sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Boeing: Super Hornetien loppukokoonpano voitaisiin tehdä Suomessa...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Boeing: Super Hornetien loppukokoonpano voitaisiin tehdä Suomessa
Mikko PulliainenSt. Louis, Ft. Worth/USA
Jos Suomi valitsisi Boeingin F-18 Super Hornet –hävittäjän ilmavoimien seuraavaksi hävittäjäkalustoksi, niiden loppukokoonpano voitaisiin tehdä Suomessa.
Asiasta kertoi Hornetien kansainvälinen ohjelmajohtaja Steve Winkler Boeingin tehtaalla St. Louisissa keskiviikkona vierailleelle suomalaismedialle.
- Tämä riippuu siitä, mitä ilmavoimat ja hallitus haluavat, mutta se on varmasti mahdollista, Winkler toteaa.
- Saisimme tästä aikaan hyvin fiksun business casen, kuten aiemmankin Hornet-ohjelman kanssa tehtiin.
Suurin osa ilmavoimien nykyisistä Horneteista koottiin Patrian tehtailla Suomessa.
- Kyse ei ollut vain rakentamisesta, vaan samalla koulutettiin työntekijöitä itsenäistä suomalaista tuki- ja huoltotoimintaa varten. Joku tämänkaltainen pitkän kantaman suunnitelma olisi varmasti liiketoimintamielessä nytkin järkevä, Winkler pohtii.
Hänen mukaansa tämän vaikutus kustannuksiin olisi ”nimellinen”, suomalaisen teknisen osaamisen vuoksi.
Lockheed Martinin Pohjoismaiden liiketoiminnasta vastaava johtaja Yung Le kertoo, että yhtiö käy parhaillaan keskusteluja suomalaisyritysten kanssa F-35 hävittäjähankinnan teollisuusyhteistyöhön liittyen.
- Ensi viikolla meillä on kokouksia 7-8 suomalaisen yrityksen kanssa, jotta oppisimme heistä lisää ja löytäisimme heille töitä, Le kertoi Lännen Medialle Lockheed Martinin tehtaalla Fort Worthissa torstaina.
Tarkemmin hän ei vielä yksityiskohdista kerro, mutta kyse on yhteistyöstä paitsi itse lentokoneeseen ja sen moottoriin myös muihin puolustusteollisuuden tuotteisiin. Teollisuusyhteistyö vaatii myös Yhdysvaltain hallituksen myöntämän luvan.
Suomen on tarkoitus päättää uudesta monitoimihävittäjästään vuonna 2021. Kahden yhdysvaltalaiskandidaatin lisäksi vaihtoehtoina ovat yhteiseurooppalainen Eurofighter, ranskalainen Dassault Rafale sekä ruotsalaisen Jas Gripenin uusin, E-versio.

Kuntavaalit 2017 - henkilökohtainen välitilinpäätös...

Ennen vuotta 2000 ajattelin, että en koske politiikkaan, en edes kuntapolitiikkaan pitkällä kepilläkään. 
Kuitenkin silloinen, nykyisin edesmennyt kalakaverini kehotti minua lähtemään valtuustoehdokkaaksi Kemissä. Muistan hyvin hänen sanansa, että hän äänestää minua aina valitsinpa minkä puolueen tahansa...

Olen ollut Kemin Keskustan sitoutumattomana ehdokkaana vuosina 2000, 2004, 2008, 2012 ja nyt 2017. Alunperin ajattelin olevani mukana vain kolmissa kuntavaaleissa. 

Tähän saakka olen ollut käytännössä koko ajan varavaltuutettu. Se on minulle toistaiseksi hyvin sopinut ja käytännössä riittänyt. On ollut muitakin aktiviteetteja.
Olen ollut kulttuurilautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen. Lisäksi teknisen lautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen.
Käytännössä raaka valmistelutyö tehdään lautakunnissa.

Nämä kuntavaalit ovat olleet minun osalta tähän saakka aika poikkeukselliset. 
Miksi? 
Siksi, että minulla on ollut yhdeksän kuukauden "vaalitaistelu". Olen viime kesästä lähtien ollut yhteydessä yli kuuteenkymmeneen kemiläiseen potentiaaliseen, mahdolliseen kuntavaaliehdokkaaseen. 
Heistä noin kahdellekymmenelle on toimitettu materiaalia Kemin Keskustan kunnallisjärjestön Kai Puron toimesta alkuvuodesta. Luonnollisesti olen pettynyt, että loppujen lopuksi vain yksi em. henkilöistä lähti mukaan ehdokkaaksi.

