lauantai 9. toukokuuta 2015

Vaihteeksi sovitteleva Putin maailman valokeilassa Moskovassa...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat  | 

Putin perää maailmaan tasavertaista turvallisuusjärjestelmää

Presidentti Vladimir Putin esiintyi sovittelevana Punaisella torilla voitonpäivän 70-vuotisjuhlallisuuksissa. Putin korosti tasavertaisen maailmanjärjestyksen tärkeyttä. Moskovassa on juhlittu toisen maailman sodan päättymistä ennennäkemättömän suurella sotilasparaatilla.


– Suuri voitto jää ikuisesti maamme historian sankarilliseksi uroteoksi, mutta muistamme myös Hitleriä vastustaneita liittolaisiamme, Putin sanoi Punaisella torilla.

Venäjällä on tapana korostaa Neuvostoliiton ratkaisevaa roolia natsi-Saksan kukistamisessa, mutta tällä kertaa Putin korosti myös liittolaistensa, Iso-Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltojen, merkitystä.
Lisäksi Putin kiitti fasismia vastustaneita partisaaniliikkeitä eri puolilla Eurooppaa mukaan lukien Saksassa.
Putinin mukaan viime vuosikymmenien aikana on unohdettu kansainvälisen yhteistyön perusperiaatteet.
– Yhteinen tehtävämme on luoda kaikille valtioille tasavertainen turvallisuusjärjestelmä, joka ei perustu alueellisiin tai maailmanlaajuisiin liittoutumiin, Putin julisti.
Voitonpäivänjuhlallisuuksiin kutsuttiin lähes seitsemänkymmentä valtionpäämiestä, mutta tulehtuneen kansainvälisen tilanteen vuoksi paikalle on saapunut vain parikymmentä lähinnä IVY-maista ja Aasiasta.

perjantai 8. toukokuuta 2015

Täysin odotettu reaktio europarlamentaarikko Väyryseltä...

Toimin taas tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...

Suora nettilainaus Suomenmaa-lehdestä hiukan tuunattuna:


Väyrynen pettyi Sipilän hallituspohjaan

08.05.2015 13:56
Keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on pettynyt keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän päätymisestä porvarihallituspohjaan.
Väyrynen kirjoittaa blogissaan pitäneensä parhaimpana keskustan, perussuomalaisten ja SDP:n yhteishallitusta.
Toiseksi paras vaihtoehto olisi Väyrysen mielestä ollut keskustavoimien muodostama hallitus, johon olisivat keskustan lisäksi tulleet perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. Väyrysen mukaan tämä vaihtoehto oli loppusuoralla hallituspohjaa harkittaessa.
– Pidin tätä vaihtoehtoa selvästi parempana kuin porvarihallitusta, johon lopulta päädyttiin.
VÄYRYNEN myöntää, että keskustavoimien hallituksen pohja olisi ollut kapea, vain 102 kansanedustajaa.
Hänen mielestään se olisi kuitenkin ollut toimintakykyinen, koska oppositio olisi ollut hajanainen.
– Keskustahallituksen avulla olisi voitu välttää poliittisen kentän jyrkkä kahtiajako. Joillekin sopeuttamistoimille ja rakenteellisille uudistuksille hallitus olisi voinut hakea tukea oikealta ja toisille vasemmalta.
Väyrysen mielestä keskustaryhmien hallituksessa keskusta olisi voinut parhaiten toteuttaa vaalitavoitteitaan sekä ulko- että sisäpolitiikassa.
– Yhteistyössä kokoomuksen kanssa tämä on vaikeaa, hän valittelee.
STT
Paavo Väyrysen blogi 

Voiko ison kiven löytämisestä iloita?

Kyllä voi! Käänsin lapiolla hetki sitten vaimoni toivomuksesta kaksi ryytimaata. Noin vuosi sitten perustimme mm. pienen ryytimaan poistamalla pintanurmen.
Haimme Eko-Asemalta peräkärryllisen peltomultaa, jota oli höystetty lehmänlannalla - asia ok.

Jo vuosi sitten pintanurmea poistaessani lapion kärki sirahti muutamiin kiviin, jotka silloin jäivät ylös nostamatta/poistamatta.

