Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Talous|
Jorma Ollila selvittämään energiayhteistyötä – Rehn: "Paras valinta"
Talousvaikuttaja Jorma Ollila on saanut tehtäväksi suunnitella Pohjoismaiden yhteistyömahdollisuuksia energiasektorilla lähivuosina. Ollilan vahvin kokemus energia-alalla on Shellin hallituksen puheenjohtajuus vuosikymmenen ajan.
Pohjoismaiden ministerineuvosto on nimittänyt talouden moniosaajan Jorma Ollilan selvitysmieheksi pohjoismaiselle energiayhteistyölle. Ollilan raportin on määrä valmistua vuoden 2017 alussa.
Pohjoismaista energiaministerineuvostoa johtava Suomen elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoo Jorma Ollilaa "parhaaksi valinnaksi" Suomelle tärkeässä asiassa. Ollila selvittää tehokkaan yhteistyön mahdollisuuksia samalla kun EU:ssa suunnitellaan energiaunionia.
– Tämän vuoksi on erittäin tärkeää tehdä strateginen selvitystyö juuri nyt, Rehn kommentoi tiedotteessa.
Energiaunionin kärkitavoitteena on vähentää jäsenmaiden tarvetta tuoda energiaa Venäjältä.
Jorma Ollila yhdistetään Nokian maailmantähteyteen hänen ollessaan konsernijohtajana ja hallituksen puheenjohtajana 1990- ja 2000-luvuilla. Energiasaralla Ollila on ollut todellisella näköalapaikalla Shellin hallituksen puheenjohtajana 2006–2015.
Ollila itse tuo esiin muuttuvat painotukset uusiutuviin energialähteisiin, joissa pohjoismaat ovat hänen mukaansa edelläkävijöitä.
– Johtoaseman säilyttämiseksi on tärkeää kartoittaa alueet, joihin kannattaa panostaa tulevaisuudessa, Ollila sanoo tiedotteessa.
Pohjoismainen energiayhteistyö nousi keskeiseksi suositukseksi Paavo Lipposen vuodentakaisessa selvityksessä "Pohjoinen tahtotila", jossa hän ehdotti lukuisia konkreettisia toimenpiteitä. EK:n tilaamassa selvityksessä Lipponen ehdotti muun muassa pohjoismaisen energiasektorin integroimista yhteismarkkinoilla, joilla tällä haavaa toimii satoja, eurooppalaisittain pieniä yhtiöitä – tarvittaessa valtion puuttumisella asiaan.
Kiireellisimpinä selvitysmies Lipponen piti siirtoverkkojen kehittämistä paitsi Pohjoismaiden sisällä myös Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä, sekä riittävän toimitusvarmuuden takaamista.
Kirjoitan usein henkilökohtaisiin sähköpostiviesteihini saatteeksi - esim. luvatessani tulla paikalle sovittuun aikaan: Mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole... Mielestäni maailmankirjat ovat monella tavalla sekaisin, ollut jo pitkän aikaa, joten on syytä ottaa muutamia nettilainauksia pessimistin päiväkirjasta. Niin kuin lukija hyvin tietää, pessimisti on ihminen, jonka tapana on ajatella asioita negatiivisesti ja että pessimismi tarkoittaa huonojen puolien näkemistä kaikessa tai oletusta, että asiat pahenevat, epäilevää suhtautumista tulevaisuuteen... Pessimistin päiväkirjan mukaan: + eri puolilla maailmaa käynnissä olevat sodat jatkuvat ja laajenevat + sodasta kärsivien maiden lista on pitkä ja entisestäänkin pitenee + sodista kärsivät eniten sodan jalkoihin jäävät siviilit, pääasiassa naiset, lapset ja vanhukset + erilaiset ääriryhmittymät saavat yhä enemmän jalansijaa kaikissa kriisipesäkkeissä + YK on täysin "hampaaton" kriisien ratkaisemiseksi, turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat käyttävät estottomasti veto-oikeutta omien päämääriensä pönkittämiseksi + mitkään maailman rauhaa edistävistä toimenpiteistä eivät onnistu Miksi? + globaali sotatarviketeollisuus - lähinnä maailman suurvallat - kärsisi suunnattomia tappioita eikä entistä tehokkaampia tappovälineitä kyettäisi enää kehittämään + sodista ja erilaisista kriiseistä johtuen pakolaisvirta mm. Eurooppaan kiihtyy + pakolaisvirran pysäyttämiseksi kaikki käytetyt tehokeinot todetaan turhiksi pakolaisia vastaanottavissa maissa + maailman epidemiatilanne