lauantai 26. syyskuuta 2015

Usko, toivo ja rakkaus > Outokumpu...

Kyllä sijoittajalla on vielä uskoa Outokumpuun. Näin uskon itsekin. Oskaakkeenomistajat luonnollisesti toivovat "seitsemän laihan vuoden jälkeen" seitsemää kohtuullista vuotta, ei välttämättä lihavaa vuotta.

Arvelen. että monet osakkeenomistajat nimenomaan Pohjois-Suomessa tuntevat eräänlaista rakkatta yhtiötä kohtaan - onhan se tuossa näköetäisyydellä eikä se siitä minnekään häviä. Välillä tosin tuntuu, että kysymyksessä on kuitenkin viha-rakkaus-suhde...

Varsinkin jos katselee artikkelin loppupuolella olevaa Outokummun osakkeen syöksyä kolinkolia alaspäin.

Niin - nythän sitä kannattaisi ostaa, jos on sopivasti irtorahaa. Pitäneekö tässä tapauksessa paikkansa vanha suomalainen kansanviisaus: Aina kannattaa ostaa, kun halvalla saa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Sijoittajien usko Outokumpuun horjuu

Sijoittajien epäluottamus Outokumpuun on suuri. Yhtiön osakkeen arvo on romahtanut.

TALOUS  
Kirsti Karttunen
HEIKKI SAUKKOMAA LEHTIKUVA
Outokumpu antoi tulosvaroituksen tiistaina. Yhtiön suurin terästehdas on Torniossa.
Outokumpu antoi tulosvaroituksen tiistaina. Yhtiön suurin terästehdas on Torniossa.
Tulosvaroituksen tiistaina antaneen teräsyhtiö Outokummun tulevaisuus näyttää synkältä ja osakkeen arvo laskee.
Vaikka yhtiön taival on ollut tahmea jo pitkään, kuvailivat analyytikot tulosvaroitusta yllätykseksi ja pettymykseksi, koska yhtiön arvion mukaan markkinoilla oli odotuksia hienoisesti parantuvasta tuloksesta.
Outokumpu ennakoi, että sen kolmannen vuosineljänneksen tulos on toista neljännestä heikompi. Aiempi odotus oli, että tulos jää tappiolle, mutta paranee edellisen vuosineljänneksen tuloksesta.
Toisella vuosineljänneksellä liiketulos supistui merkittävästi. Se oli 25 miljoonaa euroa tappiolla.
Vielä kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhtiön liiketulos oli kaksi miljoonaa euroa voitollinen.
1. Mikä on Outokummun suurin ongelma ja mitä sille pitäisi tehdä?
Outokumpu perusteli antamaansa tulosvaroitusta odotuksia pienemmillä ruostumattoman teräksen toimituksilla. Syyksi annettiin myös nikkelin erittäin halpa hinta, joka taas vaikuttaa negatiivisesti yhtiön valmistaman ruostumattoman teräksen perushintoihin sekä raaka-aineena käytettävän kierrätysteräksen hintaan.
Halvan nikkelin takia teräksen tukkukauppiaat eivät tee uusia tilauksia, vaan tyhjentävät varastojaan odottaen, että terästä saisi nikkelin halvan hinnan vuoksi myöhemmin halvemmalla.
"Ruostumattoman teräksen markkinat heijastelevat maailmalla jatkunutta talouden ja politiikan epävakautta, pitäen esimerkiksi nikkelin hinnan varsin matalalla tasolla", kommentoi toimitusjohtaja Mika Seitovirta yhtiön tilannetta toisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksen yhteydessä.
Se, että ostajat ovat hyvin varovaisia heikentää markkinatilannetta.
Yksi yhtiön ongelmista on Alabamassa Yhdysvalloissa sijaitseva terästehdas.

