torstai 11. elokuuta 2016

Britit suomalaislauluun villinnyt viulisti: "Tilanne syntyi sattumalta siinä hetkessä, ei tällä voi alkaa lypsää"...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Helsinki 

Britit suomalaislauluun villinnyt viulisti: "Tilanne syntyi sattumalta siinä hetkessä, ei tällä voi alkaa lypsää"

Viime perjantaina BBC Proms -festivaaleilla Royal Albert Hallissa esiintynyt Pekka Kuusisto kertoo, ettei aio ottaa kansanlaulu-encorea tavaksi saati alkaa hioa välispiikkejään vieläkin hauskemmiksi, vaikka sillä todennäköisesti täyttäisi salit.



Pekka Kuusisto.

Viulisti Pekka Kuusisto esiintyy huomenna perjantaina Flow-festivaaleilla Helsingin Suvilahdessa.Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Minun kultani kaunis on, vaikk’ on kaitaluinen, minun kultani kaunis on, vaikk’ on kaitaluinen.
Hei luulia illalla, vaikk’ on kaitaluinen, hei luulia illalla, vaikk’ on kaitaluinen!
Laulaa Pekka Kuusisto ja säestää itseään viululla legendaarisessa Royal Albert Hallin lavalla viime viikon perjantaina. Hän innostaa yleisön mukaan ja valtavan konserttisalin yleisö liittyy kansanlauluun:
Hei luulia illalla!
Louder! Kovempaa! Kuusisto käskee ja yleisö tottelee:
HEI LUULIA ILLALLA!
Iso-Britannian yleisradioyhtiö BBC PROMS -festivaalilla yleisö ei ole vain vastaanottavainen – se syö suomalaisviulistin kädestä kun hän yllättää sen karjalaisella kansanlaululla 1800-luvun puolesta välistä.
BBC taltioi konsertin, jossa Kuusisto esitti BBC Scottish Symphony Orchestran kanssa Pjotr Tšaikovskin Viulukonserton. Varsinaisen ohjelmiston jälkeen encorena esitetty Minun kultani kaunis vitsikkään alustuksensa kera kuitenkin räjäytti niin sanotusti pankin ja tekee sitä edelleen videotaltioinnin kiertäessä internetissä
Mikään viimeisen päälle hiottu lopetus se ei ollut. Enemmänkin tempaus.
– Minulla oli ajatus, että jos yleisö tuntuu niin myötämieliseltä, että ne voisi alkaa laulamaan, niin sitten pistetään ne laulamaan, Kuusisto sanoo.
Häntä myös kiehtoi ajatus siitä, että konserttimestari Helen Grime soittaa 1700-luvun alun Stradivarius-viululla.
– Ajattelin, että siitä olisi ihan kiva saada komppi. On ensiarvoisen tärkeää, että soittaa ihmisten kanssa, keneltä ei puutu kapasiteettia innostumiseen ja hetkessä elämiseen.

Taltioinnin suosio löi ällikällä

Kuusisto kertoo, että on käyttänyt aiemminkin pelimanni- ja perinnemusiikkia konserttiensa ylimääräisenä ohjelmanumerona. Royal Albert Hallin ensiluokkaisissa puitteissa viime perjantaina kuultu kappale on kuultu encorena vain kerran aiemmin.
Kuusisto innostui siitä kuinka riemulla yleisö otti sen valtaan, mutta on nyt samaan aikaan häkeltynyt saamastaan huomiosta kun videotaltiointi jatkaa elämäänsä internetissä.
– Tämänpäiväisen internetmyräkän keskellä mietityttää, että meneekö tässä pari vuotta, että ihmiset olettavat konserteissa tulee aina jonkinlaineni kansanmusiikki-encore ja yhteislauluhetki?
Ei pelata varman päälle, että pistetään suut ja silmät täyteen samaa juttua niin kauan kuin se kiinnostaa.
– Pekka Kuusisto, viulisti
Vaikka markkinointiväen mielestä nyt ehkä kannattaisi todellakin alkaa laulattaa yleisöä kunnon kansanlaulukimaran voimin ja kerätä sitä kautta tukuittain rahaa, Kuusisto kieltäytyy kohteliaasti.
– Mahtavaa, että se tuli tehtyä ja taltioitua. Tämä tilanne syntyi ihan sattuman kaupalla ja siinä hetkessä. Ei tämä ole sellainen juttu, josta voisi lypsää. Sellainen olisi luonteenlaatuni vastaista. En anna missään nimessä punaista valoa kansanlauluille, mutta radiosingleä ei ole odotettavissa, viulisti sanoo ja nauraa.
Huomenna perjantaina Kuusisto esiintyy Helsingissä Flow-festivaaleilla räp-artisti Paperi-T:n ja perkussionisti Samuli Kosmisen kanssa.
– Siellä on luvassa enemmänkin Fleetwood Mac -sitaatteja.

