keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Analyysi: Suomi on hiljaa valinnut puolensa...

Hmmmmm - niinpä se taitaa olla. Olen viime aikoina aloittanut lukemaan Ilkka Remeksen Kiirastuli-romaania. Tuntuu ihan hyytävän realistiselta ja erittäin ajankohtaiselta.
Luin aikanaan em. kirjailijan JÄÄTYVÄ HELVETTI-romaanin, joka pisti kyllä mietityttämään Suomen asemaa idän ja lännen rajapinnassa. Nimenomaan Ahvenanmaan asema ja rooli Itämeren alueen mahdollisessa konfliktitilanteessa on ratkaiseva.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Analyysi: Suomi on hiljaa valinnut puolensa

Jos EU tai Yhdysvallat purkaisi pakotteitaan, Putin myhäilisi Kremlissä ja valmistautuisi jalkapallon MM-kilpailujen lohkoarvontoihin omasta mielestään miehenä, jota kenelläkään ei olisi uskallusta vastustaa.

Analyysi: Suomi on hiljaa valinnut puolensa
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko (toinen vas.) teki virallisen vierailun Suomeen tiistaina puolisonsa Maryna Poroshenkon kanssa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottivat heidät vastaan Presidentinlinnassa.




Lauri Nurmi
Viime heinäkuun 1. päivänä tasavallan presidentti Sauli Niinistö seisoi Kultarannan nurmikolla lehdistökatoksessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin vierellä.
Puheenaiheet eivät olleet länsimaisen arvokäsityksen näkökulmasta normaaleja.
– Todennäköisesti Nato mielellään tulisi sotimaan Venäjän kanssa viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen, Putin levitti kätensä ja hymyili kolkkoa hymyään.
Sivistyneet valtionpäämiehet eivät esitä verhottuja uhkauksia.
Siksi oli kiinnostavaa kuunnella uudelleen nauha Putinin puheista tiistaina, jolloin Ukrainan presidentti Petro Poroshenko vieraili Suomessa ja Presidentinlinnassa.
– Kokemus ulkopuolisen hyökkääjän vastustamisesta yhdistää maitamme, Petro Poroshenko sanoi.
Hän haki Suomesta vähintäänkin henkistä liittolaista Venäjän vaikutuksen vastustamisessa ja kiitteli tapaamisen Niinistön kanssa olleen yhdestoista miesten välillä.
Niinistöä on tulkittava osittain rivien välistä, koska suhteessa Venäjään hän pitää viisaana välttää kärjekkäitä julkisia kannanottoja. Suomi on kuitenkin hiljaa valinnut puolensa ulkopolitiikassaan.
– Olen aika luottavainen, että me molemmat työskentelemme suuntaan, jossa järjestyksen muutokset olisivat muutoksia parempaan suuntaan, eivät huonompaan, Sauli Niinistö totesi Poroshenkolle avaussanoissaan.
Putinille Niinistö ei todennut – eikä varmasti nyt toteaisi – olevansa luottavainen siitä, että Suomi ja Venäjä työskentelisivät parhaillaan samaan suuntaan paremman maailmanjärjestyksen puolesta.
Valtionjohtajien välisistä keskusteluista ei kerrota yksityiskohtaisesti julkisuuteen kuin vasta vuosikymmenien viiveellä, kun läsnä olleiden avustajien kirjoittamat muistiot tulevat julkisiksi.
Poroshenkon lausunnoista voi päätellä, että presidentit ovat puhuneet maidensa kipeästä lähihistoriasta.
– On vaikeata uskoa sitä, kuinka suosittu marsalkka Mannerheimin hahmo on Ukrainassa. Hän on esimerkki oman maansa kansan palvelemisesta. Herra presidentti, ymmärrätte Ukrainaa paremmin kuin kukaan muu, Poroshenko sanoi Niinistölle ja mainitsi esimerkkinä hybridisodankäynnin.
Jos veikata pitäisi, presidentit ovat jakaneet kokemuksiaan siitä, miten Venäjän toteuttamia hybridivaikuttamisen ja -sodankäynnin muotoja on mahdollista torjua.
Niinistö painotti Suomen olleen EU:n jäsenenä tekemässä päätöksiä Venäjän vastaisista pakotteista, joista Suomi aikoo EU:n jäsenmaana pitää presidentin mukaan kiinni niin kauan kuin Minskin sopimuksen ehdot ovat toteutumatta.
EU ei ole asettanut Venäjä-pakotteitaan Syyrian tapahtumien takia, minkä vuoksi unioni ei niitä aio purkaa, vaikka Venäjä alkaisi Lähi-idässä tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
Poroshenkon ääni alkoi väristä, kun hän muistutti kuulijoitaan siitä, että pakotteiden jatkuminen on tärkeää, koska ne pitävät yllä painetta Venäjää kohtaan.
Ukrainan presidentin arvioon on helppoa yhtyä.
Jos EU tai Yhdysvallat purkaisi pakotteitaan, vaikka sotiminen Itä-Ukrainassa jatkuisi, Putin myhäilisi Kremlissä ja valmistautuisi jalkapallon MM-kilpailujen lohkoarvontoihin omasta mielestään miehenä, jota kenelläkään ei olisi uskallusta vastustaa.
Sellainen maailma olisi arvojen puolesta ontto.

