torstai 2. huhtikuuta 2015

Maailma on muuttunut...

Maailma on muuttunut, johon on hyvä reagoida jälkikäteen mutta nimenomaan tehdä ennakoivaa turvallisuuteen liittyvää/tähtäävää lainsäädäntätyötä...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Maakauppoihin tullee lakimuutoksia jo ensi vuonna

Kuva: MEERI UTTI
Anita Simola

Turvallisuuskomitea on seurannut venäläisten maakauppoja tarkasti. Lakimuutoksen tarpeesta on laaja yksimielisyys.
Valtion on voitava lunastaa maa-alueita, vaatii Carl Haglund.

Anita Simola
Helsinki
Venäläisten Suomessa tekemien maakauppojen rajoittamiseen on saatu vauhtia.
Puolustusministeriön alainen turvallisuuskomitea alkaa arvioida maakauppoja ja sitä, miten lainsäädäntöä voidaan kehittää tai muuttaa. Tällä hetkellä valtio voi pakkolunastaa strategisesti tärkeiksi katsomiaan alueita vain poikkeusoloissa.
Puolustusministeri Carl Haglund (r) esitti aiemmin, että valtion pitäisi tarvittaessa lunastaa kiinteistöjä tai estää maakauppoja, jos niihin liittyy turvallisuuspoliittisia intressejä. Viesti on hänen mukaansa otettu hyvin vastaan yli puoluerajojen.
- On tärkeää, ettei tämä asia jää roikkumaan. Se on hoidettava kuntoon jo ensi vuonna.
Haglundin mukaan
 lakeja on tarkasteltava poikkihallinnollisesti. Maakaupoissa on monta pelinappulaa.
- Ne koskettavat monia ministeriöitä. Komitea arvioi, missä ministeriössä alkaa lainsäädäntötyö.
Komitea myös koordinoi tätä työtä ja kuulee ministeriöitä.
- On aivan sama, säädetäänkö uusi laki, vai muutellaanko vanhoja. Pääasia on, että meiltä löytyy mekanismi, jolla tietty maa-alue voidaan lunastaa valtiolle. Tämä elementti on puuttunut työkalupakista.
Haglund korostaa, että lakia ei voida kirjata vain venäläisiä varten.
- Laki koskisi EU:n ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten ostoja.
Ministeri tähdentää, että uudessa laissa on kyse ennaltaehkäisystä.
- Lähtökohtaisesti emme aio pakkolunastaa jo ostettuja maita takaisin. Liioin meillä ei ole kiikarissa yksittäistä kiinteistöä, joka pitäisi lunastaa.
Haglundin mukaan leijonaosa venäläisten ostamista kiinteistöistä on harmittomia. Ministerillä ei ole mitään venäläisten kesämökkejä vastaan.
- Keskustelussa pitää muistaa, ettei lapsi mene pesuveden mukana. On hyvä, että venäläiset tulevat Suomeen. He tuovat rahaa, työtä ja perustavat yrityksiä. Lainmuutoksella ei ole tarkoitus leimata venäläisiä.
Haglund toppuuttelee 
uhkakuvien maalaajia.
- Jos venäläisen ostama vanha raja-asema on muutettu majataloksi, niin ei voida ajatella, että se on uhka maallemme.
Puolustushallinto on seurannut maakauppoja tarkasti jo vuosia. Komitean nyt tekemä laaja arvio on toinen.
- Suomessa on herätty siihen, että maailma ei ole enää mustavalkoinen. Kriisien luonne on kehittynyt ja muuttunut. Hybridisodassa vaikkapa sähköverkot tai puhelinlinjat voidaan lamaannuttaa. Yhteiskunta saadaan kaatumaan polvilleen. Tästä näkökulmasta on tärkeää, kenen käsissä jokin tietty maa-alue on.
Pitääkö
 maakauppojen rajoittaminen kirjata hallitusohjelmaan?
- Asiasta on saavutettu laaja yhteisymmärrys. Ei ole välttämätöntä, että se on ohjelmassa. Kirjaaminen riippuu myös siitä, tuleeko ohjelmasta strateginen vai perinteinen seikkaperäinen hallitusohjelma.
Haglund myöntää, että Ukrainan tapahtuvat ovat osittain lakihankkeiden taustalla.
- Ukraina on esimerkki siitä, että kriisin luonne muuttuu. Se ei ole enää sitä, että jokin maa julistaa sodan toiselle. Krimin valtaus on ollut hybridistä sodankäyntiä. Se on herättänyt meidätkin.