ryöstäytyy käsistä + rauhattomuus ja turvattomuus lisääntyy entisissä, turvallisiksi todetuissa demokratioissa + eri maiden rajoja aletaan yhä enemmän sulkea, vapaa liikkuminen vaikeutuu, matkailu ja kaupankäynti vaikeutuu + EU natisee liitoksissaan + euron vakaus kyseenalaistetaan + pakolaisvirta yltää voimakkaana myös Pohjois-Eurooppaan, Pohjolaan saakka + erityiseksi ongelmaksi muodostuu mm. Suomeen itärajalta suuntautuva pakolaisvirta + Suomi sulkee itärajan + Suomessa yhteiskuntasopimukseen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät neuvottelut kariutuvat ennenkuin ne ovat viidettä kertaa edes alkaneet + Suomen hallitus toteuttaa uhkaamansa pakkolait + Suomessa syntyy valtava lakkoaalto, jopa yleislakon uhka leijuu ilmassa + Suomen hallitus natisee liitoksissaan ja oppositio herkuttelee ennenaikaisten vaalien mahdollisuudella + jne. ... Onneksi edellä kirjoitettu on lähes unensekaista kauhuskenaariota, jota pahinkaan pessimisti - kokonaisuudessaan - ei toivottavasti ajatuksissaan kehittele. Tosin on murheellisena tunnustettava, että osa edellä mainituista valitettavasti on jo tämän päivän realimaailmaa. Todettakoon varmuuden vuoksi, että itse olen optimisti, usein jopa yltiöoptimisti luottaen siihen, että ihmiset, päättäjätkin tekevät loppujen lopuksi järkeviä päätöksiä...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Politiikka|
Väyrynen julkaisi Sipilälle lähettämänsä sähköpostit – "Yksipuolista viestittelyä"
Paavo Väyrynen vakuuttaa, ettei ole siirtymässä perussuomalaisten jäseneksi. Väyrysen uusin kirja tehtiin hänen mukaansa kustantajan kanssa viikossa.
Paavo Väyrynen kirjansa Eihän tässä näin pitänyt käydä julkaisutilaisuudessa Helsingissä maanantaina.Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Puolueesta etäisyyttä hakeva, vaikutusmahdollisuuksiinsa pettynyt keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen julkaisee uudessa kirjassaan keskustan puheenjohtajalle, pääministeri Juha Sipilälle lähettämäänsä sähköpostia. Sipilän vastauksia hän ei ole julkaissut sellaisenaan.
Europarlamentaarikkona toimiva Väyrynen myös avaa pääministerin kanssa käymäänsä kaksinkeskistä keskustelua.
Sähköpostiviestinsä julkaisemalla hän toivoo voivansa vaikuttaa asioihin julkisuuden kautta.
Väyrynen kertoo kirjassaan muun muassa seuraavia asioita yhteydenpidostaan puolueen puheenjohtajaan:
– Juha totesi, että minä en ole valitettavasti löytänyt mistään mitään hyvää. Hän kirjoitti minun antaneen sen myös kuulua, kertoi saaneensa tästä eri tilaisuuksista tietoa.
– Yhteydenpidon katkeaminen hänen kanssaan oli osoittanut lopullisesti, että minulla ei ollut enää mitään mahdollisuuksia vaikuttaa keskustan kautta Suomen linjaan.
Väyrynen kertoi lehdistötilaisuudessa pettyneensä myös siihen, mitä perussuomalaiset ovat saaneet aikaan päästyään valtaan. Väyrynen on edelleen keskustan jäsen ja vakuuttaa, ettei ole siirtymässä perussuomalaisten jäseneksi.
Väyrynen kirjoitti artikkelin pian sen jälkeen kun yhteydenpito Sipilän kanssa oli katkennut kokonaan. Kirja "Eihän tässä näin pitänyt käydä" tehtiin Väyrysen mukaan kustantajan kanssa noin viikossa.
"Joskus olen itsekin vastentahtoisesti joutunut ehdokkaaksi"
Kirjansa julkistamistilaisuudessa Väyrynen ei sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että hänen toimintansa innoittamana polkaistaisiin pystyyn jopa samanmielisten EU-, euro- ja maahanmuuttokriittinen kansanliike.
– Se voisi olla jotain sen tapaista, Väyrynen sanoi ja huomautti, että europarlamentin sisälläkin toimii jo nyt yli puoluerajojen ulottuva Vapaus valita -kontaktiryhmä.
Väyrysen profiilinnosto on saanut jotkut epäilemään, että veteraanipoliitikko olisi pohjustamassa tietään jopa seuraavia presidentinvaaleja ajatellen.
