keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Eilisen tiedotustilaisuuden antia Moskovasta...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Ulkomaat  | 

Putin: Liittoutumattomuus Suomen turvallisuuden paras tae

Suomen ja Venäjän presidentit keskustelivat ennakoitua tuntuvasti pidempään Moskovassa. Presidenttejä puhutti Ukrainan sota, joka koettelee myös Venäjän ja EU-maiden välistä kaupankäyntiä. Myös Itämeren tilanne nousi tiedotustilaisuudessa esiin.


Niinistön ja Putinin pitämä tiedotustilaisuus 16. kesäkuuta.
Niinistön ja Putinin pitämä tiedotustilaisuus 16. kesäkuuta. Kuva: REuters

Venäjän ja sotilasliitto Naton asevarustelu on kiihtynyt Itämerellä. Yle kysyi Venäjän presidentiltä, mitä hän vastaa tilanteesta huolestuneille suomalaisille.
– Liittoutumattomuus on Suomen turvallisuuden paras tae, Putin sanoi Ylen kysymykseen.
Putinin mukaan Venäjän asevoimien on reagoitava, jos Venäjän rajalla olevasta maasta tulee jonkinlainen uhka.
– Nato lähestyy rajojamme, me emme lähesty ketään, Putin arvioi.
Presidentti Putin kertoi, että Suomen ja Venäjän presidentit keskustelivat Ukrainan tilanteesta.
– Pidämme tärkeänä, että Minskin sopimuksen periaatteet toteutuvat. Myös Ety-järjestön tarkkailijoilla on tärkeä tehtävä, Putin totesi.
Putin kertoi, että jos Venäjä ei olisi hyväksynyt Minskin sopimusta, maa ei olisi koskaan allekirjoittanut sopimusta.
– Te ette voi olla huomaamatta, että Luhanskin ja Donetskin alueen taistelijoiden vaatimukset ovat muuttuneet. He ovat aiempaa valmiimpia keskustelemaan, Putin arvioi ja viittasi siihen, että Venäjä on hänen mielestään käyttänyt vaikutusvaltaansa kapinallisiin.

Putin: Useita vaatimuksia sodan loppumiseksi

Presidentti Putinin mielestä Ukrainan sodan loppumiseksi on useita vaatimuksia.
– Tärkein on se, että Ukrainan perustuslakia muutetaan siten, että Itä-Ukrainan alueille myönnetään itsehallinto. Myös keskeisimmät kapinallisjohtajat on armahdettava ja alueella järjestettävä paikallisvaalit, Putin linjasi.
– Miksi eurooppalaiset kumppanimme eivät käytä valtaansa siten, että Ukrainan johto täyttäisi nämä Minskin sopimuksessa mainitut seikat, Putin kysyi.
Venäjän presidentin mielestä vain Minskin rauhansopimuksen täydellinen toteutuminen mahdollistaa rauhan Ukrainaan.
– Tulitukset jatkuvat ensisijaisesti Ukrainan hallituksen puolelta, Putin painotti.

Niinistö: Rauhantila ei vallitse Euroopassa

Putinin mukaan presidenttien tapaaminen sujui hyvin avoimesti. Myös presidentti Niinistö oli tyytyväinen keskustelujen henkeen.
– Rauhantila ei vallitse Euroopassa. Tämän takia Minskin rauhansopimuksen ehtojen pitää täyttyä, Niinistö vaati.
Suomen presidentti sanoi, että kaikkien on ponnisteleva sen eteen, että rauha saataisiin viimein aikaan Ukrainassa.
Niinistö kertoi, että pienen maan presidenttinä hänestä on rohkaisevaa, että eri puolilla maailmaa on kyetty ratkaisemaan vaikeitakin konflikteja.
– Kannustan presidentti Putinia tässä toiminnassa, Niinistö sanoi.

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Moskova tänään - Putin/Niinistö - turhauttavan tyhjänpäiväistä...



Katselin hetki sitten päättyneen tiedotustilaisuuden Yle Areena-lähtyksenä. Tuttuakin tutumpi kaava, jossa venäläiset ja suomalaiset tv-/lehdistöedustajat saivat esittää kaksi (2) kysymystä ...

Venäläiset esittivät ennalta arvatut kysymykset, joihin oli ennalta arvatut vastaukset. Suomalaiset esittivät ilmeisesti myös ennalta tarkistetut/hyväksytyt kysymykset, joihin saatiin jotakuinkin ennalta sovitut vastaukset...


