sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Bill Gates - kiistaton tietotekniikkakunkku...

Maailma tarvitsee ns. soihdunkantajia, edelläkävijöitä, visionäärejä. Bill Gates tietotekniikkasektorilla on yksi niistä henkilöistä.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Microsoft perustettiin 40 vuotta sitten – Bill Gates: "Monien mielestä olimme järjiltämme"

TALOUS 
JEFF VINNICK / REUTERS
Microsoftin toimitusjohtaja Bill Gates esitteli uuden Windows 95-käyttöjärjestelmän elokuussa 1995.
Microsoftin toimitusjohtaja Bill Gates esitteli uuden Windows 95-käyttöjärjestelmän elokuussa 1995.
Tänään lauantaina tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta siitä, kun Bill Gates ja Paul Allen perustivat ohjelmistoyhtiö Microsoftin.
Miehet aloittivat Albuquerquessa, New Mexicon osavaltiossa 4. huhtikuuta vuonna 1975 aikeenaan luoda ohjelmistoja mikrotietokoneille. Sittemmin Microsoft on tehnyt Gatesista maailman rikkaimman miehen, jonka nettovarallisuus on talouslehti Forbesin mukaan 70,5 miljardia euroa.
Yrityksen vuosipäivän kunniaksi Bill Gates, joka on tätä nykyä yhtiön hallituksen puheenjohtaja, lähetti perjantaina sähköpostitse kirjeen kaikille työntekijöilleen.
Vuoden 2014 lopun tietojen mukaan heitä on noin 123 000. Kirje vuoti julkisuuteen erään työntekijöistä twiitattua siitä ottamansa valokuvan, minkä jälkeen The Verge -verkkolehti vahvisti sen olevan oikea ja julkaisi kirjeen kokonaisuudessaan verkkosivuillaan.
YURI GRIPAS / REUTERS
Bill Gates jakaa rahojaan myös hyväntekeväisyyteen.
Bill Gates jakaa rahojaan myös hyväntekeväisyyteen.
Kirje alkaa kuvauksella siitä, kuinka Gates ja Allen asettivat tavoitteekseen tuoda tietokoneet jokaiseen kotiin.
"Ajatus oli rohkea ja monien mielestä olimme järjiltämme kun kuvittelimme, että se olisi mahdollista. On hämmästyttävää, miten paljon tietojenkäsittelytiede on kehittynyt noista päivistä, ja voimme kaikki olla ylpeitä siitä, mikä Microsoftin rooli tässä vallankumouksessa on", Gates kirjoittaa.
Hän jatkaa sanomalla, että ajattelee tästä huolimatta huomattavasti enemmän Microsoftin tulevaisuutta kuin menneisyyttä, sillä uskoo tietotekniikan kehittyvän seuraavan vuosikymmenen aikana nopeammin kuin koskaan tähän mennessä. Gatesin mukaan lähestymme vaihetta, jossa tietokoneet ja robotit pystyvät aiempaa luontevampaan vuorovaikutukseen, ja tämä mahdollistaa uudenlaisten sovellusten kehittämisen.
Microsoftin toimitusjohtajan Satya Nadellan johdolla yhtiö on valmiimpi kuin koskaan hyötymään tulevasta kehityksestä, Gates sanoo. Satyan teknisenä neuvonantajan toimivat Gates kertoo olevansa vaikuttunut yhtiöstä löytyvästä lahjakkuudesta.
"Tämä on nähtävissä sellaisissa tuotteissa kuten Cortana, Skype Translator ja HoloLens – ja nämä ovat vain muutamia kaikista kehitteillä olevista innovaatioista."
Gates kertoo uskovansa, että Microsoftilla on lähitulevaisuudessa mahdollisuus tavoittaa yhä uusia asiakkaita eri puolilta maailmaa, mutta monen ihmisen kohdalla esteeksi tulee teknologian monimutkaisuus tai korkea hinta.
Tämän vuoksi hän pyytää työntekijöitään pohtimaan, mitä nämä voisivat tehdä, jotta teknologia olisi kaikkien ihmisten saatavilla.
"Yhdessä olemme saaneet paljon aikaan ensimmäisten 40 vuoden aikana ja auttaneet lukemattomia yrityksiä ja ihmisiä toimimaan täydellä teholla. Mutta suurin merkitys on nyt sillä, mitä teemme seuraavaksi. Kiitos, että olette auttaneet tekemään Microsoftista upean yrityksen nyt ja tulevaisuudessa", Gates päättää kirjeensä.

