perjantai 30. syyskuuta 2016

Pörssikurssit heiluvat - Suomessakin...

Vähästä se näyttää olevan kiinni: Hetki sitten pörssikurssit olivat kovassa nousussa. Nousua siivitti öljytuotannon rajoittaminen ja öljyn hinnan nousu. 

Tänään Saksan pankkimaailman synkistelyt leviävät kulovalkean tavoin ja pörssikurssit laskevat meilläkin. Niin - eihän tuo Saksan tilanne aivan pikku juttu taida ollakaan.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Huonoa johtamista ja ahneutta – Näin Deutsche Bankista tuli koko Euroopan murhe

Saksan taloudella menee hyvin mutta Deutsche Bankilla kehnosti. Saksan suurimman liikepankin vaikeudet eivät liity suhdanteeseen vaan sitä painavat vanhat synnit.
Talous
Harmaa, lasinen pilvenpiirtäjä. Ympärillä pilviä.
Synkät pilvet varjostavat Deutsche Bankin pilvenpiirtäjää Frankfurtissa.Uwe Tautenhahn

1. Sijoitukset amerikkalaisiin kiinteistöpapereihin

Yhdysvaltain oikeusministeriö vaatii Deutsche Bankilta 14 miljardin dollarin eli 12,5 miljardin euron korvauksia. Koko pankin arvo on nykykurssin mukaan 15 miljardia euroa.
Kuten monet muutkin pankit ja sijoittajat, oli Deutsche Bank viime vuosikymmenellä mukana Yhdysvaltojen kiinteistöbisneksessä.
Pankit myönsivät riskialttiita lainoja, paketoivat niitä monimutkaisella tavalla uudestaan johdannaisilla ja myivät ne eteenpäin arvopapereina. Tämä johti asuntokuplaan, joka lopulta puhkesi vuonna 2007. Nämä arvopaperit osoittautuivat siinä vaiheessa arvottomiksi.
Vaikka Yhdysvaltojen Deutsche Bankilta vaatima summa voi pienentyä neuvotteluteitse, voi se silti olla pankille kohtalokas.
Myös monet amerikkalaispankit ovat joutuneet maksamaan vastaavissa tapauksissa suuria korvauksia. Esimerkiksi Bank of America joutui vuonna 2014 maksamaan 16,5 miljardia dollaria.
Deutsche Bank on varautunut 5,5 miljardin euron korvaussummaan, mutta oikeusministeriön ja pankin neuvottelut ovat vasta alkuvaiheessa.

2. Rahanpesu Venäjällä

Deutsche Bankia epäillään kymmenen miljardin dollarin rahanpesusta Venäjällä. Tämän sanotaan tapahtuneen vuosien 2012 ja 2014 välisenä aikana pankin Moskovan haarakonttorissa.
Pankin sisäinen kontrolli epäonnistui. Pimeästi hankittuja ruplia pestiin vitivalkoisiksi dollareiksi Moskovan konttorissa.

3. Korkojen manipulointi

Vuonna 2013 EU-komissio vaati Deutsche Bankilta 725 miljoonan euron korvausta euribor- ja libor-viitekorkojen manipuloinnista. Mukana oli myös viisi muuta pankkia, mutta Deutsche Bank joutui maksamaan suurimman siivun. Yhdysvaltain ja Iso-Britannian viranomaiset vaativat tästä 2,5 miljardin dollarin korvausta.

4. Liian vähän omaa pääomaa

Osinkojen maksaminen ja johtajien bonukset ovat olleet Deutsche Bank -kriitikkojen mukaan sille tärkeämpää kuin oman pääoman vahvistaminen. Pankki ei ole varautunut pahan päivän varalle, mitä voidaan pitää huonona johtamisena.

5. Romahtanut osakekurssi

Kurssimuutokset ovat lähinnä seuraus eikä syy. Kurssiromahdus voi silti viedä pahan kierteeseen. Tämä vaikeuttaa pankin tilannetta entisestään.
Deutsche Bankin osakkeen arvo on nyt runsaat kymmenen euroa. Näin halpa osake on ollut viimeksi vuonna 1983. Huippuvuosina ennen finanssikriisiä pankin osakkeesta maksettiin parhaimmillaan 118 euroa.
Kurssiromahdus on ollut näkyvissä myös lyhyellä tähtäimellä. Sen jälkeen kun Yhdysvaltojen oikeusministeriön vaatimukset tulivat julki syyskuun puolivälissä, on pankin osakekurssi laskenut 20 prosenttia. Nyt Deutsche Bankilla on vaikeuksia saada kaipaamaansa lisäpääomaa esimerkiksi osakeannilla.

