LONTOO
TALOUSHISTORIAN valossa elämme poikkeuksellisia aikoja. Kehitys kolmenkymmenen viime vuoden aikana on ollut huimaa. Teollinen vallankumouskin jää toiseksi.
Mutta silti köyhyydestä ja korruptiosta ei päästä eroon. Kuinka toiveikas tässä oikein uskaltaa olla?
Optimisti saa olla, mutta se on vasta lähtökohta.
”Uskon liberaaliin markkinatalouteen ja arvoihin. Ongelman muodostavat kuitenkin syrjäytyminen ja epätasa-arvo. Iso kysymys on nyt se, kuinka jokainen saadaan mukaan”, sanoo Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääjohtaja Suma Chakrabartityöhuoneellaan Lontoon Cityssä.
Chakrabarti osallistuu maanantaina Helsingissä talousseminaariin, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.
ERITYINEN haaste on kuulema nuorisotyöttömyys.
”Se on vaarallista poliittisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Nuoret pitää auttaa työmarkkinoille, jotta heistä voi tulla kunnollisia yhteiskunnan jäseniä.”
Epäonnistuminen tässä voi johtaa esimerkiksi terrorismiin. Nuorten syrjäytyminen on uhka niin kehitys- kuin teollisuusmaissakin.
EBRD perustettiin vuonna 1991 auttamaan Keski- ja Itä-Euroopan entisiä kommunistimaita kehittymään demokraattisiksi markkinatalousmaiksi. Työ on loppusuoralla, vaikka alkuperäisistä kohdemaista onkin ”valmistunut” vain Tšekin tasavalta vuonna 2007.
Ja toisin kuin EBRD alun perin linjasi, tukea on annettu myös eurokriisimaille Kreikalle ja Kyprokselle.
Viime aikoina EBRD:n voimavaroja on kuitenkin siirretty Euroopasta itään ja etelään: Keski-Aasiaan, Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan.
”Alun perin luultiin, että arabikevät olisi vähän niin kuin vuosi 1991 Euroopassa – tilaisuus auttaa muutoksessa”, Chakrabarti kertoo.
Toisin kävi. Muutosta ei tullut, vaan epävarmuus lisääntyi.
Venäjällä taas EBRD jäädytti investoinnit Ukrainan tapahtumien takia. Turkin poliittinen taantuminen sen sijaan vähentää vain hieman sijoituksia. Turkin-projekteista lähes kaikki ovat yksityiselle sektorille.
Turkissa investointeja suunnataan esimerkiksi pienyrittäjille siinä toivossa, että myös maassa asuvat pakolaiset työllistyisivät.
Libanonissa EBRD on investoinut vesi- ja jätevesiverkoston uudistamiseen. Syyrialaispakolaisten suuri määrä asettaa isot paineet maan infrastruktuurille.
KEHITYSPANKKI teki viime vuoden aikana investointeja 9,4 miljardin euron verran.
Pankki on hyvässä taloudellisessa kunnossa. Nettovoitot lähes kaksinkertaistuivat miljardiin euroon. Projektien epäonnistumisaste on viitisen prosenttia.
Intiassa vuonna 1959 syntynyt Chakrabarti istuu toista kauttaan EBRD:n johdossa. Hän on entinen korkea brittivirkamies ja Oxfordin yliopiston kasvatti. Oxfordissa on myös perheen koti.
Chakrabartin ajan uudistuksiin kuuluu muun muassa se, että pankki edistää nykyään tietoisesti naisten asemaa sijoituspäätöksillään.
”Kun tulin tänne töihin, olin yllättynyt, että tasa-arvokysymyksiä ei otettu paremmin huomioon.”
KÄYTÄNNÖSSÄ uudistus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että turkkilaisten naisyrittäjien lainoitukseen on kehitetty uusia keinoja. Naisten on vaikea saada tavallista pankkilainaa, sillä heillä ei ole vakuuksia: omaisuus on yleensä aina miesten nimissä.
Turkkilaisen lauttayhtiön puolestaan pitää palkata naisia näkyviin rooleihin, koska muuten ei tule naisasiakkaitakaan. Naiset eivät halua matkustaa yksin miesten keskellä.
Chakrabarti myöntää reilusti olevansa feministi, joka ei usko perinteiseen roolijakoon. Hänen professorivaimonsakin kuulemma nauraa, että perheen tiski- ja pesukone ovat isännän leluja.
Britanniassa Chakrabarti nousi otsikoihin 2000-luvun alussa, kun hän anoi ministeriöstä joustavaa työaikaa lastenhoidon takia. Virkamiesisä halusi olla kotona, jotta näkisi pientä tytärtään edes joskus.
Tytär on nyt 22-vuotias taiteilija. ”Meillä oli äskenkin kiva koti-ilta. Suhteemme ei olisi nyt tällainen, ellen olisi siihen aikoinani panostanut.”
CHAKRABARTI kehuu vuolaasti Suomea ja listaa saavutuksia: hyvä hallintotapa, vahvat instituutit, vapaa media, vihreä teknologia – ja tietysti koulutus.
”Siitä me Britanniassa olemme aina kateellisia.”
Erityisen vaikutuksen pankinjohtajaan teki presidentti Martti Ahtisaaren työ Afrikassa 1980-luvulla. ”Suhtaudun Suomeen suurella lämmöllä.”
TALOUSHISTORIAN valossa elämme poikkeuksellisia aikoja. Kehitys kolmenkymmenen viime vuoden aikana on ollut huimaa. Teollinen vallankumouskin jää toiseksi.
Mutta silti köyhyydestä ja korruptiosta ei päästä eroon. Kuinka toiveikas tässä oikein uskaltaa olla?