Itseni esiin tuomisen osalta aika on ollut myös poikkeuksellista. Minulla on oma Blogisivu (heinäkuusta 2014 alkaen), olen ollut siinä erittäin aktiivinen. Toisaalta lähdin mukaan Facebook-juttuihin kuluvan vuoden tammikuussa. Olen sitä vähin opetellut. Itse aina kommentoin. Se on ominta minääni.

Tavoitteeni oli toteuttaa kahden, vähintään yhden kuukauden mittainen uudentyyppinen lehtimainonta. En saanut esittämääni ajatukseen lehteä mukaan. Siksipä en toteuta henkilökohtaista lehti- enkä valotaulumainontaa. Toki olen mukana Kemin Keskustan yhteismainonnassa.

Ensimmäistä kertaa minulla on ollut henkilökohtainen A4-esite, vaali-info. Sitä on printattu muutama sata ja olen jakanut niitä vaimoni avustuksella pääasiassa ns. omalle äänestysalueelleni eli Syväkangas-Ritikka ja siitä nimenomaan Haukkariin. Viitisenkymmentä esitettä on vielä jakamatta...

Olen osallistunut Kemin Keskustan järjestämiin grillimakkara- ja ämpäritapahtumiin. Ne ovat olleet mukavia kuntalaistapaamisia.

Yksi toteutetaan vielä lauantaina 08.04.2017 Kemissä myöhemmin ilmoitetussa paikassa.









lauantai 1. huhtikuuta 2017

Katso, mitä Facebook ja Google sinusta tietävät...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Teknologia

Katso, mitä Facebook ja Google sinusta tietävät – Omien tietojen luovuttamisessa ei kannata olla välinpitämätön

Facebook ja Google näyttävät, minkälaista tietoa ne ovat käyttäjästään keränneet, jos sen osaa katsoa.


Facebook ja Google tarkkailevat käyttäjiään, mutta kertovat ainakin osan keräämistään tiedoista myös käyttäjälle itselleen.
KAIKKI tietävät, että netissä käyttämämme palvelut ja sivustot keräävät meistä tietoa. Sitä on kuitenkin mukavampi olla ajattelematta. Kun pohdin, miten paljon Facebook ja Google minusta tietävät, alkaa nimittäin ahdistaa. Ahdistaa myös, etten osaa tehdä sille mitään.

En ole tunteideni kanssa yksin: Aalto-yliopiston tutkija Antti Poikola kertoo, että ihmiset ovat avuttomia verkkoyksityisyytensä suojelussa.

Moni on huolissaan datan keruusta, mutta huoli ei vaikuta toimintaan. Emme tiedä, mitä voisimme tehdä, joten emme tee mitään.

”Se on mahdollistanut perverssin kehityssuunnan. Tietoa on alettu kerätä epäeettisesti”, Poikola sanoo.

POIKOLA on erikoistunut Mydatan eli ihmisten henkilökohtaisten tietojen keräämisen tutkimiseen. Silti hänkään ei pysty antamaan neuvoja siihen, mitä tietoja itsestään kannattaa antaa seurata ja mitä ei.

Totuus nimittäin on, että netin palvelut ja sivustot toimivat paremmin, jos seurannan sallii.

Seuranta aiheuttaa kuitenkin myös vakavia lieveilmiöitä. Esimerkkinä Poikola mainitsee, että analytiikka siivitti Trumpin ja Brexitin voittoon, koska se mahdollisti erittäin kapeasti kohdennetun markkinoinnin. Mainokset siis räätälöitiin ihmisille heidän nettikäyttäytymisensä perusteella.

”Ei ihme, että ihmisistä tuntui Trumpin puhuttelevan juuri heitä, sillä niin hän teki.”

SEKÄ Google että Facebook kuitenkin lupaavat kertoa, millaista tietoa ne ovat ihmisistä keränneet.

Kaikki, joilla on Gmail-sähköposti tai Android-puhelin, ovat luoneet itselleen Google-tilin. Googlen tiedot omasta toiminnasta löytää kirjautumalla sisään osoitteeseen myactivity.google.com.

KOKEILLAAN. Kun kirjaudun palveluun, se näyttää kronologisessa järjestyksessä, mitä olen katsonut Youtubesta ja milloin, ja kertoo, että olen katsonut myös Gmail-mainoksia. En kuitenkaan näe, mitä mainoksia olen katsonut.