Ehdoton ei suunnitelmallisuudelle

Kuusisto on iloinen siitä, että konserttisaleissa ja kansanmusiikkipiireihin ei ole rantautunut muiden musiikkityylien tavoin ajatus mekaanisesta uranrakentamisesta ja kaupallisesta jakelusta.
– Ei pelata varman päälle, että pistetään suut ja silmät täyteen samaa juttua niin kauan kuin se kiinnostaa, kunnes keksitään joku uusi juttu.
Kuusisto haluaa jatkossakin mennä musiikki edellä, eikä alkaa miettiä esityksiään suunnitelmallisesti vaikkapa siten, että viilaisi etukäteen välispiikkinsä mahdollisimman hauskoiksi. Kosiskelemalla kosiskelisi yleisöään.
– Sellaisesta tulee helposti olo, ettei tämä ole aitoa. Että se on opeteltua. En halua antaa vaikutelmaa, että tässä luodaan jotain mikä muodostuu tärkeämmäksi kuin se itse kappale.
Eli jos konserttilavoilla nähdään Pekka Kuusistosta myös koko salin hirnumaan saava stand-uppiin kykenevä puoli, se on silkkaa tilanteen synnyttämää sattumaa.
– Hetken armosta tai paremminkin hetken kirouksesta olen stand up -koomikko, Kuusisto virnuilee hyväntuulisesti.

Sotavalmisteluja, sisäpolitiikkaa vai paikallista vastarintaa – mitä Krimillä oikein tapahtuu?


Jokin alla olevista näkemyksistä lienee oikea tai kukaties ei mikään niistä. Aika näyttää... 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Sotavalmisteluja, sisäpolitiikkaa vai paikallista vastarintaa – mitä Krimillä oikein tapahtuu?

Terroristipidätysten kulusta, syistä ja seurauksista vallitsee laaja erimielisyys.

ULKOMAAT 
GLEB GARANICH / REUTERS
Itä-Ukrainassa on sodittu vuodesta 2014 lähtien. Synkimpien epäilyjen mukaan Venäjä etsii nyt Krimilläkin verukkeita uusiin sotatoimiin – tosin enemmistö tarkkailijoista ei pidä tätä teoriaa todennäköisenä. Etulinjassa olevat ukrainalaissotilaat kuvattiin keskiviikkona Donetskissa.
Itä-Ukrainassa on sodittu vuodesta 2014 lähtien. Synkimpien epäilyjen mukaan Venäjä etsii nyt Krimilläkin verukkeita uusiin sotatoimiin – tosin enemmistö tarkkailijoista ei pidä tätä teoriaa todennäköisenä. Etulinjassa olevat ukrainalaissotilaat kuvattiin keskiviikkona Donetskissa.

