torstai 23. heinäkuuta 2015

Selkäsaaressa yön yli ja upea aamutapahtuma - hirvet vierailulla...

Olimme Selkäsaaressa 22.-23.07.2015 välisen ajan. 
AITAKI-tolppajalustoille perustuva katos saatiin vajaan kahden päivän aherruksen päätteeksi aikalailla pitkälle. Ei vielä ihan "viittä vaille valmiiksi" mutta ei paljon muutenkaan...
Ne viimeiset millimetritarkkuudet tuntuivat tuskallisilta. Jonkun kohdan kun sai oikaistuksi, se "poiki" poikkeamaa johonkin muualle. Täytyi psyykata itsensä ajatukseen - se on vain tulistelupaikan katos - ja mahdolliset virheet voi näppärästi "puolittaa ja/tai peittää listoilla".

Toisaalta niitä "hullu ei huomaa eikä viisas virka mittään" niin kuin suomalaiset ovat kautta aikojen todenneet.

Mutta mitä tapahtui torstaina aamulla klo 07.30?

Käväisin ulkosalla ja sisään tullessani tuvan etelänpuoleisesta ikkunasta oli yllättävä ja upea näky. Totesin vaimolleni: "Vilkaisehan ulos!"

Noin viidentoista metrin etäisyydellä oli kaksi kookasta uroshirveä kaikessa rauhassa rouskuttelemassa pensaita, lehtipuiden alkuja ja näyttipä heinätupsutkin kelpaavan...

Liikkumisemme mökin sisällä sai hirvet hiukan höristelemään korviaan, mutta ne jatkoivat ateriointiaan. Otin kännykkäkameralla niistä muutaman kuvan. Seurasimme hirvien ateriointia viitisentoista minuuttia.

Onhan se upea eläin!

Tehokkaan tuntuista tuntui olevan myös ateriointikin. Ymmärrän hyvin metsätaimikoiden omistajien murheet, mikäli hirviä liikkuu alueella.

Aukaisin kamarin puoleisen oven varovasti. Minut nähdessään hirvet lähtivät välittömästi - ylväin askelin ja lähes äänettömästi metsikköön. Näimme niiden pysähtyvän hetkeksi aikaa kauemmpana ja sitten ne jatkoivat matkaansa kivirakkaa kohti..

Pohdiskelimme näkemiemme hirvien painoja. Kukatie ne olivat 400-500 kg. Varsinkin toinen niistä oli tosi kookas.

Kemin edustalla olevassa Selkäsaaressa on varmaan pysyvästi noin kymmenen hirven populaatio.

Kukaties jollakin tämän artikkelin lukijalla on asiaan tarkempaa tietoa.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Jos, jos ja jos...

Marjastusajat lähestyvät Suomessa, jolloin alla olevan tekstin informaatio on paikallaan, vaikka karhun kohtaaminen luonnossa on erittäin epätodennäköistä.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Miten toimia, jos metsässä tulee vastaan karhu?

KOTIMAA 
KIMMO TASKINEN / HS
Karhun kohtaaminen luonnossa on poikkeuksellista, sillä peto pyrkii välttelemään ihmisiä.
Karhun kohtaaminen luonnossa on poikkeuksellista, sillä peto pyrkii välttelemään ihmisiä.
Mahdollisuus törmätä suurpetoihin Suomen metsissä on pieni, mutta olemassa. Ilveksiä elää Suomen luonnossa arviolta noin 3000, karhuja noin 1500, ja susia sekä ahmoja noin 200 kumpiakin.
Petoon törmääminen marjametsällä tai muuten on hyvin harvinaista, ja esimerkiksi karhun päätyminen samalle marjamättäälle johtuu aina jostain poikkeuksellisesta.
Näin siksi, että karhulla on hyvä haju- ja kuuloaisti, ja se välttelee ihmistä jo kaukaa. Parhaiten karhut saakin pidettyä loitolla pitämällä metsässä meteliä.
Joskus esimerkiksi tuuli saattaa kuitenkin tehdä karhulle tepposet, eikä se haista tai kuule ihmistä. Silloin on hyvä muistaa, että koskaan ei kannata sännätä suin päin karkuun. Karhu kun voittaa ihmisen niin juoksussa kuin vaikkapa puuhun kiipeämisessä.
Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg neuvoo, että karhun sattuessa kohdalle kannattaa pysyä rauhallisena.
Karhulle voi esimerkiksi jutella, mutta huutaa ei kannata. Näin eläimelle voi osoittaa, ettei uhkaa sitä millään tavalla.
Paikalta kannattaa perääntyä rauhallisesti, mutta selkää karhulle ei kannata kääntää, jotta näkee, mitä se tekee.
Vihainen karhu murisee, luimistelee korviaan, heiluttelee päätään ja käy etukumaraan.
Takajaloille nousu ei sen sijaan ole karhulta uhkaus, vaan niin tehdessään se pyrkii lähinnä saamaan paremman käsityksen tilanteesta.
Etumatkaansa voi parantaa jättämällä karhulle marjaämpärin, vaatteen tai repun haisteltavaksi. Jos karhu kaikesta huolimatta käy päälle, kannattaa heittäytyä maahan ja käydä sikiöasentoon ja suojata päätä ja niskaa käsillä.
Kaikista petohavainnoista, myös pelkistä jäljistä ja ulosteista, tulisi ilmoittaa myös paikallisen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle. Niistä saadaan kerättyä arvokasta tietoa suurpetojen liikkeistä ja levinneisyydestä, Suomen riistakeskuksesta muistutetaan.