Kohdassa Muu Google-toiminta näytetään esimerkiksi sijaintihistoria, laitteeni tiedot, ja aiemmat hakuni. Tai niin ainakin luvataan. Sijaintihistoriaa en kuitenkaan näe, koska en ole ottanut palvelua käyttöön. Sitä mainostetaan näin:

Sijaintihistorian avulla saat esimerkiksi automaattisia liikennetietoja, parempia hakutuloksia sekä hyödyllisempiä mainoksia niin Googlen palveluissa kuin niiden ulkopuolellakin. Kun olet kirjautuneena laitteillesi, niiden sijaintitiedoista luodaan yksityinen kartta paikoista, joissa käyt. 

Ei kuulosta houkuttelevalta. En näe myöskään laitteeni tietoja enkä hakuhistoriaani, koska en ole ottanut niiden seurantaa käyttöön. Osasyy tietojen vähäisyyteen voi olla se, että käytän Applen puhelinta.

Antti Poikola kertoo, että hän näkee Myactivity-palvelussa minuutilleen, milloin on avannut tietyn sovelluksen ja missä on liikkunut. Poikolalla on Android-käyttöjärjestelmää käyttävä puhelin, ja Android kuuluu Googlelle.

”Applen puhelimesta Google tallentaa paljon vähemmän kuin Android-puhelimesta. Minä näen käyttöhistoriani pelottavankin tarkasti.”

MAINOSASETUKSET kertovat sentään minullekin jotain: Google on määritellyt minut 25–34-vuotiaaksi naiseksi, joka on kiinnostunut 23 aihepiiristä. Aihepiirit perustuvat Googlen mukaan esimerkiksi Youtubessa katsomiini videoihin.

Allekirjoitan suurimman osan, kuten tietokoneet ja elektroniikka, pop-musiikki ja kuntoilu, mutta ihmettelen, miksi kone luulee, että pidän myös jalkapallosta ja country-musiikista.

Sivulla voi myös luoda itselleen arkiston, joka sisältää kaikkien Googlen palveluiden tiedot. Esimerkiksi Youtuben hakuhistoria on viihdyttävää katsottavaa, koska se ulottuu vuoteen 2011. Silloin olen hakenut hauskaa nettisisältöä esimerkiksi hakusanoilla ”taistelu jaska”.

Kun Poikola latasi oman Google-historiansa, hän sai noin 16 gigatavun verran sisältöä, mukaan lukien jo kuopattujen Google-palveluiden tiedot.

FACEBOOK antaa katsoa keräämiään tietoja ainakin näennäisen laajasti. Niihin pääsee käsiksi, kun klikkaa palvelussa näkyvän mainoksen yläkulman nuolta ja sen alle ilmestyvää tekstiä ”Miksi näen tämän?” Lyhyen selityksen jälkeen pääsee klikkaamaan kohtaan ”Hallitse mainosasetuksia.”

Omissa mainosasetuksissani Facebook kertoo, että mainostaa tuotteita ja palveluita tykkäämieni Facebook-sivujen ja klikkaamieni mainosten perusteella, mutta ei selaamieni nettisivujen perusteella. On huojentavaa, että vaikken muistaakseni ikinä ole koskenut näihin asetuksiin, ne eivät automaattisesti seuraakaan kaikkea mitä teen.

Tosin minut on luokiteltu tietynlaiseksi ihmiseksi perustuen profiilitietoihini ja ”muuhun aktiivisuuteen”, mitä se ikinä tarkoittaakaan. Facebookin mukaan kuulun esimerkiksi milleniaaleihin, kuvanlataajiin ja ”expattien läheisiin ystäviin”.

PALVELUN arvaamat ominaisuudet näyttävät pääosin loogisilta. Klikkaamalla näkee esimerkkimainoksen, joka edustamalleni ihmisryhmälle voisi ilmestyä. Aihepiirejä voi onneksi myös ruksia pois. En ole erityisen kiinnostunut serbialaisesta rokista enkä hämähäkeistä, joten poistan ne kiinnostuksen kohteistani.

Näen myös, että Facebook on voinut kohdentaa minulle mainoksia parisuhdestatukseni, työnantajani, ammattini ja koulutukseni perusteella. Kaikista näistä voi laittaa kohdennuksen myös pois päältä.

Facebook testikäyttää ominaisuutta, jossa voi piilottaa tiettyyn luokkaan kuuluvat mainokset kokonaan joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Ainoa piilotettavissa oleva tuotetyyppi on toistaiseksi alkoholi.

