Yllättävä tutkimustulos: Maapallo vihertyy kovaa vauhtia – kasvihuonekaasun ansiosta
Ilmakehän lisääntyneen hiilidioksidin kielteiset vaikutukset ylittävät tulevaisuudessa myönteiset vaikutukset, uskovat tutkijat.
Maapallo on muuttunut merkittävästi aiempaa vihreämmäksi viimeisten 33 vuoden aikana – ja muutoksesta on kiittäminen hiilidioksiidia.
Asiaa on selvittänyt iso tutkijaryhmä, jossa on jäseniä kahdeksasta maasta. He käyttivät hyväkseen Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan satelliiteilla viime vuosikymmeninä kerättyä tietoa.
Kasvien peittämä alue maapallolla on lisääntynyt peräti 18 miljoonalla neliökilometrillä, mikä vastaa yli 50:tä Suomen kokoista aluetta. Vihertymistä on havaittu ainakin neljänneksellä, ehkä jopa puolella kasvillisuuden peittämistä alueista maapallolla. Koko maapallon pinta-alasta noin kolmannes on viherkasvien peittämää.
Ilmaston lämpenemisen on aiemmin arveltu kuivattavan maaperää kasveille kelpaamattomaksi. Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain neljälle prosentille maa-alasta on käynyt näin. Pahiten kärsineet alueet ovat Mongoliassa, Argentiinassa ja Pohjois-Amerikassa lähellä Alaskaa.
Hiilidioksidi on merkittävä ihmisen tuottama kasvihuonekaasu, mutta myös elämän edellytys: kasvit hyödyntävät sitä fotosynteesissä. Tutkimuksilla on osoitettu, että hiilidioksidin lisääntyminen vauhdittaa fotosynteesiä ja siten lisää kasvillisuutta.
Hiilidioksidi ei ole ainoa tekijä, joka lisää kasvillisuutta. Muita sellaisia ovat muun muassa typpi, lämpötilojen nousu, sademäärä ja auringonvalo. Tutkimuksen mukaan hiilidioksidi selittää kuitenkin 70 prosenttia vihertymisestä, kertoo Bostonin yliopiston professori Ranga Myneni.
– Toiseksi tärkein kasvillisuuden lisääjä on typpi, yhdeksän prosentin osuudella. Luvuista näkyy, kuinka merkittävä osa hiilidioksidilla on tässä prosessissa, sanoo Myneni.
Haitat kuitenkin hyötyjä suurempia?
Tutkimustyöhön niin ikään osallistunut Pekingin yliopiston tutkija Zaichun Zhu sanoo, että kasvillisuuden lisääntyminen voi perustavanlaatuisesti muuttaa ilmakehän vesi- ja hiilikiertoa.
Ihmisen toiminnan seurauksena ilmakehään nousee noin kymmenen miljardia tonnia hiiltä. Noin puolet siitä päätyy valtameriin tai kasvillisuuteen.
Vaikka lisääntynyt hiilidioksidi voikin olla hyödyllistä kasvillisuudelle, on se myös päävastuullinen ilmaston lämpenemisestä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on nostamassa hiilidioksidin määrän ilmakehässä tasolle, jollaista ei ole koettu ainakaan puoleen miljoonaan vuoteen.
Seurauksena voi olla meriveden pinnan nouseminen, meriveden happamoituminen, jäätiköiden sulaminen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen.
Tutkijat varoittavat myös, että hiilidioksidilisä ei ehkä edes hyödytä kasvustoa loputtomiin. Ranskalaisen tutkijan Philippe Ciaisin mukaan kasvit saattavat hyvin sopeuttaa itsensä entistä korkeampaan hiilidioksiditasoon, jolloin kaasun hedelmöittävä vaikutus voi heiketä.
Tutkimus on julkaistu Nature Climate Change -sivustolla.
Lapin uutiset