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Mielenkiintoinen viikon aloitus autoilun merkeissä...

Niin kuin muistat olen kahden auton loukussa - myönteisesti. Meillä on kesäauto eli VW Doppel TD vm. 1989, ajettu noin 303.000 km ja talviauto eli Land Rover Freelander vm. 2000, ajettu noin 140.000 km.

Kesälomilla oleva nuorempi poikamme näytti viime viikolla Lounais-Lappi-lehdestä keminmaalaisen autoliikkeen, Pörhön ilmoitusta, jossa oli ja on edelleen myytävänä Nissan Pathfinder vm. 2006, ajettu rapiat 140.000 km. 
Kyseistä autoa löytyy mm. Nettiauto-palstalta hintahaarukassa 10.000-25.000 euroa useita.

Otin sähköpostin välityksellä ja myöhemmin puhelimitse yhteyttä kyseisen autoliikkeen erääseen automyyjään ja sovin koeajosta.

Kävimme tänään maanantaina 20.07.2015 koeajamassa pienen lenkin em. kulkuneuvoa, jota joissakin esitteissä nimitellään "herrasmiesmaasturiksi"...
Asiallisen tuntuinen kulkuneuvo, josta löytyy monia sellaisia ominaisuuksia, joita joskus kaipaa ajellessani nykyisillä autoillamme. Toisaalta paljon myös sellaista, jolla todennäköisesti ei ole juurikaan tarvetta.

Emme vielä keskustelleet mahdollisista vaihtokuvioista, mutta asia jäi omalta osalta puolivakavaan harkintaan.

Em. tyyppisen auton hinta käytettynäkin on sitä luokkaa, että hiukan mietityttää jopa uuden auton hankinta. Käväisimme Keminmaasta tullessamme jututtamassa Kemin Wetterillä tuttua, nuorta automyyjää Dacia Duster nelivetoauton puitteissa. Sitäkin on ehkä syytä käydä koeajamassa.

Todettakoon, että henkilökohtaisesti en ole kovin innokas autojen koeajaja - ehkä kerran kymmenessä vuodessa jos silloinkaan...


Uuden sukupolven hyötyajoneuvot - kyllä juuri näin...

Lukaistuani alla olevan tekstin tänään Kauppalehdestä kävi välähdyksen omaisesti mielessäni Ruotsin Luulajassa käyntimme - minä, vaimoni ja esikoisemme - 1970-luvun alkupuolella. Veljeni asui siihen maailman aikaan Luulajassa ollessaan LKAB:llä töissä.

Myöhään illalla esikoisemme ollessa jo unten mailla - maisteltuamme lasin parin viintä veljeni ja hänen naisystävänsä kanssa - keskustelimme rennosti tulevaisuuden autoista.

Minä esitin, että tulevaisuudessa kaupungeissa tarjotaan mm. sellaisia kulkuneuvopalveluja, että asiakas ollessaan wc-palveluja vailla, voi nousta mistä tahansa keskikaupungilla hitaasti liikkuvaan/kiertävään kulkuneuvoyhdistelmään ja tehdä tarpeensa. Tyyliin pieni hätä markan ja iso hätä kaksi...

Kuulen vieläkin korvissani valtavan naurunremakan keskuudessamme - nauroin asialle itsekin...

Piirsin paperille bussimaisen vetoauton ja eräänlaisen, modernin massiivisen perävaunun, jotka olivat yhdistetty toisiinsa taituvien bussien paljeratkaisulla. Yksikössä oli em. wc-palvelujen lisäksi muutakin. Siinä saattoi siemaista vaikkapa kupin kahvia tai oluen, jne. ...

Kotiin tultuamme muistaakseni piirsin em. yksikön muistiin. Piirros todennäköisesti on jossakin "tallessa" ideointiaineistoissani.

