lauantai 3. joulukuuta 2016

Puolustusministeri Niinistö sai valtavasti julkisuutta Venäjällä – yhdellä lyhyellä lausahduksella...

Ihan mielenkiintoista luettavaa jälleen kerran Jarmo Mäkelältä.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Ulkomaat    |   Kolumni

Puolustusministeri Niinistö sai valtavasti julkisuutta Venäjällä – yhdellä lyhyellä lausahduksella

Luopuuko Suomi Natosta ja poistaa Venäjän vastaiset pakotteet? Tätä pohditaan aktiivisesti Venäjän mediassa, kirjoittaa Jarmo Mäkelä.





LUOPUUKO Suomi Natosta ja poistaa Venäjän vastaiset pakotteet? Tätä kysyy Pravda kertoessaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) venäläiselle virkaveljelleen esittämästä vierailukutsusta.

Pravdan verkkolehden artikkelissaan viime sunnuntaina esittämä kysymys kertoo jotain siitä, miksi niin monet suomalaiset poliitikot ovat viimeisen parin viikon aikana päässeet esille Venäjän mediassa. Heitä oli kaikkiaan parisen kymmentä.

Kaikki eivät olleet esillä vahvistamassa venäläistä mielikuvapolitiikkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpoa (kok.) käytettiin kertomaan Suomen heikosta taloudellisesta tilasta, Lauri Ihalainen (sd) sai varoittaa hallituksen suunnitelmista vähentää öljyn käyttöä ja Osmo Soininvaara(vihr) todisti, kuinka hallituksen suunnitelmat perustulosta ovat älyttömiä ja käyvät järjettömän kalliiksi.

Mutta yksikään toinen suomalainen ministeri ei ole koko vuonna saanut osakseen niin kattavaa mediajulkisuutta kuin puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) – yhdellä lyhyellä lausahduksella.

Kaikki alkoi marraskuun 24. päivänä, kun Tass ilmoitti, että ”Suomen puolustusministeri ei näe uhkaa Venäjän toimissa Itämerellä”. 
Samana päivänä aiheeseen tarttui yhdeksän muuta keskeistä joukkoviestintä, niiden joukossa kaksi tv-kanavaa.

Tarkasti ottaen Niinistö oli Venäjän median mukaan kommentoinut Iskander- ja C-400 -ohjusjärjestelmien sijoittamista Kaliningradin alueelle sanoen, ettei näe niissä suoranaista uhkaa Suomelle. Hän oli toivonut tilanteen rauhoittuvan Itämeren alueella: ”Toivomme näkevämme tilanteen lientyvän emmekä kiristyvän”.

Seuraavana päivänä aiheeseen tarttui vielä 17 muuta joukkoviestintä, jotka toistivat ministerimme sanomisia sanatarkasti Tassin alunperin esittämässä muodossa.

PÄÄMINISTERI Sipilän keskustan puolueneuvoston kokouksessa 27. marraskuuta pitämä puhe ja pääministeri Dmitri Medvedeville esitetty vierailukutsu mainittiin lyhyesti kuudessa mediassa. Puheesta lainattiin kohta, jossa Sipilä vakuutti puolueväelle, että ”Venäjän kanssa käytävän vuoropuhelun merkitys tiedostetaan koko EU:n tasolla ja meidän rooliamme tässä arvostetaan”.

Mutta Sipilä näyttäytyy venäläisessä mediassa myös ristiriitaisena henkilönä. Uutistoimistot Ria Novosti ja Tass raportoivat yksityiskohtaisesti ja tarkasti niistä epäilyistä, joiden kohteeksi hän on joutunut Talvivaaran kaivokselle myönnetyn lisärahoituksen osalta.

Uutistoimistot eivät millään tavoin ennakoineet käynnistyneiden selvitysten lopputulosta. Mutta sosiaalisen median blogistit olivat lukeneet uutisen myös rivien välistä, ilmeisesti verranneet tapahtunutta oman maansa käytäntöihin ja langettaneet tuomion tarkempia selvityksiä odottamatta.

Entinen pääministeri ja keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen oli puolestaan uutistoimisto Tassin haastateltavana. Hänellä oli oma selityksensä kiristyneen kansainvälisen tilanteen syistä: ”Tällä hetkellä me emme ymmärrä Venäjän toimia Ukrainassa ja katsomme niiden olevan Etyjin periaatteiden vastaisia... Samaan aikaan Venäjän puolella on tunne, että lännessä ei ymmärretä sitä tarpeeksi”.

