroksen entisen Pohjolan Sanomien toimitilarakennuksen kautta Kemin keskustaan.

Toimitilarakennuksen kohdalla tuli kumma tunne. Muistelin välähdyksen omaisesti niitä aikoja ja yksittäisiä hetkiä, kun vein silloiselle päätoimittajalla Heikki Lääkkölälle tekstejä paperiarkkina tai kahtena julkaistaviksi Pohjolan Sanomien yleisönosastolle. Myöhemmin tekstit lähetin sähköpostin välityksellä. 
Aina silloin tällöin alkuaikoina ne menivät läpikin. Samalla alakerran kulmahuoneessa oli mukava vaihtaa ajatuksia Heikin kanssa talousalueemme akuuteimmista asioista, pääasiassa Kemin kuntapolitiikasta.

Samassa talossa kävin monet keskustelut silloisen kulttuuritoimittajan Hannu Sarralan kanssa kuvataideasioista varatessani Pohjolan Sanomien alakerran taidenäyttelyille.

Eipä sovi unohtaa monialatietäjän Pentti Jussilan kanssa käymiäni rennonletkeitä pohdiskeluja maailmanmenosta...

Matti Vanhasen uutiskirje 2 ja vähän muutakin...

Sain Keskustan presidenttiehdokkaalta Matti Vanhaselta sähköpostin, uutiskirje 2. Kiitokset vaan.
Niin kuin aikaisemmin kirjoitin, ostin taannoin Timo Laanisen, Matti Vanhasen elämästä, kirjoittaman kirjan nimeltään: Se on ihan Matti. Kirjassa on Matin omistuskirjoituskin. Olen aikanaan kirjan lukenutkin. 
Ostin syksyllä 2000 myös kemiläisen keskustalaiskuntapoliitikon Pentti Ilvesluodon kirjasen nimeltään: Miten tullaan poliitikoksi. Pentti oli sen kirjoittanut silloisen kuntavaalikampanjansa rahoittamiseksi. Mukavaa tekstiä, jonka aikanaan luin.
Ilmeisesti en riittävän tarkasti, sillä minusta ei ole tullut eikä taida tullakaan kivenkovaa kyynärpääpoliitikkoa ryyditettynä pusi-pusi-hali-hali - elementillä...

Lähestyvistä presidentinvaaleista olen kirjoittanut aikaisemminkin, että ne on käytännössä jo käyty. Siksi ajattelen, että Matti Vanhanen katselee jo horisonttiin sitä seuraaviin presidentinvaaleihin...


Mutta itse asiaan eli Matin uutiskirje 2 sellaisenaan:



Tehdään näistä vaalit -uutiskirje 2










Hyvät ystävät



Presidentinvaalipaneelit on nyt virallisesti avattu Elinkeinoelämän valtuuskunnan tentillä. Nimetyistä ehdokkaista olimme kaikki koolla lukuun ottamatta vasemmistoliiton Merja Kyllöstä. Media nosti tentistä esiin lähinnä Naton ja näkemyksemme Venäjän vaalivaikuttamiseen.

Ensimmäinen tentti oli tunnelmaltaan korostetun rauhallinen, eikä suuria haastoja nähty. Niitäkin tullaan vielä näkemään, kun juontaja löytää sopivat aiheet. Iskupaikkoja tulee.

Toivottavasti jatkossakaan ei synny toisten päälle puhumista. Aitoon keskusteluun kun kuuluu se, että kuunnellaan, mitä toinen sanoo ja otetaan kantaa siihen. Seuraava paneeli pidetään viikon päästä maanantaina 13.11. teemana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Se lähetetään Iltasanomien IS-TV:n kautta klo 17.00 alkaen. Ole kuulolla ja ota kantaa.

Oma kantani Nato-jäsenyyteen on sama kuin puolueen linja: en kannata hakeutumista Naton jäseneksi. Meidän kannattaa työskennellä sen puolesta, että suurstrateginen tasapaino Pohjolassa säilyy. Katson, että tasapainoa ja ennen kaikkea alueen vakautta edistetään parhaiten niin, että Suomi ja Ruotsi pysyttäytyvät sotilasliiton ulkopuolella.