Näin se valitettavasti menee. Mielestäni Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö esiintyi edukseen. Hänen esiintymisensä oli rauhallista, vakuuttavaa ja kaiken kaikkiaan myötäsukaista.


Nähdyn ja kuullun perusteella Itä-Ukrainan kriisiin, meneillään olevaan "säästöliekkisotaan" on turha odottaa pikaista ratkaisua. Puhumattakaan Krimin tilanteesta.

Ikävä sanoa, mutta tiedotustilaisuus oli mielestäni sarjastamme - Hyvää päivää kirvesvartta - tasoa todellisen asiasisällön osalta...

Putin ja Niinistö tapaavat Moskovassa - lehdistötilaisuus suorana 

  • 3 h 0 min
  • vain suorana
  • 0 katselua
Niinistö ja Putin keskustelevat tapaamisessaan tänään mm. Ukrainan kriisistä, Suomen ja Venäjän suhteista sekä Euroopan unionin ja Venäjän suhteista. Tiedotustilaisuus tapaamisesta alkaa noin kello 18.30 Kielet: venäjä ja suomi. Kuvalähde: Reuters.

Venäjän reaktiot Naton itävarustautumiseen...

Mielenkiintoista tekstiä asiantuntijoiden toteamana...


Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:


Asiantuntija: Venäjän painajainen toteutumassa

Tiistai 16.6.2015 klo 09.01

Venäjän pahin pelko on toteutumassa Naton itävarustautumisen myötä, Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith katsoo.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on sanonut aiemmin, että Yhdysvaltojen toimet uhkaavat koko maailman turvallisuutta, koska ne saattavat järkyttää strategista voimatasapainoa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on sanonut aiemmin, että Yhdysvaltojen toimet uhkaavat koko maailman turvallisuutta, koska ne saattavat järkyttää strategista voimatasapainoa.
Suomalainen Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäri yhdessä yhdessä Ison-Britannian kuninkaallisen merijalkaväen ja yhdysvaltojen armeijan taistelijoiden kanssa Baltops 2015 -sotaharjoituksessa Ruotsissa lauantaina.
Suomalainen Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäri yhdessä yhdessä Ison-Britannian kuninkaallisen merijalkaväen ja yhdysvaltojen armeijan taistelijoiden kanssa Baltops 2015 -sotaharjoituksessa Ruotsissa lauantaina.
– Nyt ei ole kylmä sota, mutta hyvin kylmä rauha. Suhteet ovat erittäin kalseat eikä mitään lientymisen merkkejä ole ilmassa, Gustav Hägglund sanoo.
– Nyt ei ole kylmä sota, mutta hyvin kylmä rauha. Suhteet ovat erittäin kalseat eikä mitään lientymisen merkkejä ole ilmassa, Gustav Hägglund sanoo. (TOMI VUOKOLA)
Nato ja Venäjä sopivat Pariisissa 1997, että he eivät ole toistensa vihollisia. Venäjällä on kysytty jo, rikkooko Nato sopimusta. Hanna Smithin mukaan kysymys ei ole isossa kuvassa oleellinen, sillä osapuolet ovat syytelleet toisiaan sopimusrikkomuksista jo vuosikausia.
Nato ja Venäjä sopivat Pariisissa 1997, että he eivät ole toistensa vihollisia. Venäjällä on kysytty jo, rikkooko Nato sopimusta. Hanna Smithin mukaan kysymys ei ole isossa kuvassa oleellinen, sillä osapuolet ovat syytelleet toisiaan sopimusrikkomuksista jo vuosikausia.(JOHN PALMÈN)
- Venäjä on hyväksynyt hampaita kiristellen sen, että jotkut sen naapurimaat ovat liittyneet Naton jäseniksi, mutta ei sitä, että Venäjän rajoille liikutellaan joukkoja ja aseita. Tähän Venäjä vetää jyrkän rajan, Smith sanoo Iltalehdelle.
The New York Times uutisoi lauantaina, että Pentagon aikoo varastoida panssarivaunuja, jalkaväen taisteluvälineitä sekä muuta raskasta aseistusta Itä-Euroopan Nato-maihin Viroon, Latviaan, Liettuaan, Puolaan, Romaniaan, Bulgariaan ja mahdollisesti Unkariin.
Miten Venäjä reagoi Naton toimenpiteisiin?
- Venäjän läntinen raja eli meidän itäinen rajamme on jo yksi parhaiten varusteltuja sotilaspiirejä. Venäjä ei voi vastata kokonaisuuteen oikein muuten kuin lisäämällä sotilaallista aktiivisuutta, koneita ja laivoja. Sillä tavalla aiheutetaan vipinää, Smith kuvailee.
Eläkkeellä oleva kenraali, puolustusvoimien entinen komentajaGustav Hägglund näkee Naton kalustosiirrot "paluuna kylmään sotaan".
- Silloin muun muassa Norjassa oli ennakkovarastointia, Hägglund muistaa.
Sotilaskalustoa on tarkoitus varastoida 3 000-5 000 sotilaan tarpeisiin. Hägglundin mukaan oleellista ei ole, mikä on Naton sotilaallisen panostuksen kokoluokka.
- Villakoiran ydin ei ole se, onko siellä yksi, kaksi vai viisi sotilasta, vaan se, että USA on koko potentiaalillaan sodassa, jos sen sotilaat joutuvat hyökkäyksen kohteeksi.
Suomi osa länttä
Venäjän entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin hätkähdytti maanantaina Kultarannassa Nato-puheillaan. Kudrin ehdotti sopimusta, jolla taattaisiin se, ettei Nato laajenisi Venäjään rajoittuville alueille, mukaan lukien Suomeen.
Kudrin tarkensi, että Ukraina on Venäjälle erikoistapaus, josta Venäjä tuntee "amputoidun jalan tuskaa".