Alla olevat suuntaviivat hyötyajoneuvoista lähestyvät em. tyyppistä ajatusta.


Suora nettilainaus Kauppalehdestä:


PSA:lta seuraavan sukupolven hyötyajoneuvot

Tuotanto kasvaa ja Mangualden Portugalin tehdas saa uuden tuotantolinjan.
PSA Peugeot Citroën –yhtymä avaa vuonna 2018 uuden tuotantolinjan Mangualden tehtaillaan seuraavan sukupolven hyötyajoneuvojen valmistusta varten.
Peugeotin ja Citroënin, tonniluokan kevyet hyötyajoneuvot saavat uuden alustan ja myös materiaalit ja muotoilu muuttuvat. Osviittaa uudesta ulkonäöstä antaa Milanon muotimessuilla esitelty, catering-käyttöön räätälöity Peugeotin Food Truck.
Tonniluokan hyötyajoneuvot ovat Suomen ostetuin pakettiautoluokka. Niitä myydään runsaasti esimerkiksi jakelukäyttöön kaupungeissa sekä monien pienyritysten, kuten putkifirmojen tarpeisiin.
Tammi-kesäkuun aikana pakettiautojen markkina kasvoi kokonaisuudessaan Suomessa 7,8 prosenttia. Eniten myyntiään kasvatti Citroen, 86,2 prosenttia. Muita kasvajia ovat olivat Volkswagen, Ford ja Mercedes-Benz.
PSA Peugeot Citroën -yhtymän kevyitä hyötyajoneuvoja valmistetaan Mangualden lisäksi Vigon tehtailla Espanjassa.
"Lisääntyneen tuotantokapasiteetin ansiosta voimme saavuttaa nyt tavoitellun 122 prosentin käyttöasteen vuoteen 2022 mennessä, Back in the Race -ohjelmamme mukaisesti", arvioi yhtymän tuotanto- ja logistiikkajohtaja Yann Vincent.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Hyvä Suomi ja Rovio/Angry Birds...

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että en ole syttynyt mobiilipelimaailmaan. Ehkä se johtuu siitä, että en aikanaan - kauan sitten - syttynyt edes ns. matopelejä pelaamaan. Tiedän, että monille em. pelit ovat lähes "henki ja elämä", joita ilman he eivät voi elää tuntiakaan... 


Suora nettilainaus Kauppalehdestä:


Rovio paljasti murskaavan Angry Birds –luvun: 2 miljardia

Rovion suositusta Angry Birds -pelistä tulee uusi versio. KUVA: ROVIO
Rovio julkaisee uuden version Angry Birdsistä 29. heinäkuuta.
Ensimmäisen Angry Birds –pelin julkaisemisesta on jo kuusi vuotta, muistelee Forbes. Tänä aikana suomalaispeli on tehnyt historiaa, sillä sitä on ladattu maailmalla kaikkiaan yli kaksi miljardia kertaa.
Pitkän aikaa Angry Birds hallitsi latauslistoja.
Ensimmäinen Angry Birds tuli markkinoille vuonna 2009.
Roviolta ei ole kuulunut aikoihin mitään uutta, mutta nyt kuuluu, sillä yhtiö on tuomassa 29. heinäkuuta markkinoille uuden pelin, Angry Birds 2:n. Se on YouTubeen ladatunennakkovideon mukaan ”suurempi, vihaisempi ja ´lintuisempi´”.
Peli julkistetaan kahdessa paikassa, San Franciscossa ja New Yorkissa. San Franciscossa julkistamistilaisuus on jo edellisenä päivänä, 28. heinäkuuta.

lauantai 18. heinäkuuta 2015

Suomen Kreikka-linja selkeä, aivan turha jälkikäteen jälkiviisaana räksyttää...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

Stubb puolustaa Kreikka-lausuntojaan

Valtiovarainministerin mukaan Suomen linja on ollut johdonmukaisesti sama koko ajan. Kreikan väliaikaista euroeroa on pidetty yhtenä mahdollisuutena.

Video: Alexander Stubb
Video
Stubb vastaili torstaina kärjekkäästi toimittajan kysymyksin Suomen ja Kokoomuksen Kreikka-linjasta.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kiistää, että Suomen Kreikka-kannassa ja siitä annetuissa lausunnoissa olisi ollut ristiriitaa. Blogissaan asiaan kantaa ottavan Stubbin mukaan Suomi ei ole ajanut Kreikan eroa eurosta eikä Suomen linja asiassa ole viikon aikana muuttunut.
Se, että Suomi olisi ajanut Kreikan eroa eurosta, on liian paljon sanottu. Sen sijaan tilanteessa, jossa Kreikan oma ehdotus oli aivan riittämätön pohja neuvottelujen aloittamiseen, oli perusteltua pitää yhtenä vaihtoehtona Kreikan väliaikaista eroa eurosta. Nimenomaan vaihtoehtona, jota Suomi ei missään vaiheessa ajanut yksin. Olemme koko ajan olleet tiiviisti yhteydessä muihin euromaihin ja olen antanut myös suurelle valiokunnalle tietoa euroryhmän jäsenten kannoista. (Alexander Stubbinblogi).
Kreikan väliaikaista euroeroa Suomi olisi Stubbin mukaan ollut siis valmis kannattamaan vaihtoehtona silloin, jos Kreikka ei olisi saanut valmisteltua uskottavaa ehdotusta taloutensa korjaamiseksi.