Jos tämä tasapaino meistä riippumattomista syistä kuitenkin horjuu tai vakaus muuten järkkyy, täytyy valtiollisella johdolla olla kyky ja itsetunto arvioida kysymystä uudelleen. Sellaista arviointia ei koskaan saa tehdä piilossa, vaan yhdessä suomalaisten kanssa. Kansanäänestys ja sitä edeltävä keskustelu tarvitaan, mikäli valtionjohto joskus päätyisi Nato-jäsenyyden hakemiseen.

Kierrokseni ympäri Suomea jatkuu kaiken aikaa eduskuntatyön sallimissa puitteissa. Kiertuekalenteri näyttää kerrallaan parin seuraavan viikon tarkan ohjelman. Tervetuloa mukaan keskustelemaan.

Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla oli viikonloppuna jo hyvä vaalipöhinä. Keskustelut käsittelivät taas monia aihepiirejä ja olivat todella antoisia.

Pyrin kierroksilla ja julkisuudessa muutoinkin pitämään esillä varsinaisiin presidentin valtaoikeuksiin kuuluvien asioiden ohella sellaisia kotimaan teemoja, jotka koen tärkeiksi ja joiden esiin nostaminen sopii myös presidentin rooliin.

Raahessa Pohjois-Pohjanmaan yrittäjägaalassa puhuin kasvollisen kotimaisen yrittäjyyden puolesta. Olen ottanut myös voimakkaasti kantaa kotimaisen ruoantuotannon tärkeyteen ja edellytysten turvaamiseen. Huoltovarmuuden merkitystä kun ei tällä hetkellä ymmärretä Suomessa tarpeeksi hyvin.

Pidän myös tärkeänä korostaa Suomen ja suomalaisten eheyttä ja yhtenäisyyttä. Viime aikojenkin keskusteluissa on täysin turhaan nostatettu vastakkainasettelua eri alueiden ja ammattityhmien välillä. Suomi on aina menestynyt yhtenäisenä, omiin erilaisiin vahvuuksiimme nojaten. Näin se on jatkossakin
.

Pyydän myös Sinun ajatuksiasi siitä, mistä asioista haluaisit puhuttavan vaalikampanjassa ulkopolitiikan lisäksi. Kirjeen lopussa on mukana linkki kyselyyn, jonka kautta voit kertoa oman näkemyksesi. Vastausaikaa on kampanja-avausviikolle, 23. marraskuuta asti. Toivottavasti mahdollisimman moni antaa panoksensa kyselyn kautta.

Nyt kun vaalitentit on korkattu, vaalit näkyvät säännöllisemmin uutis- ja ajankohtaisohjelmissa sekä lehtien sivuilla. Ihmiset alkavat herätä vaaleihin, kun kampanjat starttaavat toden teolla. Meidän on oltava valppaana, että pystymme vastaamaan ihmisten kiinnostukseen. Jos me emme vastaa, joku toinen vastaa siihen ja näyttäytyy houkuttelevampana vaihtoehtona.

Presidentinvaalikampanjamme valtakunnallinen avaus on Joensuussa pidettävän puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä lauantaina 25.11. Pidän tuolloin vaalien pääkysymyksiä käsittelevän puheen ja kampanjamme esitellään kokonaisuudessaan.

Kentän tekemällä työllä on erittäin tärkeä rooli siinä, että näistä tehdään vaalit: tarvitaan tilaisuuksia siellä, missä ihmiset ovat, talkootyötä tilaisuuksien eteen, mielipidekirjoituksia lehdissä, some-päivityksiä ja -kommentointia, ihmisten vakuuttamista kasvokkain. Piiritoimistoista ja puoluetoimistosta löytyy materiaalia tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Viimeaikainen palaute ja julkisuus valavat uskoa siihen, että kannatus on käännettävissä reiluun nousuun. Siihen tarvitaan teitä jokaista. Pistetään yhdessä toimeksi. Kiitos jo etukäteen!



Vaaliterveisin,

Matti Vanhanen




Bongaamiani Facebook-tekstejä sellaisenaan...