Nyt se oli sitten kuitenkin edessä. Poistin kolme "hevosenpään kokoista kiveä", jotka routa oli hivenen nostanut esiin. Toki olisihan ne voinut vieläkin upottaa piiloon, mutta kyllä näin on parempi, ei tarvitse ainakaan näitä kiviä lapion kanssa enää siirrellä.

Muuten - kastematoja oli kiitettävästi jo liikkeellä. Jokaisella lapion pistolla tuli esiin muutama mato. Hyvä muistaa, kun tuo kalastuskausikin alkaa lähestyä.

Tavoitteena on lisätä peltomultaa em. pieneen ryytimaahan parin viikon sisällä...

Prosessikaavio sopii kyllä politiikkaankin...


Yksinäinen insinööri ja prosessikaavio – Sipilä teki hallitustunnusteluita kuin häkäpönttöautoa

KOTIMAA  

Suomi, insinöörien luvattu maa, saa johtajakseen omanlaisensa pääministerin. Diplomi-insinööri Juha Sipilä(kesk) teki hallitustunnusteluihin prosessikaavion, jonka mukaan hän eteni kuin häkäpönttöauto.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne hokee, että "porukka päättää". Sipilän puheessa toimija on sen sijaan "minä". Torstain infossa Sipilä sanoi moneen kertaan "me" – mutta korjasi nopeasti itseään vaihtamalla muodoksi "minä".
Näin hän loi mielikuvaa myyttisestä insinööristä, joka yksin prosessikaaviollaan korjaa maan asiat.

Sipilälle tämä oli kaksiosainen voitto: hän sai luotua luottamuksellisemmat välit ay-liikkeeseen. Toisaalta Sipilä voi myöhemmin perustella kovia leikkauksia sillä, että kyllä hän tosissaan yritti sopimusta mutta työmarkkinajärjestöt sanoivat ei. 
Sipilä veti hallitustunnustelut taitavasti. Pikavauhdilla viritetty yhteiskuntasopimus kaatui, mutta yhdestä asiasta työmarkkinaosapuolet olivat hämmästyttävän yksimielisiä: Sipilä johti neuvotteluita avoimesti ja rehdisti.
Suomi saa Sipilästä uudenlaisen johtajan.
Insinöörimäinen suoranuottisuus näkyi hyvin torstain infossa. Yllättäen hallitustunnustelija kertoi laveasti, mitä muita hallituspohjia oli ollut pöydällä. Sipilä paljasti pudottaneensa Rkp:n vain tuntia aikaisemmin, demarit puolilta päivin.
Sipilä yllätti myös kertomalla yrittäneensä tosissaan saada kasaan neljän suuren hallitusta. Vaikka ratkaisu olisi ollut demokratian kannalta ongelmallinen, se sopi politiikan ulkopuolelta tulleen yksinäisen insinöörin tarinaan. Sipilä viestitti näin olevansa valmis poikkeusratkaisuihin maan pelastamiseksi.
Sipilän prosessin vilpittömyyttä ei sinänsä pidä epäillä, mutta kiinnostavaa Sipilän liikkeissä on se, että lopputulos tuntuu aina olevan keskustan kannalta taktisesti suotuisin mahdollinen.
Keskusta rakensi ensin hallituspohjan ytimen keskittymällä hiomaan linjauksia perussuomalaisten kanssa. Kun kaksikko pääsi sopuun, Sipilä pystyi hyvin kilpailuttamaan kokoomusta ja Sdp:tä kolmannesta paikasta.
Keskustan kannalta perusporvarihallitus on taktisesti turvallisin. Kokoomus ja keskusta ovat monissa asioissa – kuten verotuksessa – hyvin lähellä toisiaan.
Toisaalta keskustalla ja perussuomalaisilla on yhteisiä kantoja. Sen sijaan kokoomus ja perussuomalaiset ovat niin kaukana toisistaan, että ne tuskin koskaan liittoutuvat hallituksessa keskustaa vastaan.
Sen sijaan jos Sdp olisi ollut hallituksessa, keskustan riskinä olisi ollut, että kaksi työväenpuoluetta, perussuomalaiset ja Sdp, olisivat löytäneet toisensa ja vieneet keskustaa.
Tähän kaikkeen pystyy vain insinööri ja prosessikaavio – tai ehkä keskustan puoluetoimiston strateginen suunnittelu.
Marko Junkkari
marko.junkkari@hs.fi
Kirjoittaja on politiikan ja talouden
toimituksen esimies.

torstai 7. toukokuuta 2015

Suomen hallituspohja lienee ratkaistu, nyt hallitusneuvottelut käyntiin...

