tiistai 18. marraskuuta 2014

On tämä yhtä perkelettä!

Että mikäkö?

No se, että hetki sitten kokoomusministerit riensivät troikkana Talvivaaraan paikan päälle vakuuttamaan yhdestä suusta: "Talvivaaran toiminta jatkuu!" Toki olihan siellä demarityöministerimmekin työnsä puolesta asialla mutta...

Kun yrityssaneerauksen selvitysmiehellä Pekka Jaatisella oli vihdoinkin myönteistä kerrottavaa löyhässä hirressä roikkuville piensijoittajille, että mahdollinen rahoituskuvio olisi varmistumassa, niin elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ampuu täyslaidallisen, mielestäni ei pelkästään toppuuttele.

Ja vielä lisää! Että oikein yrityistilintarkastuksia! Mitä vielä, jotta ulkopuolinen rahoituskiinnostus saadaan lopultakin hiipumaan...

Oikea ja oikea-aikainen tiedottaminen on vaikea laji, sen harvat taitavat. 

Talvivaara asiana on juuri tällä hetkellä niin kuuma, suorastaan tulikuuma, että kaikkien osapuolten on syytä löytää yhteinen tahtotila myös asiallisessa tiedottamisessa.

Luettuani alla olevasta artikkelista:

"Jaatinen korostaa, että tehdessään saneerausohjelmaehdotuksensa syyskuun lopussa hän ilmoitti, että sitä täydennetään myöhemmin. Asia mutkistui, koska Espoon käräjäoikeus asetti Talvivaara Sotkamon konkurssiin torstaina 6. marraskuuta.

"Yhtiö otti lokakuussa yhteyttä. Kerroin kaikille osapuolille, myös valtiolle, että rahoitusesitys on tulossa perjantaina 7. marraskuuta. Siis seuraavana päivänä kuin Talvivaara Sotkamo asetettiin konkurssiin."
Nuo edellä mainitut päivämäärät hämmentävät. Joku tässä nyt "haisee ja pahasti". Käytän vanhaa, kukaties jo kulunuttakin sanontaani: "Kaikilla ei ole puhtaat jauhot pussiissa. On ISO PELI menossa."


Alla HS/KL-artikkeli asiasta:

Talvivaara: Vapaavuorella ja Jaatisella eri näkemys

Tiistai 18.11.2014 klo 14:47 (päivitetty ti 14:54)   

KUVA: Teijo Määttänen
Talvivaaran yrityssaneerauksen selvitysmies Pekka Jaatinen sanoo Helsingin Sanomissa, että Talvivaara olisi löytänyt kansainvälisen sijoittajan.
Talvivaaran yrityssaneerauksen selvitysmies Pekka Jaatinen sanoo Helsingin Sanomissa, että Talvivaara olisi löytänyt kansainvälisen sijoittajan.
Pörssiyhtiö Talvivaaran on löytänyt kansainvälisen sijoittajan, joka olisi valmis sijoittamaan kaivosyhtiön toimintaan 150 miljoonaa euroa, kertoo yrityssaneerauksen selvitysmies Pekka Jaatinen Helsingin Sanomissa. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) toppuuttelee: vielä ei olla kovin pitkällä.
Jaatisen mukaan valmistelut uuden rahoituksen hankkimiseksi Talvivaaran kaivostoiminnan ostamiseksi ovat edenneet pitkälle.
"Meillä on erittäin vakuuttava, uskottava ja kansainvälinen yhtiö, joka on ilmaissut valmiutensa sijoittaa ainakin 150 miljoonaa euroa uuteen perustettavaan yhtiöön", sanoo Jaatinen hs.fi:ssä.
Jaatinen korostaa, että tehdessään saneerausohjelmaehdotuksensa syyskuun lopussa hän ilmoitti, että sitä täydennetään myöhemmin. Asia mutkistui, koska Espoon käräjäoikeus asetti Talvivaara Sotkamon konkurssiin torstaina 6. marraskuuta.
"Yhtiö otti lokakuussa yhteyttä. Kerroin kaikille osapuolille, myös valtiolle, että rahoitusesitys on tulossa perjantaina 7. marraskuuta. Siis seuraavana päivänä kuin Talvivaara Sotkamo asetettiin konkurssiin."
Uusi sijoittaja saisi perustettavan yhtiön osakkeista suurimman osan. Perustettava yhtiö olisi siis aluksi velaton ja se ostaisi Talvivaara Sotkamon kaivosliiketoiminnan konkurssipesältä.
Vapaavuori Talvivaaran rahoituksesta: Ennenaikaista
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) arvioi eduskunnassa, ettei Talvivaaran kaivoksen rahoitusratkaisu ole vielä niin pitkällä, kuin pörssiyhtiö Talvivaaran saneerausselvittäjä, asianajaja Pekka Jaatinen on arvioinut.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sanoi iltapäivällä eduskuntakeskustelussa, että Talvivaaran pörssiyhtiön rahoitusratkaisujen kannalta on syytä olla innostumatta liikaa.
Yle uutisoi, että Vapaavuoren mukaan kaikki numerot esillä olleessa rahoituskeskustelussa eivät ole oikein.