UUTISET kertovat terroristipidätyksistä ja aseellisista yhteenotoista Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla. Tiedot tapahtumista perustuvat Venäjän viranomaisten kertomaan.
Tapahtumien kulusta, syistä ja seurauksista vallitsee laaja erimielisyys, ja tilanteesta on esitetty julkisuudessa ainakin kuusi versiota.
VENÄJÄN KUVAUS TAPAHTUMISTA:
Tiedot tapahtumista perustuvat Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n ja Venäjän sisäministeriön keskiviikkoiltana antamiin tiedotteisiin.
Niiden mukaan FSB pidätti lauantain ja sunnuntain välisenä yönä räjähtein varustautuneen seitsemän hengen terroristiryhmän Suvorovon kylässä Armjanskin kaupungin eteläpuolella. Paikka sijaitsee Hersonin ja Simferopolin välisen valtatien varrella Krimin niemimaalla, vain kolmen kilometrin päässä manner-Ukrainan rajasta.
FSB:n mukaan syntyneessä tulitaistelussa kuoli yksi sen työntekijä. Yksi pidätetyistä on FSB:n mukaan Ukrainan tiedustelupalvelun työntekijä.
Toinen välikohtaus sattui Venäjän viranomaisten mukaan maanantain vastaisena yönä. Tuolloin kaksi terroristiryhmää teki FSB:n ja sisäministeriön mukaan epäonnistuneen yrityksen tunkeutua varsinaisen Ukrainan puolelta Krimille. Venäjän mukaan yrityksiä säesti ”massiivinen” tulitus ”naapurimaan puolelta”. Taistelussa kuoli viranomaisten mukaan yksi venäläinen sotilas.
VENÄJÄN VERSIO: UKRAINA TURVAUTUU TERRORISMIIN
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti tapahtumia ”hälyttävinä” ja syytti Ukrainaa terrorismista. 
”Turvallisuuspalvelumme raportoi estäneensä Ukrainan puolustusministeriön sabotaasi- ja tiedusteluryhmän tunkeutumisen alueelle”, Putin sanoi. ”Venäjän puolella koettiin menetyksiä, kaksi palveluksessa ollutta kuoli. Me emme todellakaan jätä tätä sikseen.”
Putin ilmoitti, ettei aio osallistua syyskuuksi suunniteltuihin Ukraina-neuvotteluihin Ukrainan, Saksan ja Ranskan presidenttien kanssa.
KOMMENTTI: Venäjän version pahin puute on, ettei se osoita Ukrainan motiiveja. Krimin valtaaminen takaisin on sotilaallisesti mahdotonta, terrorin lietsominen ei paranna Ukrainan asemia sen paremmin Krimillä kuin missään muuallakaan.
UKRAINAN VERSIO: VENÄJÄN MIELIKUVITUSTA
Ukrainan presidentti Petro Porošenko nimitti väitteitä ”venäläiseksi fantasiaksi” ja ”kyyniseksi tekosyyksi” Ukrainan sotilaalliselle uhkaamiselle.
”Venäjän väitteet Ukrainan harjoittamasta terrorismista ovat yhtä järjettömiä ja kyynisiä kuin Venäjän johdon julkilausumat, joiden mukaan Itä-Ukrainassa ei ole venäläisiä joukkoja”, Porošenko sanoi.
KOMMENTTI: Ety-järjestön tarkkailijat eivät ole raportoineet laukaustenvaihdosta. On mahdollista, että Venäjän turvallisuuspalvelut ovat lavastaneet tapahtumia tai liioitelleet niitä.
Täysin keksittyjä uutiset tuskin ovat: ensinnäkin ne tulevat kahdelta eri viranomaiselta, FSB:ltä ja sisäministeriöltä. Toisekseen tiedotusvälineiden hankkimat tiedot tukevat uutisia osittain. Sanomalehti Novaja Gazetan toimittajat ovat nähneet etsintäkuulutuksen pakoon päässeistä terroriepäillyistä.