Optimisti saa olla, mutta se on vasta lähtökohta.
”Uskon liberaaliin markkinatalouteen ja arvoihin. Ongelman muodostavat kuitenkin syrjäytyminen ja epätasa-arvo. Iso kysymys on nyt se, kuinka jokainen saadaan mukaan”, sanoo Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääjohtaja Suma Chakrabartityöhuoneellaan Lontoon Cityssä.
Chakrabarti osallistuu maanantaina Helsingissä talousseminaariin, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.
ERITYINEN haaste on kuulema nuorisotyöttömyys.
”Se on vaarallista poliittisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Nuoret pitää auttaa työmarkkinoille, jotta heistä voi tulla kunnollisia yhteiskunnan jäseniä.”
Epäonnistuminen tässä voi johtaa esimerkiksi terrorismiin. Nuorten syrjäytyminen on uhka niin kehitys- kuin teollisuusmaissakin.
EBRD perustettiin vuonna 1991 auttamaan Keski- ja Itä-Euroopan entisiä kommunistimaita kehittymään demokraattisiksi markkinatalousmaiksi. Työ on loppusuoralla, vaikka alkuperäisistä kohdemaista onkin ”valmistunut” vain Tšekin tasavalta vuonna 2007.
Ja toisin kuin EBRD alun perin linjasi, tukea on annettu myös eurokriisimaille Kreikalle ja Kyprokselle.
Viime aikoina EBRD:n voimavaroja on kuitenkin siirretty Euroopasta itään ja etelään: Keski-Aasiaan, Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan.
”Alun perin luultiin, että arabikevät olisi vähän niin kuin vuosi 1991 Euroopassa – tilaisuus auttaa muutoksessa”, Chakrabarti kertoo.
Toisin kävi. Muutosta ei tullut, vaan epävarmuus lisääntyi.
Venäjällä taas EBRD jäädytti investoinnit Ukrainan tapahtumien takia. Turkin poliittinen taantuminen sen sijaan vähentää vain hieman sijoituksia. Turkin-projekteista lähes kaikki ovat yksityiselle sektorille.
Turkissa investointeja suunnataan esimerkiksi pienyrittäjille siinä toivossa, että myös maassa asuvat pakolaiset työllistyisivät.
Libanonissa EBRD on investoinut vesi- ja jätevesiverkoston uudistamiseen. Syyrialaispakolaisten suuri määrä asettaa isot paineet maan infrastruktuurille.
KEHITYSPANKKI teki viime vuoden aikana investointeja 9,4 miljardin euron verran.
Pankki on hyvässä taloudellisessa kunnossa. Nettovoitot lähes kaksinkertaistuivat miljardiin euroon. Projektien epäonnistumisaste on viitisen prosenttia.
Intiassa vuonna 1959 syntynyt Chakrabarti istuu toista kauttaan EBRD:n johdossa. Hän on entinen korkea brittivirkamies ja Oxfordin yliopiston kasvatti. Oxfordissa on myös perheen koti.
Chakrabartin ajan uudistuksiin kuuluu muun muassa se, että pankki edistää nykyään tietoisesti naisten asemaa sijoituspäätöksillään.
”Kun tulin tänne töihin, olin yllättynyt, että tasa-arvokysymyksiä ei otettu paremmin huomioon.”
KÄYTÄNNÖSSÄ uudistus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että turkkilaisten naisyrittäjien lainoitukseen on kehitetty uusia keinoja. Naisten on vaikea saada tavallista pankkilainaa, sillä heillä ei ole vakuuksia: omaisuus on yleensä aina miesten nimissä.
Turkkilaisen lauttayhtiön puolestaan pitää palkata naisia näkyviin rooleihin, koska muuten ei tule naisasiakkaitakaan. Naiset eivät halua matkustaa yksin miesten keskellä.
Chakrabarti myöntää reilusti olevansa feministi, joka ei usko perinteiseen roolijakoon. Hänen professorivaimonsakin kuulemma nauraa, että perheen tiski- ja pesukone ovat isännän leluja.
Britanniassa Chakrabarti nousi otsikoihin 2000-luvun alussa, kun hän anoi ministeriöstä joustavaa työaikaa lastenhoidon takia. Virkamiesisä halusi olla kotona, jotta näkisi pientä tytärtään edes joskus.
Tytär on nyt 22-vuotias taiteilija. ”Meillä oli äskenkin kiva koti-ilta. Suhteemme ei olisi nyt tällainen, ellen olisi siihen aikoinani panostanut.”
CHAKRABARTI kehuu vuolaasti Suomea ja listaa saavutuksia: hyvä hallintotapa, vahvat instituutit, vapaa media, vihreä teknologia – ja tietysti koulutus.
”Siitä me Britanniassa olemme aina kateellisia.”
Erityisen vaikutuksen pankinjohtajaan teki presidentti Martti Ahtisaaren työ Afrikassa 1980-luvulla. ”Suhtaudun Suomeen suurella lämmöllä.”
Fakta
Entisestä itäblokista Afrikkaan ja Aasiaan
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (European Bank for Reconstruction and Development eli EBRD) perustettiin 1991.
Pankin tarkoitus oli auttaa entisiä itäblokin maita kohti demokratiaa ja markkinataloutta.
Nykyään EBRD lainoittaa hankkeita 38 maassa. Toiminta on laajentunut Pohjois-Afrikkaan, Keski-Aasiaan ja Lähi-itään.
Pankki on sijoittanut 26 vuoden aikana yli 115 miljardia euroa yli 4 500 projektiin.
EBRD:n omistajiin kuuluvat 65 maata, EU ja Euroopan investointipankki. Myös Suomella on pieni siivu.