Leena Laakso
leena.laakso@kauppalehti.fi
+358-10 665 2439

AITAKI-laatutuote - historiaa...

Vielä nykyäänkin aina silloin tällöin minulta kysytään: "Oletko rakennellut aitoja?"

En ole tai oikeastaan olen sikäli, että tonttimme ympärillä olevaa puuaitaa olen hiukan täydentänyt/uusinut muutamalla aitaelementillä. Niitäkin jo vuosia sitten...

Koska muutamat lukijoistani saattavat ihmetellä - mikä ihmeen AITAKI-laatutuote - on syytä hiukan asiaa selventää pienellä historiapätkällä.

Lähetin alla olevan "mainostekstin" noin kymmenen vuotta sitten eräälle eteläsuomalaiselle yritykselle, jonka arvelin olleen asiasta kiinnostunut.

Miksi tämä AITAKI-laatutuote juuri nyt tuli esiin?


Siksi, että sen yksi sovellutus on työhuoneeni ikkunan näkökentässä, tien reunassa.

Kemin Haukkarissa Kainuunkadulla - myös Haukkarinkadulla ja Erkinkujalla - on tehty sähköuudistustöitä Kemin kaupungin Energian ja maarakennusurakoijan toimesta. 


Maarakennusporukka joutui käyttämään postilaatikkomme pois normaalilta paikaltaan penkan reunalla.

Meillä on kaksi postilaatikkoa saman pikkukatoksen alla - meidän ja vastapäisen naapurin.

Kyseinen rakennelma on AITAKI-laatutuotteen yksi sovellutus.

Betoninen, raudoitettu, noin 45 kg painoinen, katkaistun pyramidin muotoinen tolppajalusta, jonka läpi 75x75 mm painekyllästetty tolppa on kiilattu. Tässä tapauksessa tolppajalustoja ja tolppia on kaksi...

Kyseinen ratkaisu on "lähes ikuinen" ja helppo asentaa suoraan. 

Istun tietokoneeni ääressä tämän tästä ja säleverhon takana edessäni on tuo postilaatikkoratkaisu. Tällä hetkellä se on jotakuinkin suorassa toisen asennuskerran jälkeen mutta...

Tolppajalustat ovat liian syvällä ja painekyllästetyt tolpat ovat koko ajan kosketuksissa maa-aineksen kanssa. Näin ei ole tarkoitus.


Oma moka! Luonnollisesti minun olisi pitänyt mennä ohjeistamaan nuoria miehiä asiassa.


Minä korjaan asian itse ensi vuonna kesäkuun alussa...


________________________________________________________________________


Vanha AITAKI-laatutuoteteksti - "eräänlainen mainosteksti": 


Lehtori Aki Pyykkö
Kainuunkatu 3
94700 Kemi                                                                                            Kemi 10.06.2004



xxx
xxx
xxx

FINLAND


                      AITAKI-YHTEISTYÖ

                      Hyvää kesää sekä innovatiivisia/asiallisia yhteistyöpäätöksiä!

                      Kertauksenomaisesti:

                      AITAKI-tuoteidea perustuu Kemissä vuonna 1983 pidettyyn Rasvaa rattaisiin-                       ideakilpailuun, jossa se palkittiin parhaana tuoteideana ja se todettiin                                     kilpailuraadin arvostelussa erittäin mielenkiintoiseksi ja                                                             jatkokehityskelpoiseksi.

                      Em. kilpailussa tuoteideani oli nimellä Puuaitayritys.

                      SAVLAK OY:n konsultti, DI Pertti A Kari suoritti kyseisestä tuoteideasta                                 toimeksiannostani UKJ-järjestelmän 1-vaiheen, joka osoitti, että                                             parhaimmillaan tuote toimii liitettynä sellaiseen maanlaajuiseen                                               organisaatioon, jolla on hallussaan puunkäsittelyn tietotaito ja rohkeutta                                 uusiin pihamiljöösovellutuksiin.

