keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Taloussanomat - mielenkiintoisia artikkeleita...

Olen illansuussa lueskellut pitkästä aikaa Toloussanomat-lehteä. Mielenkiintoisia artikkeleita, joista esimerkkinä alla oleva, verrattain ajankohtainen teksti, jossa Ukrainan kriisiä lähestytään kylmän analyyttisesti.



Suora nettilainaus Taloussanomista hiukan tuunattuna:

Venäjä-pakotteiden tie on pitkä ja kivinen

Reuters
Venäjä-pakotteiden tie on pitkä ja kivinen
ANALYYSIYhdysvaltojen ja EU:n laajoilla talouspakotteilla ei ratkaista nopeasti Ukrainassa jatkuvaa kriisiä. Venäjän voimapolitiikkaan on puututtava, mutta malttia tarvitaan. Asiantuntijoiden mukaan myös länsimaissa olisi syytä katsoa peiliin.
Ukrainan kriisi on jäädyttänyt läntisen maailman ja Venäjän väliset suhteet viileimmilleen sitten kylmän sodan päättymisen.
Kuluvalla viikolla Yhdysvallat ja EU kiristivät ruuvia edelleen ja asettivat toistaiseksi kovimmat talouspakotteet Venäjää vastaan.
Pakotteiden toivotaan purevan presidentti Vladimir Putinin voimapolitiikkaan, ja hillitsevän suurvalta-asemaansa pönkittävän Venäjän suunnitelmia.
Niiden vaikutukset saattavat silti jäädä toivottua heikommiksi. Pahimmillaan pakotteiden tie kärjistää kriisiä, ja pitkittää ratkaisun löytymistä.
Pakotteiden todellinen
vaikutus näkyy viiveellä
Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Venäjälle täytyi osoittaa, ettei sen toimia Ukrainassa voida hyväksyä. Kriisin nopea ratkaisu on kuitenkin samalla kadonnut kauemmas horisonttiin.
Brittiläisen kansainvälisen politiikan tutkimuslaitoksen Chatham Housen vanhempi tutkija Andrew Monaghanin mukaan pakotteet vaikuttavat välittömästi luottamukseen ja investointeihin, mutta laajempia vaikutuksia saadaan vielä odottaa.
– Pakotteiden todelliset seuraukset näkyvät vasta myöhemmin tänä vuonna tai ensi vuoden puolella. Ne eivät ole ihanteellinen keino puuttua akuuttiin kriisiin, Monaghan arvioi.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuron mukaan pakotteet kyllä kirpaisevat. Lännen energia- ja rahoitusmarkkinat ovat Venäjälle elintärkeät.
– Venäjä on erittäin riippuvainen EU:n kanssa käymästään kaupasta. Se kuinka paljon pakotteilla pystytään painostamaan ja vaikuttamaan Venäjän politiikkaan on kuitenkin vielä epäselvää.
EU:n perjantaina voimaan astuneet pakotteet ovat voimassa vuoden, ja niiden vaikutusta tarkastellaan lokakuussa.
Kärjistymisen kierre on hankala pysäyttää
Epäluottamus länsimaiden ja Venäjän välillä on revähtänyt kriisin edetessä. Jännitteet ovat karanneet yhä korkeammiksi Malaysia Airlinesin matkustajakoneen alas ampumisen jälkeen.
Venäjä ei ole täyttänyt yhdessä sovittuja vaatimuksia kapinallisten aseistamisen lopettamisesta, ja koneturman tutkinta on edennyt hitaasti. Pakotelistaa on päätetty pidentää.
Monaghanin mukaan pakotteiden kierrettä on hankala pysäyttää, sillä Venäjä näkee lännen asettamat sanktiot ensisijaisesti taloudellisena sodankäyntinä, johon sen tulee vastata samalla mitalla.
Venäläisviranomaiset kertoivat jo harkitsevansaelintarviketuonnin rajoittamista Itä-Euroopan maista.
Kärjistymisen kierre huolettaa myös Turun yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentolaa.
Varsinkin Yhdysvalloissa ja Venäjällä sisäpoliittiset syyt ajavat vastavuoroiseen nokitteluun. Presidentti Barack Obaman tai Putinin perääntyminen tulkittaisiin kotimaassa heikkoutena.
– Pakotteissa syntyy helposti arvovaltasyistä johtuva kierre, jota on hyvin vaikea saada pysähtymään. Epäluottamus länsimaiden ja Venäjän välillä tuntuu vain kasvavan, Rentola toteaa.
Virhearviointeja on tehty  
Nykykriisistä voi löytää yhtymäkohtia toisen maailmansodan jälkeen syttyneeseen kylmään sotaan: epäluottamus, vastapuolen syyttely, ja Venäjän taloudellinen sekä teknologinen eristäminen muistuttavat menneestä.
Kylmän sodan liennytystarinoista voidaan myös lukea, että merkittäviä askeleita luottamuksen rakentamisessa otettiin harvemmin ruuvia kiristämällä. Toisen ymmärtäminen ja intressien tunnustamien olivat liennytyksen päärooleissa.
– Ehdoton lähestymistapa, joka näkee kaiken mitä Venäjä tekee tai sanoo valheena ja vääränä on vahingollinen. On tärkeää tuntea ja ymmärtää paremmin nykypäivän Venäjää ja sen tavoitteita, Andrew Monaghan toteaa.
Virhearvioita on Monaghanin mukaan tehty.