OMAA historiaansa ja itsestään kerättyjä tietoja on hauska selailla, mutta auttaako niiden syynääminen mitään?

”Tärkeintä on, ettei kulje autopilotilla. Aika ajoin kannattaa katsoa, millaista tiedonkeruuta on sallinut ja miettiä, miksi”, Antti Poikola sanoo.

Tietosuojalain mukaan tiedonkeruusta on tällä hetkellä pakko kertoa jonkin verran. Euroopassa tulee ensi vuonna voimaan uusi tietosuoja-asetus, ja sen jälkeen tiedonkeruusta ja sen motiiveista on paljastettava enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että palvelut eivät todennäköisesti kerro kaikkea, mitä tietävät.

”Ihminen ei ikinä voi olla varma, mitä kaikkea hänestä tallennetaan.”

Poiminta

Asiantuntijan vinkit yksityisyyden suojeluun


 Jos haluat selata nettiä jättämättä sinne jälkiä, voit käyttää muita selaimia, kuten Firefoxia, paremmin salattua Brave-nimistä selainta.

 Googlen sijaan voi käyttää esimerkiksi hakukonetta osoitteessa https://duckduckgo.com/.

 Jos nettiä selaillessa osoitteen alussa lukee https:// yhteys on salatumpi kuin normaalilla http-alulla.

Vinkit antoi Aalto-yliopiston datatutkija Antti Poikola.

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Häpeä! Suuri kansallinen häpeä! Leipäjonot Suomessa...

Leipäjonot eivät ole uusi ilmiö Suomessa, niitä on ollut vuosikymmiä, mutta leipäjonojen määrä ja pituudet ovat lisääntyneet. Olen vuosikymmnien aikana kirjoittanut monta kertaa asiasta. Aina tuntuu pahalta katsella kuvia leipäjonoissa olevista ihmisistä, oikeastaan aina vaan pahemmalta.



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Leipäjonoihin on ilmestynyt työssä käyviä – EU:n ruokalähetystä odotetaan kuin kuuta nousevaa

Leipäjonojen pituus on kasvanut Suomessa selvästi.
Ruoka-apu

Ihmiset jonottivat elintarvikkeita jäisellä tiellä Helsingin Myllypurossa.
Ihmiset jonottivat elintarvikkeita jäisellä tiellä Helsingin Myllypurossa 2. maaliskuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva


Leipäjonot eivät ole enää vain yksinäisten toimeentulotuen varassa elävien oljenkorsi.
Yle kysyi ruokajakeluiden järjestäjiltä ympäri maata leipäjonojen tämän hetken tilanteesta. Viesti oli selvä: asiakasmäärät ovat kasvaneet ja käyttäjiksi on tullut kokonaan uusia ihmisryhmiä.
Helsingin Sanomat on kirjoittanut siitä(siirryt toiseen palveluun), miten Kelan vaikeudet perustoimeentulotukihakemusten ratkaisemisessa olisivat näkyneet ruokapankeissa. Samaa kerrotaan muun muassa Tampereelta ja Kuopiosta, missä leipäjonojen asiakasmäärän sanotaan jopa lähes kaksinkertaistuneen.
Jyväskylässä paikallisesta ruokapankista on tavallisesti saanut ruokakassin vain toimeentulotukipäätöstä vastaan. Nyt kun päätökset ovat viivästyneet, ehdosta on alettu joustaa. Hakijalle voidaan antaa ruokakassi harkinnanvaraisesti, vaikkei hän olisi saanutkaan tukipäätöstä.
– Ruokaa on vielä riittänyt kaikille, mutta aika jämptille menee, kertoo puolestaan Anne Hiltunen porilaisesta Elämän leipä ry:stä.
Moni ruokapalvelun järjestäjä kertoo kävijämäärän kasvaneen ilman Kela-sotkuakin. Toimeentulotukien viipyminen on silti tuskastuttanut entisiäkin asiakkaita.
– Jopa meidän vapaaehtoisten kohdalla, jotka elävät toimeentulorahan varassa, maksatukset ovat olleet kaksi–kolmekin viikkoa myöhässä. Joillekin jouduin sitten lainaamaan tai antamaan vähän apua, että pärjäävät, Laupeudentyö ry:tä Helsingissä johtava Heikki Hursti sanoo.