Hyvä asia, hyvä juttu mutta...


Suoranettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:
Kotimaa  | 

Työntekijä jää saikulle yhä harvemmin

Suomalaiset jäävät pois töistä sairauden takia yhä harvemmin. Asiantuntijat uskovat, että sairauslomia on vähentänyt omalta osaltaan entistä viisaampi ihmisten johtaminen työpaikoilla.


Maaret Helintö
Työterveyslääkäri Maaret Helintö Kuva: Yle

Työterveyslääkäri Maaret Helintö arvio työkseen muiden ihmisten sairasloman tarvetta. Samalla hän on pohtinut usein, miksi juuri lääkärit jäävät sairaslomalle poikkeuksellisen harvoin.
– Ollaanko me vain niin tunnollisia, että tullaan kipeinä töihin. Vai onko se sitä, että me tiedostamme sairauden hyvänlaatuisuuden ehkä paremmin kuin muut ja tiedetään, että se sairaus ei olennaisesti pahene töissä, Maaret Helintö arvelee.
Lääkäreiden tapaan monet muutkin korkeasti koulutetut asiantuntijat sairastelevat vähän. Myös esimiehet pitävät vähän sairaspäiviä. Suurimmat poissaolot taas kertyvät fyysistä työtä tekeville työntekijöille etenkin teollisuuslaitoksissa.

Pitkät sairauslomat vähenivät
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Viime vuosina pitkät sairauspoissaolot ovat vähentyneet hieman. Sairauslomat olivat huipussaan ennen finanssikriisin puhkeamista ja laskukauden alkua.
Kansaneläkelaitos Kela tilastoi pitkät, yli kymmenen päivää kestävät sairaslomat. Flunssia tilastoissa ei näy.
Selkä-, olka- ynnä muut tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä mielenterveysongelmat ovat yhä yleisimmät poissaoloja aiheuttavat syyt.

Hyvässä firmassa sairastetaan vähän

Työterveyslaitoksen johtaja Kari-Pekka Martimo uskoo, että sairaslomien väheneminen kertoo työolojen kehittymisestä. Martimon mukaan työpaikoilla on opittu ennaltaehkäisemään sairastumista ja poissaoloja.
– Kelan työterveyshuollon korvaushakemusten perusteella kahdeksalla työpaikalla kymmenestä on malli sairauspoissaolojen seurantaan ja varhaiseen tukeen. Malli on laadittu yhdessä henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa, Martimo kertoo.
Työterveyslääkäri Martimo on huomannut, että varhaisiin sairastumisen oireisiin osataan puuttua fiksulla tavalla. Parhailla työpaikoilla myös työtehtäviä on opittu viilaamaan terveydentilan mukaan.
– Sairausloman tarpeessa on kysymys paljon muustakin kuin lääketieteellisestä sairaudesta. Sairausloman tarve riippuu paljolti siitä, minkälaisia vaatimuksia työssä on ja kuinka paljon pystyy vaikuttamaan työtahtiin ja työjärjestykseen, Martimo valistaa.