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Tarvittaessa uusia energiavaihtoehtoja löytyy...

Alla olevan artikkelin sanoma on Suomessa viime aikoina tiedostettu. Yksipuolista energiariippuvuutta on selkeästi lähdetty muuttamaan. Tosin ydinvoiman osalta tilanne saattaa muodostua yhä ongelmallisemmaksi, mikäli Puhäjoelle suunniteltu ydinvoimala aikanaan rakennetaan...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Lähes puolet kaikesta Suomen energiasta tulee Venäjältä

TALOUS 

Suomen kokonaisriippuvuus Venäjältä tuodusta energiasta kaventaa väistämättä Suomen poliittista liikkumavaraa, arvioi Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin Yliopistosta.

Helsingin Sanomat kertoi lauantaina, että Suomessa kulutetusta öljystä peräti 65 prosenttia tulee Venäjältä ja kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta 42 prosenttia on tuotu maasta.

"Ongelma on kokonaisriippuvuus, eli että olemme öljyn lisäksi etenkin kaasun, mutta myös hiilen ja uraanin osalta riippuvaisia venäläisestä tuonnista. Maakaasun osalta Suomella ei ole tällä hetkellä muita vaihtoehtoja."
Suomi on Tynkkysen mukaan taloudellisesti riippuvainen venäläisestä öljystä, joka on esimerkiksi Norjan Brent-öljyä halvempaa.
"Energiahankinnan laajentaminen nykyistä monipuolisemmaksi tarkoittaisi taloudellisen hyödyn menettämistä. Teoreettisella tasolla tämä tarkoittaa, että Suomi ei mielellään keikuta tilannetta ylläpitävää venettä."
"Energian kautta tapahtuvan vallan käytön ajatellaan usein olevan sitä, että putket laitetaan kiinni, mutta nykyisen kaltaisessa poliittisessa tilanteessa se ei ole reaalinen vaihtoehto."
Kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistolta arvioi, että tilanne ei ole niin huono, kuin mitä tilastot antavat ymmärtää.
"Öljy ja kivihiili voitaisiin ihan hyvin ostaa muualta ja maakaasua voidaan jatkossa ostaa ainakin pieni osa muualta. Suomen voimalaitoksista osa voi myös pienelläkin varoitusajalla käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita."
Suomen ja Venäjän energiasektoreiden välillä oleva ristiinomistus Aallon mukaan selittää osin energiariippuvuutta. Esimerkiksi Aalto nostaa venäläisellä Gazpromin neljännesomistuksen maakaasuyhtiö Gasumista, jonka suuromistaja on Suomen valtio.
"Suomalaisilla firmoilla on Venäjällä sijoituksia energia-alan yrityksissä ja päinvastoin. Molemmilla osapuolilla on intressi siitä, että liiketoiminta pyörii käynnissä."
Tynkkysen ja Aallon mukaan Suomen energiapaletti on kiitettävän monipuolisesti jakautunut useiden energiaresurssien kesken.
"Suomessa on aika hyvin hoidettu, että mikään yksittäinen energiaresurssi ei dominoi. Fossiilisen energian puolella kuitenkin [Venäjän tuonnin] prosentit ovat todella korkeita", Tynkkynen sanoo. Taustalla ovat Tynkkysen mukaan taloudellisten syiden lisäksi maantieteelliset syyt.
"Olemme lähellä Venäjän tuotantoalueita, mikä tekee tuonnin järkeväksi."
Suomen energiariippuvuus Venäjästä tulee Tynkkysen mukaan ennestään kasvamaan eduskunnan myönteisen Fennovoiman periaatepäätöksen myötä.
"Riippuvuuden vähentäminen tapahtuu toisaalla, esimerkiksi nesteytetyn maakaasun terminaalien alkaneella valmistuksella."
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) sanoi aiemmin HS:n haastattelussa tietävänsä Suomen olevan eurooppalaisissa energiastressitesteissä haavoittuvimmasta päästä.
"Koskaan ei ole optimaalinen tilanne, että ollaan riippuvaisia yhdestä suunnasta", Vapaavuori sanoi.