Samalla keskinäisen ymmärrysongelman linjalla oli eduskunnan entinen puhemies Eero Heinäluoma (sd). Uutistoimisto Tassille antamassaan lausunnossa hän totesi, että nimenomaan Suomen ja Venäjän pitäisi pyrkiä ymmärtämään toisiaan paremmin.

Hänen mukaansa sekä itä että länsi ovat yhtä lailla syypäitä pelotteluun: ”Kyse on vaarallisesta ilmiöstä, sillä kumpikin osapuoli ajattelee, että oma pelko on oikeutettua, mutta naapurilla ei ole aihetta pelkoon”. Heinäluoma otti myös kantaa Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen: ”Jos Donald Trump pystyy normalisoimaan suhteet Venäjään, siitä on hyötyä myös Suomelle”.

MIKSI sitten Suomessa ymmärretään Venäjää väärin? Eräänlaisena selityksenä on Venäjän sosiaalisessa mediassa jaettu MTV:n uutista. Sen mukaan entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) pitää syypäänä suomalaista journalismia. Hänen mielestään Suomen mediassa kuvataan perusteettomasti Itämeren tilannetta uhkaavaksi. Itse hän ei Venäjällä esitetyn tulkinnan mukaan näe Venäjän toimissa mitään uhkaa Suomelle.

Samoilla linjoilla on entinen ministeri Arja Alho (sd). Tassin uutisen mukaan hänen mielestään Venäjää koskeva uutisointi perustuu Suomessa myyviin mielipiteisiin eikä tosiasioihin.

Kirjoittaja on toimittaja, joka seuraa, mitä Venäjän media kertoo Suomesta.

SDP pysyi ykkösenä – kisa kärjessä kiristyi - hohhoijaa...

Hmmmmm - vai niin...


Suoranettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

SDP pysyi ykkösenä – kisa kärjessä kiristyi

Pääministeripuolue keskusta on kohentanut kannatustaan Ylen marraskuun mittauksessa ja ero kärjessä jatkavaan SDP:hen on kutistunut alle yhteen prosenttiyksikköön.
Politiikka
Puoluekannatusgrafiikka
Yle Uutisgrafiikka
Opposition SDP:tä äänestäisi Taloustutkimuksen Ylelle tekemän mittauksen mukaan 21,1, keskustaa 20,4 ja kokoomusta 18,9 prosenttia vastanneista. Vihreille mitattiin 12,6, vasemmistoliitolle 8,6 ja perussuomalaisille 8,5 prosentin kannatus.
Kolmen suurimman puolueen kisa on syksyn aikana kiristynyt. SDP:n ja kokoomuksen kannatus on kesän jälkeen noussut. Keskusta notkahti lokakuussa, mutta korjasi nyt hieman asemiaan.

Sipilän Terrafame-kohu nipisti keskustaa

Taloustutkimuksen toimitusjohtajan Jari Pajusen mukaan keskustan kannatus nousi 21. marraskuuta alkaneella viikolla, mutta viimeisellä tutkimusviikolla keskustan suosio taas notkahti.
Pajunen tulkitsee, että kaivosyhtiö Terrafamen rahoituspäätös toi keskustalle ensin myönteistä julkisuutta, mutta keskustelu pääministeri Juha Sipilän jääviydestä käänsi tuulen.
Pääministerin ja Ylen välisen mittelön pysyvät vaikutukset keskustan kannatukseen näkyvät kuitenkin vasta seuraavissa kannatusmittauksissa.

Rinteen jatkoilmoitus rauhoitti SDP.tä

Lokakuussa suosituimmaksi puolueeksi nousseen SDP:n sisällä kuohui marraskuussa. Eduskuntaryhmässä äänestettiin henkilövalinnoista, ja Ylen kysely puoluevaltuuston jäsenille kertoi, että puoluejohtaja Antti Rinteelle kaivataan haastajia.
Rinne ilmoitti jatkohaluistaan puoluevaltuuston kokouksessa, eikä hänelle ole vielä ilmaantunut vastaehdokasta. SDP:n puoluekokous valitsee puheenjohtajan helmikuun alussa Lahdessa.
Pajusen mukaan SDP:n kannatus oli marraskuun lopulla jälleen nousussa. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin vetäytyminen latisti puheenjohtajakisan, mutta rauhoitti samalla puolueen.