Olen vähin seuraillut Facebook-sivuston tekstejä. Lähinnä nykyhallituksen ja viranomaisten toimiin liittyvät tekstit näyttävät herättävän jonkin verran intohimoja kommenttitekstien muodossa. 
Lähinnä liikkeellä ovat havaintojeni mukaan äärivasenvihreän hyvinkoulutetut vihaiset nuoret miehet normikommentteineen, joissa ei juurikaan yllätyksiä ole havaittavissa.

Koska kaikki tekstit ovat vapaasti luettavissa/lainattavissa, päätin lainata muutamia malliksi sellaisenaan...

Poistin edellä olevan seurannan toistaiseksi.

Miksi?

Siksi, että sama paatos tuntuu jatkuvan ja toistuvan.


sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Jäitä hattuun Meri-Lapin soteasiassa - kiitos...

Sote puhuttaa ja kuohuttaa! Meri-Lapissa nimenomaan Länskän kohtalo. Siitä on tullut poliittisen pelin väline.
Olisipa talousalueemme kunnilla ollut rohkeutta/viisautta päättää aikanaan kuntaliitoksesta. Olisi kunnon vipuvarsi Rovaniemen suuntaan mutta ei ...
Kuitenkin tässä tilanteessa on syytä neuvotella todellinen, toteuttamiskelpoinen vaihtoehto maakuntamallia ja sotea odotellessa. Silloin ovat kortit vielä omissa käsissämme. Toivottavasti edes tässä asiassa löytyy kuntapäättäjiltä yksituumaisuutta. Kyllä Länskän puolesta kannattaa pistää kaikki likoon - vähän enemmänkin. Ainakaan nyt ei ole poliittisen populismin ja irtopisteiden keräämisen aika...

Somemaailman kahvipöytäkeskustelua...

En kerta kaikkiaan voinut olla kuulematta erästä kahvipöytäkeskustelua. Siinä minun ikäpolven edustaja kertoi lähteneensä vihdoin viimein Facebookiin - hän tosin taisi puhua veispuukista.

Pöydässä älykännykkäänsä kiivaasti näpyttelevä nuorimies totesi: "Kuule, Facebook on kalkkisten touhuja! Instagram on nykyaikaa." "Mikä ihmeen Instagram? Anna minun edes hiukan päästä perille tuosta Facebookista!" "kalkkis" totesi hiukan harmistuneena...

Suomen kansanedustajien sidonnaisuuksia ja vähän muutakin...

Katselin uteliaisuuttani alla olevasta artikkelista kansanedustajien "puuhastelukohteet". Kyllä virtaa näyttää riittävän moneen lähtöön. Itselläni kävi takaraivossa jo vahva epäilys, ovatko monet kytkökset vain "paperikytköksiä" eli eri tahot pitävät toiminnassaan muodollisesti kansanedustajia kuvioissaan. 

Selaillessani kansanedustalistaa tein omasta tietämyksestäni huomion, että en olisi tuntenut kuvien/nimien perusteella kuin kukaties 2/3 kansanedustajista. Kaikki ns. kellokkaat suorastaan ryöpsähtivät näyttöruudulta tajuntaani.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Katso täältä, missä yrityksissä ja säätiöissä kansanedustajat puuhaavat

Kansanedustajien yleisin sidonnaisuus eduskuntatyön ulkopuolella liittyy kuntapolitiikkaan. 130 kansanedustajaa toimii kotikuntansa tai kotikaupunkinsa luottamustehtävissä. Erilaisissa säätiöissä vaikuttaa 56 kansanedustajaa.
Politiikka
Eduskuntatalon ja rappuset.
Ismo Pekkarinen / AOP
Yle on koonnut kansanedustajien sidonnaisuusilmoituksista hakukoneen, josta voi nopeasti tarkistaa, mihin yrityksiin, osuuskuntiin, säätiöihin ja muihin yhteisöihin kansanedustajilla on yhteyksiä.
Tiedot on kerätty eduskunnan sivuilta lokakuussa 2017.
Mikäli kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksessa on useita sidonnaisuuksia koskevia huomioita, ne on toistettu kunkin yksittäisen sidonnaisuuden edessä. Tiedot ovat alkuperäisessä muodossa, joten esimerkiksi yritysten nimiä löytää parhaiten kirjoittamalla nimestä vain muutaman ensimmäisen kirjaimen.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tarkastele tyypillisiä sidonnaisuuksia...