Tänään hallitustunnustelija, Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, on päättänyt alustavan hallituspohjan. Huomenna käynnistyvät hallitusneuvottelut. Oletettavasti kolmen suurimman puolueen koostumuksella hallitusohjelma saadaan ripeästi sovittua. 

Entä sitten ministerivalinnat? Muutaman ministerin voisi jo tällä hetkellä erittäin suurella todennäköisyydellä nimetä = veikata, mutta jätän sen toistaiseksi tekemättä.

Toivottavasti jatkossa pysytään kahdentoista (12) ministerin määrässä, jonka hallitustunnustelija on esittänyt tavoitteeksi...



Pätkä virallista infoa lainattuna:

Valtioneuvoston toiminta

Valtioneuvostolla tarkoitetaan toisaalta pääministerin ja ministereiden muodostamaa yleistä hallintovaltaa käyttävää toimielintä eli Suomen hallitusta, ja toisaalta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä.
Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa ja on lakisääteisten ministerivaliokuntien puheenjohtaja.

Ministeriöt

Valtioneuvostossa on nykyisin 12 ministeriötä. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta.
Ministeriöt ovat
Ministeriön korkeimpana virkamiehenä toimii kansliapäällikkö. Kansliapäällikkö johtaa ja valvoo ministeriön toimintaa. Ulkoasiainministeriössä ja valtiovarainministeriössä kansliapäällikön virkanimike on valtiosihteeri.
Valtioneuvoston kansliaan voidaan nimittää pääministerin toimikaudeksi valtiosihteeri. Valtiosihteerin tehtävänä on pääministerin lähimpänä apuna johtaa asioiden valmistelua, edistää ja seurata hallitusohjelman toteutumista sekä huolehtia yhteistyöstä ministeriöiden kanssa. Myös muuta ministeriä avustamaan voidaan nimittää ministerin toimikaudeksi valtiosihteeri. Ministeri voi määrätä valtiosihteerin toimimaan hänen sijaisenaan asioiden valmisteluun liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Lisäksi ministereillä on poliittisia erityisavustajia.
Ministeriöiden toimialoista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (VNOS) ja asianomaisesta ministeriöstä annetussa asetuksessa. Toimiala ilmenee yleensä jo ministeriön nimestä: ulkoasiainministeriö käsittelee Suomen suhteita ulkovaltoihin, oikeusministeriön asiat koskevat oikeuslaitosta, lainsäädäntöä ja vankeinhoitoa, puolustusministeriölle kuuluvat maanpuolustusta ja puolustusvoimia koskevat asiat.
Ministerin tehtävät jakaantuvat toisaalta toimintaan siinä ministeriössä, jonka päälliköksi tai jonka toimialaan kuuluvia tehtäviä hoitamaan hänet on määrätty, ja toisaalta toimintaan valtioneuvostossa. Jälkimmäiseen kuuluu työskentely valtioneuvoston valiokunnissa ja yleisistunnossa sekä tasavallan presidentille valtioneuvostossa tapahtuvassa esittelyssä.
Kaikki valtioneuvostossa päätettävät asiat valmistellaan asianomaisissa ministeriöissä, joissa myös ratkaistaan merkittävä osa valtioneuvostolle kuuluvista hallintoasioista.
Valtioneuvoston ohjesääntö - Finlex

Pitkästä aikaa Talvivaaraa - taas myönteisessä hengessä...

Olen aika monta kertaa kirjoittanut eräänlaisesta suomalaisesta kestoaiheesta, Sotkamon Talvivaarasta. Olen useita ketoja myös todennut, että Talvivaara on aivan liian suuri ja nimenomaa kallis ruumis alas ajettavaksi.