Jonossa näkyy nyt myös nuoria, opiskelijoita ja lapsiperheitä

Kuopion Ruoka-apu jakaa kaupungin keskustassa ruokaa kolme kertaa viikossa. Maanantain ja torstain jakeluun jonottaa nykyisin jopa pari sataa ihmistä, lauantaina maitotuotteita hakee noin sata asiakasta.
Järjestäjät kertovat, että leipäjonossa käyntiä ei enää pidetä niin häpeällisenä kuin aikaisemmin. Mukaan on tullut yhä enemmän nuoria, opiskelijoita ja lapsiperheitä. Samaa sanotaan muidenkin alueiden ruokajakeluista.
– Jonossa on nyt aivan outoja naamoja. En tiedä, ovatko he jääneet Kela-loukkuun vai mistä mahtaa johtua, porilaisen Elämän Eliksiiri -yhdistyksen Riitta Ahonen miettii.
Kouvolan kortteliyhdistyksessä on puolestaan huomattu leipäjonossa silmiinpistävän paljon äitejä pienten lasten kanssa viimeisen kuukauden aikana.
– Kokonaan uusi kävijäryhmä ovat työssä käyvät ihmiset, joiden rahat eivät riitä ruokaan, kuvaa Kuopion Petosella Tukikohta-seurakunnan ruokajonosta vastaava Ilkka Blomerus.
Tavallisin asiakasryhmä ovat kuitenkin edelleen yksinäiset miehet, kerrotaan Jyväskylän Ruokapankki Jokapäiväisestä Leivästä.

Kuntavaaliehdokkaita ei tunnu kiinnostavan

Monella alueella odotetaan nyt huhtikuun alussa saapuvaa EU:n ruoka-apulähetystä. 1 500 kilon erässä on jauhoja, ryynejä, makaroneja, säilykkeitä, hernekeittoa, pastaa ja muita pitkään säilyviä elintarvikkeita.
Kymijoen Tukipuu ry:stä kerrotaan, että asiakkaat kyselevät pian saapuvan ruokalähetyksen perään päivittäin.
Kaikkialla maassa leipäjonot ovat juuri nyt pitkiä. Helsingissä Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n jonossa oli viime perjantaina 3 128 ihmistä.
Varkaudessa vapaaseurakunnan organisoimassa ruokajonossa on laskettu kolmen vuoden aikana käyneen yli 52 000 asiakasta.
– Kolmen vuoden aikana olemme jakaneet ruokaa miljoonan euron edestä, laskee ruokajakelun pääjärjestäjä Veikko Tarvonen.
Helsingin Myllypuron elintarvikeavun toiminnanjohtaja Sinikka Backman sanoo, että avain leipäjonojen lyhentämiseen olisi oikeiden työpaikkojen löytäminen pitkäaikaistyöttömille. Nyt moni siirtyy hänen mukaansa tuetusta työstä toiseen, mutta suurin osa ei koskaan työllisty oikeasti.
– Siihen olen kiinnittänyt huomiota, että kun näitä kuntavaaliehdokkaita liikkuu, ei niistä kukaan ota asiakseen, että leipäjonot saataisiin poistettua.

Kannatusmittaus: SDP:n kannatus putosi, perussuomalaiset nousuun...

Kaikki on vielä auki - onneksi...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Kannatusmittaus: SDP:n kannatus putosi, perussuomalaiset nousuun

Ylen maaliskuun kannatuskyselyssä kokoomus on kiilannut suurimmaksi puolueeksi. SDP on menettänyt selvästi kannatustaan, kun taas perussuomalaiset on noussut aallonpohjasta.
Puolueiden kannatus
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka
Kuntavaalien kynnyksellä suurimpien puolueiden kannatuksessa on tapahtunut selviä muutoksia.
SDP on menettänyt asemansa suurimpana puolueena kokoomukselle. Demareiden kannatus on pudonnut helmikuuhun verrattuna kaksi prosenttiyksikköä 18,8 prosenttiin.
Kokoomus on petrannut jonkin verran omaa kannatustaan, keskustalle on tullut puoli prosenttiyksikkö miinusta. Kolmen suurimman prosenttiosuudet ovat lähellä toisiaan, joten kuntavaaleissa ykköspuolueen asemasta käydään tiukka kisa.
Pitkään alamaissa vaeltanut perussuomalaiset on nostanut nyt kannatusprosenttinsa toiselle kymmenelle ensimmäistä kertaa sitten syyskuun 2015.
Ylen maaliskuun kannatusmittauksessa kysyttiin nimenomaan puolueiden kuntavaalikannatusta. Tutkimus näyttää plussaa kokoomuksen ja perussuomalaisten lisäksi RKP:lle sekä ryhmälle "muut".
Vihreät säilyttivät edelliseen vaalitulokseensa nähden vahvan kannatustasonsa, vaikka pudotusta hieman tulikin. Myös Vasemmistoliiton kannatus niiasi vähän. Kristillisdemokraatit menettivät puoli prosenttiyksikköä, ja puolue on kannatukseltaan selvästi pienin 3,6 prosentin osuudella.