Kun tehdas saatiin toimimaan, oli markkinatilanne Yhdysvalloissa huonontunut.
Calvertin-tehdas päätyi Outokummun omistukseen ThyssenKruppin kanssa kolme vuotta sitten solmitussa yrityskaupassa. Tehdas aloitti toimintansa alkuvuodesta 2013, mutta sen toiminnassa on ollut ongelmia ja kaupallisen tuotannon käyntiin saaminen on viivästynyt.
Sitä, kuinka iso uhka Aasiasta tuotava raaka-aine on, ei osattu ennustaa eikä tilanteeseen reagoitu riittävän hyvissä ajoin.
2. Mikä on Outokummun suurin vahvuus ja voiko yhtiö pärjätä?
Outokummun markkinaosuudet ovat merkittäviä Euroopassa.
Torniossa sijaitseva tehdas on yhtiön suurin kylmävalssattuja ruostumattoman teräksen tuotteita valmistava tehdas. Se on tehokas ja yhtiön mukaan myös kannattava.
Yhtiö saa tehtaan lähellä sijaitsevasta kaivoksesta raaka-ainetta omakustannushintaan, mikä on suurimpia valtteja mitä yhtiöllä on.
Outokummulla on hyvin paljon velkaa, mutta se on pienentänyt nettotappiotaan vuosittain. Outokummun toimitusjohtaja Seitovirta sanoo yhtiön saneerauksen olevan yhä kesken.
Jos markkinatilanne elpyy ja Outokumpu ei kohtaa tuotanto-ongelmia, on sillä mahdollisuus parantaa. Voitollisen tuloksen tekeminen on kuitenkin vaikeaa ja Yhdysvaltojen tilanteesta johtuen vuoden 2016 tuloksen muodostuminen on isolta osin Euroopan varassa.
3. Mihin Outokumpu on menossa?
On selvää, että tiistaina annettu tulosvaroitus oli pettymys niin markkinoille kuin yhtiön johdollekin. Tosin kolmas vuosineljännes on yleensä Euroopan lomakauden takia vuoden vaisuin. Tappioiden kasvaminen tilanteessa, jossa uskottiin parempaan, ei luonnollisestikaan nosta yhtiön kurssia.
Koska yhtiön viimeisenkin vuosineljänneksen tuloksesta näyttää tulevan tappiollinen, on hyvin epätodennäköistä, että kuluvasta vuodesta tulisi kokonaisuudessaan kovin hyvä.
Outokummun viime vuoden liiketappio ilman kertaeriä supistui 88 miljoonaan euroon toissavuoden 377 miljoonasta eurosta. Vuoden 2014 liikevaihto kasvoi 6,8 miljardiin euroon 6,7 miljardista eurosta.
Toimitusjohtaja Seitovirta on joutunut johtajamaan Outokumpua varsin vaikeassa markkinatilanteessa aloittamisestaan vuonna 2011 lähtien.
Vaikka tilanne on välillä näyttänyt paremmalta, niin markkinatilanne ei vieläkään ole helppo. Yhtiössä on tehty isoja järjestelyitä ja tehostusohjelmia, mutta ne eivät toistaiseksi näy tuloskehityksessä.
EU:n tuontitullit, jotka määräsivät keväästä lähtien rangaistusluonteiset tullimaksut Kiinasta ja Taiwanista unionin alueelle myyntiin tuotavalle kylmävalssatulle ruostumattomalle teräkselle, eivät ole loppujen lopuksi auttaneet nostamaan hintoja niin paljon kuin ehkä ajateltiin.
Outokummun tilanne on vaikea, muttei pelkästään synkkä. Sillä on toimivia, nykyaikaisia tehtaita ja omaa raaka-aineen tuotantoa sekä oma kaivos.

Vihaan Suomea! Hyvä! Lisää tällaista globaalilevitykseen...

"Täällä on liian kylmä, ei ole teetä, ei ravintoloita, ei baareja eikä ketään kaduilla, ainoastaan autoja." Muhammed kritisoi alla oleva artikkelin mukaan globaalilevityksessä - hyvä niin. 