Siksi se on järkevää vääntää vaikka väkisin kannattavaksi kaivosyritykseksi. Onneksi Suomen valtio on ollut edes viime aikoina aktiivinen Talvivaara-asiassa. Valitettavasti suurin omistaja Solidium on ollut tähän saakka totaalimunaton. Toivottavasti jatkossa toiminta on Talvivaaran suhteen aktiivisempaa...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Velkojat antoivat vahvan luottamuksen pörssiyhtiö Talvivaaralle

TALOUS 
MIKA RANTA / HS
Sekundäärinen liotuskasa Talvivaaran kaivoksella
Sekundäärinen liotuskasa Talvivaaran kaivoksella
Pörssiyhtiö Talvivaaran velkojat ovat antaneet vahvan luottamuksen yrityssaneerausohjelmalle, jossa yhtiön velkataakkaa kevennettäisiin muuttamalla velkoja osakkeiksi.
Talvivaaran mukaan velkojat, jotka edustavat yli 270 miljoonaa euroa yhtiön veloista, ovat puoltaneet saneerausohjelmaehdotusta. Pörssiyhtiön velat ovat yhteensä noin 520 miljoonaa euroa. Yhtiön mukaan vastustavia velkojia on muutamia ja niiden yhteenlasketut saatavat ovat noin 5 miljoonaa euroa
Yrityssaneerauksen selvittäjän Pekka Jaatisen mukaan velkojien tuki on poikkeuksellisen vahva.
"Viesti velkojilta sekä ulkomailta että kotimaasta on hyvin vahva sen puolesta, että he haluavat tulevaisuudessakin olla rahoittamassa yhtiötä ja kaivostoimintaa Sotkamossa.
Nyt on erittäin tärkeää päästää eri osapuolten kanssa yhteisymmärykseen siitä, miten velkojien tahto voidaan toteuttaa ja turvata kaivostoiminnan jatkuminen Sotkamossa kaikkien osapuolten kannalta mahdollisimman järkevästi ja kestävästi", 
Jaatinen sanoo.Seuraavaksi Talvivaaran yhtiökokouksen pitää hyväksyä velkojen muuttaminen osakkeiksi saneerausohjelmaehdotuksen mukaisesti. Yhtiökokous voi ehdotuksen hyväksyä, jos pörssiyhtiöllä on uskottava liiketoimintasuunnitelma sen tulojen turvaamiseksi tulevaisuudessa.
Keskeisiä osapuolia ovat Talvivaara Sotkamon konkurssipesässä, työ- ja elinkeinoministeriö, Audley Capital Advisors ja valtion sijoitusyhtiö Solidium.
Talvivaara yrittää päästää osakkaaksi uuteen yhtiöön, jonka perustavat brittiläinen pääomasijoitusyhtiö Audley Capital Advisors ja valtion sijoitusyhtiö Terrafame. Pörssiyhtiö haluaisi osakkaana pitää huolen, että uudessa yhtiössä on riittävästi osaamista kaivoksen toiminnan turvaamiseksi.
Selvittäjä Jaatinen pitää varsin uskottavana, että suuret kansainväliset rahastot ovat valmiita sijoittamaan pörssiyhtiöön, joka osallistuisi uuden kaivosyhtiön rahoittamiseen ja toimintaan. Hänen mukaansa se olisi tyypillinen kansainvälinen malli vastaavissa tilanteissa.
"Tarvitaan kaikkien osapuolten vakavaa ja nopeaa yhteen hiileen puhaltamista tämän tavoitteen saavuttamiseksi", Jaatinen sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi maaliskuun puolivälissä, että se on tehnyt Audley Capital Advisorsin kanssa alustavan sopimuksen kaivosliiketoiminnan ostamisesta Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä.
Liiketoimintakauppaa varten Audley Capital Advisors ja Terrafame perustavat uuden yhtiön, joka investoisi kaivokseen yli 200 miljoonaa euroa. Alustavan suunnitelman mukaan Audley Capital Advisors omistaisi uuden yhtiön osakkeista 85 prosenttia ja Terrafame 15 prosenttia.
Toinen vaihtoehto on, että pörssiyhtiö myy vastaisuudessakin palveluitaan uudelle yhtiölle niin kuin se nykyään myy Talvivaara Sotkamon konkurssipesälle.
Pörssiyhtiö omistaa kaivosalueella olevan kalkkitehtaan ja laboratorion, joka tekee kaivostoiminnalle hyvin tärkeitä biokemiallisia mittauksia. Lisäksi pörssiyhtiön palveluksessa olevilla on pitkäaikainen kokemus ja osaaminen kaivostoiminnasta ja bioliuotusprosessista Sotkamossa.
Jos pörssiyhtiölle ei saada aikaan mielekästä liiketoimintamallia sen tulevaisuuden kassavirran turvaamiseksi, edessä on mahdollisesti vararikko.
Pörssiyhtiön suurin osakkeenomistaja on 15 prosentin omistusosuudella valtion sijoitusyhtiö Solidium. Vararikossa Solidiumin ja noin 80 000 muu sijoittajan sijoitukset muuttuisivat lopullisesti arvottomiksi.
Valtaosa Talvivaaran osakkeenomistajista on suomalaisia piensijoittajia.