Puheenjohtajakisa hyödytti perussuomalaisia

SDP:n ja perussuomalaisten kannattajat näyttävät jälleen liikkuneen ja tällä kertaa demarijohtaja Antti Rinteen näkökulmasta kivuliaaseen suuntaan.
Kyselyn tausta-aineistosta selviää, että demareiden maaliskuussa menettämistä kannattajista puolet on työväenluokkaisia ihmisiä. Vastaavasti perussuomalaiset on saanut prosenttiyksikön verran lisää duunareita tukijoikseen.
Aivan näin yksinkertainen muuttoliike puolueesta toiseen ei kuitenkaan ole kyseessä, toteaa kannatuskyselyn Ylelle tehneen Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen.
– Nämä eivät välttämättä ole kaikki samoja ihmisiä. Perussuomalaisten aikaisempi kannatuslasku ei kokonaan ole mennyt demareille, vaan heitä on siirtynyt katsomoon. Nyt näyttää, että he ovat saaneet osan palaamaan, Pajunen analysoi.
Perussuomalaisia näyttää avittaneen tutkimusjaksolle sijoittunut puheenjohtajakampanjan alku.
Timo Soini ilmoitti luopumisestaan 5. maaliskuuta. Vahvimpina seuraajaehdokkaiksi ilmoittautuivat Soinia maahanmuuttokriittisemmät Sampo Terho ja Jussi Halla-aho.
Puheenjohtajakamppailut tuppaavat näkymään kannatuksen nousuna puolueilla. Tosin demarit eivät kokeneet vastaavaa hyötyä, kun Antti Rinne helmikuussa valittiin jatkokaudelle.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vakaan kannattajakunnan kokoomus kiilasi kärkeen

Viime kuntavaaleissa eniten ääniä saanut kokoomus kiilasi nyt kärkeen, vaikka sen kannatus ei suuresti kasvanut.
Demarit ovat pitäneet kuntavaalikampanjassaan esillä sote-uudistuksen vaaroja ja lupailleet purkavansa ainakin osia siitä, jos nousevat eduskuntavaalien jälkeen valtaan.
Näyttää siltä, että nykymuotoinen sote-uudistus on niin vaikeasti ymmärrettävä kokonaisuus, ettei sen arvostelukaan lisää puolueen kannatusta.
– Sotella on vaikea tehdä politiikassa bisnestä, toteaa Taloustutkimuksen Jari Pajunen.
Kiistellyn valinnanvapauslainsäädännön äiti on juuri kokoomus, mutta puolueen kuntavaalikannatusta se ei näytä syöneen, päinvastoin. Kokoomuksen peruskannattajakunta on puolueuskollista ja vilkkaasti äänestävää väkeä.
Sote-hankaluuksia selvittelemässä on sitäpaitsi nähty useammin keskustalainen pääministeri Juha Sipilä, kuin kokoomuksen Petteri Orpo.

Epävarmuus suurta, kiinnostus perussuomalaisiin kasvoi

Vaikka kuntavaalit ovat jo aivan lähellä, vain 56,1 prosenttia vastaajista kertoi puoluekantansa kyselyssä. Osuus tosin on hieman kasvanut helmikuusta, mutta epävarmuus äänestäjien keskuudessa näyttää edelleen hyvin suurelta.
Taloustutkimuksen kyselyssä selvitettiin myös, mikä puolue kiinnostaa eniten niitä, jotka eivät puoluekantaansa osaa kertoa.
Perussuomalaisten kannatusnousun kanssa on linjassa, että myös kiinnostus puoluetta kohtaan on kasvanut. Helmikuun mittauksessa puolueesta oli kiinnostunut 5,3 prosenttia epävarmoista, nyt 7 prosenttia.
Taloustutkimus haastatteli mittaukseen 2 444 henkilöä. Haastattelut tehtiin 6. – 28.3.2017. Virhemarginaali suurimpien puolueiden osalta on 2,2 prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin.
Lataa tutkimusaineisto itsellesi tästä PDF-tiedostona(siirryt toiseen palveluun).