Tammi-helmikuussa Venäjä syytti Kiovan kaduilla protestoivia ukrainalaisia fasisteiksi, minkä länsi tyrmäsi pöyristyttävänä valheena. Jälkeenpäin ilmeni, että ääri-oikeistolla oli oma roolinsa vallankumouksessa. Seurauksena venäläisten epäluottamus länttä kohtaan yltyi ja Putinin kannatus kasvoi.
–  On tiedettävä tasan tarkkaan missä mennään ja muodostettava harkittuja, perusteltuja kantoja. Mustavalkoisiin tulkintoihin ei ole varaa, Monaghan sanoo.
Lännen toiveajattelu kostautui
Asiantuntijoiden mukaan historian oppituntia tarvitaan ensisijaisesti viime vuosikymmeniltä. Rentolan mukaan lännessä tuudittauduttiin 1990-luvulla ehkä liiaksi siihen, että Venäjä integroituisi vähitellen länsimaisiin arvoihin ja yhteiskuntamalliin.
– 2000-luvulla on nähty paljon merkkejä myönteisen kehityksen pysähtymisestä ja kääntymisestä, mutta omaksutusta käsityksestä on ollut vaikea irrottautua, sillä sitä on toivottu niin paljon.
Toiveajattelu on näkynyt harjoitetussa politiikassa asti. Rentolan mukaan EU ei huomioinut riittävän vakavasti Venäjän intressejä Ukrainan kriisin alkuvaiheessa, eikä täysin ymmärtänyt mihin tilanteeseen valittu linja voisi johtaa.
Kangaspuro muistuttaa, että venäläisille on jäänyt avoimia haavoja lännen pettämistä lupaukseista.
– Kun Neuvostoliitto hyväksyi Saksojen yhdistymisen vuonna 1990, [George] Bush lupasi [Mihail] Gorbatšoville, ettei Nato laajene itään.
Myöhemmin Natoon on liittynyt yhteensä 12 uutta maata. Sotilasliitto on vakuuttanut Venäjälle, ettei laajentuminen uhkaa sen turvallisuutta.
Kangaspuron mukaan lännessä ehkä kuviteltiin sinisilmäisesti, että kylmän sodan loppuminen olisi päättänyt suurvaltojen välisen geopoliittisen valtataistelun ja etupiirijaon.
– Vaikutuspiirikamppailu oli olemassa ennen kylmää sotaa, ja jo ennen maailmansotia. Lännessä vallitsi harhaluulo, jonka mukaan Neuvostoliiton romahdus olisi ollut loppu Venäjän suurvaltaintresseille.
Vielä ei ole liian myöhäistä
Kangaspuron mukaan poliittinen ratkaisu Ukrainan kriisille voidaan yhä löytää nopeastikin. Talvi kun tulee, kaasua tarvitaan, ja konkurssikypsän valtion sodankäynti alkaa käydä hankalaksi. Samalla pakotteiden vaikutukset alkavat todella näkyä, syöden Putinin sotahaluja.
– Mahdollisena ratkaisuna voisi olla tilanne, jossa Ukrainan eri alueet saavat lisää päätäntävaltaa, maa jää sotilaallisesti liittoutumattomaksi, mutta taloudellisesti nojaa länteen, Kangaspuro arvioi.
Rentolan mukaan tilanteen voisi laukaista ratkaisu, jossa kumpikaan osapuoli ei menettäisi rajusti kasvojaan. Avain voisi olla molemminpuolinen vetäytyminen.
Julkisuudessa puhe on ollut kovaa, mutta takahuoneissa syntyvät sovut saattaisivat tuoda tilanteeseen ratkaisun.
Varsinkin Euroopassa intressi löytää nopea ratkaisu on suuri, sillä sanktiot iskevät myös EU-maiden hauraisiin talouksiin. Pakotteet tosin puhuvat pitkittyvän vastakkainasettelun puolesta.
Kriisi ja käyty sota jättää ratkettuaan särön ukrainalaisten yhtenäisyydelle ja arven lännen ja Venäjän väleihin. Menetettyä luottamusta on hankalaa rakentaa uudelleen. Krimin laiton valtaaminen ei unohdu.