Johtaminen vaikuttaa työkykyyn

Työpaikkojen välillä on suuria eroja sairauspoissaoloissa. Eriarvoisuutta ei siis luo vain se, missä ammatissa kukin työskentelee.
Lääkäriketju Terveystalo on mukana hankkeessa, jossa saman alan työpaikkojen välisiä eroja on selvitetty.
– Työkykyjohtamisen taso vaihtelee hirveästi, samoin kokonaisuuden hahmottaminen tässä asiassa. Hyvissä firmoissa ymmärretään työkykyjohtamisen merkitys yrityksen tuloksen kannalta, johtaja Lasse Parvinen sanoo.
Parhaassa yrityksessä poissaolot nielevät pari prosenttia työajasta vuosittain. Huonoimmissa yrityksissä sairastamiseen saattaa tuhraantua yli 10 prosenttia työajasta.
Hyvissä yrityksissä jopa raskasta fyysistä työtä tekevien, kuten siivoojien, sairaslomat ovat vähentyneet selkeästi.
Työkykyjohtamisen asiantuntija Parvinen haluaisikin romuttaa käsityksen siitä, että sairauspoissaolot ovat ala- tai työtehtäväkohtaisia. Hänen mielestään sairaslomien määrä on etenkin yrityskohtaista. Niitä joko osataan vähentää tai sitten ei.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Tämä ilmeisesti ei ole aprillipila...



Talous  | 

Jäänmurtajalakko päättyy – sopu syntyi viime hetkillä

Risteilijäliikennettä uhanneet, torstaiksi kaavaillut tukitoimet peruuntuvat. Valtakunnansovittelija Minna Helle kertoo, että kiistan "molemmat osapuolet liikkuivat loppusuoralla".


Silja Linen matkustajalaiva eteläsatamassa Helsingissä. Kauppatori, kaupungintalo ja Tuomiokirkko näkyvät laivan vasemmalla puolella.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Jäänmurtajalakko päättyy. Huomiseksi torstaiksi kaavaillut tukitoimet peruuntuvat. Asiasta kertoi keskiviikkona valtakunnansovittelija Minna Helle Twitter-tilillään.
– Sovinto on syntynyt, hän kirjoitti iltapäivällä.
Jäänmurtajien tukilakko uhkasi torstaina pysäyttää Suomen lipun alla purjehtivat matkustaja-alukset. Pääsiäiseksi risteilyn varanneiden matkat olisivat peruuntuneet sen vuoksi. Tukilakko olisi vaikuttanut myös Suomen rahtiliikenteeseen.
Valtion jäänmurtajayhtiö Arctia Shipping on käynyt Merimies-Unionin ja Konepäällystöliiton kanssa työehtosopimusneuvotteluja kuukausia. Kiista koski työehtosopimuksen yleissitovuutta. Sen piirissä on ollut noin 200 työntekijää.
Helle sanoo Ylen haastattelussa, että molemmat osapuolet liikkuivat loppusuoralla.
– Muuten tämä sopu ei olisi ollut mahdollinen.
Hänen mukaansa sovintoehdotus pitää sisällään sen, että työehtosopimusten soveltamisalaa muutetaan, ja yleissitovuuslautakunta voi aikanaan ottaa kantaa siihen, ovatko sopimukset yleissitovia.
Arctia Shipping toteaa tiedotteessaan, että tämä oli työntekijäpuolen keskeisin vaatimus.

Arctia: Aika palata arkeen

Sopuun pääsyä vauhdittivat useat vetoomukset maan ylimmän johdon, hallituksen ja työmarkkinakeskusliittojen edustajilta, Arctia kertoo.
– Sopimus on tehty ja pulinat pois. On jo korkea aika palata normaaliin arkeen. Meillä on edessä vaativia tehtäviä kotimaassa ja ulkomailla, toimitusjohtaja Tero Vauraste sanoo tiedotteessa.
Vaurasteen mukaan Arctia aikoo työllistää jatkossa lisää suomalaismerimiehiä ja "uutisia tästä on odotettavissa lähiviikkoina".
Helle myöntää, että ratkaisun syntymistä vauhditti se, että torstain tukilakko olisi vaikuttanut monen ihmisen elämään.
– Kaikilla osapuolilla oli halu siihen, että tämä ratkeaa tänään, hän sanoo Ylelle.