- Välillä tulee sellainen olo, että Venäjä on kategorisoinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäseniksi. Tilanne ei ole yhtään huono Suomen kannalta, Venäjä näkee Suomen kuuluvan hyvin vahvasti länteen, vaikka se sitä ärsyttäisikin, Smith sanoo.Smithin mukaan Venäjä sisällyttää intressipiiriinsä rajanaapureistaan Ukrainan lisäksi Georgian, mahdollisesti myös Moldovan.
- Eivät he Suomea komenna näissä asioissa, mutta onhan heillä oikeus omaan mielipiteeseensä, Hägglund kuittaa Kudrinin puheen.

Vai että harmaita hiuksia sano...

Olen ollut vuodesta 2000 lähtien mukana Kemin Keskustan kuvioissa mukana vaatimattomalla panoksellani kuntatasolla pääosin ns. sitoutumaton nimikkeen alla. Viitaten alla olevan tekstin otsikkoon totean, että onneksi hiukseni ovat olleet jo pitkään valmiiksi harmaat - lähes valkoiset. Tai niin kuin eräs keskustalaisystäväni taannoin totesi: "Sinullakin alkaa olla viimeinen väri hiuksissa."

Niin kuin viikonvaihteessa kirjoitin, olin mallina Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkillä aikuisopiskelijan näytössä - hiukset leikattiin ja parta siistittiin kesälookkiin. Kerroin näyttöä tehneelle opiskelijalle, että minulle on ehdotettu aika monta kertaa, että josko värjättäisiin sekä hiukset että parta.

Toistaiseksi olen päättäväisesti kieltäytynyt todellisesta muutosoperaatiosta. 


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Hallituksen säästölinja aiheuttaa harmaita hiuksia keskustalle

Puolue toivoo, että yhteiskuntasopimus toisi hyvitystä hallituksen säästöohjelmaan, joka osuu heikompiosaisiin

KOTIMAA  
Mielipidekirjoitus julkaistiin HS:ssä 13. kesäkuuta.
Mielipidekirjoitus julkaistiin HS:ssä 13. kesäkuuta.
Hallitusohjelmaan sisältyvät säästöt aiheuttavat harmaita hiuksia keskustassa. Säästöjen välttämättömyys ymmärretään, mutta silti monesta tuntuu liian rajulta se, että valtiovarainministeriön (VM) arviossa säästöt kohdistuvat eläkeläisiin, lapsiperheisiin, työttömiin ja opiskelijoihin.
Useat keskustalaiset olisivat valmiita tarkistamaan hallituksen säästölistaa, vielä useammat asettavat toivonsa yhteiskuntasopimukseen. Jos työmarkkinajärjestöjen välillä syntyy yhteiskuntasopimus, hallitus on luvannut tulla vastaan merkittävin veronkevennyksin.
Keskustan Kymen piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Pakkanen sanoo, että jos korjattavaa on, se korjausliike on tehtävä.