Mitä huomenna ja mihin suuntaan esim. alkuviikosta pörssikurssit menevät - ken elää, hän näkee...  

Galluppia pukkaa - kuntavaalit lähestyvät...






Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Kuntavaaleissa on lisäksi ehdokasasettelulla iso merkitys, ja se on nyt vielä alkutekijöissään. Kun listat valmistuvat, puoluekanta voi vielä vaihtua.
Puoluekantansa ilmaisseista vasta 44 prosenttia on nyt täysin varma siitä, mitä puoluetta äänestää, ja 53 prosenttia on melko varma. Varmimpia ovat kokoomuksen ja epävarmimpia vihreiden kannattajat. Mitä vanhempi vastaaja, sitä varmempi oma puoluekanta on.
________________________________________________________________________
Mielestäni kaikkien ryhmittymien tulee kiinnittää erityistä huomiota edellisten kuntavaalien alhaiseen äänestysprosenttiin. Kuntavaaleihin on nostettava sellaisia teemoja, asiakokonaisuuksia, jotka saavat äänestäjät liikkeelle.
Suomessa puhutaan NUKKUVAT-puolueesta. Nukkuvien osuus on ollut pitkästi yli 40% - se on aivan liikaa.....


Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:


Sdp olisi nyt kuntavaalien ykköspuolue

Alman lehtien kuntavaalitutkimus kertoo, että kokoomus ja perussuomalaiset ovat menettäneet kannatustaan syksyn 2012 kuntavaaleista. Tuleeko vihreistä uusi tyytymättömien valinta?

ASMO RAIMOAHO
Outi Torvinen
Sosiaalidemokraatit, keskusta ja kokoomus ovat Alma Median lehtien teettämän kannatusmittauksen mukaan suurimmat kuntapuolueet, jos kuntavaalit pidettäisiin nyt.
Sdp on kärjessä, mutta erot ovat niin pienet, ettei kolmikosta voi nostaa mitään puoluetta selväksi ykköseksi.
Kannatusarvioinnin tehneen Tietoykkösen tutkimuspäällikkö Juha Määttänen korostaa, että kolmen suurimman puolueen erot mahtuvat tutkimuksen 2,5 prosentin virhemarginaalin sisälle.
Vihreät ovat mittauksessa neljäntenä ja perussuomaiset viidentenä. Niidenkin ero mahtuu virhemarginaaliin.
Kärkikolmikko on sama kuin neljän vuoden takaisissa kuntavaaleissa. Järjestys vain on toinen.
Syksyllä 2012 kokoomus oli suurin kuntapuolue 21,9 prosentin kannatuksella ja on nyt tippunut kolmanneksi 17,6 prosenttiin.
Kakkospaikalta kärkeen noussutta sdp:tä äänestäisi 20,8 prosenttia tutkimuksessa kantansa kertoneista. Viime kuntavaaleissa ääniosuus oli 19,6 prosenttia.
Keskusta oli edellisvaalien kolmonen 18,7 prosentilla ja on nyt kakkonen 19,2 prosentin kannatuksella.
Selvin muutos näkyy nelospaikalla, kun vihreät ovat kirineet perussuomalaisten ohi.
Neljä vuotta sitten vihreitä äänesti 8,5 prosenttia. Nyt heitä aikoo äänestää 12,4 prosenttia kantansa kertoneista.
Perussuomalaiset saivat viimeksi 12,3 prosenttia äänistä, nyt tukijoita on 10 prosenttia.
– Vihreät voi kyllä olla mielenkiintoinen ryhmä, kun tässä edetään. Miten paljon tyytymättömyyttä se voi kanavoida? Onko se mahdollisesti “perussuomalaiset kakkonen”, jonne menee tyytymättömien ääniä, Määttänen aprikoi.
Muiden puolueiden kannatukset ovat muuttuneet 2012 kuntavaaleista niin vähän, että muutos mahtuu virhemarginaaliin.
Kaikki on vielä mahdollista jo sen takia, että vain 66,8 prosenttia vastaajista kertoi puoluekantansa, kun heiltä kysyttiin, mitä puoluetta äänestäisi, jos kuntavaalit pidettäisiin nyt.
Määttäsen mukaan se on tyypillinen osuus, kun vaaleihin on vielä yli puoli vuotta.
– Trendi on ollut, että oma puoluekanta tarkentuu yhä lähempänä vaaleja. Puhutaan viikoista, jopa kahdesta viikosta ennen vaaleja. Monilla valinta alkaa tarkentua vasta silloin.
Suuri joukko liikkuvia äänestäjiä tekee kannatuksen mittaamisesta haastavaa, kun vielä ennakkoäänien jälkeen voi tulla isoja muutoksia.
– Näin kävi viime eduskuntavaaleissa. Ennakkoäänet poikkesivat aika merkittävästi lopullisen vaalipäivän äänistä.
Kuntavaaleissa on lisäksi ehdokasasettelulla iso merkitys, ja se on nyt vielä alkutekijöissään. Kun listat valmistuvat, puoluekanta voi vielä vaihtua.
Puoluekantansa ilmaisseista vasta 44 prosenttia on nyt täysin varma siitä, mitä puoluetta äänestää, ja 53 prosenttia on melko varma. Varmimpia ovat kokoomuksen ja epävarmimpia vihreiden kannattajat. Mitä vanhempi vastaaja, sitä varmempi oma puoluekanta on.
– Tämä korreloi siihen, että vihreiden kannattajat ovat nuorempia. Nuoret siirtyvät herkemmin puolueesta toiseen.
TAUSTA