                      Tuoteideastani on Patentti- ja rekisterihallitus myöntänyt mallisuojan, joka                               kattoi kokonaisuuden: tolppajalusta-tolppa-kannatin- yhdistelmän.
                      Mallisuojan voimassaoloaikaa jatkettiin ja se oli voimassa huhtikuuhun 2000                           saakka.

                      Toistaiseksi  -  ihme ja kumma  -  odottamiani plagiaatteja ei ole markkinoille                         ilmestynyt, mitä nyt mökkiläiset ovat kyhänneet omia sovellutuksiaan                                     pihoilleen...!

                      Kotimaisen Työn Liitto, sen alkuperämerkkitoimikunta myönsi alkuvuodesta                           1987 ensimmäisen kerran em. mallisuojatulle AITAKI-tuotteelle                                               avainlippualkuperämerkin käyttöoikeuden, joka kerran uusittiin.

                      Vuonna 1988 Lapin korkeakoulun Kemin muotoiluyksikkö teki                                                 toimeksiannostani tuotekehitysprojektin, joka "poiki" uusia käyttökelpoisia                               tuotteita toteutettavaksi AITAKI-tuoteideaan pohjautuvina.

                      Osa em. tuotekehitysprojektin tuloksista eteni prototyyppiasteelle vuoden                               1990 aikana, mm. postilaatikkosovellutukset, jotka postin "tontinrajallekannon"                       myötä ovat erittäin ajankohtaisia vielä nykyäänkin.

                      AITAKI-tuoteideaan perustuvia tuotteita on valmistettu ja markkinoitu lähinnä                         Kemi-Tornion talousalueella.

                      AITAKI-tuoteideaan perustuvia tuotteita on esitelty 80-luvulla useilla Pohjois-                         Suomen ja Kalottialueen messuilla mm.Tornion asuntomessuilla, joilta saatu                         palaute on ollut erittäin positiivista ja innostavaa, todella meidän kaikkien                               yhteistä pihamiljöökehitystyötä edistävää!

                      Tuote on ollut esillä myös Etelä-Suomessa mm. Riihimäen Pihamessuilla.

                      Tärkein yhteistyökumppanini on ollut Perämeren Betoni Oy Kemin                                         Karjalahdella, jossa on valmistettu viime vuosiin saakka betoniset, raudoitetut                       tolppajalustat, nykyisin em. tolppajalustat valmistetaan Torniossa...

                      Kemin ammattioppilaitoksen, nykyisin Kemi-Tornion ammattiopiston tekniikka                         ja ravintola-alan metalliosastolla on valmistettu ruostumattomasta teräksestä                         aitaelementtikannattimet ja Kemin TK-Metallissa ruostumattomasta teräksestä                       tolpanpääsuojat.
                      Tarvittavien puuosien, käytännössä pääasiassa aitaelementtien valmistusta                           on ollut Kemissä ja Keminmaassa.

                      Oman ajankäyttöni ja työpanokseni uudelleenarvioimiseksi olen em. asian                             suhteen ollut "säästöliekillä" usean vuoden ajan.
                      Olen ollut valmis tekemään yhteistyösopimuksen tai luopumaan, myymään                             tuoteideani joko valmiille, käynnissä olevalle yritykselle tai henkilölle, joka on                         perustamassa valmiin, hyvän tuoteidean pohjalta pienimuotoista                                             yritystoimintaa.

                      Em. tapauksissa toimialaan tulee liittyä olennaisesti mm. elinympäristömme                       kokonaisvaltaiseen suunnitteluun liittyvät osa-alueet tai solmimaan                                         yhteistyösopimuksen em. yrityksen kanssa.

                      Olen vakuuttunut, että pihamiljöön todellinen huomioon ottaminen,                                         hahmottaminen ja rakentaminen tulevat väistämättä yhä enemmän esiin                                 lähivuosina!

                      Olen myös vakuuttunut, että AITAKI-tuoteidean tuoteperheen lisäksi pihoille                           rakennetaan   lisääntyvän, monipuolistuvan "ryytimaan" lisäksi mm.                                       pihataidetta, "kunnossapitovälineitä/- laitteistoja", monipuolisia leikki- ja                                   ajanvieteratkaisuja, jne. eli pihan käyttö toisena olohuoneena                                                 monipuolistuu mielestäni lähitulevaisuudessa oleellisesti...