Kuntavaaleista tulossa kolmen kisa

Kuntavaaleihin on aikaa runsaat neljä kuukautta ja puolueiden ehdokashankinta pyörii täysillä.
Suurin oppositiopuolue SDP rakentaa kuntavaaleista kansanäänestystä Sipilän hallitusta vastaan. Kuntavaalien tuloksella on myös yleispoliittista merkitystä eduskuntavaalikauden puolivälin kuntopuntarina.
Kolmen suosituimman puolueen ero muihin kasvoi, kun vihreät kadotti kuukaudessa kannatuksestaan yhden prosenttiyksikön.

Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset tasoissa

Hallituspuolueiden yhteiskannatus nousi hieman, kun keskusta ja vähän kokoomuskin kohensivat kannatustaan ja perussuomalaiset pysyi ennallaan.
Perussuomalaisten kannatus näyttää jämähtäneen alle yhdeksän prosentin. Puolueen vuoden 2012 kuntavaalitulos, 12,3 prosenttia, on vielä haastavan kaukana.
Perussuomalaiset käy nyt kisaa samassa sarjassa lähinnä vasemmistoliiton kanssa. Kesän valonpilkahduksen jälkeen vasemmistoliiton suosio on juuttunut tavanomaisiin lukuihin.

Äänestäjät entistä epävarmempia

Pienten oppositiopuolueiden RKP:n ja kristillisdemokraattien kannatuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia koko vaalikauden aikana.
Taloustutkimus haastatteli kannatusarviota varten yhteensä 2 927 henkilöä. Haastattelut tehtiin 2.–29.11.2016. Puoluekantansa kertoi 57,3 prosenttia kaikista vastanneista.
Puoluekantansa kertoneiden määrä on ollut koko tämän vuoden ajan alamaissa, ja epävarmojen äänestäjien määrä on nyt suurimmillaan.
Kannatusmittauksen virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta noin kaksi prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin.
Lataa tutkimusaineisto itsellesi tästä PDF-tiedostosta(siirryt toiseen palveluun).

perjantai 2. joulukuuta 2016

Yllätyspäätös: Nico Rosberg lopettaa uransa...

Harvinaisen kypsä päätös huippu-urheilijalta! Elämä on muutakin kuin kiertää rataa äärirajoilla, vaikka siitä kohtuullisesti maksetaankin...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Yllätyspäätös: Nico Rosberg lopettaa uransa

Formula ykkösten maailmanmestaruuden voittanut Nico Rosberg lopettaa. Rosberg kertoo asiasta Facebook-sivuillaan.
moottoriurheilu
Nico Rosberg kuvassa
Nico Rosberg jysäytti uutispommin perjantaina.AOP
Yle Urheilun F1-asiantuntija Jukka Mildh kommentoi Rosbergin päätöstä klo 16 jälkeen suorassa lähetyksessä.
Formula ykkösten maailmanmestari Nico Rosberg lopettaa uransa. Rosberg voitti uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden viime viikonloppuna Abu Dhabissa.
Rosberg kertoo lopettamisestaan Facebook-sivuillaan(siirryt toiseen palveluun).
- 25 vuoden autourheilu-uran aikana minun unelmani on ollut tulla formula ykkösten maailmanmestariksi. Kovan työn, tuskan ja uhrauksien kautta olen saavuttanut sen. Olen kiivennyt vuorelle, olen huipulla, joten tämä tuntuu oikealta, Rosberg kirjoittaa Facebookissa.
Mercedeksellä neljä viime kautta ajanut Rosberg jahtasi mestaruutta pitkään. Hän jäi kaksi kertaa peräkkäin toiseksi kaksintaistelussa tallikaveriaan Lewis Hamiltonia vastaan. Kolmas kerta toi kauan odotetun voiton tällä kaudella.
- Tämä kausi oli todella rankka. Tein töitä kuin hullu kaikilla osa-alueilla kahden edelliskauden pettymysten jälkeen. Niiden takia motivaationi roihahti tasolle, jota en ollut kokenut koskaan aikaisemmin, Rosberg kertoo.
- Se vaikutti tietysti niihin, joita rakastan. Kyseessä oli uhraus koko perheeltä.