LÄNNEN KAUHUKUVA: MAINILAN LAUKAUKSET
Useissa läntisissä kommenteissa epäiltiin tuoreeltaan, että kyseessä ovat venäläiset ”Mainilan laukaukset” eli lavastus, josta saadaan veruke uusiin sotatoimiin.
”Valmisteleeko Venäjä casus belliä [sotatoimet aiheuttavaa tai oikeuttavaa tapahtumaa] omille toimilleen?” kysyi Ruotsin ex-pääministeri Carld Bildt Twitter-viestissään.
KOMMENTTI: Versio perustuu oletukseen, jonka mukaan Venäjä ei olisi koskaan hylännyt niin kutsuttua Novorossija-suunnitelmaa, eli kahdeksan Ukrainan itäisen ja eteläisen maakunnan valloittamista. Tarkkailijoiden enemmistö on kuitenkin sitä mieltä, että suunnitelmaa ei koskaan ollut tai että se on joko haudattu tai ainakin jäissä.
KOMMERSANT-VERSIO: PAIKALLISTA AKTIVISMIA
Hyvistä lähteistään tunnettu venäläinen sanomalehti Kommersant julkaisi torstaina viranomaistietoja, joiden mukaan pidätyksiä Krimillä on todella tehty. Kaikki pidätetyt ovat kuitenkin Krimin asukkaita, ja osalla on Venäjän passi.
Tämä viittaisi paikalliseen vastarintaan, josta on aiempaa kokemusta. Krimin kansalaissaarto -niminen tataarien ja Ukrainan aktivistien ryhmä katkaisi viime marraskuussa Krimin sähköt räjäyttämällä sähkölinjat Hersonin maakunnan puolella.
KOMMENTTI: Mikään järjestö ei ole kertonut tällaisista toimista. Esimerkiksi marraskuun sähkökatkoiskuissa mukana ollut ukrainalainen Oikea sektori -järjestö on päinvastoin kertonut luopuvansa aseellisesta toiminnasta ylipäätään.
KRIMILÄINEN EPÄILYS: PAIKALLISPOLITIIKAN JATKE
Kommenteissa keskiviikkona ja torstaina epäiltiin terrori-iskujen olevan osa paikallista valtataistelua ja valmistautumista syyskuun 18. päivän duumanvaaleihin. Tarkoitus olisi vaikkapa pelotella äänestäjiä kovan linjan ehdokkaiden taakse.
KOMMENTTI: Krimin ja siitä erillisen Sevastopolin hallintoalueet eivät ole poliittisessa käymistilassa. Krimin tasavallan pääministerin Sergei Aksjonovin nykyinen kausi kestää vuoteen 2019 saakka.
Sevastopolin kuvernöörin Putin vaihtoi äskettäin: nyt tuolilla istuu vt. kuvernööri Dmitri Ovsjannikov. Alueparlamentti nimittää uuden pysyvän kuvernöörin presidentin esityksestä lokakuussa.
VENÄLÄINEN EPÄILYS: PUTININ HEIKKOUTTA
Monet Putinin venäläiset arvostelijat ovat väittänet, ettei presidentti ylipäätään suunnittele mitään vaan ainoastaan reagoi tapahtumiin. Näin olisi siis nytkin: Krimillä tapahtui jotain ja presidentti nappasi nopeasti kopin aiheuttaakseen ulkopoliittisen myrskyn. Sen perimmäinen tavoite taas olisi sisäpoliittinen eli oman kannatuksen vahvistaminen.
KOMMENTTI: Tässä tapauksessa Krimin terroristipidätykset olisivat samantyyppinen tapaus kuin venäläisen rynnäkkökoneen alas ampuminen Syyrian ja Turkin rajalla viime marraskuussa. Välikohtausta seurasi yhdeksän kuukauden kriisi Venäjän ja Turkin suhteissa.
Optimisti voisi sanoa, että hienoa, sittenhän Venäjän ja Ukrainan suhteet voidaan korjata kuntoon yhdeksän kuukauden kuluttua.