                      Luonnollisesti olen kiinnostunut kaikista mahdollisista yhteistyömuodoista                               edelleen sellaisten tahojen kanssa, jotka ovat aidosti kiinnostuneita                                         lähiympäristömme kehittämisestä.

                      Siltä osin AITAKI-tuoteidea on yhä voimissaan ja käyttökelpoinen!

                      Aikanaan 5.2.1987 Kemin kaupunginhallitukselle tekemästäni                                                 vuokrausanomuksesta AITAKI- tuoteidean käyttöön varattiin päivämäärällä                           13.4.1987 Karjalahden teollisuustontista 2104-6 noin 2100 m2:n suuruinen                             alue.

                      Kyseisellä tontilla oli AITAKI-tuoteidean tuotantoa esillä...

                      Koska tavoitteenani ei ollut rakentaa em. alueelle pysyviä rakennelmia em.                             tontti vuokrattiin myöhemmin OULUN PULTTI OY:lle Kemin kaupungin                                   ehdotuksesta.


                      Kunnioittavasti yhteistyöterveisin


                      Aki Pyykkö



maanantai 17. marraskuuta 2014

Vakavaa iltapohdiskelua...

Olen katsellut televisiosta erilaisiin siviililentoturmiin liittyviä dokumentteja. Ne ovat pääsääntöisesti murheellista katsottavaa. Siellä ei ainakaan minun silmiini ole osunut lentoturmia, jotka olisivat tapahtuneet kriisi-/sotatilan vallitessa.

Alla oleva, vielä tällä hetkellä keskeneräinen tapaus sinne kukaties ilmestyy muutaman vuoden kuluttua. 

Malaysia Airlinesin alasammutun lennon MH17 Boeing 777 -koneen osien kerääminen maastosta on käynnistynyt Ukrainassa.

Hollannin onnettomuustutkintakeskus aloitti 16. marraskuuta työn kappaleiden kuljettamiseksi Hollantiin. Onnettomuustutkijat aikovat rekonstruoida osan lentokoneesta.
Osien keräämisoperaation odotetaan kestävän useita päiviä. Sen kestoon vaikuttavat mm. turvallisuustekijät, joita arvioidaan jatkuvasti. Alue on sotilaallisesti erittäin "syttymisherkkä" tällä hetkellä...
Koneen jäänteet kerätään turmapaikan lähistölle, josta ne kuljetetaan Harkovaan ja edelleen Hollantiin. Kuljetustapaa tai aikataulua ei ole vielä julkistettu.
Syyskuussa julkaistu väliraportti vahvisti, että  Malaysian Airlinesin lennon MH17 Boeing 777-200ER -koneen (9M-MRD) tuhosi koneen ulkopuolelta tullut isku. Kone ammuttiin alas 17. heinäkuuta.
Tutkinta jatkuu myös netissä
Venäjä ja Ukraina osoittelevat syyttävällä sormella toisiaan. Ukraina väittää venäläismielisten kapinallisten ampuneen koneen alas Buk M1 -ohjuksella ja Venäjä puolestaan sanoo ukrainalaishävittäjän ampuneen koneen alas.
Nettiyhteisö on tutkinut turmanaikaisia videoita ja valokuvia ja tehnyt niistä omia johtopäätöksiään.

Analysoidun materiaalin perusteella alueelle olisi siirretty BUK-ilmatorjuntakalustoa ja venäläismedian esittämät hävittäjäkuvat on todettu väärennetyiksi.
Satelliittikuvaksi väitetyssä otoksessa ei ole Malysia Airlinesin Boeing 777, vaan konevalmistajan lehdistömateriaalista lainattu kuva 767-koneesta.
Aiemmin myös ehdittiin väitettää, että MH17:n olisi ampunut alas Suhoi Su-25 -rynnäkkökone.
Satelliittikuvamanipulaatiossa on kuitenkin Su-27. Kuvan pilvet ovat yhteneväisiä Google Mapsista löytyvän alueen satelliittikuvan kanssa.
Ison työn kuvamateriaalin analysoimiseksi on tehnyt suomalainen kansalaisjournalisti ja asiantuntija Veli-Pekka Kivimäki.
Mikä on totuus?
Totuus lienee 99,99%:n varmuudella, että em.siviililentokone ammuttiin alas Buk-ohjuksella.
Ne ovat maasta laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia, joiden maksimikantama korkeussuunnassa on 22 kilometriä, kirjoittaa  IHS Jane's-sotilaslehden ohjus- ja rakettiasiantuntija Doug Richardson. Kantama olisi riittänyt helposti malesialaiskoneen pudottamiseen, sillä sen on kerrottu lentäneen noin 10 kilometrin korkeudessa.
Lehtitietojen mukaan kapinallisten joukossa on ollut Neuvostoliiton ja Ukrainan armeijoiden veteraaneja, myös entisiä ilmatorjuntayksiköiden sotilaita.