Mercedes vaikeassa tilanteessa

Rosberg kirjoittaa alkaneensa miettiä lopettamista lokakuussa käydyn Japanin GP:n jälkeen. Toki lopettamisen ehtona oli maailmanmestaruuden voittaminen. Sama ajatus oli vahvana hänen mielessään, kun hän starttasi kauden päättäneeseen Abu Dhabin osakilpailuun.
Se kisa päättyi Rosbergin voitonjuhliin. Lopullisen päätöksen Rosberg teki maanantai-iltana.
- Ainoa asia, joka tekee tästä päätöksestä vaikean on, että laitan autourheiluperheeni vaikeaan tilanteeseen.
Mercedes joutuu nyt pikavauhdilla etsimään uuden kuljettajan Rosbergin tilalle ensi kaudeksi.
Lue tarina Rosbergin matkasta formula ykkösten huipulle.(siirryt toiseen palveluun)
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Terva toi vaurautta kiertoteitse myös Kemiin...

Mielenkiintoinen artikkeli ja mielenkiintoinen näyttely Kemin kulttuurikeskuksessa - suosittelen!

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Terva toi vaurautta kiertoteitse myös Kemiin

Terva oli Pohjolan mustaa kultaa ja vientituote. Nordbooks kustansi Pohjois-Pohjanmaan museon kiertonäyttelyn Kemiin.

NINA SUSI
Terva toi vaurautta kiertoteitse  myös Kemiin
Terva - Pohjolan musta kulta -näyttelyssä saa tutustua tervanpolton perinteeseen. Näyttelymestari Venla Kakko ja näyttelyn Kemiin kustantaneen Nordbooksin Matti Ylipiessa aineiston äärellä.


Tuulikki Kourilehto
Kemin historiallisessa museossa on esillä Terva – Pohjolan musta kulta -näyttely. Se on Pohjois-Pohjanmaan museon kiertonäyttely, jonka on Kemiin tuottanut kemiläinen kustantaja Nordbooks.
Yksityisen kustantama näyttely ei ole siitä yleisimmästä päästä. Museolla Nordbooksin yrittäjän Matti Ylipiessan tarjous Pohjois-Suomen historiaan liittyvästä näyttelystä otettiin näyttelymestari Venla Kakon mukaan ilomielin vastaan.
– Lähestymme näyttelyllä nuoria ja lapsia. Uskon, että tämä on opettajiin vetoava teema, sillä tietoa on tarjolla lähellä, Kakko iloitsee.
Näyttely kertoo tervanpolttoon liittyvin kuvin, pienoismallein ja työvälinein ja esinein tervan valmistuksesta ja matkasta kainuulaisesta mäntymetsästä valmiiksi vientituotteeksi tapulikaupunkiin Ouluun. Onpa mukana pullollinen tervaa sekä tervasta valmistettua saippuaa ja saapasrasvaakin. Tervan tuoksuakin näyttelyssä pääsee nuuhkaisemaan.
Ylipiessa tunnustaa, että Terva-näyttelyn tuomisessa Kemiin on kulttuurityön lisäksi kytkös kustantamon lastenkirjoihin. Tervatonttu Toivo-kirjojen tarinoihin sisältyy tervanpolton historiaa kuten näyttelyynkin.
– Ainahan se on kauppamiehellä markkinointi mielessä. Historian tutkijana en vierasta museoita, Ylipiessa sanoo.
Ylipiessa sanoo, että terva ja voi olivat ensimmäisiä suomalaisia biotuotteita, jotka liittivät Perämeren alueen osaksi kansainvälistä kauppaa. 
Kemiläisenä Ylipiessa löytää tervalle myös muita kytköksiä Kemiin. Taloudellinen hyöty tervasta tuli kiertoteitse.
– Tervakauppa keskittyi Ouluun, jonka tervaporvarit rikastuivat. Kun tervakauppa hiipui, oululaiset kauppahuoneet sijoittivat pääomiaan muun muassa Kemin sahateollisuuteen.
Esimerkiksi oululainen kauppahuone J. W. Snellman oli yksi Kemiyhtiön perustajista.
Ylipiessan mukaan tervakaupan synnyttämä rikkaus on vauhdittanut Kemin alueen kehittymistä nykyisen kaltaiseksi bioklusteriksi.
Venla Kakon opastuksella näyttelyssä pääsee perille tervanvalmistuksen ja tervakaupan saloihin sekä sanastoon. Tuntuu kuin matkaisi itsekin tervantuoksuisella reitillä.
Hyvänä apuna ovat tutkija Maisa Lukkarin laatimat tekstit.
Tervan valmistus alkoi kuorimalla männynrunkoja, joista halottiin säleet. Säleet ladottiin suppilon muotoisen kuopan päälle puolipallon muotoiseksi tervahaudaksi. Haudan latomisesta ja poltosta vastasi hautamestari. Hautaa poltettiin vähähappisessa tilassa, jolloin pihka muuttui tervaksi. Parin päivän päästä tervaa alkoi valua haudan alla olevaa putkea, eli kynää pitkin.
Ennen tervahaudan latomista oli valmistettu tynnyrit tervan säilyttämistä varten. Tervahaudasta saatiin 40–50 tynnyrillistä tervaa. Tervatynnyriin mahtui 125 litraa tervaa ja se painoi 150 kiloa.
Tynnyrit lastattiin Paltamossa valmistettuihin 15-metrisiin kapeisiin veneisiin, paltamoihin, joilla ne soudettiin Oulujoen vesistöä pitkin Toppilan Tervahoviin Ouluun. Tynnyrit vietiin ensin selviämään, jolloin tervasta erottui pohjalle ”tervankusi” ja pinnalle tervavesi. Ylimääräiset nesteet poistettiin ja tynnyrit täytettiin, minkä jälkeen talonpojat pääsivät kauppahuoneelle tekemään kaupat, mikäli räkäri, eli tarkastaja hyväksyi tervan laadun.
Oulusta terva jatkoi matkaa Tukholmaan, Saksaan, Hollantiin ja Englantiin purjelaivojen köysien ja puuosien kyllästämiseen.