Näin tutkittiin

Alman lehdet aloittavat tällä tutkimuksella kannatusmittausten sekä arvo- ja asennetutkimusten sarjan, joiden avulla kerromme lukijoille, mihin suomalainen yhteiskunta on menossa.
Tutkimuksen teki Alma Aluemedian, Iltalehden ja Kauppalehden toimeksiannosta Tietoykkönen Oy.
Haastattelut (1 500 kappaletta) tehtiin monikanavaisesti puhelinhaastattelujen ja internet-kyselyn yhdistelmänä 20.–27.9.2016.
Puhelinhaastatteluista vastasivat Tietoykkösen omat tutkimushaastattelijat.
Vastaajat edustavat äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Puoluekantansa ilmaisi 66,8 prosenttia vastaajista eli 1 002 henkilöä.
Suurimman puolueen kohdalla tilastollinen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kannatusarvion laskennassa on käytetty korjauskerrointa, joka pohjautuu edellisiin kunta- ja eduskuntavaaleihin.
Kuntavaalit pidetään huhtikuussa 2017.

torstai 29. syyskuuta 2016

Outokunnun Tornion jaloterästehdas > Euroopan suurin ja modernein ruostumattoman tekijä – kyllä!

Ilmeisesti Outokummun tappioputki on katkaistu - hyvä niin...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Euroopan suurin ja modernein ruostumattoman tekijä – katso video Outokummun kylmävalssaamolta

Outokummun Tornion terästuotanto täyttää 40 vuotta. Tehtaan taivalta voi kuvailla menestystarinaksi.

NINA SUSI
Lasse Hooli (vas.) työskentelee Outokummun terästehtaan kylmävalssaamo 1:n operaattorina. Hän on ollut töissä valssaamolla jo viisitoista vuotta ja viihtynyt hyvin työssään. Hänen kanssaan kävi keskustelemassa torstaina Tornion tehtaiden johtaja Martti Sassi.