Totuus ei pala tulessakaan, sanotaan - osa 2...

Ulkomaat 


Patologi: Litvinenkon ruumiinavaus oli hengenvaarallinen

Entisen venäläisvakoilijan ruumis oli niin myrkyllinen, että sen saattoi tutkia vain erikoisvarusteissa, kertoo patologi Litvinenkon kuoleman uusissa tutkimuksissa.

    Lontoossa myrkkyyn kuolleen entisen venäläisvakoilijan  Aleksandr Litvinenkon ruumis oli niin radioaktiivinen, että hänen ruumiinavauksensa oli yksi läntisen maailman kaikkien aikojen vaarallisimmista, sanoo patologi Nathaniel Cary.
Jos todisteita on esitetty, ne ovat väärennöksiä.
– Murhasta epäilty Andrei Lugovoi
Litvinenko kuoli poloniummyrkytykseen marraskuussa 2006. Hänen ruumiinsa oli niin vaarallinen, että se oli jätettävä sairaalasänkyyn kahdeksi päiväksi ennen siirtämistä, sanoi Cary, kun häntä kuultiin Litvinenko kuoleman uusissa tutkimuksissa.
Cary kertoi, että ruumiinavauksessa hän ja hänen työtoverinsa tarvitsivat muun muassa erityiset suojahuput, joihin hengitysilma pumpattiin filtterin kautta.

Brittihallitus ei halunnut uutta tutkintaa

Litvinenko, entinen tiedusteluagentti, mutta sittemmin presidentti Vladimir Putinin ankara arvostelija, sairastui oltuaan kahden venäläismiehen kanssa teellä lontoolaisessa hotellissa. Kolme viikkoa myöhemmin hän kuoli.
Dmirti Kovtunia ja Andrei Lugovoita etsitään edelleen murhasta epäiltynä. Venäjä on kieltäytynyt luovuttamasta heitä, ja Lugovoin mukaan todisteet heitä vastaan ovat hölynpölyä.
– Sellaisia ei voi olla olemassakaan, koska Venäjällä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Jos sellaisia on esitetty, ne ovat väärennöksiä, Lugovoi sanoi uutistoimisto AP:lle toimistostaan Venäjän parlamentista.
Hän sanoi myös epäilevänsä, että uusi tutkimus on yritys piilottaa Britannian tiedustelupalvelun MI6:n mahdollinen osuus Litvinenkon kuolemassa.
Britannian hallitus päätti viime kesänä, että kuolema tutkitaan uudelleen. Vielä marraskuussa oli päätetty, ettei ensimmäisen tutkimuksen tuloksia voinut julkaista, koska ne olivat liian arkaluontoisia Britannian turvallisuudelle. Korkein oikeus kuitenkin kehotti hallitusta harkitsemaan asiaa uudelleen.