Ohjuksia on molemmilla osapuolilla.

Ukrainan hallituksen joukoilla ja Venäjällä tiedetään varmasti olevan Buk-ilmatorjuntaohjuksia.
Ukrainan hallitus on syyttänyt Venäjää aseiden luovuttamisesta separatisteille, ja lisäksi separatistit ovat siepanneet aseita ukrainalaisjoukoilta.
Lisäksi Donetskin alueen kapinalliset julkaisivat Twitterissä kuvan väitetysti haltuunsa saamastaan Buk-ohjusvaunusta.
Sittemmin kuva on poistettu. Kapinallisten tiedetään kehuneen perättömillä saavutuksilla, eikä puolueettomista lähteistä ole voitu varmistaa, onko heillä todella Buk-ohjuksia.
Normaalisti Buk-ohjuksia ammutaan yksiköstä, johon kuuluu ohjusvaunun lisäksi ainakin maalinosoitus- ja ohjauskeskusvaunut. Tällöin ohjauskeskuksen miehistöllä on yleensä hyvä käsitys lähialueiden ilmaliikenteestä, kirjoittaa IHS Jane'sin Richardson.
Ohjusvaunut voivat toimia myös itsenäisesti, koska niissä on oma tutka. Richardsonin mukaan ohjusvaunun tutkassa on sisäänrakennettu järjestelmä, joka tunnistaa omien sotilaskoneet – mutta se ei varoita, jos kohteeksi valitaan esimerkiksi matkustajakone.

Yksittäisen ohjusvaunun käyttäminen on helpompaa kuin kokonaisen yksikön operointi, mutta esimerkiksi maalin valitseminen on silloin tehtävä vähemmin tiedoin.

Malesialaiskoneen tapauksessa kyseessä voisi olla vahinko-osuma siinä mielessä, että iskun tekijä on luullut matkustajakonetta sotilaskoneeksi.
Ohjuksen harhautuminen kohteesta ei ole todennäköistä.
Ohjus ei mene toisesta maalista ohi ja ohjaudu toiseen. Se ohjautuu siihen maaliin, johon se on ohjuksen käyttäjän toimesta suunnattu ja ammuttu.
Yhdysvaltain mukaan satelliittikuvista pystyy päättelemään, että malesialaiskone ammuttiin alas maasta laukaistavalla ilmatorjuntaohjuksella, joka olisi todennäköisesti tyypiltään joko Buk tai tai SA-20. Molemmat ovat venäläisvalmisteisia ohjuksia.
Buk-ilmatorjuntajärjestelmä on käytössä Suomessakin. Norjalais-amerikkalaisen Nasams-ohjusmallin on määrä korvata se lähivuosina.
Edellä mainitussa turmakoneessa kuoli 298 ihmistä, suurin osa hollantilaisia..
___________________________________________________________________

Usein tutkimuksissa todetaan, että kysymyksessä on inhimillinen tekijä, virhe, erehdys. Todennäköisesti tässäkin traagisessa, epäselvässä tapahtumasarjassa. Vahinko-osuma = harhalaukaus.
Separatistit luulivat ampuvansa alas sotilaskoneen Itä-Ukrainan rajan yli, lainaksi ajetulla Buk-ilmatorjuntayksiköllä...

Tuskin kukaan haluaisi olla niiden separatistien sarkahousuissa, jotka ovat teosta, 298 ihmisen kuolemasta vastuussa. Mielestäni vähin, mitä he voisivat edes tehdä, on pyytää anteeksi järjetöntä tekoaan uhrien omaisilta - maailmalta.

Usein sanotaan: Kaikki me olemme syyllisiä! Niin olemmekin, koska annamme tällaista tapahtua.

Voiko tällaisessa tilanteessa meitä edes lohduttaa maailmankuulun huippuartistin, Elton Johnin upea sävelmä: Sorry Seems To Be The Hardest Word...

Avot eta pravda!

Luin hetki sitten Ilta-Sanomista alla olevan haastattelutekstin. Teksti kertoo sen, minkä me kaikki olemme tienneet koko ajan.