Jussi Saarela teksti // Nina Susi kuvat
Outokummun Tornion terästehdas on kehittynyt neljänkymmenen vuoden aikana Euroopan moderneimmaksi ja suurimmaksi ruostumattoman teräksen tuotantoyksiköksi. Samalla se on yksi maailman suurimmista. Sen tarinaa voi kuvailla menestystarinaksi, vaikka Outokumpu-konsernilla ei ole viime vuosina taloudellisesti hyvin mennytkään.
– Tehtaasta on tullut aika massiivinen. Kyllä tässä on syytä juhliakin, Outokummun Tornion tehtaiden johtaja Martti Sassi kertoo.
Tehdasta ajetaan tällä hetkellä hyvällä käyntiasteella. Saksasta on suljettu kapasiteettia ja siirretty Tornioon.
– Konsernin strategiset linjaukset volyymien keskittämisestä Tornioon ja kaiken irtiottamisesta tehtaasta ovat toteutuneet. Sinällään vielä voimme parantaa omaa toimintaamme ja nostaa käyttöasteita. Sulattotuotanto on tänä vuonna 1,4 miljoonaa tonnia, joista kolmasosa menee Saksaan ja loput Tornion kylmävalssaamolle.
Outokumpu-konserni panostaa nyt kannattavuutensa parantamiseen.
Outokummun kaikki toiminnot yhteenlaskettuna työllistävät Torniossa ja Kemissä 2 100 yhtiön omaa työntekijää ja lisäksi välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuret. Tornion tehdasalueen pinta-ala on hieman yli 600 hehtaaria, josta rakennettuja kerrosneliömetrejä on yli 56 hehtaaria.
Tornion valinnassa terästehtaan sijoituspaikaksi painoi 1970-luvun alussa paljon se, että Outokummulla oli ennestään ferrokromitehdas Torniossa ja Kemissä kromikaivos.
Merkittävä vaikutus tehtaan saamisessa Perämerenpohjukkaan oli puoluerajoista piittaamatta kootulla “terästehdaspuolueella”, joka edisti tehtaan saantia selvästi. Kemiläiset ja torniolaiset nousivat taisteluun terästehtaan puolesta. Myös presidentti Urho Kekkonen vaikutti sijoituspaikan valintaan.
Olavi Siltari oli Outokummun jaloteräsprojektin johtaja ja Tornion terästehtaan ensimmäinen johtaja sekä samalla terästeollisuustoimialan johtaja. Terästehtaan johdossa hän oli vuosina 1975–1980.
Nyt 83-vuotias Siltari kertoo, että Tornion valintaa tehtaan sijoituspaikaksi puolsi monta tärkeää asiaa. Yhtiön hallintoneuvosto oli jo valinnut Porin aikaisemmin sijoituspaikaksi, mutta lopulta vuonna 1973 se tuli toisiin ajatuksiin. Kemissä toimi ennestään kromikaivos ja Torniossa ferrokromitehdas, minkä vuoksi terästehtaan raaka-aineen saanti oli turvattu. Lisäksi Röyttän tontilla on hyvin tilaa tehdä terästä ja sieltä on hyvät kulkuyhteydet.
– Tornio oli hyvä valinta kaikin puolin. Integraatin synergiaedut ovat isot. On ainutlaatuista ihan koko maailmassa, että kromikaivos, ferrokromitehdas ja terästehdas sijaitsevat näin lähekkäin, Siltari kertoo.
Paikkakunnan valinnan perustelut pätevät Siltarin mukaan edelleen ja hän pitää ratkaisua erittäin hyvänä. Ainut huono puoli Tornion valinnassa oli hänen mukaansa alunperinkin se, että asiakkaat ovat kaukana.
– Alunperin oli tarkoitus tehdä terästehdas, joka toimittaa terästä pääasiassa Suomeen, mutta vienti tuli hyvin pian mukaan kuvaan.
Siltarin mukaan terästehdas kehittyi alkutaipaleella nopealla aikataululla hyvin. Tekniikka oli maailman moderneita.
– Saimme aikaan hyvin nopeassa tahdissa erittäin modernin ja tehokkaan yksikön, jonka käyntiinlähtö onnistui hyvin.