Väyrynen muistutti, että hän on julkisesti toivonut nykyisen tasavallan presidentin Sauli Niinistön jatkavan myös seuraavalle toimikaudelle. Jos Niinistö ei jatkakaan, tilanne on toinen.
– Joskus olen itsekin vastentahtoisesti joutunut ehdokkaaksi, hän totesi arvoituksellisesti.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Politiikka
Analyysi: SAK suostuisi "Suomen malliin" jo syksyn liittokierroksella
Palkansaajakeskusjärjestö SAK muistutti joukkovoimastaan kokoamalla yli 400 luottamusmiestään lauantaina Tampereelle. Kokous ei ollut niin uhmakas kuin ennakkoon olisi saattanut kuvitella, sillä puheenjohtaja Lauri Lyly taitaa olla tuomassa uusia esityksiä neuvottelupöytään, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Pirjo Auvinen.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly Tampereella 23. tammikuutaKuva: Kalle Parkkinen / Lehtikuva
Tampere ja Hämeenpuiston Puistotorni oli ainakin kolmella tavalla vertauskuvallinen paikka pitää SAK-lainen hengennostatustilaisuus.
Kokoussali oli sama, missa SAK vuonna 1907 perustettiin. Kokouspäivä taas oli Tammikuun kihlauksen vuosipäivä, sillä 23. tammikuuta vuonna 1940 työnantajaleiri hyväksyi ammattiliitot työmarkkinoiden sopimusosapuoleksi. Tampere on myös pian eläkkeelle jäävän puheenjohtajan Lauri Lylyn ja hänen johtamansa Sähköliiton kotikaupunki.
Historia oli siis vahvasti läsnä kun lähemmäs puolentuhatta SAK-laisten liittojen luottamusmiestä kokoontui vastustamaan Sipilän hallituksen kilpailukykypakettia, jonka oppositio ja ay-väki on ristinyt pakkolaeiksi. Paketillaan hallitus pyrkii kohentamaan suomalaisyritysten kipailukykyä viisi prosenttia. Työntekijäpuolen mukaan hallitus pyrkii tavoitteeseensa pelkästään työntekijöiden etuja leikkaamalla.
Hallituksen pakkolaeille liki täysi salillinen jylisi "ei" moneen kertaan.
Lavalla käyneiden luottamusmiesten viestit työpaikoilta olivat valaisevia.
Jos kehitysvammaisten ohjaajan kuukausipalkka on 2 047 euroa, hallituksen aikomus muuttaa ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi kirpaisee. Tai kuten luottamusmies Tuire Ruuska Nuutinsaaren toimintakeskuksesta kertoi : "Ei meidän ihmisillä ole siinä tapauksessa varaa sairastaa".
Hallitus haluaa, että jatkossa alle vuoden määräaikaisuudelle ei tarvitse olla mitään erityistä perustetta, ei siis sijaistettavaa vanhempainvapaata, opintovapaata tai pitkää sairauslomaa. Ville Vatka HKScanin Vantaan tehtaalta epäili, että "lisääntyy pätkätyöt ja vähenee nämä vakituiset työpaikat".
Samanlaisia todistuksia kuultiin liki kaikista pakkolakipaketin kohdista.
Liittojohtajien puheenvuorot taas olivat puna-tulisuudessaan kuin työväen arkistosta vuosikymmenten takaa.
Vai mitä sanotte esimerkiksi Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aalllon analyysistä : "Kysymys on ideologisista asioista myös. Halutaan että työnantajat ja porvarit päättää sen miten ihmisten asiat on ja tavallisella ihmisellä ei ole mitään arvoa heidän näkökulmassaan".
Epäilen vahvasti, että Aalto ei olisi sanonut samaa esimerkiksi tv-uutisten haastattelussa, mutta en ihmettele yhtään sanavalintoja yli 400 sak-laiselle luottamusmiehelle.
Mutta parituntinen tilaisuus ei ollut niin uhmakas kuin millaiseksi itse sen etukäteen kuvittelin. Ei, vaikka peräpenkistä huudeltiinkin puheenjohtaja Lauri Lylylle, että "meitä et myy" ja muistuteltiin, että yleislakkokin on vaihtoehto.
Huudoista huolimatta SAK:n hallitus päättänee maanantaiaamuna osallistua vielä viidenteen yritykseen saada aikaan vaihtoehto hallituksen pakkolaeille. Auto- ja kuljtetusalan AKT äänestää vastaan, mutta neuvotteluihin osallistumiseen ei tarvita ei tarvita liittojohtajien yksimielistä päätöstä.
Yksi syy enemmistön rauhallisuuteen oli juuri Lylyn puheenvuoro. Se ei poikennut mitenkään Lylyn normityylistä: eii kiihkoa, ei äänen korotuksia, ei suuria eleitä.