Täysin odotettu mediatieto...

"Ei tästä mitään tule!" varmaan monet lukijat ovat jo pitkään ajatelleet. "Yritetään nyt kuitenkin vielä, jos vaikka joku järjenhiven vielä löytyisi." optimistisimmat pohdiskelevat.

Kuntajakoselvittäjä Martti Ruotsalaisen mukaan keskiviikon tapaamisen ilmapiiri oli hyvä. Keskustelu oli asiallista ja kuntien neuvottelijat olivat selvästi paneutuneet yhdistymissopimukseen.
Niinpä...
Poliitikot ovat suuria humoristeja ja näyttelijöitä. He ovat tottuneet myös hymyssä suin puristamaan joko vasenta tai oikeaa kättä nyrkissä - yleensä taskussa ja/tai hameenhelmassa/-laskoksissa.

Pohjolan Sanomien Pohjoista puhetta-palstalla Ikäläisen Jupe ehdotti tänään kuntaliitosasiasta kansanäänestystä "Kyllä kansa tietää"-vennamolaishengessä. Ei hassumpi ajatus...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunatuna:

Päivitetty 28.1.2015 15:58, julkaistu 28.1.2015 15:47

Liitosneuvotteluissa ei vielä läpimurtoa



Kemin, Keminmaan ja Simon edustajien kuntaliitosneuvottelussa keskiviikkona ei tehty vielä läpimurtoa.
Useamman tunnin kestäneessä tapaamisessa käytiin kuntajakoselvittäjien laatima yhdistymissopimus läpi. Kaikki keskeiset asiakohdat, joista kunnat ovat esittäneet sopimusluonnoksesta poikkeavia kantoja, jäivät edelleen auki ja jatkoselvittelyn varaan.
Kuntien ja kuntajakoselvittäjien seuraava tapaaminen on 11. helmikuuta. Ensi viikoksi sovitut kuntalaistapaamiset, joissa oli tarkoitus esitellä neuvotteluissa hyväksytty yhdistymissopimus, siirtyvät maaliskuun alkupuolelle.
Kuntien neuvottelujen jatkuminen siirtää myös yhdistymissopimuksen käsittelyä kuntien valtuustoissa. Alunperin valtuustojen piti käsitellä sopimusta maaliskuun 23. päivä. Uusi käsittelypäivä on 13. huhtikuuta.
Kuntajakoselvittäjä Martti Ruotsalaisen mukaan keskiviikon tapaamisen ilmapiiri oli hyvä. Keskustelu oli asiallista ja kuntien neuvottelijat olivat selvästi paneutuneet yhdistymissopimukseen.
Keminmaa on esittänyt liitoskunnan nimeksi Keminmaata ja sen hallintokeskukseksi Keminmaata. Kunnan edustajat pitivät keskiviikon neuvottelussa tästä edelleen kiinni.
Yhdistymishallituksen kokoonpanoon Keminmaa ja Simo haluavat muutoksia, eikä tämäkään asetelma auennut keskiviikkona.
Myös aluejohtokuntien roolista ja toimivallasta on edelleen erilaisia näkemyksiä. Uuden kunnan lautakuntienkin kokoonpanoista on vielä erimielisyyttä.

Kunniamerkkiasiaa...

Katselin muutama päivä sitten televisio-ohjelmaa, jossa vilahti harmaahapsisia, jo hiukan kumaraisia miehiä. Taisivat olla suuren itäisen naapurimme sotaveteraaneja. Heillä oli rintapielet täynnä erilaisia kunniamerkkejä niin paljon, että kukaties siinä oli osasyy etukumaraan olemukseen.