Käytännössä
 hallituksen hyvätuloisiin kohdistuvat toimet ovat solidaarisuusveron, eli tuloverotuksen ylimmän veroluokan, ja hyvätuloisten eläkeläisten raippaveron jatkaminen."Verotuksen puitteissa on mietittävä, voisiko siihen kohdistaa oikeudenmukaisuutta." Hän lisäisi "pikkuisen progressiivisuutta" tuloverotukseen, jotta maksukykyinen porukka osallistuisi talkoisiin nykyistä enemmän.
Pakkanen yhtyy hallitusohjelmaan siinä, että kokonaisveroastetta ei saisi nostaa.
Kansanedustaja Aila Paloniemi on sitä mieltä, että leikkausten vaikutuksia pitäisi pystyä tasaamaan. "Ettei samoja ihmisiä, joille kiristyksiä tulee joka suunnalta, kepitetä liikaa".
"Pitää tehdä vaikutusarvio ja miettiä."
Hänen mielestään esimerkiksi elämää ylläpitävien lääkkeiden, kuten ykköstyypin diabeteslääkkeiden, pitää jatkossakin olla kokonaan korvattavia. Päivähoitomaksuihin hän suostuisi lisäämään yhden maksuluokan.
Hallitus joutuu suuntaamaan säästöt sinne, missä rahaa kuluu ja sosiaalietuuksissa sitä kuluu. "En ymmärrä miten näitä leikkauksia pystytään välttämään", Paloniemi sanoo.
Verotuksen korottaminenkin tuntuu hänestä vaikealta, kun tarkoitus on tukea yrittäjyyttä.
Keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Elsi Katainen edellyttää perusteellisempaa arviointia leikkausten kohdentumisesta.
Elsi Katainen
Elsi Katainen
Valtiovarainministeriön arvio keskittyy rahallisiin vaikutuksiin, mutta Katainen haluaisi, että esimerkiksi kotipalveluihin liittyvät parannukset otettaisiin vaikutusarvioon mukaan.
Elsi Katainen asettaa toivonsa yhteiskuntasopimuksen syntymiseen, jolloin hallitus verotuksella korjaisi säästöjen kohdentumisen epäoikeudenmukaisuutta.
Keskustan puoluepiireistä ympäri maata kerrotaan, että tilanteen vakavuus ymmärretään, eivätkä leikkauslistat kuumenna tunteita. Asenne kentällä on nyt, että jotain pitää tehdä, eräs puolueen piirijohtaja sanoo.
Pohjoisestakaan ei kajahda säröääniä. "Parempia vaihtoehtoja ei ole, tähän on tyytyminen. On pakko säästää ja verotusta ei voi kiristää, jotta saadaan kasvua aikaan", tiivistää lappilainen kansanedustaja Eeva-Maria Maijala.
Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen sanoo, että valtaosa keskustanuorista pystyy elämään hallitusohjelman päälinjojen kanssa. Biotalous, kestävä kehitys ja perustulokokeilu vastaavat hyvin nuorten tavoitteita. "Se auttaa nielemään leikkaukset", Säkkinen sanoo.
Teppo Säkkinen
Teppo Säkkinen
Keskustanuorten viesti on, että sosiaalinen omatunto pysyy mielessä kun päätöksiä tehdään.
"Odotamme yhteiskuntasopimukselta paljon."
Sen sijaan keskustanuorten varapuheenjohtaja Katja Asikainen kirjoitti hiljan Helsingin Sanomissa, että puolueelta puuttuu oikeudenmukaisuuden tunto.
"Koskaan ennen en ole ollut yhtä pettynyt ja ahdistunut puolueeni toiminnan vuoksi."
"Hallituspolitiikkaa olisi voitu rakentaa maltillisemmille leikkauksille esimerkiksi luopumalla verovähennyksistä tai jättämällä tuloveron kevennys tekemättä", hän kirjoitti.

Lähes liikuttavan yksimielistä - hyvä niin...

Maan nykyhallitus sai merkittävän, positiivisen signaalin: Alla olevat tahot ovat mukana Suomen kuntoonsaattamistalkoissa ainakin tässä vaiheessa. Toki jaettavaa ei ollut paljon, tuskin ollenkaan...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