Poroshenko: Trump pitää linjansa

”Enemmän kuin 2 500 sotilasta ja 7 500 siviiliä on kuollut Venäjän hyökkäyksen seurauksena.”

Lauri NurmiHelsinkiUkrainan presidentti Petro Poroshenko luottaa siihen, että Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump pitää maansa Venäjän vastaiset pakotteet voimassa, kunnes Venäjä muuttaa Ukrainan-politiikkaansa. Poroshenko painottaa, että Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa kuluneen kolmen sotavuoden aikana.
– Emme näe mitään syytä, miksi tilanne muuttuisi, hän vastasi kysymykseen Trumpin vihjailuista, että Yhdysvallat saattaisi lieventää Venäjä-pakotteitaan, jos terrorismin vastainen sota lähentäisi Yhdysvaltoja ja Venäjää.
– Emme näe mitään yhteyttä mahdollisella edistyksellä Lähi-idässä ja Ukrainan tilanteella. Tämä on hyvin helppoa selittää, koska joulukuussa Ukrainan kansa menetti 22 sotilastaan. Koko aikana enemmän kuin 2 500 sotilasta ja 7 500 siviiliä on kuollut Venäjän hyökkäyksen seurauksena, Poroshenko kertoo suomalaisille Ukrainan hallituksen tilastot sodan kauheudesta.
Koska sota jatkuu Itä-Ukrainassa, Poroshenkon mielestä vain läntiset pakotteet voivat motivoida Venäjää ja sen presidenttiä Vladimir Putinia täyttämään Minskin sopimuksen velvoitteet.
Presidentti Sauli Niinistö korostaa Minskin sopimuksen toteutumista EU:n asettamien pakotteiden purkamisen ehtona.
Poroshenko varoittaa suomalaisia siitä, että hänen mielestään Nord Stream 2 -kaasuputkihanke sisältää korkeita poliittisia riskejä.

Ukrainan sota täyttää keväällä kolme vuotta: Tuloksena yli 10 000 kuolonuhria ja kaksi Venäjän luomaa epävaltiota...

Kolme vuotta, yli 10.000 kuolonuhria, miljoonia pakolaisia, kaksi epävaltiota ja pysyvä jäätynyt konflikti. Samaan rytäkkään kuuluu Venäjän Krimin miehitys. Näinkö tämä jatkuu, annetaan jatkua hamaan tulevaisuuteen...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiuka tuunattuna:

Ulkomaat

Ukrainan sota täyttää keväällä kolme vuotta: Tuloksena yli 10 000 kuolonuhria ja kaksi Venäjän luomaa epävaltiota

Itä-Ukrainan kansantasavallat pysyvät pystyssä Venäjän tuella ja rahalla, eikä ratkaisua asemasotaan näy.



Ukrainan hallituksen sotilaat asettelivat itselleen tauko- ja ruokapaikkaa korkeiden kerrostalojen suojassa Avdiivkassa viime syksynä.
ITÄ-UKRAINAN sota täyttää tänä keväänä kolme vuotta. Kuolonuhrien määrä ylitti YK-tilaston mukaan 10 000 joulukuussa, kun mukaan lasketaan heinäkuussa 2014 alas ammutun malesialaiskoneen matkustajat ja miehistö. Runsas viidennes varmistetuista kuolonuhreista on siviilejä.