Ukraina määräsi joukot taisteluvalmiuteen...

Näin tilanne Krimin läheisyydessä odotetusti etenee. Nokittelua, uhittelua ja valmistautumista Itä-Ukrainan kriisin > sotatilan uuteen vaiheeseen. Vaiheeseen, josta ei ole vähään aikaan paluuta, mikäli terveellä järjellä ei tässä vaiheessa ole enää käyttöä.




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat  | 

Ukraina määräsi joukot taisteluvalmiuteen

Ukrainan armeijan yksiköt Krimin lähellä on määrätty täyteen taisteluvalmiuteen. Määräys liittyy Krimin tilanteen kiristymiseen.




Kartta.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Ukrainan presidentti Petro Porošenko on määrännyt Ukrainan armeijan yksiköt maan itäosassa ja Krimin niemimaan lähellä täyteen taisteluvalmiuteen.
Määräys liittyy Krimin tilanteen kiristymiseen. Venäjä syytti keskiviikkona Ukrainaa aseellisesta hyökkäyksestä Krimille ja katsoo, että Ukraina pyrkii terroritaktiikan avulla horjuttamaan tilannetta niemimaalla, jonka Venäjä liitti itseensä toissa vuonna.

Ukraina on kiistänyt väitteet.
Ukrainan rajavartiolaitos sanoi torstaina, että Venäjä on tuonut viime päivinä lisää ja entistä paremmin varusteltuja joukkoja Ukrainan ja Krimin niemimaan rajalle.
Venäjällä presidentinhallinto ilmoitti aiemmin torstaina, että presidentti Vladimir Putin on keskustellut maan turvallisuusjohdon kanssa turvatoimien tiukentamisesta Krimillä.
Venäjän puolustusministeriö kertoi Venäjän Mustanmeren laivaston aloittavan harjoitukset, joissa torjutaan mahdollista hyökkäystä laivastotukikohtaan.

Niinistö: Venäjä ei ole kutsunut Suomea neuvotteluihin...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Vaasan torille presidenttiä katsomaan tulleelle yleisölle Niinistö kertoi olevansa levollinen Suomen tulevaisuuden suhteen.
– Meillä on täällä Suomessa asiat melko hyvin. Jos osaamme katsoa sitä lähellämme olevaa kaikkea hyvää, olen vakuuttunut, että voimme paremmin.
Kyllä, voimme olla Suomessa luottavaisin mielin, mutta maailmantilanne on erittäin huolestuttava. Monet huolenaiheet kulminoituvat Euroopassa Venäjän suorittamaan Krimin valtaamiseen ja Itä-Ukrainassa käynnissä olevaan kriisiin > käytännössä jäädytettyyn konfliktiin = sotatilaan.
Toinen Suomea konkreettisesti koskettava asiakokonaisuus on Itämeren alueen turvallisuus.
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Niinistö: Venäjä ei ole kutsunut Suomea neuvotteluihin

Presidentin mukaan Euroopan kannattaa seurata tarkasti, kuinka Turkin ja Venäjän yhteistyö kehittyy.