Déjà Vu

Lyhyt tekstinpätkä Wikipediasta:

Déjà-vu ( myös déjà vuranskaasuomeksi 'jo nähty') eli entiselämys tarkoittaa hämmentävää ja vahvaa tuttuuden tunnetta jossakin tilanteessa. Henkilö tuntee varmasti kokeneensa nykyisen tilanteen jo aiemminkin, vaikka usein tietääkin sen mahdottomaksi.

Katselin eilen Suomen televisiosta alla olevan filmin. Kieltämättä mielenkiintoinen filmi, joka pakostakin pisti ajattelemaan, että kaikki ei välttämättä ole sitä. miltä se näyttää. 

Ehkä meneillään olevan ajankohdan - Pääsiäinen - merkitys/vaikutus oli taustalla osavaikuttimena.

Déjà Vu (elokuva)

Déjà Vu
Elokuvan juliste
Elokuvan juliste
OhjaajaTony Scott
KäsikirjoittajaBill Marsilii
Terry Rossio [1]
TuottajaJerry Bruckheimer
SäveltäjäHarry Gregson-Williams
KuvaajaPaul Cameron
LeikkaajaChris Lebenzon
PääosatDenzel Washington
Val Kilmer
Paula Patton
Bruce Greenwood
Adam Goldberg
Jim Caviezel
Kaylene Bryan
Valmistustiedot
ValmistusmaaYhdysvaltain lippu Yhdysvallat
TuotantoyhtiöTouchstone Pictures
Ensi-ilta22. marraskuuta 2006
Kesto126 min
AlkuperäiskieliEnglanti
Budjetti75 milj USD
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie
Déjà Vu on vuonna 2006 ensi-iltansa saanut rikos/trillerielokuva, jossa on myös sci-fi:n elementtejä. Elokuvan ohjasi Tony Scott, tuotti Jerry Bruckheimer ja käsikirjoittivat Bill Marsilii ja Terry Rossio. Elokuvan tähtiä ovat muun muassa Denzel WashingtonJim Caviezel ja Paula Patton päähahmoina sekä Val KilmerAdam Goldberg ja Matt Craven sivuhenkilöinä. Déjà Vu -elokuvassa ATF:n agentti Douglas Carlin matkustaa ajassa taaksepäin estääkseen massiivisen terrori-iskun New Orleansissa ja pelastaakseen naisen nimeltä Claire Kuchever.
Elokuvan ensi-ilta New York Cityssä oli 20. marraskuuta 2006. Yhdysvaltain yleisölle elokuva julkaistiin kahta päivää myöhemmin ja Meksikossa sekä Kanadassa marraskuun lopussa. Maailmanlaajuisesti elokuva sai ensi-iltansa vuoden 2007 alussa. Elokuva ansaitsi 64 miljoonaa dollaria Yhdysvalloissa ja maailmanlaajuisesti yli 180 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria; Déjà Vu oli 23. menestynein elokuva vuonna 2006. Elokuva oli ehdolla yhteensä viiden eri palkinnon saajaksi ja voitti International Golden Reel -palkinnon.

Suomen siirtyminen listavaalijärjestelmään?

En ole aikaisemmin ollut erityisen innostunut, kun puheeksi on tullut Ruotsissa käytössä oleva listavaalijärjestelmä. Ehkä juuri siksi, että se on läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa...

Käytyäni kokeilemassa mm. Helsingin Sanomien, Ylen ja Pohjolan Sanomien vaalikoneita - kahteenkin kertaan - olen itse näissä eduskuntavaaleissa aivan niin sanotusti hukassa. Tunnustan, että kuulun itsekin siihen suomalaiseen joukkoon - ilmeisesti tällä hetkellä noin 40% äänioikeutetuista - jotka eivät ole tehneet lopullista päätöstä äänestämästään ehdokkaasta.

Luettuani alla olevan artikkelin takaraivoon alkaa tulla ajatus - why not - varför inte - miksi ei tai kansanomaisesti mikä ettei...



Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Aika alkaa olla kypsä vaalitavan muutokselle

PÄÄKIRJOITUS 
Kaius Niemi HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja.
Miten aloittelevat nuoret poliitikot saisivat äänensä kuuluviin?
Kysymystä pohdittiin eräässä seminaarissa muutamia vuosia sitten. Keskustelussa arvioitiin sosiaalisen median, perinteisten viestimien ja viihdeohjelmien merkitystä. Tanssii tähtien kanssa -sarja oli tuolloin iso puheenaihe.
Monen mielestä kutsu ohjelmaan merkitsi nousevalle poliitikolle suoranaista lottovoittoa.
Keskustelu kuvasi hyvin sitä, miten vaikeassa tilanteessa poliitikot ovat. Samaan aikaan olisi oltava karismaattinen kansansuosikki ja toisaalta mahdollisimman kyvykäs vaikuttaja.
Sellainen, joka hallitsee sekä sisällöt että johtamisen, vieläpä kestää alituista arvostelua.Toisaalta nuorisopoliitikot miettivät tosissaan, kuinka avata politiikan monimutkaisia sisältöjä kansalaisille.
Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on välttämätöntä, että maata johtavat asiantuntevat ja rohkeat osaajat. Puoluejärjestöjen tulisi kyetä kasvattamaan pitkäjänteisesti uutta polvea valtaan. Osaamisen tarve korostuu huonoina aikoina.
Jotta paljon puhuttu strateginen hallitusohjelmamalli toimisi käytännössä, erityisesti ministereiltä edellytetään paljon. Muussa tapauksessa poliittinen ohjaus jää ohueksi pintatasoksi. Virkamiesten näkökulmasta heikosti valmistautuneet poliitikot ovat omiaan aiheuttamaan kaoottisia tilanteita.
Onneksi vaaleissa on tälläkin kertaa ehdolla paljon kyvykkäitä ihmisiä. Entä tulevaisuus? Riittääkö puoluejärjestelmän vetovoima houkuttelemaan riittävän laaja-alaisesti aktiivisia kansalaisia?
Puolueiden jäsenmäärät ovat romahtaneet neljässä vuosikymmenessä kolmannekseen eli vain noin kuuteen prosenttiin äänioikeutetuista. 
Moni yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunut nuori valitsee jo lähtökohtaisesti toisen uran. Lisäksi moni poliitikko ja politiikan taustavaikuttaja on viime aikoina siirtynyt muihin tehtäviin. Ottajia on riittänyt liike-elämässä, esimerkiksi viestintätoimistoissa.
On tärkeää pohtia, miten poliittisen toiminnan jatkuvuus turvataan.
Hiljan ilmestyneessä demokratiapoliittisessa selonteossa sekä perustuslakivaliokunnassa on pohdittu, olisiko vähäistä äänestysaktiivisuutta mahdollista parantaa muuttamalla vaalitapaa.
Eduskunnassa on keskusteltu muun muassa listavaalista. Siinä äänestäjä äänestää puolueen listaa eikä yksittäistä ehdokasta.
Malli saattaa tuntua oudolta henkilövaaleihin tottuneille suomalaisille. Mikä muuttuisi?
Ruotsissakin käytössä oleva malli korostaa puolueiden poliittisia ohjelmia ja ideologisia eroja henkilöiden sijasta.
Puolueet panevat ehdokkaansa läpipääsyjärjestykseen. Listalla pärjäävät useimmiten ne, jotka ovat osoittaneet kykyjä poliittisessa vaikuttamisessa ja tehneet pitkäjänteisesti töitä puolueen yhteisen menestymisen eteen.
Valituksi tuleminen edellyttää selviä työelämästäkin tuttuja ansioita pinta- ja viihdejulkisuuden sijasta. Politiikka on ennustettavampaa, usein myös selkeämpää niin äänestäjille kuin poliitikoille itselleenkin.
Listamallissa sekä puolueiden että puoluejohdon rooli korostuu. Koska henkilöitä ei äänestetä vaaleissa suoraan, puolueilta edellytetään omien listojensa laatimisessa huomattavan kehittynyttä, vahvaa ja läpinäkyvää sisäistä demokratiaa. Muussa tapauksessa toimintaa voi tukahduttaa liian pieni ammattipoliitikkojen joukko.
Nykyisessä vaalijärjestelmässämme kampanjointi ja varainkeruu on paljolti ulkoistettu ehdokkaille.
Vaalien jälkeen tapahtuu iso muutos. Henkilökeskeinen vaalimalli muuttuukin hetkessä keskitetyksi puoluemalliksi. 
Juuri tässä vaiheessa moni äänestäjä tuntee itsensä pettyneeksi. Yksittäisen ehdokkaan lupaukset eivät ehkä olekaan linjassa lopputuloksen kanssa.
Äänestäjä ei myöskään tiedä vaaliuurnalla, millaisessa hallitus- tai oppositiojoukossa äänestämänsä puolue alkavalla vaalikaudella lopulta toimii.
Politiikan ei tarvitse näivettyä. Siksi vaalijärjestelmääkin kannattaa tarkastella ennakkoluulottomasti seuraavan hallituskauden aikana.
Kaius Niemi kaius.niemi@hs.fi
Twitter: kaiusniemi
Kirjoittaja on vastaava päätoimittaja.