Sota on häätänyt Donbassin asukkaista yli kaksi miljoonaa pakosalle. Heistä vajaat puolitoista miljoonaa on siirtynyt muualle Ukrainaan ja vajaa miljoona ulkomaille, lähinnä Venäjälle.

Samalla Donbassin alueelle on syntynyt kaksi merkillistä epävaltiota, Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat. Ne ovat Venäjän luomuksia, vaikka Kiovan-vastainen protesti alueella olikin alun perin paikallista.
UKRAINAN vallankumouksen jälkeen keväällä 2014 Kiovan-vastaiset protestit jatkuivat itäisessä Ukrainassa. Huhtikuussa kapinalliset miehittivät useita hallintorakennuksia Itä-Ukrainassa, ilmeisesti jo tuolloin Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n ja sotilastiedustelu GRU:n tuella.

Donetskin ja Luhanskin teollisuuskaupungeissa hallintorakennukset jäivät Venäjän-mielisten separatistien valtaan ja aseellinen vastarinta laajeni. Toukokuun alussa Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat julistautuivat itsenäisiksi.

Kiovassa aloitettiin niin kutsuttu terrorisminvastainen operaatio eli Ato. Sen toiminta oli vaatimatonta ja epäröivää, kunnes suklaamiljardööri Petro Porošenko valittiin Ukrainan presidentiksi kesäkuun alussa 2014.

KESÄN 2014 taisteluissa Kiova näytti ottavan komennon, kunnes Venäjä elokuussa ryhtyi antamaan separatisteille suoraa sotilaallista tukea. Syksyllä oltiin suurin piirtein nykyisellä tulitaukolinjalla.

Kansantasavaltojen johtoon asetettiin niiden nykyiset, paikalliset johtajat: Luhanskiin kaupungin entinen elinkeinoasiamies Igor Plotnitski ja Donetskiin kaivossähkömies Aleksandr Zahartšenko.

Yksikään valtio ei ole tunnustanut kansantasavaltoja, ei myöskään Venäjä.
 
Siitä huolimatta ne alkoivat nopeasti hankkia valtiollisia piirteitä pelkän lipun lisäksi. Toimistot siivottiin, paikallisvaalit järjestettiin, ja kaduille ilmestyivät omat poliisiautot.

Valuutaksi on vakiintunut Venäjän rupla, mutta maksaa voi myös Ukrainan hrivnoilla, euroilla ja dollareilla. ”Donetskin keskuspankki” noteeraa kaikki kolme valuuttaa.

UKRAINAN eläkkeitä ja muita sosiaalietuuksia ei Donbassissa ole maksettu sodan aikana. Kansantasavallat ryhtyivät loppuvuonna 2014 maksamaan epäsäännöllisesti eläkkeitä käteisellä postista.

Kansantasavaltojen julistama tuloveroprosentti on sama kuin Venäjällä eli 13 prosenttia, ja oman ilmoituksensa mukaan kansantasavallat kattavat kulunsa verotuloilla. Väite on täysin epäuskottava, sillä jäljelle jääneestä 2–2,5 miljoonasta asukkaasta arviolta puolet on eläkeläisiä.

Jonkin verran verotuloja separatistihallinnot keräävät yrityksiltä kahden prosentin liikevaihtoverolla. Lisäksi tuloja saadaan muun muassa kansallistettujen hiilikaivosten tuotannon myynnillä.

ILMAN Venäjän taloudellista tukea tasavaltojen siviili- ja sotatoimista ei tulisi kuitenkaan mitään. 

Venäjän kaasujätti Gazprom tuo putkikaasua, josta se vaatii rahaa Ukrainan kaasuyhtiöltä Naftogazilta – turhaan. Kaasusta ei siis ilmeisesti makseta mitään.

Sama pätee sähköön: sitä tulee Venäjän valtakunnan verkosta vanhaa, remontoitua korkeajännitelinjaa pitkin Luhanskin ja Venäjän Rostovin alueen rajan yli. Muuntaja-asemaa on rakentanut Transdnistrian sähköyhtiö.

Venäjän tukea orkestroi talouslehti RBK:n selvityksen mukaan varatalousministeri Sergei Nazarovin johtama salainen komitea. Rahaliikennettä Venäjältä on hoidettu RBK:n mukaan paitsi käteisellä myös Etelä-Ossetian ja Abhasian pankkien kautta.