TIETOA

Ruostumatonta terästä Torniosta 40 vuotta

Terästehtaan sijoitusvaihtoehtoja oli punnittu kolmen vuoden ajan. Lopulta 8.2.1973 hallintoneuvosto teki virallisen periaatepäätöksen, että tehdas rakennetaan Tornioon.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vahvisti lain 15.6.1973, jolloin alkoivat ensimmäiset rakennustyöt.
Hankkeelle laaditun aikataulun mukaan tuotannon oli määrä alkaa vuoden 1976 loppuun mennessä.
Terästehtaan peruskivi muurattiin syyskuussa 1974. Siitä alkoi kaksivuotinen rakennusprojekti.
Koekäynnistykset tehtaalla alkoivat keväällä 1976 sulaton käynnistyksellä ja kylmävalssaamon osalta syksyllä. Ensimmäinen sulatus jaloterässulatolla tehtiin 5.3.1976. Ensimmäinen hehkutus- ja peittauslinja käynnistyi kylmävalssaamolla 24.5.1976.
Ensimmäinen terästoimitus lähti Tornion tehtaalta Oy JaRo Ab:lle 5.10.1976.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vihki jaloterästehtaan käyttöön 30.5.1977.
Sadastuhannes jaloterästonni valmistui 27.8.1979.
Jaloterästehdas pähkinänkuoressa 1976: jaloterästä tuotettiin vuodessa aluksi 15 000–17 000 tonnia ja vuodesta 1979 lähtien 50 000 tonnia
Tehdas maksoi 700 miljoonaa markkaa
Tärkeimmät rakennukset: kylmävalssaamo, jonka pituus oli 570 metriä ja tilavuus 670 000 kuutiometriä, sekä terässulatto, jonka tilavuus oli 345 000 kuutiometriä ja lattiapinta-ala 18 500 neliömetriä.

Teräsyhtiö vihdoin ehkä plussan puolelle

Jussi Saarela
Outokumpu-konserni on tehnyt vuosikausia tappiota. Yhtiötä seuraava Evli Bankin osakeanalyytikko Antti Kansanen uskoo, että teräsyhtiö kääntyy voiton puolelle kuluvalla vuosineljänneksellä. Outokumpu julkistaa kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksensa 3. marraskuuta.
– Odotan, että Outokumpu tekee pienen voiton kolmannella kvartaalilla.
Tulosparannus johtuu hänen mukaansa pääosin Yhdysvaltain toimintojen kohentumisesta.
– Siellä sekä volyymit että myyntihinnat ovat kasvaneet verrattuna alkuvuoteen.
Ruostumattoman teräksen kysynnässä on Kansasen mukaan näkyvissä pientä kasvua maailmalla. Kiinan terästuotannon ylikapasiteetti aiheuttaa ongelmia, mutta sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa on poliittisesti taisteltu sitä vastaan.
Outokummun pörssiosake on ollut nousussa viime aikoina. Hinta pyörii nyt kuuden euron tuntumassa. Kansanen sanoo, että yhtiön näkymät ovat nyt hyvät.
Seuraavan osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä kerrottavista tulevaisuudenennusteista selviävät loppuvuoden näkymät ja sen jälkeen todennäköisesti selviää hänen mukaansa myös se, kuinka paljon yhtiön osakekurssi vielä nousee.
Osinkoa Outokumpu maksaa pitkän tauon jälkeen Kansasen arvion mukaan aikaisintaan vasta vuodelta 2018, koska sitä ennen yhtiö panostaa velkataakkansa pienentämiseen eikä jaa varojaan osakkeenomistajille.

Insinööripohdiskelua paikallistasolla...

Olen ollut Insinööriliiton jäsen 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Länsi-Pohjan Insinöörit L-PI ry:n jäsen olen ollut 1980-luvun alkupuolelta lähtien saavuttuamme takaisin Kemiin ja aloittaessani opettajatyön silloisessa Kemin ammattikoulussa. Olin myös tuntiopettajana Kemin teknillisessä koulussa.
Jäin täysin ansaitsemalleni eläkkeelle lokakuussa 2008 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymän Ammattiopisto Lappian Kivikankaan tekniikan yksiköstä.

1980-luvun alkupuolella insinöörit tekivät pitkiä, yhtäjaksoisia työuria tehtaissa, kunnan ja valtion palveluksessa, suunnittelutoimistoissa, itsenäisinä yrittäjinä ja vähin myös opetussektorilla lähinnä ammattikouluissa.

Osallistuttuani ensimmäistä kertaa Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n yleiskokoukseen, ilmeisesti syksyllä 1981, olin aistivinani voimakkaan yhteishengen insinöörien edunvalvojana, vaikka itse olin silloin ns. toissijaisjäsen. Opetussektorilla työskentelevien insinöörien edunvalvonta kulki omia reittejään.

Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallitustyöskentelyssä hallitusjäsenten työpaikkajakauma oli muotoutunut vuosikymmenien saatossa eräänlaiseen vakiomuottiin. 

Hallituksessa oli edustaja/edustajat lähinnä Veitsiluoto Oy:stä, Kemi Oy:stä, Outokumpu Oy:stä, Kemin kaupungilta, Kemin ammattioppilaitokselta ja jostakin insinööritoimistosta.
Hallituksessa ei ollut eläkeläisjäseniä. 
Muutama eläkeläinen oli muutoin toiminnassa mukana, lähinnä pistäytyen syys- ja/tai kevätkokouksessa myös osalistuen yhteisiin tapahtumiin > ainakin tasavuosikymmenjuhliin eli entisaikaisiin pönötysjuhliin. 

Hallituksessa olevat erovuoroiset jäsenet velvoitettiin hankkimaan/"ylipuhumaan" itselleen seuraajat - mikäli eivät itse olleet kiinnostuneet jatkosta. Muistaakseni kovin pitkäaikaisia eivät hallitusjäsenyydet siihen aikaa olleet. Puheenjohtapesti siirtyi muutaman vuoden välein em. työpaikkojen välillä. 
___________________

Tällä hetkellä kaikki on toisin. Edellä mainittujen työpaikkanimien osalta on tapahtunut totaalinen uudistuminen.
Suuryritysten porttien sisällä toimii lisäksi useita itsenäisiä yrityksiä. Insinöörityö on hektistä eikä välttämättä aikaa, kukaties ei aitoa kiinnostustakaan yhdistystoimintaan välttämättä löydy.

Yleisesti ottaen yhdistysten syyskokoukset ovat aina mielenkiintoisia. Niissä tehdään hankilövalintoja, päätetään toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta.

Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n syyskokous on keskiviikkona 16.11.2016 klo 18.30 alkaen Kemissä yhdistyksen toimitilassa Vinssissä Meripuistokatu 16 5. krs.

Kirjoitan ensimmäistä kertaa Blogisivullani insinöörien asioista paikallistasolla.

Miksi?

Siksi, että syyskokouksessa valitettavasti osallistujamäärä on viime vuosina ollut hallitus plus kourallinen insinöörejä jos sitäkään.

Myös siksi, että toivon em. kokoukseen saapuvan potentiaalisia ns. tulevaisuuden tähtiä, insinöörejä, joilla on lähivuosina mahdollisuus toimia yhdistyksessä mm. hallitusjäsenenä...

Todettakoon, että Länsi-Pohjan Insinöörit ry täyttää ensi vuonna 70 vuotta.



Lento MH17 17.07.2014 ja Buk-ohjus...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomien lukijoiden kommentti-irrottelusta - yksi esimerkki monien joukosta: 

Koska kertaus on opintojen äiti, kerratkaamme mitä virallinen Venäjä on aiemmin todennut MH17 alasmpumisen syiksi:

1. Lentokonetta ei ammuttu alas, vaan se lastattiin täyteen ruumiita jo Amsterdamissa, sekä lennettiin sitten peltoon Ukrainassa tahallaan, tavoitteena mustamaalata Venäjää ja sen rakastettua Johtajaa.

2. Tarkkasilmäinen Tatjana näki ukrainalaisen SU-25 hävittäjän rekisterinumeron ja tunnukset 10 kilometrin korkeudesta ja sen kuinka tuo lentokone ampui MH17-lennon alas pyrkien mustamaalaamaan teollaan Venäjää ja sen rakastettua Johtajaa.

3. Putoamispaikan lähellä oleva Olga näki kuinka CIA-agentit toivat paikalle lentokoneen romua ja ruumiita pyrkien lavastamaan tapahtuman, että alueella olisi muka ammuttu alas siviililentokone, vaikka mitään lentokonetta ei ole ammuttu alas lainkaan, pyrkien täten mustamaalaamaan Venäjää ja sen rakastettua Johtajaa.

4. Mustalta mereltä lensi 2 amerikkalaista hävittäjälentokonetta, jotka ampuivat alas lennon MH17, ennen kuin sankarilliset Venäjän ilmavoimat ehtivät väliin pelastamaan siviileja. Näin USA pyrkii mustamaalaamaan Venäjää ja sen rakastettua Johtajaa.