SDP:llä hätää myydä saakka...

Onko Juha Sipilä armollinen ja ottaa sittenkin peruspunamullan vielä vaihtoehdoksi?

Itse en siihen usko todeten, että aina eivät veikkaukseni ole menneet niin sanotusti nappiin.
Vajaan tunnin kuluttua olemme asiasta tietoisia.


Alla olevan artikkelin käsite - kylmää kyytiä - on tuttu tämäntyyppisessä tilanteessa. Kyllä kyyti on ollut riittävän kylmää viimeisen neljänkin vuoden aikana että se siitä...

No niin, Sipilä, Soini ja Stubb lähtevät porukoineen vääntämään uutta, toimintakykyistä hallitusta Suomeen...



Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Rinteen mukaan Sdp yhä valmis hallitukseen – "Porvarihallitus tarkoittaisi kylmää kyytiä"

POLITIIKKA  

Sdp on edelleen valmis hallitukseen, sanoi puolueen puheenjohtaja Antti Rinne puoluevaltuuston kokouksessa torstaina eduskunnassa.
Ehtona on Rinteen mukaan kuitenkin se, että uusi hallitus sitoutuu vähentämään eriarvoisuutta ja lisäämään vientivetoista talouskasvua.
”Pidämme välttämättömänä, että uusi hallitus sitoutuu kaikessa toiminnassaan yhteiskuntaa uhkaavan eriarvoisuuden vähentämiseen ja että se arvioi toimiaan myös tämän tavoitteen valossa”, Rinne sanoi puheessaan.
Hän huomautti, että keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten porvarihallitus tietäisi kylmää kyytiä tavallisille suomalaisille palkansaajille, lapsiperheille ja eläkeläisille.
”En usko, että esimerkiksi nollasopimusten kielto, palkkatasa-arvo tai oikeudenmukaisempi verotus olisivat kovin korkealla porvarihallituksen agendalla.”
Rinteen mukaan Sdp ei ole valmis sellaiseen hallitukseen, joka ei sitoudu työelämän kehittämiseen ja tasa-aarvon vahvistamiseen.
Rinne ruoti puheessaan pitkään Sdp:n vaalitappion syitä. ”Olemme menettäneet valtavasti ääniä viimeisen kymmenen vuoden aikana.”
”Elämme kuitenkin maassa, jossa sosiaalidemokraattiset arvot nauttivat laajaa kannatusta.”
Rinteen mielestä puolue on menettänyt yhteyden kansalaisiin. Rinteen sanoin Sdp kärsii luottamuspulasta perinteisten kannattajiensa ja uusien mahdollisten joukossa.
”Sdp:llä on vaikeuksia tavoittaa uusia äänestäjiä. Osa ihmisistä on menettänyt luottamuksensa Sdp:hen, osa ei ole halunnut siihen tutustua.”
Rinne sanoi miettineensä paljon vaalitappion syitä.
”Iskusanoista ei ole nyt apua. Tarvitsemme kestäviin perusarvoihin linkittyvää politiikkaa.”
Yksi syy Sdp:n tappioon oli hallituksen toiminta ennen vaaleja.
"Ennen vaaleja nähtiin näytelmä, jossa hallituksen esitykset kaatuivat kuin dominonappulat. Syntyi kuva, että aikuiset pelaavat vakavilla asioilla."
Rinteen mielestä hän itse ei onnistunut puheenjohtajana tuomaan oikeita asioita onnistuneesti esiin vaalien alla.
”Aivan liian vähän puhuttiin siitä, miten saadaan työtä, miten vanhuksille saadaan hyvät palvelut tai lasten ja nuorten eriarvoisuutta pystytään vähentämään”.
Työmarkkinodien tasa-arvosta, köyhyydestä tai ilmastonmuutoksesta ei myöskään keskusteltu hänen mukaansa tarpeeksi.
Puolue tarvitsee Rinteen mielestä uudet toimintatavat, jotta kuntavaaleissa 2017 ei tulisi enää tappiota.
”Ulospäin suuntautuvaa, iloista toimintaa, johon ihmisiä tempautuu mukaan”, hän ehdotti.
Rinne ottaisi mallia ammattiliittojen operaatio Vakiduunista, joka on hänestä hyvä esiemrkki ihmisten arjessa kiinni olevasta toiminnasta.
”Voisiko tällainen projektiluonteinen toiminta olla jatkossa Sdp:n toimintaa?”
Rinne kertoi HS:lle ennen tilaisuutta, että Juha Sipilän kariutunut yritys yhteiskuntasopimuksesta työmarkkinajärjestöjen kanssa ei vaikuta puolueen kantaan.