Tervakauppa

Puutervaa saatiin polttamalla mäntypuuta tervahaudassa.
Tervatynnyriin mahtui 125 litraa tervaa ja se painoi 150 kiloa.Tervahaudasta saatiin 40–50 tynnyriä tervaa.
Terva oli 1600–1700-luvulla Ruotsi-Suomen tärkeimpiä vientitavaroita.
1600-luvulla tervaa tuotettiin parhaimpina vuosina noin 100 000 tynnyriä. 70–80 prosenttia siitä tuli Suomesta.
1800-luvulla tervanpolton painopiste Suomessa siirtyi Itä-Suomesta ja Pohjanmaalta Kainuuseen.
1800-luvulla Oulu oli Arkangelin jälkeen maailman toiseksi suurin tervanvientikaupunki. 1865 Oulusta vietiin 83 000 tynnyriä tervaa.
1900-luvun alussa tervaa poltettiin lähes yksinomaan Kainuussa ja jonkin verran Tornionjokilaaksossa.
Metallirunkoiset laivat, metsä- ja maatalouden ja uiton työmahdollisuudet hiljensivät tervakaupan.
1901 Tervahovi paloi. 1904 Kajaaniin tuli rautatie. Terva matkasi junalla Etelä-Suomen satamista ulkomaille. Viimeinen tervavene laski Merikoskesta vuonna 1956.
Terva – Pohjolan musta kulta -näyttely on Kemin historiallisessa museossa 23.12. saakka.
Lähde: Maisa Lukkari. Terva – Pohjolan musta kulta -materiaali.

Tieto karttuu Tervatontun seikkailuissa

Tuulikki KourilehtoEi ole sattumaa, että Terva – Pohjolan musta kulta esittäytyy näyttelynä Kemissä. Nordbooks kustantamon tuorein Tervatonttu Toivo-kirja julkistettiin keskiviikkona. Tervatonttujen joulu on sarja kolmas kirja.
Nordbooksin yrittäjän Matti Ylipiessan mukaan lasten on hyvä saada sadun muodossa oikeaa tietoa siitä, miten ennen on eletty. Tervatonttu-satukirjoissa tarinoiden sisään on ujutettu tarkka kuvaus tervan valmistuksesta, kuljetuksesta ja myynnistä.
Tervatonttu Toivo-kirjat on kirjoittanut Päivi Honkakoski ja kuvittanut Ludi Wang. Vuonna 2014 julkaistussa Tervatonttu Toivo-kirjassa kerrotaan tervanpoltosta, johon Toivo on liian nuori. Vuonna 2015 julkaistussa Tervatonttu Toivo ja kadonnut isoisä Toivo seikkailee tervaveneen kyydissä Tapulikaupunkiin ja näkee isoisää etsiessään, mihin tervaa käytetään.
Tervatonttujen joulu kertoo suomalaisesta jouluperinteestä. Toivo pääsee tervaamaan joulupukin rekeä.
www.tervatonttutoivo.fi-sivustolla on terva-aiheinen luento, tehtäviä ja pelejä.