Aprillipäivä 01.04.2015 - uskaltaako tänään mitään kirjoittaa...

Jaaha - uskaltaako tänään mitään kirjoittaa - täytyypä asiaa vielä harkita...


Pieni pätkä Wikipedia-tekstiä:


Aprillipäivä

Aprillipäivä (latinan aprilis ja useiden nykykielten april tarkoittavat huhtikuuta) on joka vuosi 1. huhtikuuta. Silloin on tapana puijata leikkimielisesti ihmisiä. Useissa lehdissä julkaistaan jokin pilailumielessä kirjoitettu artikkeli. Suomessa aprillipäivää ei ole otettu kalenteriin, vaikka sitä on joskus ehdotettu, koska sen teho perustuu yllätyksellisyyteen.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aprillipäivän perinteen sanotaan usein alkavan vuodesta 1582, jolloin Ranskassa siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin. Jos perinteen alkua haetaan ajanlaskusta, ranskalaisten uuden vuoden sijainnin muutos sopii paremmin, sillä se tapahtui jo ennen uuden kalenterin tuloa.
Kuningas Kaarle IX oli huomannut valtakuntaa kierrellessään, että eri hiippakunnissa vuosi laskettiin alkavaksi eri aikoina, ja että erot olivat merkittäviä. Silloin esimerkiksi Lyonissa vuosi alkoi jouluna, mutta Wienissä 25. maaliskuuta. Monin paikoin vuosi vaihtui juliaanisen kalenterin mukaisesti 1. maaliskuuta, mutta myös pääsiäinen oli vuoden vaihtumisen merkki, jolloin aikoinaan katsottiin uuden kirkkovuodenkin alkavan.
Suurista eroista aiheutui sekavuutta muun muassa sopimusten suhteen. Yhtenäistääkseen käytäntöä Kaarle IX lisäsi artiklan nro 42 julistukseen, jota kirjoitettiin tammikuun alussa Pariisissa vuonna 1563. Sen mukaisesti vuosi alkaa kaikkialla Ranskassa 1. tammikuuta. Tämä julistus sai lain voiman 9. elokuuta 1564 ja se tunnetaan allekirjoittamisen paikkakunnan mukaan Roussillonin ediktinä.[2]
Kun uusi käytäntö kohdistui vain yhden merkkipäivän paikkaan, se antoi varmasti Ranskassa hyvät mahdollisuudet kiusoitella niitä, jotka eivät hyväksyneet uudistusta, ja narrata niitä, jotka eivät yksinkertaisesti tienneet siitä.[1] Huijausperinne saattoi hyvin saada alkunsa aprillipäivän aikoihin pilailumielessä lähetetyistä uudenvuodenlahjoista tai kutsuista olemattomiin uudenvuodenjuhliin. 18 vuoden päästä Ranskassa siirryttiin uuteen kalenteriin ja saatiin vielä uusi sykäys päivämäärillä leikittelyyn.

Vanhan perinteen juuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aprillausperinteen leviämisestä muualle Eurooppaan ei ole tarkkaa käsitystä. Uuteen kalenteriin siirtyminen ei selitä sen tuloa ainakaan Englantiin, sillä aprillipäivä eli April Fool's Day oli jo vakiintunut ennen vuotta 1752, jolloin siellä omaksuttiin uusi ajanlasku.[3]
Keväinen hassutteluperinne tunnetaan kuitenkin ympäri maailmaa ja sen perinne tuntuu juontuvan 1500-lukua selvästi vanhempaan aikaan.[4] Jo roomalaiset viettivät Hilaria-juhlaa 25. maaliskuuta ja hindujen maaliskuun alussa viettämä värien juhla Holi on vähintään yhtä vanha. Molempiin kuuluu yleinen hilpeys ja sosiaalisen koodin keventyminen.[4] Tämän perusteella on luultavaa, että hullutteluperinteen alku ei ole ajanlaskun muutoksissa 1500- ja 1700-luvuilla, vaan ne antoivat vain hyviä tekosyitä ilmaista kevään tulemiseen liittyvää ikiaikaista hulluttelumieltä.