”Jos katsoo taloustilannetta, julkisessa taloudessa on joka tapauksessa isot leikkaukset edessä. Tilanne ei ole muuttunut.”
”Minulla ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä asioita siellä ylipäätään käsiteltiin.”
Sipilä ilmoitti keskiviikkona, että yhteiskuntasopimuksen kariutuminen tarkoittaa suurempaa sopeutustarvetta julkisessa taloudessa. Rinteen mielestä sopeutustarve on ollut koko ajan tiedossa.
"Hallitusvastuussa olimme ennenkin, pyrimme siihen nytkin ja tulevaisuudessa", kansanedustaja Tarja Filatov sanoi puoluevaltuuston kokouksen aluksi.
Myös Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan Sdp on edelleen valmis hallitukseen, jos hallitusohjelmasta päästään yhteisymmärrykseen.
”Ratkaisu on Sipilän käsissä”, Lindtman sanoi HS:lle eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen torstaina.
”Me olemme valmiita hallitusvastuuseen ja viemään eteenpäin sitä viestiä, jolle puoli miljoonaa suomalaista antoi tukensa vaaleissa.”
Sdp:n kantaan ei Lindtmanin mukaan vaikuta se, että Sipilän yritys saada aikaan yhteiskuntasopimus työmarkkinajärjestöjen kanssa kariutui keskiviikkona.
”Näkemyksemme on edelleen se, että viennin kautta Suomeen on saatava talouskasvua ja työllisyyttä. Julkista taloutta on sopeutettava, mutta se on tehtävä oikeudenmukaisella tavalla.”
Myös kansanedustaja Jutta Urpilainen korostii, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ratkaisee asian.
”Me olemme valmiita neuvottelemaan”, hän sanoi.
Samaa mieltä oli ulkoministeri Erkki Tuomioja. Hänenkään mukaansa kariutunut yhteiskuntasopimus ei muuta asetelmia hallitustunnustelujen alla.
"Ei niitä (työelämän muutoksia) asioita voi tällaisella aikataululla ajaa läpi".
Tuomioja kirjoittaa blogissaan, että Sdp:n pitäisi järjestää jäsenäänestys hallitukseen menosta. Tuomiojan mielestä Sdp:n olisi pyrittävä mukaan neuvotteluihin "maan aseman ja sen talouden vakavan tilanteen huomioon ottaen".
Tuomioja ei aamupäivällä tiedotusvälineille puhuessaan kuitenkaan ottanut kantaa siihen, pitäisikö Sdp:n mennä hallitukseen vai jäädä oppositioon.
Myös muiden kansanedustajien mukaan molemmat vaihtoehdot ovat edelleen yhtä mahdollisia.
"Hallitusohjelma ratkaisee", sanoi kansanedustaja Tuula Haatainen ennen eduskuntaryhmän kokousta aamupäivällä.
"Maan asiathan eivät ole tässä mihinkään muuttuneet. Työmarkkinajärjestöt ovat jatkossakin niistä neuvottelemassa."
Kansanedustaja Maria Guzenina korosti, että suuria työelämän muutoksia ei tehdä parissa päivässä.
"Olisi ollut aika yllätys, jos näin nopeasti olisi ratkaistu kysymykset, joita on jo aiemmin neuvoteltu vuosia."