Vaikka em. purkaus on täysin järjetön, lapselinen siinä on paljon hyvääkin.

Toivottavasti some-maailma osoittaa tässäkin voimansa ja Ruotsin-Suomen rajalla liikenne hyytyy. Siihen luonnollisesti vaikuttaa myös rajavalvonnan tiukentuminen Torniossa ja toisaalta Ruosin herääminen liikkujien rekisteröinnissä...


Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:


Pettynyt turvapaikanhakija avautui AFP:lle: "Vihaan Suomea"

Lauantai 26.9.2015 klo 08.59

Kansainvälisen uutistoimisto AFP:n Torniossa haastattelemien turvapaikanhakijoiden mukaan Suomi ei ole hyvä maa.
Turvapaikanhakijoita on virrannut Suomeen länsirajan yli. Kuva viime viikolta Kemin rautatieasemalta.
Turvapaikanhakijoita on virrannut Suomeen länsirajan yli. Kuva viime viikolta Kemin rautatieasemalta. (MARKKU RUOTTINEN)
Vaikka Suomeen saapuu päivittäin satoja turvapaikanhakijoita Haaparannan kautta Tornioon, kaikki eivät ole tyytyväisiä määränpäähänsä.
Kansainvälisen uutistoimisto AFP:n mukaan sadat irakilaiset turvapaikanhakijat kääntyvät takaisin, sillä he eivät halua jäädä harvaan asuttuun Suomeen, koska maassa on "liian kylmää ja tylsää".
AFP haastatteli muun muassa 22-vuotiasta Muhammedia, joka oli ensin matkannut Torniosta Helsinkiin, mutta palannut Tornioon päästäkseen takaisin Ruotsiin.
- Voit kertoa maailmalle, että vihaan Suomea. Täällä on liian kylmä, ei ole teetä, ei ravintoloita, ei baareja eikä ketään kaduilla, ainoastaan autoja, Muhammed kritisoi.
Samaan mielipiteeseen yhtyi takaisin Etelä-Ruotsiin haluava noin 15 irakilaismiehen ryhmä.
- Suomi ei ole hyvä maa, miehet kommentoivat AFP:lle.

- Älkää tulko! Tilanne täällä on enemmän kuin sairas. Täällä on turvallista, mutta kylpyhuoneet ovat likaiset, ja vaatteet ja ruoka ovat erittäin kalliita. Ruokaa saa hirvittävän vähän - edes vauva ei tulisi kylläiseksi, Irakista tulleet AliKarar ja Alisanovat Helsingin Narinkkatorilla kuvatulla videolla arabiaksi.Iltalehti uutisoi torstaina, että irakilaiset varoittavat toisiaan Suomesta myös suositulla Facebook-sivulla.
Lähde: AFP

JOHANNA MATTINEN
johanna.mattinen@ilmedia.fi

Tiesitkö tämän "tuomiopäivän holvista"?

Toimin taas tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Syyrian hävitys pakotti kajoamaan Matti Vanhasen muuraamaan "tuomiopäivän holviin"