Tulee olemaan mielnkiintoista seurata miten virallinen Venäjä reagoi rikostutkintaraportin valmistumiseen. Todennäköisesti venäläisten selitysten kirjo vain laajenee entisestään kun Venäjä väittää, että kaikki pyrkivät vain mustamaalaamaan Venäjää ja sen rakastettua Johtajaa.

Venäjä olisi selvinnyt huomattavasti vähemmällä imagotappiolla, ja myös uhrien omaiset olisivat voineet antaa Venäjälle anteeksi, jos rakastetun Johtajan hallinto olisi alunperinkin tunnustanut inhimillisen erehdyksen aiheuttaman alasampumisen ja pyytänyt tapahtunutta anteeksi. Turvautumalla jatkuvaan valehtelemiseen asiassa, rakastetun Johtajan hallinto ja Venäjä tekivät suuren ja kauaskantoisen virheen.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan myös nettitrollien uusia koottuja selityksiä.

Kaidin biojalostamon tonttikauppa lähes valmis – ympäristölupahakemus jätetään tällä viikolla...

Kyllä! Nyt on tosi hyvä pöhinä päällä...


Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:


Kaidin biojalostamon tonttikauppa lähes valmis – ympäristölupahakemus jätetään tällä viikolla

Kemin ja Kaidin tonttikauppa on hiottu lähes valmiiksi. Yhtiö kertoo Kauppalehdessä, että se voi jättää rakennuslupahakemuksen heti, kun kauppa on selvä.
Kotimaa

Carl Haglund
Toimitusjohtaja Carl Haglund vieraili Kemissä syyskuun alussa.Jarno Tiihonen / Yle
Kemiin biojalostamoa suunnitteleva Kaidi ja Kemin kaupunki ovat saaneet Ajoksen tontin kauppakirjan lähes valmiiksi. Kaupunginjohtaja Tero Nissisen mukaan siihen tehdään enää viimeisiä muotoiluja.
– Viime viikkoina sitä on hiottu yhtiön kanssa. Siinä on soviteltu yhteen suomalaista ja kiinalaista jurismia. Toki valmistelun pohjana on ollut aiesopimus, joka ei ole julkinen, Nissinen kertoo.
Nissinen arvelee, että valtuusto päättää sopimuksesta mahdollisesti jo lokakuun puolivälissä.
– Nopeimmillaan se ehtii kaupunginhallituksen kokoukseen 10. lokakuuta ja valtuustolle 17. lokakuuta.
Myös Kaidi on keskiviikkona arvioinut sopimuksen tulevan esille lokakuun valtuustossa. Toimitusjohtaja Carl Haglund sanoo Kauppalehden haastattelussa, että yhtiö voi jättää rakennuslupahakemuksen heti, kun tonttikauppa on selvä.

Biobensiinin osuus nousee

Yhtiö kertoi myös jättävänsä Kemin laitoksen ympäristölupahakemuksen tällä viikolla. Ympäristölupahakemuksessaan Kaidi on tarkentanut tuotantomääriään ja prosessejaan.
Jalostamon vuosituotannoksi on arvioitu edelleen 200 000 tonnia biopolttoaineita. Yhtiö kuitenkin aikoo hieman nostaa biobensiinin osuutta. Aiemmin sen osuudeksi kaavailtiin neljännestä, mutta nyt se on tarkoitus nostaa 30 prosenttiin.
Enempää biobensiinin osuutta ei todennäköisesti voi lisätä.
– Siinä tulee tekniikan rajat vastaan, että sitä ei voi paljoa muuttaa. Jonkun verran bensiinin osuutta voidaan lisätä ja itse asiassa biobensiinillä tuntuu olevan jonkun verran kovempi kysyntä markkinoilla kuin biodieselillä, Kaidi Finlandin silloinen toimitusjohtaja Pekka Koponen kertoi Yle Kemin haastattelussa heinäkuussa.

Puuta kuluu arvioitua enemmän

Lisäksi yhtiö kertoo Kauppalehden haastattelussa energiapuuta kuluvan aiemmin arvioitua enemmän eli 2,8 miljoonaa kuutiota vuodessa. Yhtiö hakee myös lupaa käyttää optiona mäntyöljyä noin 28 000 tonnia vuodessa.
Laitoksen hinta on tarkentunut miljardista 900 miljoonaan euroon.