SAK, Akava, STTK, EK ja Kuntatyönantajat hyväksyivät palkkasopimuksen

POLITIIKKA  
SEPPO SAMULI / STR
Jyri Häkämies
Jyri Häkämies
Kaikki keskeiset työntekijä- ja työnantajajärjestöt hyväksyivät maanantaina palkkaratkaisun, josta sovittiin viime yönä työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa.
Työntekijöiden SAK, STTK ja Akava sekä työnantajien EK ja Kuntatyönantajat hyväksyivät ratkaisun kokouksissaan.
HS:n uutinen palkkaratkaisusta löytyy täältä.
SAK:n hallitus hyväksyi sovun maanantaina päivällä. SAK:n jäsenliitoista Auto- ja kuljetusalan AKT ja Merimiesunioni äänestivät sopimuksen hyväksymistä vastaan.
SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan euromääräinen palkkaratkaisu painottaa pieni- ja keskituloisten ostovoimaa.
"Sipilän hallitus on jo ilmoittanut alentavansa pieni- ja keskituloisten verotusta, kun työmarkkinajärjestöt neuvottelivat sopimuksen kolmannen vuoden. Palkankorotus ja hallituksen toivottavasti toteuttamat veroratkaisut turvaavat yhdessä pieni- ja keskituloisten ostovoimaa", Lyly kertoo tiedotteessa.
Myös korkeasti koulutettujen Akava hyväksyi ratkaisun. Järjestön hallituksen mukaan nyt ei ole oikea aika koville palkankorotuksille.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder korostaa, että tärkeintä on lisätä työllisyyttä ja ennustettavuutta työpaikoilla.
"Näin alhainen palkankorotuslinja on kaikilta työntekijöiltä peräänkuulutettu luottamuksenosoitus työnantajia sekä maan hallitusta kohtaan", Fjäder kertoo tiedotteessa.
Työntekijöiden keskusjärjestöistä viimeisenä sovun hyväksyi STTK.
"Sopimus turvaa pieni- ja keskituloisten ostovoimaa vaikeana jatkuvassa taloustilanteessa ja edistää palkkatasa-arvoa. Sopimus tuo työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta sekä tukee talouskasvua ja työllisyyttä", kertoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tiedotteessa.

Kokouksessa käytiin keskustelua siitä, että sopimus ei ollut sellainen kuin EK oli halunnut. EK halusi määritellä vain palkankorotusten kustannusvaikutuksen, jonka perusteella eri alat olisivat määritelleet palkat. Näin luki myös sopimuksessa, jonka perusteella neuvotteluja käytiin.
Elinkeinoelämän keskusliiton
hallitus ehti käsitellä sopimuksen sisällön maanantaina ensimmäisenä.
SAK:n ja STTK:n vaatimuksesta sopimuksessa on kuitenkin mainittu euromääräiset palkankorotukset. Sopimuksen mukaan palkat nousevat 16 euroa tai vähintään 0,43 prosenttia. Eurot tuovat enemmän rahaa pienipalkkaisille ja prosentit puolestaan suurempipalkkaisille. Matalapalkka-alojen työnantajille, kuten myös julkiselle sektorille, eurokorotukset tulevat kalliimmiksi kuin prosenttikorotukset. 
"Hallituksessa katsottiin, että tämän sopimus on tärkeää suomalaisten edun nimissä. Se tuo työrauhan ja sillä on positiivinen vaikutus työllisyyteen, miten se sitten tulekaan realisoitumaan", EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Häkämiehen mukaan tämä ei kuitenkaan riitä.
"Tämän lisäksi tarvitaan yhteiskuntasopimusta ja paikallista sopimusta lisää."
Kuntatyönantajat (KT) hyväksyi niin ikään palkkaratkaisun.
KT:n mukaan ratkaisu on olosuhteisiin nähden siedettävä kuntatalouden kannalta.
Yrittäjiä edustava Suomen yrittäjät on hieman pettynyt ratkaisuun. Järjestön mukaan neuvottelutulos olisi saanut olla maltillisempi.
Yrittäjät laskee, että ratkaisu nostaa työnantajien kustannuksia liki prosentilla, kun lasketaan yhteen palkankorotus ja työttömyysvakuutusmaksun korotus.
"Vaikeassa taloustilanteessa oleville yrityksille ratkaisu on kallis", sanoo johtaja Rauno Vanhanen tiedotteessa.
Yrittäjien mukaan sovun hyvä puoli on sen tuoma vakaus.
Opetusalan työntekijöitä edustavan OAJ:n mukaan palkkaratkaisu vaatii tuekseen hallituksen veroratkaisun. Hallitus on luvannut keventää palkkojen verotusta erityisesti työtulovähennyksen avulla.
"Palkansaajien ostovoiman turvaaminen jää pitkälti valtiovallan veroratkaisujen varaan. Maan hallitus on luvannut sen kaikille palkansaajille", kertoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tiedotteessa.
Luukkainen kiittelee ratkaisua siitä, että se on sama kaikille palkansaajille.
"Se on tärkeintä solidaarisuutta."