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Hyvä Yrjö! Maalaisjärki kunniaan Suomessakin...

Olen kehua retostellut Yrjö Raution tekstejä. Toki edellisen tekstin osalta rohkenin olla hänen kanssaan eri mieltä.

Alla olevassa kolumnissaan hän tuo terävästi esiin Suomen järjettömyyksiä ja kaipailee niin sanottua maalaisjärkeä lähitulevaisuudessa valitsemiltamme kahdelta sadalta  henkilöltä.

Alla olevan tyyppistä artikkelia lukiessani tulee aina mieleen oppikouluaikani lehtori, joka oppilaan "supermöllistä" vastauksesta saattoi puuskahtaa, suorastaan parkaista: "Voi järjen valo!" 

Aitoa järjen valoa kaivataan kipeästi lähitulevaisuudessa, jotta maamme asiat saadaan oikeille raiteille.
Toivottavasti kohta valitsemamme kansanedustajat eivät näpertele järjettömien säädöksien kimpussa vaan keskittyivät olennaiseen...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Järjettömiä säädöksiä ei noudata kukaan

POLITIIKKA  
Yrjö Rautio 
Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.

Maanantain uutisissa oli kaksi esimerkkiä järjettömistä säädöksistä. Lapsiperheiden kotiapu lakkautettiin säästösyistä. Tämä säästö tuli kalliiksi, ja nyt apua palautetaan. Viljelijät eivät saa levittää kalteville pelloilleen luonnonlantaa, keinolannoitteita sen sijaan aivan vapaasti.
Äänestäjät valitsevat uudet päättäjät vain parin viikon kuluttua. Jospa tällä kertaa valitsisimme Arkadianmäelle ihmisiä, joilla on edes hieman jäljellä maalaisjärkeä? Ehkä he tuottaisivat vähemmän uusia järjettömiä säädöksiä, ehkä jopa purkaisivat jo säädettyjä?
Kelvottomat lait, asetukset ja muut säädökset vievät uskoa politiikkaan, laskevat äänestysaktiivisuuttakin.
Kaltevien peltojen lannoitemääräys tulee kai EU:sta, niin kuin niin moni muukin järjetön säädös. EU:llahan on yleensäkin erinomaisia tarkoitusperiä, jotka toimeenpano pilaa.
Lapsiperheiden kotiapu lopetettiin 1990-luvun laman aikana, koska se oli muka kallista. Nyt sitä tuodaan takaisin, koska sen lopettaminen on tullut niin kalliiksi. On edullisinta torjua kotiavulla lapsiperheiden ongelmia ja kriisejä ennen kuin tarvitaan lastensuojelutoimia. Sen nyt tiesi jokainen kodinhoitaja jo silloin, kun kohtalokas säästöpäätös tehtiin.
Uusi vanhustenhoitolaki vähentää laitoshoitoa ja lisää kotihoitoa. Sen piti säästää rahaa ja inhimillistää hoitoa. Laitosten määrärahoja on pienennetty, mutta kotihoitoon ei ole annettu lisää rahaa eikä henkilökuntaa. Nyt kymmenettuhannet vanhukset jätetään likimain heitteille, koteihinsa yksin kuolemaan. Sen nyt näkivät jo ennakkoon kaikki vanhustenhuollon ammattilaiset. Lopputulos yllätti vain uudistuksesta päättäneet.
Haja-asutusalueiden jätevesiasetus on kaikkine vaiheineen pahimpia esimerkkejä lainsäädännöstä, jossa tarkoitus on hyvä mutta toteutus pelkkää farssia. Eikä farssille loppua näy. Hallitus siirsi äsken asetuksen voimaantuloa taas kahdella vuodella, jotta uusia kalliita puhdistamoja jo hankkineet tuntisivat itsensä varmasti huijatuiksi.