Totuus ei pala tulessakaan - ei tulituksessakaan - sano...


Ilta-Sanomien nettiteksti:

Putin ei enää salaile: Myönsi avoimesti Venäjän joukkojen operoineen Krimillä

Julkaistu: 17.11.2014 7:04
Saksalainen ARD-kanava sai Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta pitkän tv-haastattelun ennen viikonlopun G-20-maiden kokousta. Vladivostokissa Venäjällä nauhoitetussa haastattelussa Putin kertoi näkemyksensä Krimin tapahtumista viime keväänä.
Lännessä Venäjän toimia Krimillä on pidetty selvästi kansainvälisen oikeuden vastaisena. Tapahtumat johtivat Yhdysvaltojen ja EU:n pakotteisiin Venäjää kohtaan, joka vastasi omilla vastapakotteillaan. ARD:n toimittaja kysyi Putinilta, aliarvioiko hän lännen reaktiot.

Putin vastasi pitävänsä lännen reaktioita epäsopivina ja puheita kansainvälisen oikeuden rikkomisesta epäsopivina. Kuten aiemminkin,
Putin käytti Krimin asemasta puhuessaan puhuessaan vertailukohtana Kosovoa.

Ilman eri kysymystä Putin viittasi Venäjän asevoimien käyttöön Krimillä. Helmi-maaliskuussa niemimaalle ilmestyi tunnuksettomia sotilaita tuliterissä varusteissa sekä runsaasti sotilasajoneuvoja. Venäjä kielsi tuolloin, että sen joukot operoisivat Ukrainassa, mutta jo keväällä Krimin kansanäänestyksen jälkeen Putin antoi ymmärtää
Venäjän joukkojen olleen maassa.

ARD:n hastattelussa Putin sanoi Venäjän asevoimien saartaneen Krimillä olleet Ukrainan armeijan joukot. Hänen mukaansa tällä ei haluttu pakottaa aluetta vaaleihin vaan hänen mukaansa sillä "haluttiin ehkäistä verenvuodatus, kun ihmiset ilmaisevat mielipiteitään ja omaa tahtoaan tulevaisuutensa suhteen." Krim liittyi Venäjään keväällä kansanäänestyksellä, jonka laillisuus on tuomittu lännessä.

Venäjän joukot piirittivät eräitä Ukrainan tukikohtia Krimillä viikkokausia ja ne antautuivat kevään mittaan. Taisteluita ei puhjennut, mutta eräiden tukikohtien valtauksessa tuli kuolonuhreja sekä loukkaantuneita.

Pesän kohentaminen...

Niin kuin aikaisemmin kirjoitin, kirjoittelin kauan sitten OAJ ry:n hallinnoiman OKKA-säätiön Ammattikasvatuksen aikakauskirja-julkaisuun ammatillista opetusta sivuavia tekstejä. Tekstini olivat hiukan toisentyyppisiä, mitä kyseinen tieteellinen julkaisu pääasiassa sisälsi. OKKA-säätiön silloinen johtaja, edesmennyt ystäväni Kimmo Harra, halusi julkaisuun osittain hiukan toisenkintyyppistä, rennonpuoleista tekstiä . Tekstejäni julkaistiin 2007-2010 välisenä aikana. 

Lähetin niitä hänelle aika monta, joista hän valitsi julkaistavaksi muutamia, luonnollisesti yksi teksti/julkaisu. Alla oleva teksti on yksi lähettämistäni, se on viimeinen julkaistuista.

Teksti on ehkä turhankin pitkä blogikirjoitukseksi mutta...

Tekstissä esiintyvä päärakennuksen massiivinen, varaava takka on ollut aktiivisessa käytössä. Siinä ensi talven aikana poltetaan tontiltamme kaadetut neljä isoa mäntyä + suurimmat okset - ainakin osittain. Ainakin osittain siksi, että Arpelasta Mykkälän Erkiltä ostetut ylivuotiset, 50 cm pitkät koivuklpit ovat tavallaan syttöinä. Puuseos tuntuu hyvin palavan...