Lylyn mukaan ympäröivä maailma on muuttunut neuvotteluille joulukuuta myötämielisemmäksi: nyt esimerkiksi tiedetään, että lausunnot pakkolaesta ovat pääsääntöisesti kriittisiä.
Mutta penkissä syntyi myös käsitys, että Lylyn taskussa on jotain uutta neuvotteluihin vietäväksi.
Ehkä siksi esimerkiksi luottamusmies Niina Koskela sanoi kotiin lähtiessään, että "nyt on enemmän uskoa ja toivoa, että päästäisiin sopimukseen".
Lavalla puhuessaan Lyly ei uusia korttejaan paljastanut, mutta muutamat kokouksen jälkeiset vastaukset saattavat viedä jäljille.
Lylyn mukaan SAK olisi mielellään nähnyt, että nyt alkavissa neuvotteluissa olisi sovittu myös palkoista. Se ei Lylynkään tulkinnan mukaan kuitenkaan käy työnantajien EK:lle.
Mutta liittokierroksen sijaan Lyly väläyttääkin, että jo syksyn palkkaneuvottelut tehtäisiin uuden, "Suomen mallin" mukaisina. Silloin avoimen sektorin liitot määrittäisivat palkankorotustason ja muut alat seuraisivat perässä.
Syksyisessä SAK:n tarjouksessa "Suomen malliin" neuvotteluissa olisi siirrytty vasta vuotta myöhemmin eli 2017.
Kysymys kuuluukin: onko nyt niin, että SAK ja EK ovat jo molemmat liikahtaneet, jotta neuvottelut saadaan taas käyntiin?
EK:han ilmoitti viime viikolla, että se ei enää vaadi AKT: tä riviin, jotta neuvottelut voitaisiin aloittaa. Onko SAK luvannut vastapalveluksena myöntyä työnantajien haluamaan alakohtaiseen neuvottelumalliin jo tänä syksynä? Mielenkiintoista!
Yhtenä mahdollisena ratkaisumallinnna jo ennen SAK:n Tampereen kokousta kuiskuteltiin sitä, että nykyistä työllisyys- ja kasvusopimusta jatkettaisiin vielä vuodella. Siihen EK:n uudetkin säännöt saattaisivat taipua, sillä kyse ei olisi uudesta keskitetystä sopimuksesta vaan vanhan jatkosta. Jatkoaikaa puoltaisi myös se, että vuoden kuluttua kaikki olisivat viisaampia siitä, onko talous todella kääntynyt parempaan päin vai ei.
Lylyn arvion mukaan viides yritys yhteiskuntasopimuksesta voi edetä nopeastikin, mutta todennäköisesti luvassa on joidenkin viikkojen mittaiset neuvottelut.
Ruotsalainen tuulivoimayhtiö OX2 ja suomalainen Empower PN ovat sopineet kymmenen vanhan tuulivoimalan purkamisesta ja kolmentoista uuden voimalan rakentamisesta Kemin Ajoksessa. Valmiit voimalat myydään Ikealle ensi vuoden lopussa.
Kuva: Riikka Rautiainen/ Yle
Ruotsalainen OX2 ja suomalainen Empower PN ovat perjantaina kertoneet sopineensa kymmenen vanhan tuulivoimalan purkamisesta ja kolmentoista uuden voimalan rakentamisesta. Valmiit voimalat myydään ensi vuoden lopulla huonekalujätti Ikealle.
Kymmenien miljoonien urakka
Kemin Ajoksen tuulipuiston rakentaminen on kymmenien miljoonien eurojen urakka. Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoiman investointikustannukset voidaan karkeasti laskea puoleksitoista miljoonaksi megawattia kohden.
Ajoksen voimaloiden teho on 42 megawattia, mistä laskettuna kustannukset ovat 63 miljoonaa euroa.
Ajoksen urakan tarkat luvut pidetään Ikean vaatimuksesta liikesalaisuutena.
Töitä paikallisille
Ajoksen hanke työllistää merkittävästi myös paikallisia yrityksiä.
– Paikallisten työllistäminen on myös OX2:n tahto. Työllistämme paikallisia mahdollisimman paljon, sanoo Empower PN:n johtaja Juha Lamberg.
Rakentamisvaiheessa hanke työllistää 50 - 60 henkilötyövuotta. Valmiiden tuulivoimaloiden arvellaan työllistävän 4 - 5 henkilöä.
Uudet voimalat tuottavat energiaa yhteensä 160 GWh. Ikea kertoo haluavansa tuottaa Suomessa sen kulutusta vastaavan sähkömäärän.