Niin sanottujen jäätyneiden konfliktien tuloksena syntyneet entisen Neuvostoliiton separatistialueet näyttävät siten löytäneen toisensa. 

tiistai 24. tammikuuta 2017

Facebook-rekisteröinti - eilen sen tein...

"Yleisön pyynnöstä" rekisteröidyin Facebook-kuvioihin. Katsotaan, mitä tuleman pitää. Kukaties tässä intoudun vielä tuohon Twitter-asiaankin ja opettelen "pätkäkirjoittamista" > twiittaamista... 

maanantai 23. tammikuuta 2017

I am a winner again...

Taas sähköpostiini saapui ilosanomaa - olen voittaja! Kaiken lisäksi kaksi liitetiedostoa, joita en - luonnollisestikaan - aukaissut.

Varsinainen sähköpostiviesti:

Attention E-mail Prize Winner,
We wish to congratulate you for being one of the selected E-mail Online Winners in the 2017 MICROSOFT GB CORPORATION AWARDS,Kindly view the enclosed annex/attachment for the MICROSOFT WINNING AWARD LETTER.
A lot of Microsoft Winners do ignore to open the attached file to see their winning letter due to fear of virus thereby losing the opportunity to receive their award, But Microsoft urges you to open it and claim your prize. MICROSOFT values your right to privacy.Your information is 100% secured and will be used exclusively for the purpose of this Award Prize Claim only. If this Notification Email Letter hits your Junk/Spam folder, simply move the email from your Spam/Junk folder to your inbox for better viewing and easy accessibility.

Congratulations on behalf of Staffs and Members of Microsoft GB Board Commission.
Regards,
Microsoft GB Board Commission

Pian on helppoa olla kuntapäättäjä – raskaimmat tehtävät ovat siirtymässä maakuntien hoitoon

Alla olevassa kolumnissa seuraavien kuntapäättäjien roolista on mielestäni erittäin vähättelevä sävy.
Puolet seuraavan valtuustokauden ajasta on vähintäänkin yhtä vaativaa kuin tälläkin hetkellä ja sote-ratkaisun - mahdollisesti toteutuessa vuoden 2019 alussa - työtä kyllä riittää niskanappia myöten loppukaudenkin ajaksi. 
Turha vähätellä kuntapäättäjien tehtäviä uudessa tilanteessa, jossa he pääsevät entistä paremmin keskittymään jokaista kuntalaista lähellä oleviin asioihin...
 
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Pääkirjoitus    |   Kolumni

Pian on helppoa olla kuntapäättäjä – raskaimmat tehtävät ovat siirtymässä maakuntien hoitoon

Kun raskaat sote-menot siirtyvät maakunnan huoleksi, kuntiin jää koulutuksen, kulttuurin ja maankäytön kaltaisia tehtäviä, joissa menot kasvavat paljon hitaammin kuin sotessa.

PUOLUEET kokoavat täyttä höyryä ehdokas­listoja kunta­vaaleihin, ja vaikeaa tuntuu taas olevan. Puolet ehdokasmäärästä on vasta koossa – paljon jää loppukirin varaan.

Tällä kertaa ehdokasasettelussa on paljon epävarmuutta, koska tulevat valtuutetut eivät vielä hahmota, millaisia kunnat ovat valtuustokauden puolenvälin eli vuoden 2019 jälkeen.

Silloin sosiaali- ja terveydenhuolto eli sote tempaistaan kunnilta maakuntien hoitoon – olettaen, että tulevat lait läpäisevät perustuslain seulan nikotuksitta eikä hallitus kaadu ennen aikojaan.

JOS tempaisu toteutuu, se tarkoittaa, että noin 60 prosenttia kuntien nykyi­sistä palveluista lähtee valtuutettujen näpeistä. Luulisi, että tämä kannustaisi lähtemään ehdolle. Kun raskaat sote-menot siirtyvät maakunnan huoleksi, kuntiin jää koulutuksen, kulttuurin ja maankäytön kaltaisia tehtäviä, joissa menot kasvavat paljon hitaammin kuin sotessa.

Näin loppuu myös paine kuntaliitoksiin, koska valtuutettujen on entistä vaikeampaa tunaroida kuntaansa konkurssikypsäksi.