Vanha teksti, jossa on ainakin siteeksi asiaakin:

PESÄN KOHENTAMINEN…

Varoitan Sinua Ammattikasvatuksen aikakauskirja-julkaisun lukija! Tässä tulee puolipitkä, osittain 2-osainen aasinsilta varsinaiseen asiaan. Toivon kärsivällisyyttä ja keskittymistä tekstiini – kiitos.
Nimenomaan energia-asiat ovat yhä tärkeämmässä roolissa Suomessa lähitulevaisuudessa.
Olen opetellut vuodesta 1982 lähtien rakentamamme/rakennuttamamme omakotitalon varaavan takan sytyttämistä ja luonnollisesti puiden polttamista takassa. Olen keskustellut asiasta niin sanottujen asiantuntijoiden kanssa useinkin ja selaillut silloin tällöin vielä nykyisinkin netistä erilaisia ohjeistuksia, jopa vilkaissut asiaan liittyviä, asiantuntevia keskustelupalstoja ottamatta niihin kuitenkaan itse osaa.
Asiaan löytyy paljon hyviä ohjeita, vinkkejä, mutta loppujen lopuksi itse on tehtävä tykönään – tässä tapauksessa oman takan ääressä – oikeat tai ainakin omasta mielestä oikealta tuntuvat ratkaisut.
Nykyisen päätalomme takan sytyttäminen ja puiden polttaminen sujuu jo kohtalaisen hyvin, vaikka joskus ilmanaloista riippuen tulee yllätyksiä, takka äksyilee ja saattaa vieläkin tuprautella savuja sisään. Tosin syynä ilmanalojen lisäksi saattaa olla tiettyjen puhdistusoperaatioiden laiminlyöminen, henkilökohtainen laiskuus tai vähintäänkin mukavuudenhalu…

Olemme rakentaneet/rakennuttaneet tontillemme päätalon ja varaston lisäksi poikkeusluvalla kolmatta rakennusta työnimeltään Ekoateljee jo lähes kymmenen vuoden ajan. Se valmistunee lopullisesti keväällä tai alkukesästä 2009. Mitä ihmeen Ekoateljetta?
En lähde sitä pitkän kaavan mukaan selostamaan, mutta se on mielenkiintoinen, osittain 2-kerroksinen noin 80 neliömetrin rakennus ja siinä on mielestäni mielenkiintoisia materiaalivalintoja ja ratkaisuja.

Olemme antaneet sittemmin ko. rakennukselle nimen Pikkupuoli. Pikkupuolia oli ennen vanhaan varsinkin pikkukaupungeissa paljon. Monet nuoret parit aloittivat yhteiselonsa pikkupuolelta, usein nykyaikaan verrattuna hyvin vaatimattomissa asuinolosuhteissa. Sanonta – vesi tulee ja menee, kunhan jaksaa kantaa – kuvaa hyvin vallinneita olosuhteita. Luonnollisesti klapien teko, sisään kanto ja lämmittäminen olivat jokapäiväistä elämää.
Niin, yksi mielenkiintoinen kokonaisuus meidän uudella pikkupuolella on kohtalaisen massiivinen leivinuuni-varaava takka-kokonaisuus. Se on ollut jo jonkin aikaa hitaan kuivattamisen ja varovaisen ylöslämmityksen kohteena.

Koska lopulliset pinnat odottavat tekoaan ja luukkuja ei ole lopullisesti paikoillaan, olen ylöslämmittänyt tavallaan avoleivinuunia ja avotakkaa. Savut tuntuvat menevän varovaisen syttymisen alettua monimutkaistakin reittiä hyvin taivaan tuuliin, mutta pesän hoitaminen, tulen ylläpitäminen vaatii kohtalaisen aktiivista kohentamista…

Kohentamista, siis puiden siirtelyä osittain hiilloksenkin pöyhimistä, jotta puut saadaan hallitusti palamaan. Varsinkin sytyttämisen alkuvaiheessa kohentaminen saattaa olla liian kärsimätöntä häsyämistä, jolloin tuli sammuu ja prosessi on aloitettava alusta.

Pesän kohentamisessa on oltava maltti mukana, muutoin hyvinkin alkanut palaminen lopahtaa, sammuu totaalisesti – prosessi pysähtyy…

Edellä oleva oli kirjoitukseni aasinsillan ensimmäinen osa, nyt tulee toinen osa:

Eläköitymispaperini lähtivät elokuussa liikkeelle, päätökset tulivat syyskuussa ja olen jäänyt virallisesti (vanhuus)eläkkeelle 01.10.2008 alkaen. Siten vuonna 1962 alkanut puunjalostusteollisuuden ammattiura ja vuonna 1972 alkanut opettajaura ovat tältä erää takanapäin. Tosin laitatan nimikirjaotteen kuntoon, eihän tuota vielä tiedä, mitä sitä alkaa isona tehdä eläkkeellä ollessaan. Erilaisia aktiviteetteja on vielä mielenpäällä…

Tällä erää viimeinen työnantajani oli Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappiaan kuuluva Ammattiopisto Lappia, tekniikan ja liiketalouden yksikössä prosessiosastolla.