Tiedän, että monille kunniamerkit ovat tärkeitä, varsinkin sellaiset kunniamerkit, jotka on saatu muiden esittämänä/hakemana ja ne on saatu ansioista.
Sen sijaan puhtaasti esimerkiksi työ- ja/tai toiminta-aikaan liittyvät kunniamerkit ovat oma lukunsa...

Monilla on lipaston ylälaatikko pullollaan kuniamerkkejä. Usein käytännön ongelmaksi muodostuu se tosiasia, että tilaisuuksia, joissa niitä olisi mahdollisuus käyttää, on harvassa.

Kaivoin vanhan, vuosien takaisen tekstini esiin. Tekstin, jota tuskin on julkaistu missään sanomalehdessä. Olen tähän asiaan liittyvänä kirjoittanut blogisivulleni aikaisemminkin.

Vanha, hiukan kevyensorttinen teksti sellaisenaan:


EN TAASKAAN SAANUT KUNNIAMERKKIÄ! JUTUSTELUA MARKETIN KASSAJONOSSA


En voinut olla kerta kaikkiaan kuulematta jutustelua marketin kassajonossa, jossa kaksi mieshenkilöä, toinen mies parhaassa iässä ehkä nelivitonen ja toinen erittäin virkeän oloinen eläkeläinen, harmaahapsi - taisivat olla ihan pienyrittäjiä - keskusteli jokseenkin äänekkäästi Suomen 86. Itsenäisyyspäivän tapahtumiin liittyvistä asioista ja palkitsemisista…

”En taaskaan saanut kunniamerkkiä!” nuorempi miehistä sanoi. ”Mitä Erkkiä?” kailotti iäkkäämpi vääntäen kuulolaitetta hiukan ottavampaan asentoon.
”Sanoin, etten taaskaan saanut minkäänlaista kunniamerkkiä Itsenäisyyspäivän jakotilaisuudessa! Ei löytynyt nimeä lehden palstoilta.” nuorempi toisti.

”Jaa vai kunniamerkkiä! Mitä sinä niillä tekisit? Kuka niitä sinulle olisi esittänyt? Ethän sinä käy kuin Bingossa ja pelaat Kenoa iltakaudet! Ei siellä kuule tapaa kunniamerkkien ehdottajia! Ja missä sinä niitä sitten muka pitäisit? Kaljakuppilassako?” sanoi kuulolaitteensa trimmannut hiukan moittivasti.

”Toista se on minulla! Minä käyn sentään reservinupseerien juhlissa, rotarien tapahtumissa, taideyhdistyksen kulttuuritapahtumissa ja mitä vielä? Ja minullahan niitä merkkejä on siunaantunut, kun toinen toisillemme niitä olemme aina sopivin välein ehdottaneet! Tuntuu, ettei kohta juhlatakkia jaksa hengästymättä kantaa, alkavat jo painaa niin peijoonisti!” hehkutti harmaahapsi lievästi sanoen tyytyväisenä...

”Vai ei sinulle vieläkään ole kukaan mitään esittänyt? Mitä, jos minä pistän vanhimpia merkkejä kiertoon? Kiillotat ne, niin johan sinullakin alkaa rintapielet kiiltää? On se niin somaa ja komiaa!” vanhempi jatkoi irrotteluaan.

” Mitä? Että ottaisin sinulta vanhoja kunniamerkkejä! Ei kuule tule kuuloonkaan! Älä kuule unta näe! Täytyyhän sentään jonkinlainen kunnia olla merkittömyydessäkin!” tuohtui nuorempi kunniamerkitön mieshenkilö.

”Anteeksi, että otin asian puheeksi! Mutta on se niin väärin, että naapurikin sai, mikäli olen oikein kirjaa pitänyt, neljännen kunniamerkkinsä, aina vaan entistä komiamman!” jatkoi nuorempi miehistä murheellisena ja pettyneenä.