Tarvittaessa rahaa voi edelleen lypsää kuntalaisilta: hallitus aikoi estää kunta­veron korotukset muutamaksi vuodeksi, mutta tästäkin peräännyttiin. Perustuslaissa taatun kuntien itsehallinnon voima on suuri.

KUNTAVALTUUTETTU on huviretkellä verrattuna niihin, jotka lähtevät ehdolle uusiin maakuntavaltuustoihin. Nämä vaalit ovat jo vuoden päästä.

Valtio antaa 18 maakunnalle niin sanotun yleiskatteisen rahoituksen. Se tarkoittaa rahaläjää, jonka valtuusto saa sitten kohdentaa soteen ja muihin pal­veluihin haluamallaan tavalla.

Kuulostaa mahtavalta, mutta itse­hallinto on laaja niin kauan kuin maakunta pitää tulot ja menot tasapainossa. Jos budjetti on kolmatta vuotta peräkkäin alijäämäinen, maakunnan päättäjät pääsevät tutustumaan valtiovarainministeriön tuimiin virkamiehiin.

Eikä rahaa ole omasta takaa. Maa­kunnilla ei ole oikeutta verottaa, vaan pää­osa varoista tulee valtiolta.

Kuntatalouden tunteva hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä arvioi, että säästöpaineet siirtyvät kunnista maa­kuntiin. Hän laskee maakuntien sopeutustarpeen olevan noin 2,7 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Maakuntavaltuustoon pitää mennä eri asenteella kuin kuntaan. Ainakin kannattaa miettiä, mitä lupaa äänestäjille.

Analyysi: Trump toistaa vaalipuheitaan ja eristää Yhdysvaltoja...

Sama lyvy on päällä noin 140 merkin pätkinä...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Analyysi: Trump toistaa vaalipuheitaan ja eristää Yhdysvaltoja

Yhdysvaltain 45. presidentin virkaanastujaispuhe erosi täydellisesti aiemmista. Donald Trump tuntui puhuvan pelkästään amerikkalaisille kannattajilleen.
Donald Trump

Donald Trump pitämässä virkaanastujaispuhettaan.
Donald Trump pitämässä virkaanastujaispuhettaan.Drew Angerer
Trump lupasi, että kaikki muuttuu.
Niin tapahtuu. Yhdysvallat saa presidentin, joka käyttäytyy eri tavalla kuin kukaan edeltäjistään.
Hän on kansaa kiihottava protektionisti, joka ajattelee aina ensin omaa etuaan. Capitol-kukkulan parvekkeelta hän tosin vakuutteli, että oma etu tarkoittaa tästä eteenpäin Yhdysvaltoja. Mutta vain Yhdysvaltoja.
Barack Obama puhui koko maailmalle. Obaman virkaanastujaispuheessa kahdeksan vuotta sitten oli paljon ylevää kieltä ja vertauksia: Obama lainasi niin Raamattua kuin Yhdysvaltojen seitsemää perustajaisää sekä presidentti Abraham Lincolnia. Hän esitteli visiotaan paremmasta maailmasta, josta unelmoi.
Obama muistutti, ettei Yhdysvaltain taloudellinen ja poliittinen johtoasema ole itsestäänselvyys, vaan se pitää ansaita. Hän ojensi sovinnon kättä varsinkin muslimeille ja pyysi heitä mukaan terrorisminvastaiseen taisteluun.
Yhdysvallat oli tammikuussa 2009 vakavan pankki- ja rahoituskriisin kurimuksessa. Obama otti kantaa ahneutta ja taloudellista vastuuttomuutta vastaan.
Trump puhui unohdetulle kansanosalle. Hän sanoi käynnistäneensä historiallisen liikkeen, jollaista ei ole koskaan aiemmin ollut.
Se on Yhdysvaltain nykyisen valtakoneiston vastainen, Trumpia äänestäneiden konservatiivien ja työläisten liike.
Trump mainitsi ulkomaat vain ohimennen. Liittolaissuhteiden kohentamisessakin hän tosin pitää tärkeimpänä sitä, että Yhdysvallat turvaa ensin oman selustansa.
Trump toisti monessa kohtaa sanasta sanaan vaalikampanjan puheitaan.
Kaikki päätökset kaupasta ulkosuhteisiin tehdään jatkossa niin, että ne hyödyttävät ensin yhdysvaltalaisia. Trumpin mielestä Yhdysvalllat on tähän mennessä keskittynyt liikaa muiden valtioiden rajojen turvaamiseen.
Nyt on aika eristää omia rajoja, jotta Yhdysvallat voi unelmoida suurista saavutuksista ja voittaa kaikilla aloilla.
Puhetta seurattiin kaikkialla maailmassa. Viimeistään nyt myös Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa tiedetään, että Trump on tosissaan avaamassa tyhjiä tehtaita taantuvassa Keskilännessä samalla, kun pystyttää muuria tai aitaa Meksikon rajalle.
– Tyhjien puheiden aika on ohi. Nyt on toiminnan aika, Trump sanoi.