Toimintalinjassa euroero ratkaisuna

Asia nousi keskusteluun, kun eilen perjantaina eduskunnan verkkosivuilla julkaistussa Suomen toimintalinjassa todettiin, että "kestävä ratkaisu Kreikan talousongelmiin on löydettävissä vaihtoehdossa, jossa Kreikka on väliaikaisesti rahaliiton ulkopuolella".
Torstaina suuren valiokunnan kuulemisen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Stubb puolestaan sanoi, ettei Suomella ole ollut sellaista linjaa, että Kreikka erotettaisiin euroalueesta, kun toimittaja oli kysynyt Stubbilta "onko Suomen linja tällä hetkellä se, että Kreikka pysyy euroalueessa, kun se viimeksi oli se, että erotetaan".
– Suomella ei ole ollut tätä linjaa. Meidän tavoitteena on jatkuvasti ollut euroalueen vakaus ja se, että Kreikka säilyy osana euroaluetta. Lehtitiedot tietenkin ovat harvoin vääriä, mutta ehkä tässä tapauksessa voimme todeta, että näin on, Stubb oli vastannut torstain tiedotustilaisuudessa.
Meidän ensisijainen tavoite on se, että euroalue pysyy vakaana ja että Kreikka pysyy eurossa. Mutta olimme myös valmiita harkitsemaan Kreikan suspendointia ja väliaikaista irtaantumista euroalueesta.

Asiat esiin oikeilla nimillä - kiitos...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Politiikka  | 

Kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta saamassa tarvittavat kannattajat

Kannatusilmoituksia puuttuu kansalaisaloite.fi-palveluun ilmoitettujen tietojen perusteella enää noin 400.


Kansalaisaloite.fi-sivuston otsikkopalkki.
Aito avioliitto -yhdistyksen tukemalla aloitteella on kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa tällä hetkellä noin 25 800 kannattajaa. Kuva: Yle, kansalaisaloite.fi

Kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliitolain kumoamiseksi on kerännyt lähes 50 000 kannatusilmoitusta.

Aito avioliitto -yhdistyksen tukemalla aloitteella on kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa tällä hetkellä noin 25 800 kannattajaa, ja muualla kerättyjä kannatusilmoituksia on ilmoituksen mukaan noin 23 800. Aikaa kannatusilmoitusten keräämiseen on jäljellä vielä noin 2,5 kuukautta.

Aloitteen tavoitteena on kumota eduskunnan viime vuoden puolella hyväksymä lakialoite avioliittolain muuttamisesta sukupuolineutraaliksi. Uuden avioliittolain on määrä tulla voimaan vuonna maaliskuussa 2017.

Jos aloite saa tarvittavan määrän kannatusilmoituksia, ne voidaan toimittaa Väestörekisterikeskukseen tarkistettavaksi. Vähintään 50 000 kannatusilmoitusta Väestörekisterikeskuksen tarkastuksen mukaan kerännyt aloite voidaan toimittaa eduskuntaan.

Kyllä se on mahdollista. Meillä on varaa valtion leikkauksiinkin...

Tällä kerralla en pääse lukemaan "amerikanviisaamme kotimaanirrottelua", koska olen lukenut Helsingin Sanomien ilmaiskiintiöni täyteen.

Alla olevan tekstinpätkän perusteella en todennäköisesti menetä mitään...

 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista: 

Valtio leikkaa, mutta Suomen kilpailukykyä kehutaan – Miten se on mahdollista?

ULKOMAAT  
Taneli Heikka 
Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssa, Washington DC:ssä.

Heleijaa! Leipäjonoissa iloitaan. Suomi on jälleen maailman innovatiivisin maa! Maailman talousfoorumin heinäkuussa julkaistussa raportissa kerrotaan myös se, että Suomi on maailman neljänneksi kilpailukykyisin talous.
Kuinka tulos on mahdollinen? Suomen valtio leikkaa miljardikaupalla hyvinvointimenoissa, koska työntekijät ja yritykset eivät enää tahkoa riittävästi verotuloja.