TERESA NURMIOJA
Presidentti Sauli Niinistö liikkui sankan ihmisjoukon keskellä Vaasan torilla. Moni sai tilaisuuden kätellä presidenttiä ja vaihtaa muutaman sanan lähietäisyydeltä.
Annika NuottoVaasa
Maailma ei ole enää yhtä vakaa kuin vielä viisi vuotta sitten. Kumppanuus Venäjän ja Suomen välillä ei ole kehittynyt, Turkki on kulkenut omia teitään ja erityisesti Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä ovat olleet sotaisia, luetteli tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskiviikkona Vaasassa.
Niinistö oli huolestunut Turkin ja Venäjän lämmenneestä yhteistyöstä. Viimeksi uutisoitiin, että maiden johtajat haluavat palauttaa keskinäiset suhteensa ennalleen.
– Maat näköjään hakevat paluuta yhteistyöhön. Se on sinänsä hyvä asia, ettei ole konfliktin vaaraa, mutta sanoin jo heti Turkin anteeksipyynnön jälkeen, että Euroopan kannattaa seurata tarkoin, kuinka Turkin ja Venäjän yhteistyö kehittyy.
Kesäkuussa Turkki pyysi anteeksi Venäjältä sitä, että oli ampunut venäläisen sotilaskoneen alas viime vuoden marraskuussa. Se oli kiristänyt maiden välejä alkuvuodesta.
Niinistö myös varmisti, ettei Venäjä ole lähettänyt Suomelle kutsua syyskuussa järjestettäviin neuvotteluihin, joissa keskusteltaisiin Euroopan sotilaallis-poliittisesta tilanteesta ja lentoturvallisuuden parantamisesta Itämerellä. Venäjä teki neuvottelukutsusta viime viikolla aloitteen.
Niinistö kieltäytyi jossittelemasta sitä, mitä tapahtuu, jos kutsu Suomelle tulee. Aiheen tärkeydestä hän kuitenkin oli varma.
– Tässä on ollut paljon epätietoisuutta ilmassa. Kutsua ei ole tullut, enkä tiedä, tuleeko. Me tietysti kannatamme kaikkea, minkä tarkoituksena on taata Itämeren lentoturvallisuus. Se on meille hyvin tärkeä asia.
TERESA NURMIOJA
15648070.jpg
Presidentti Niinistö sanoi yleisölle pitämässään puheessa, että dialogin on vaikeista ajoista huolimatta kuljettava maailman valtioiden välillä.
Presidentti mainitsi yhtenä esimerkkinä transpondereiden käytön. Venäjä on sanonut olevansa valmis siihen, että Itämeren yllä tehtävissä lennoissa käytettäisiin transpondereita, eli lennonjohdolle tunnistetietoa lähettäviä toisiotutkia.
Presidentti Niinistö ehdotti heinäkuun alussa Putinille tämän vieraillessa Suomessa, että Itämeren yllä lentäessä transponderit pidettäisiin jatkuvasti päällä.
– Tästä on puhuttu varsin monissa yhteyksissä aiemmin, ja minäkin otin asian esiin. Pääasiassa tämä on kuitenkin Naton ja Venäjän käsissä. Toivottavasti he löytävät hyvän ratkaisun.
Venäjään kohdistuneita sanktioita presidentti kommentoi siten, että ne jatkuvat niin kauan, kuin tilanne Krimillä jatkuu sellaisena kuten nyt.
Turkin viime kuussa tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen on käyty keskustelua Turkin ja EU:n välisen pakolaissopimuksen vaarantumisesta.
– Kannattaa rauhassa katsoa eteenpäin. Eiköhän siinä jokin ratkaisu löydy, presidentti kuittasi.
Turkin jäsenyysneuvotteluihin EU:hun liittymisestä Niinistö ei juuri halunnut ottaa kantaa.
– Jäsenyysneuvotteluita on nyt jatkettu jo 15 vuotta, eikä sen suhteen ole tapahtunut liikettä ainakaan eteenpäin.
Valtiovarainministeri 
Petteri Orpo esitteli eilen budjettiriihen päälinjoja. Hän väläytteli, että luvassa olisi lisää leikkauksia, jos työllisyys ei Suomessa parane.
Entinen valtiovarainministeri Niinistö ei halunnut lähteä kommentoimaan sen enempää valtiovarainministeriön budjettineuvotteluja.
– Olen tainnut viimeiset 20 vuotta puhua näistä asioista. Jospa nyt jätän sen hallitukselle.
Presidentti totesi, että joitakin merkkejä Suomen taloudellisen tilan kohenemisesta on olemassa.
– Ei sovi kuitenkaan unohtaa, että viimeiset kahdeksan vuotta valtio on elänyt velaksi.
Vaasan-vierailullaan Niinistö vakuuttui teollisuuden osaamisesta.
– Kyllä täällä osataan, mutta helposti sekoittuu kaksi asiaa keskenään. Vaikka meillä olisi osaamista, niin kauppa ei kulje kovaa vauhtia maailmalla, ja Suomi on hyvin riippuvainen maailmantalouden tilanteesta.
Vaasan torille presidenttiä katsomaan tulleelle yleisölle Niinistö kertoi olevansa levollinen Suomen tulevaisuuden suhteen.
– Meillä on täällä Suomessa asiat melko hyvin. Jos osaamme katsoa sitä lähellämme olevaa kaikkea hyvää, olen vakuuttunut, että voimme paremmin.