Malaysia Airlinesin lento MH17 > Venäjän patologisen valehtelun kärkikolmikko pääsi vauhtiin - odotetun säälittävää...

Alla olevassa artikkelissa todetaan:

”Läntisten kollegoidemme ohjenuoraksi on muodostunut syyllisten nimeäminen omin päin ja haluttujen tulosten keksiminen”, tiedottaja Marija Zaharova sanoi...

Venäjän presidentin tiedottaja Dmitri Peskov Venäjän ulkoministeriön tiedottaja kuvaa raporttia politisoituneeksi...

”Malesialaisen Boeingin turmaa selvittäneen työryhmän johtopäätökset ovat äärimmäisen politisoituneita. En usko yhteenkään näistä johtopäätöksistä”, sanoi Leonid Slutski, josta on tulossa parlamentin alahuoneen uusi kansainvälisten asioiden komitean puheenjohtaja...

Niinpä - mitä seuraavakai?

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunatuna:

Venäjä syyttää rikostutkijoiden raporttia malesialaiskoneesta politisoituneeksi – myös Suomessa tehty ohjuskoe noteerattiin maan mediassa

ULKOMAAT 


VENÄJÄLLÄ
 odotetusti kyseenalaistetaan malesialaiskoneen alasampumista selvittävä kansainvälinen tutkimusraportti, joka julkistettiin keskiviikkona.
Hollantilaisten vetämän rikostutkijaryhmän mukaan Malaysia Airlinesin lento MH17 ammuttiin heinäkuussa vuonna 2014 alas Buk-ilmatorjuntaohjuksella, joka tuotiin Venäjältä ja vietiin iskun jälkeen sinne takaisin. Ohjus ammuttiin Venäjä-mielisten kapinallisten hallussa olleelta alueelta.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja kuvaa raporttia politisoituneeksi.
”Läntisten kollegoidemme ohjenuoraksi on muodostunut syyllisten nimeäminen omin päin ja haluttujen tulosten keksiminen”, tiedottaja Marija Zaharova sanoi.
Hän valittelee Venäjän ehdottaneen yhteistyötä, mutta se oli syrjäytetty tutkimusryhmästä.
AIEMMIN kuitenkin Venäjä itse esti YK:n turvallisuusneuvostossa päätöksen, joka olisi määrännyt tutkimaan tapauksen kansainvälisessä tuomioistuimessa.
”Malesialaisen Boeingin turmaa selvittäneen työryhmän johtopäätökset ovat äärimmäisen politisoituneita. En usko yhteenkään näistä johtopäätöksistä”, sanoi RBK:n mukaan Leonid Slutski, josta on tulossa parlamentin alahuoneen uusi kansainvälisten asioiden komitean puheenjohtaja.
Venäjä on aiemmin syyttänyt turmasta Ukrainaa.
Venäjän presidentin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi jo ennen tulosten julkistamista, että Venäjän puolustusministeriön esittelemät uusimmat tiedot pitäisi ottaa huomioon.
ENNEN raportin julkistamista maanantaina Venäjän puolustusministeriö kertoi ”uusista tutkatiedoista”, joiden mukaan matkustajakoneen läheisyydessä ei turmahetkellä olisikaan ollut mitään ylimääräisiä kohteita – ei ohjuksia eikä sotilaskoneita.
Aiemmin Venäjä on pitänyt yllä versiota, jonka mukaan turman syy saattoi olla ukrainalaishävittäjä. Puolustusministeriön tutkatiedot ovat ristiriidassa tämän teorian kanssa.
Peskov ei osannut vastata tiedotusvälineiden kysymykseen, miksi Venäjän puolustusministeriöllä kesti näin pitkään koota uutta todistusaineistoa. Hänen mukaansa ministeriö itse voi kertoa vastauksen.
Myös Suomen antama apu kansainväliselle rikostutkijaryhmälle koneen alasampumisen tutkinnassa ja Suomessa julkisuudelta piilossa tehdyt ohjuskokeet uutisoitiin Venäjän mediassa, mutta tietoa ei ole sen enempää kommentoitu