En ole koskaan ymmärtänyt yhtään mitään nykyisistä pyöräilyn liikennesäännöistä. En tunne ketään, joka ymmärtäisi ja osaisi noudattaa. Pärjäsin silti hyvin Helsingin liikenteessä 26 vuotta. Noudatin omia sääntöjäni. Niitä oli vain yksi: pyöräilijällä on aina etuajo-oikeus. Se toimi, koska niin uskovat kaikki pyöräilijätkin.
Selkeyttä pyöräilysääntöihin ei tule ennen kuin pyöräilijöiden ehdoton etuajo-oikeus vahvistetaan laiksi - tai palataan aikaan, jolloin pyörät olivat samanarvoisia ajoneuvoja kuin muutkin.
Metsästäjän pitää lain mukaan panna aseensa pussiin joka kerta, kun ylittää vaikkapa viisikymmentä metriä leveän metsäpalstan, jolle hänellä ei ole metsästysoikeutta. Ei riitä, että ottaa patruunat aseestaan, taittaa haulikon tai aukaisee kiväärin lukon. En tiedä ketään, joka tätä lainkohtaa noudattaisi. Tuskin sitä noudattavat edes kansanedustajat, jotka lain säätivät.
Sekä nykyinen että valmisteilla oleva kalastuslaki antaa kalastuksenhoitomaksun maksaneelle oikeuden uistella yhdellä uistimella. Harva tätäkään säädöstä noudattaa. Uistelija hallitsee hyvin kahtakin uistinta, vaikka hänellä ei olisikaan kilpauistelijoiden vapatelineitä ja muita lisävarusteita.
Mitä järkeä on uistella yhdellä uistimella, kun yhtä hyvin voi kahdella? Harvoinpa uistelija liikaa kaloja saa. Uistelu on sitä paitsi helppo lopettaa heti, kun syömäkalat ovat veneessä.
Myös kesäaika on säädös. Kukaan ei ole koskaan esittänyt sille yhtään järkevää perustelua. Haitat tietää jokainen. Silti nämä kellosulkeiset pysyvät riesanamme kai ikuisesti. Kesäaikaan pätee sääntö: Mitä järjettömämpi jokin säädös on, sitä vaikeampi siitä on päästä.

Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.

Käynti Kemin Selkäsaaressa Pitkäperjantaina 03.04.2015...

Menimme tänään puoleltapäivin Selkäsaareen. Pilvipoutainen kevätilma, aurinko pilkisteli pilvien lomasta ja tuuli aika lailla olematon.

Hiihtäjiä, kävelijöitä, potkukelkkailijoita, pilkillä istujia, moottokikelkkoja oli liikkeellä.

Totean taas kerran, että Kemin edustalla merenjää ei voi juuri parempi olla ulkoilun kannalta, jotakuinkin joka paikassa voi esim. kävellä juuri tällä hetkellä. Jään pinnalla on ainoastaan viisi - kymmenen senttimetriä lunta tosin tällä hetkellä aika jäistä = liukasta. 

Saaressa oli kohtalaisen hyvä hankikeli, käytännössä melkein joka paikassa saattoi kävellä niin ja tietysti hiihtää. Kyllä näistä kevätsäistä on syytä nauttia... 

Mökkimme kupeessa oli todennäköisen taistelun, ajojahdin jälkiä. Jäniksen jälkiä ristiin rastiin ja perässä ilmeisesti ketun/koiran jälkiä. Hiukan epäselvä tilanne ajajasta - vauhti oli ollut kohtalainen...

Pois tullessame havaitsimme merenjäällä olevan ihmisiä runsaasti. Erityisesti nuortaväkeä pulkkia perässään vetäen. Toivottavasti näitä kevätsäitä jatkuu vielä muutama viikko - edes viikko-kaksi.

Kemin Lumilinnakin on vielä muutaman päivän avoinna....