Aprillipilat uutisvälineissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa useat sanomalehdet piilottavat joka vuosi aprillipäivänä uutistensa sekaan yhden valheellisen uutisen. Usein sanomalehtien aprillipilat ovat sellaisia, ettei niitä voi ottaa kovin vakavasti: esimerkiksi vuonna 2012 Savon Sanomat ilmoitti Suomen kieltävän perunoiden kotikasvatuksen ja MikroPC iPadin lähettävän käyttäjiensä sormenjäljet Yhdysvaltain tiedustelupalvelulle.[5]

Aprillilorut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnistuneen huijauksen jälkeen lausutaan huijatulle lorunpätkä, jolloin hän tajuaa kyseessä olevan aprillipila. Aprillilorulla toivotellaan leikkimielisesti aprillipäivää ja samalla ivataan aprillipilaan langennutta. Suomessa tutuin aprilliloru on "Aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle!". Tämän hokeman lähteenä voidaan pitää sen ruotsinkielistä vastinetta "April, april, din dumma sill!"[6] Lorun englanninkielinen vastine on lausahdus "April fools!" (fool tarkoittaa typerystä).

Aprillipäivä eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aprillauksen uhria kutsutaan englannissa "aprillinarriksi" (engl. April Fool), ranskassa ja italiassa "aprillikalaksi". Ranskassa aprillipäivänä on tapana tehdä poisson d'avril eli aprillikala. Se on paperista tehty kala, joka kiinnitetään toisen selkään.[7]

Sitaatteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Huhtikuun ensimmäinen päivä on se päivä, jolloin meitä muistutetaan, millaisia olemme muiden 364 päivän aikana." – Mark Twain

tiistai 31. maaliskuuta 2015

Tilin-/toiminnantarkastus - tärkeä tehtävä...

Tänään tiistaina 31.03.2015 oli Kemin ammattioppilaitoksen opettajayhdistys ry:n tilin-/toiminnantarkastus vuodelta 2014.

Olen ollut em. yhdistyksen tilin-/toiminnantarkastajana nykyisen kalakaverini, eläkeläisen Urpo Selkälän kanssa vuodesta 2010 lähtien.
Mielenkiintoinen tehtävä, jonka tämänkertaisen työrupeaman jälkeen jätämme muiden hoidettavaksi - hyvällä omallatunnolla.

Viimeinen tarkastus toteutettiin Ammattiopisto Lappian Kotaravintola Prännissä, jossa maittavan lounasruokailun jälkeen pääsimme asiaan. Tarkastus toteutettiin vuosien saatossa hankitulla rutiinilla.

Aikaa asian hoitamisen kului poikkeuksellisen pitkään. Osasyynä saattoi olla, että kävimme läpi maailmanpoliittista tilannetta ja lipsahdimme historiassa kauas mm. Pohjan sotaan ja Pultavan taisteluun.
Mahdollisesti olen joskus maininnut, että kalakaverini on eräänlainen kävelevä historiankirja.

Em. historiatapahtumasta oli varsin helppo siirtyä Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteeseen. 

Onneksi pääsimme takaisin kartalle eli varsinaiseen tehtäväämme ja siihen liittyvään viimeistelyyn.

Viime vaiheessa päädyimme ohjeistamaan erästä yhdistyksen vastuuhenkilöä uusilla näkemyksillämme. Lähinnä kävimme läpi tietotekniikan mahdollisuuksia kirjanpidossa.

Yhdistyksen vuosikokous on huomenna, keskiviikkona 01.04.2015 eli Aprillipäivänä.