ULKOMAAT 
KALLE KOPONEN / HS
Professori Cary Fowler esitteli Huippuvuorten siemenvaraston tunneleita elokuussa 2007 ennen laitoksen avaamista. Hän johtaa maatalouskasvien monimuotoisuutta suojelevaa säätiötä Global Crop Diversity Trustia.
Professori Cary Fowler esitteli Huippuvuorten siemenvaraston tunneleita elokuussa 2007 ennen laitoksen avaamista. Hän johtaa maatalouskasvien monimuotoisuutta suojelevaa säätiötä Global Crop Diversity Trustia.
Jäämeren keskellä ikiroudassa on vuorenrinteeseen louhittu valtava varasto. Siellä säilytetään siemeniä liki kaikista ihmisen viljelemistä kasveista siltä varalta, että luonnonmullistukset, ydinsota tai taudit pyyhkisivät kokonaisia lajikkeita kadoksiin.
Matti Vanhanen (kesk) ja muut Pohjoismaiden pääministerit muurasivat siemenpankin peruskiven Norjan Huippuvuorilla vuonna 2006. 
Tuomiopäivän holviksi kutsuttu laitos aloitti toimintansa vuonna 2008, ja siellä säilytetään noin 860 000:ta siemenerää eri puolilta maailmaa. Vaikka laitoksesta katkeaisivat sähköt, siemenet säilyisivät siellä arviolta ainakin 200 vuotta.
Syyrian sisällissodan takia tutkijat päättivät tällä viikolla kajota holviin ensi kertaa sen rakentamisen jälkeen, kertoi muiden muassa uutiskanava al-Jazeera.
Syyrian Aleppossa sijainneessa siemenpankissa säilytettiin erityisesti kuivuutta kestävien lajikkeiden siemeniä, mutta ne jäivät sodan keskelle, kun Icarda-laitoksen henkilökunta pakeni taisteluita vuonna 2012. Laitos perusti uuden päämajan Libanonin Beirutiin.
Nyt tutkijat ovat tilanneet Beirutiin Huippuvuorille tallettamiaan siemeniä sellaisista vehnän, ohran ja ruohojen lajikkeista, jotka kestävät kaikkein parhaiten kuivuutta. Niiden avulla he jalostavat Lähi-idässä viljeltäviä kasveja alueen satojen kehittämiseksi ja turvaamiseksi.
"Moni ajattelee, että tätä holvia käytetään vasta tuomiopäivän jälkeen. Mutta oikeasti se on siementen ja satojen varasuunnitelma. Siementen monimuotoisuus vähenee joka päivä, ja tämä on vakuutus sen varalta", kertoi holvia hallinnoivan Global Crop Diversity Trustin johtaja Cary Fowler National Geographicille
Hänen mukaansa lajikkeita katoaa ilman varsinaisia katastrofejakin, esimerkiksi ilmaston muuttumisen ja silkan suosion menettämisen takia.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että maatalouskasvien tunnetuista lajikkeista on ihmisten käytössä enää vain noin neljäsosa. Monimuotoisuuden väheneminen altistaa satoja muun muassa tuholaisille ja kasvitaudeille.
KALLE KOPONEN / HS
Keskiyön aurinko valaisi "tuomiopäivän holvin" suuaukkoa ja rakennustyömaata Norjan Huippuvuorilla elokuussa 2007, jolloin laitosta vasta rakennettiin.
Keskiyön aurinko valaisi "tuomiopäivän holvin" suuaukkoa ja rakennustyömaata Norjan Huippuvuorilla elokuussa 2007, jolloin laitosta vasta rakennettiin.

Tuleeko ihmisestä elävä, hengittävä kone?


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kulttuuri 

Tuleeko ihmisestä elävä, hengittävä kone? Biohakkeroinnissa teknologia toimii kehon jatkeena

Biohakkeroinnin avulla mitataan ihmisen kehoa ja parannetaan sen suorituskykyä. Samalla biohakkeroinnin liepeillä käydään filosofista pohdiskelua siitä, millaista on ihmisen ja koneen välinen yhteistyö ja mihin se voi johtaa. Biohakkeroinnin suosio on kasvanut viime aikoina Suomessakin.