Trump jatkaa räksyttämistä omalla Twitter-tilillään, vaikka sai käyttöönsä myös presidentin virallisen tilin...

Pelle mikä pelle, olen muistaakseni itsekin taannoin kirjoittanut. Toistaiseksi ei tarvitse käsityksiään, kirjoittamisiaan muuttaa, vaikka kysymyksessä onkin Yhdysvaltain valan vannonut 45. presidentti. Sama meno jatkuu...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Trump jatkaa räksyttämistä omalla Twitter-tilillään, vaikka sai käyttöönsä myös presidentin virallisen tilin

Presidentin virallinen Twitter-tili on ollut maltillinen ja hiljainen.


Donald Trump vieraili lauantaina keskustiedustelupalvelu CIA:n päämajassa Langleyssä.
YHDYSVALTOJEN presidentille Donald Trumpille ominaista on ollut se, että hän on kertonut maailmalle näkemyksistään räväkästi viestipalvelu Twitterissä.

Usein viestit eivät ole olleet kovinkaan maltillisia, vaan Trump on päivittänyt tiliään parhaimmillaan vain minuuttien välein, jos jokin asia on häntä ottanut päähän.

SAMA linja näyttää jatkuvan senkin jälkeen, kun Trump vannoi perjantaina virkavalansa. Trumpilla on nyt kaksi Twitter-tiliä: toinen on hänen ”henkilökohtainen”, ja toisessa hän esiintyy Yhdysvaltojen presidenttinä.

Presidentillisellä tilillään Trump on maltillinen verrattuna ”henkilökohtaiseen” tiliin.

”Minulla on kunnia palvella amerikkalaisia Yhdysvaltojen 45. presidenttinä!” Trump twiittasi presidentin virallisella tilillä.


SAMAAN aikaan henkilökohtaisella tilillään Trump vaikutti ärtyneeltä uutisesta, jonka mukaan hänen virkaanastujaisissaan oli vähemmän yleisöä kuin Barack Obaman noustessa valtaan vuonna 2009.

”Wau, television katsojaluvut tulivat juuri: virkaanastujaisia katsoi 31 miljoonaa ihmistä, mikä on 11 miljoonaa enemmän kuin erittäin hyvät luvut neljä vuotta sitten!” Trump viestitti.

Wow, television ratings just out: 31 million people watched the Inauguration, 11 million more than the very good ratings from 4 years ago!

Hän jätti tosin mainitsematta sen, että Obaman virkaanastujaisissa vuonna 2009 katsojaluvut olivat paljon suuremmat kuin Trumpilla. Obaman tullessa presidentiksi tilaisuutta seurasi 38 miljoonaa katsojaa.

Virkaanastujaisten jälkeen ei ole jäänyt epäselväksi, kumpaa Twitter-tiliä Trump suosii enemmän. Virkaanastumisen jälkeen Trump on lähettänyt presidentilliselle tilille seitsemän viestiä ja ”henkilökohtaiselle” tilille 16 viestiä.

TRUMP on perustellut ”henkilökohtaisen” Twitter-tilin pitämistä sillä, että viestipalvelu mahdollistaa hänelle suoran tiedotuskanavan ohi tiedotusvälineiden.

”Lehdistö kertoo minusta niin epärehellisesti, niin epärehellisesti, että voin laittaa viestin Twitteriin, voin mennä bing bing bing, ja se on saman tien uutisissa”, Trump kertoi brittiläisen The Timesin ja saksalaisen Bildin haastattelussa.