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Onnittelut Timo Nousiainen! Suomen rajakaupungin, Tornion uusi kaupunginjohtaja...



Mitäpä tuohon muuta lisäämään...


Suora nettilainaus Yle Perämeri-sivuilta:

Nousiainen Tornion kaupunginjohtajaksi

Oulun kaupungin kehittämisjohtaja Timo Nousiainen on valittu Tornion uudeksi kaupunginjohtajaksi. Tornion valtuusto päätti asiasta maanantai-iltana selvin numeroin.




Timo Nousiainen
Timo Nousiainen Kuva: Juha Sarkkinen / Oulun kaupunki

Timo Nousiainen sai 24 ääntä, Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska sai 17 ääntä ja talous- ja hallintopäällikkö Antti Lantto kaksi ääntä. Simoska valittiin Nousiaisen varalle. Timo Nousiaisella on vankka kunnalliskokemus. Hän on ollut muun muassa Oulunsalon kunnan kunnanjohtajana.


Lehtien yleisönosastokirjoitukseni ...

Kauppareissulla minulta kysäistiin - taas kerran - muutama päivä sitten: ” Etkö enää kirjoita lehtien yleisönosastopalstoihin, kun tekstejäsi ei ole viime aikoina näkynyt?”

”Kyllä olen muutaman tekstin kirjoittanut ja varmaan jatkossakin vielä kirjoitan. Tosin olen aloittanut vuoden 2014 heinäkuun alussa kirjoittamisessani uuden elämän.” totesin.

Kerroin kysyjälle, että olen avannut Blogikirjoittajan uraputken. Kirjoitan omalle Blogisivulleni aina silloin kun siltä tuntuu eli kirjoituttaa…

Toisaalta totesin, että käytännössä lehtien päätoimittajat päättävät  julkaistavista yleisönosastokirjoituksista.

Blogikirjoittajan tekstit ovat julkisia, ”vapaata riistaa” ja niitä voi kuka tahansa kommentoida, jos siltä tuntuu.
Luonnollisesti asiaa lukijan kannalta rajoittaa se, että täytyy olla tietokone, älykännykkä tai joku muu nykyvempain sekä toimiva nettiyhteys.

Tähän saakka olen Blogisivulleni kirjoittanut ja/tai lainannut eri lähteistä 1114 tekstiä ja sivullani on käyty katselemassa 29482 kertaa.

Avoimesti on todettava, että erilaiset hakukoneet/palvelimet ympäri maailman näyttävät olevan erityisen aktiivisia...



Terveisiä ulkomailta > Ruotsin Haaparannalta pitkästä aikaa...

Sanoin eilen vaimolleni, että säätiedotus lupaa sadetta, on hyvää, joutilasta aikaa lähteä käväisemään pienellä ostosreissulla ulkomailla Ruotsin Haaparannalla.

Näin teimme ja reissu oli onnistunut. Näyttipä siellä olevan muitakin liikkeellä, sillä mm. IKEA:n parkkipaikka oli täpötäysi. Vaimoni tehdessä perinteisen kierroksen IKEA-tavaratalossa istuskelin ja katselin monimuotoista ihmisvilinää. Eipä siellä kuitenkaan tuttuja näkynyt kuin yksi, jota en kuitenkaan viitsinyt häiritä tervehdyksilläni. Saattoi olla, että hän ei minua tuntenut, sillä tapaamisestamme on kulunut jo vuosikymmeniä. 

Pois lähtiessämme katselimme hiukan murheellisina tyhjää monttua rajanpinnassa. Muutama  betonipaalu oli symbolisesti pystyssä vetisellä rakennustyömaalla.

Tulevan Barents Centerin alueella on pitkään ollut huolestuttavan hiljaista.
Seuraava vaihe on paalutus, jota ennen on pidettävä tekninen neuvonpito. Tarkkaa paalutuksen käynnistysaikaa ei ole tällä hetkellä tiedossa,


LYHYESTI:

Barents Center

Kaupalliset tilat kahdessa kerroksessa, noin 30 000 neliötä
1 100 pysäköintipaikkaa
Lukion tilat 250 oppilaalle
Monitoimiareena; noin 4 500 hengelle, mm. jääkiekkohalli
20–kerroksinen hotelli Choice Quality Hotel
Suunniteltu avaus 2016 (paitsi hotelliosa)