-
Teemu Arina Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Tyylikkäästi mustaan pukeutunut Teemu Arina osoittaa rintapielessään olevaa valkoista nappia:
– Tämä tässä ei ole mikään peruspinni, vaan ryhtiäni seuraava laite. Jos ryhtini  menee tämän haastattelu aikana kasaan,  laite värähtää. Kun korjaan ryhtini, värähtely loppuu. Minulla on tässä myös kännykkäsovellus, joka kertoo, että tänään ryhtini on ollut hyvä, siinä lukee 'great'.
– Olen vuosia yrittänyt kiinnittää huomiota ryhtiini ja vasta tämän laitteen avulla se on parantunut huomattavasti. Eli teknologia voi toimia ihmisen ruumiin jatkeena ja se voi tukea päivittäisiä toimintojamme.
Tällaista on biohakkerointi, joka on viime vuosina saanut näkyvyyttä Suomessakin. Esimerkiksi tänä vuonna järjestetty Biohacker Summit 2015 keräsi satoja osallistujia, ja ilmiö on synnyttänyt Suomeen myös omat gurunsa, joista näkyvimpiä ovat Biohakkerin käsikirja -teoksen kirjoittaneet ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja,  lääkäri Olli Sovijärvi ja teknologia-asiantuntija Teemu Arina.



Järjestelmällisiä interventioita

Biohakkerointi tunnetaan lähinnä kehon teknisenä mittaamisena. Teknologian avulla saadaan kuva siitä, mitä kehossa tapahtuu.
– Biohakkeroinnissa on kyse siitä, että keho on systeemi ja siihen voidaan vaikuttaa vaikkapa ravinnolla ja liikunnalla, mikä taas liittyy ihmisen suorituskykyyn. Suorituskykyä voidaan optimoida eri tavoin ja ihmiset biohakkeroivat biologista järjestelmäänsä, eli siihen voidaan tehdä hakkeroinnin tapaisia systemaattisia interventioita, Teemu Arina tarkentaa.
Arina hakkeroi paitsi fyysisiä, myös henkisiä toimintojaan. Hän mittaa esimerkiksi viihteeseen ja kulttuuriin käyttämänsä ajan.
– Haluan ymmärtäää, mihin aikaani käytän. Elämme hyvin kiireisessä yhteiskunnassa, jossa ihmiset juoksevat koko ajan paikasta toiseen ja  kalenterit ovat täynnä. Väliin pitäisi saada riittävästi lepoa ja liikuntaa.
– 20 prosenttia työstä tuottaa 80 prosenttia tuloksista, eli kysymys kuuluu, milloin teet tärkeimmän työn. Voit esimerkiksi mitata, milloin olet virkeimmilläsi. Meillä monille tuo hetki voi olla aivotoiminnan kannalta esimerkiksi myöhemmin aamupäivällä. Biohakkeroinnissa on kyse siitä, että selvitetään myös yksilöllisiä eroja.

sormuksia Biohakkerointitapahtumassa.
Ōura-sormus Kuva: Jussi Mankkinen / Yle


Älysormus Oulusta

Biohakkeroinnin ympärille on viime vuosina kehkeytynyt myös erilaisia teknisiä keksintöjä. Esimerkiksi Oulussa on kehitetty maailman ensimmäinen hyvinvointisormus Ōura, jonka anturit mittaavat kehon lämpötilaa ja sykettä.
 Mittausten avulla pystytään määrittelemään käyttäjän unenlaatu ja univaiheet. Eli nähdään kuinka paljon ihmisellä on ollut syvää unta ja kuinka paljon REM-unta. Nämä ovat tärkeitä asioita, kun halutaan palautua ja ymmärtää palautumista, Ōuran teknologiajohtaja Kari Kivelä kertoo.

Biohakkerointitapahtuma.
Kari Kivelä Kuva: Jussi Mankkinen / Yle


– Mietimme erilaisia vaihtoehtoja korvakorusta lähtien. Päädyimme sormukseen, koska se on pienikokoinen ja sen kautta saadaan kiinteä ihokontakti. Sormukset ovat yleensä riittävän tiukkoja verrattuna esimerkiksi rannelaitteisiin ja kelloihin, eli  sormus varmistaa mittauksen laadun.
Oikeastaan ei ole yllättävää, että tällainen innovaatio tulee juuri Oulusta.
– Minullakin on Nokia-tausta. Kun lähdimme tekemään teknologiaratkaisuja, totta kai hyödynsimme kokemuksia, joita meillä oli Nokiasta. Tässä on taustalla se osaaminen, mitä Suomessa on kuluttaja- ja mobiilituotteiden kehittämisessä saavutettu.