”Mitä sinä niistä kunniamerkeistä välität? Tulihan sinullekin niitä muita merkkejä, mikäli oikein verotietoja selailin, pelimerkkejä!” sanoi vanhempi miehistä.

”No, tulihan niitä optioita millin verran! On vielä puhkeamatta tuo meidän firman kupla! Kunhan ei kukaan tule söhimään niiden kunniamerkkien neulojen kanssa.” sanoi nuorempi jo hiukan rennompi ilme kasvoillaan.

”Niin! Sellaista se maailma on! Haetaan lisää pelimerkkejä tuolta nurkasta!” sanoi vanhempi miehistä huokaillen ja he poistuivat kassalta hedelmäpelien suuntaan, joilla näytti olevan vielä iltamyöhällä tungosta.

Nimimerkki
Tarinoita elävästä elämästä








tiistai 27. tammikuuta 2015

Kun mikään ei riitä!

En ole ollut vuosikausiin Nordean asiakas. Jos olisin, suhtautuisin erittäin kriittisesti alla olevan tyyppisiin kehityskuvioihin.

Helsingin Sanomissa alla olevan artikkelin otsikossa lukee: Nordea nostaa hallituspalkkioita 15,5 prosenttia. Hallituksen puheenjohtajan palkkion suuruus on toki sama. Kun ei ole esillä perusarvoa, niin korotusprosentti jää hämärän peittoon. Saattaa olla, että poistan tämän tekstin pikapuolin.

Prosenttikorotusluvuista huolimatta ihan muhkeita palkkioitahan nuo näyttävät olevan...




Nordea nostaa hallituspalkkioita 7,5 prosenttia


Nordean nimitysvaliokunta ehdottaa, että Björn Wahlroos jatkaa Nordean hallituksen puheenjohtajana.

Nimitysvaliokunta ehdottaa 7,5 prosentin korotusta kaikille hallituksen jäsenille maksettaviin palkkioihin.
Hallituksen puheenjohtajana toimii Björn  Wahlroos, jonka vuosipalkkio nousisi korotuksenjälkeen 279 000 euroon. Varapuheenjohtajan palkkio nousisi 132 500 euroon, ja muiden hallituksen jäsenten 86 250 euroon.


Hallituksen valiokuntien jäsenille maksettavat palkkiot nousevat 65 prosenttia.
Nimitysvaliokunta perustelee korotuksia sillä, että hallitustyöskentely Nordeassa on tullut entistä monimuotoisemmaksi ja vie yhä enemmän aikaa.

Nordean tiedotteen mukaan nimitysvaliokunta on lisäksi tehnyt vertailuja muihin pohjoismaisiin pankkeihin. Pankin mukaan uudet hallitustehtävien enimmäismäärää koskevat säännökset ovat johtaneet siihen, että useat hallituksen jäsenet ovat kieltäytyneet tai luopuneet muista hallitustehtävistä.

Nordean nimitysvaliokunta ehdottaa, että kaikki yhtiön hallituksen jäsenet valitaan uudelleen lukuun ottamatta Elisabeth Griegiä, joka on kieltäytynyt uudelleenvalinnasta, ja että uusiksi jäseniksi valitaan Silvija Seres ja Birger Steen.
Vanhoina jäseninä jatkavat nimitysvaliokunnan ehdotuksen mukaan Wahlroosin lisäksi Marie EhrlingTom KnutzenRobin LawtherLars G Nordström,Sarah Russell ja Kari Stadigh.
Tiedotteen mukaan Silvija Seresillä on MBA-tutkinto Insead-kauppakorkeakoulusta, filosofian tohtorin tutkinto Oxfordista ja maisterin tutkinti tietotekniikasta Oslon yliopistosta. Hän toimii sijoittajana, neuvonantajana ja hallituksen jäsenenä eri yhtiöissä.
Birger Steen on diplomi-insinööri Norjan yliopistosta ja MBA Inseadista ja amerikkalaisen ohjelmistoyhtiö Paraller Holdingsin toimitusjohtaja.