-
Geometrify ja Oculus Rift Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Geometrisiä unia

Sakari Lehtonen taas on kehittänyt virtuaalitodellisuusaplikaatio Geometrifyn, jonka maailmaan uppoudutaan Oculus Rift -virtuaalisilmikon avulla.
– Tämän aplikaation tarkoituksena on vaikuttaa ihmisen tietoisuuteen positiivisella tavalla. Tässä käytetään luonnollista geometriaa ja ääntä, jotka yhdessä luovat aktivoivan ja meditatiivisen kokemuksen käyttäjälle, Geometrifyn kehittäjä Sakari Lehtonen kertoo.

-
Sakari Lehtonen Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

– Olen itse insinööri ja ohjelmistokehittäjä, ja jossakin vaiheessa kiinnostuin numeroista ja siitä, mitä niiden takana on. Ryhdyin visualisoimaan numeroita ja tein sovellutuksen, jolla pystyy kehittämään rekursiivista geometriaa selaimessa. Huomasin, että sitä katsellessa tuli hyvä, hauska ja keskittynyt olo. Jatkoin kehittämistä  ja vein ohjelman nettiin. Palaute oli positiivista.
– Potentiaali tällaiselle on valtava, sillä geometria ja ääni rikkovat kulttuurirajat, eikä paikallistamista tarvitse tehdä.

Elävä, hengittävä kone

Biohakkerointi kulkee käsi kädessä transhumanismin kanssa, jossa ihmisen olemusta pyritään muuttamaan toisenlaiseksi teknologian avulla. Tänä vuonna Biohacker Summitissa vieraili myös tulevaisuusajattelija Nell Watson, joka on perehtynyt ihmisen ja koneiden välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen.
– Asetelma on ollut pitkään sellainen, että ihmiset ovat operoineet koneita,  mutta nyt keinoälyn kehittymisen myötä koneet pystyvät ohjaamaan ihmisiä. Kone pystyy vaikkapa kertomaan työmiehille, missä kohdassa metrojärjestelmää on vikaa.

-
Nell Watson Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

– Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen ja kone alkavat olla yhä tasavertaisempia. Tällainen on tietysti mielenkiintoista potentiaalisten konfliktien kannalta, mutta se luo myös uusia mahdollisuuksia yhteistyölle. Uskon, että tulevaisuudessa ihmisestä tulee elävä, hengittävä tietokone.

Kone on evoluutio

Samaa mieltä on Teemu Arina.
– Työkalujen käyttäminen, tulen ja pyörän keksiminen, moderni kommunikaatiotekniikka... Minun mielestäni koko ihmiskunnan olemassaolo perustuu teknologiseen kehitykseen. Olisi tavallaan ikävää, jos olisimme niin laiskoja, ettemme jaksaisi katsoa, kuinka pitkälle näitä asioita voidaan vielä viedä. 

Arinan mielestä ihmisen ja koneen yhä läheisempi symbioosi on luonnollista jatkumoa esimerkiksi silmälaseille.
– Miksi emme veisi tätä vielä kauemmaksi ja kehittäisi ihmiselle kykyä havainnoida infrapunaa tai vaikkapa mahdollisuuden nähdä neljä kertaa nykyistä kauemmaksi?
– Se on hyvä kysymys,  että olemmeko me jo koneita vai emmekö ole. biologinen koneistomme, eli DNA, on jo itsessään ohjelmakoodi, joka säätelee tiettyjä asioita elämässämme, Arina summaa.


-
Geometrify-applikaatiota Kuva: Jussi Mankkinen / Yle