Eläköitymisen myötä olen luonnollisesti luopunut/joutunut luopumaan jotakuinkin kaikista entisistä ammattijärjestöaktiviteeteistäni.

Minun ammattijärjestöpesääni on kohennettu viime aikoina sen verran reippaasti ja tehokkaasti, että jäljelle jäi oikeastaan pieni hiillos, kipinä eli tämäntyyppinen kirjoittaminen juuri tähän julkaisuun.
Kukaties muihinkin entisen elämäni ammattijärjestöjulkaisuihin on syytä tekstejä joskus lähettää, jos tarvetta aidosti ilmenee.

Yritysmaailmassa on viime vuosina puhuttu paljon niin hiljaisen tiedon hyväksi käytöstä, haltuun otosta. Siis sellaisen tiedon hyödyntämisestä, jonka aktiivityöelämästä eläkkeelle siirtyvä vie mennessään…
Julkisella sektorilla, muun muassa opetussektorilla on syytä samaan asiaan kiinnittää juuri näinä aikoina erityistä huomiota, sillä mm. ammatillisella sektorilla jää tosi paljon ammattiosaajia, pedagogeja täysin ansaitsemalleen eläkkeelle.
Eläkkeelle jääviä on syytä kuunnella kohtuullisen herkällä korvalla, ainakin niitä, jotka eivät lähde talosta ovet paukkuen.

Henkilökohtaisesti olen pohdiskellut viime aikoina ihmisen työelämään liittyvästä jalanjäljestä...

Monet niin sanotut vanhan kansan ihmiset tekivät todella pitkän työrupeaman, usien palkkatyötä noin 15-vuotiaasta 65 vuoteen miinus armeija ja sotavuodet. Heidän työelämän jalanjäljet olivat erittäin mittavia ja kunnioitusta herättäviä. He olivat myös monessa muussa mukana. He olivat aikansa vaikuttajia...

Kuinka moni meistä mahtaa yltää vastaavaan?

Toisaalta taas valitettavan monilla aloilla työssä olevien jalanjälki on todella syvä, pelottavan syvä, lähestulkoon pieni monttu mm. jatkuvana kiireenä työssä, riittämättömyyden tunteena työsuorituksestaan, runsaine ylitöineen, epämukavien työaikoineen, työuupumisineen, jne. ...

Toivottavasti monelle meistä, oikeastaan teistä – nimenomaan nuorille koulutetuille henkilöille annetaan arvokkaaseen, täysipainoiseen työelämän jalanjälkeen mahdollisuus ja …

Jäädä aikanaan – sitten joskus – ansaitsemallenne eläkkeelle ulkopuolelta toteutetun hienotunteisen pesän kohentamisen jälkeen niin, että tulta, puhumattakaan hiillosta ei onnistuta totaalisesti sammuttamaan.

Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö
opetusalan eläkeläinen Kemistä





Auton etähuolto, entä korjaus...?

Luin alla olevan artikkelin hetki sitten Kauppalehden nettisivulta. Mielenkiintoista! Varmaan tulevaisuudessa auton etähuolto onnistuu, ainakin jonkinasteinen vika-analysointi, mutta auton korjaus onkin sitten asia erikseen...

Kaikki nykyautot koostuvat jotakuinkin samoista perusosista.

Perusosista, joiden kuntoa ja toimintavarmuutta tarkastetaan/varmistetaan - vanhojen autojen osalta - vuosittain - hyvä niin.

Itse olen aina, yhtä poikkeusta lukuunottamatta, ajanut vanhalla autolla.

Aikajärjestyksessä autoni/automme ovat olleet: Chevrolet 4 Door Sedan vm. 52-54, Opel Caravan vm. 59-61, VW Kleinbuss vm. 54-56, Saab 94 vm. 66-68, Ford Taunus vm. 73-75, Ford Granada vm. 74-76, Mercedes-Benz 240 D vm. 1981, VW Doppel TD vm. 89 ja Land Rover Freelander vm. 2000.

Em. autoista ainoastaan edellä mainittu "avolava volkkari" on ostettu uutena.

Se ja tuo "lantikka" ovat meidän nykyiset kulkuneuvomme - kesä- ja talviautomme.
Vuosimallit kolmea viimeisintä lukuunottamatta ovat hiukan hakusessa, mutta ainakin hehtaarihaarukassa - vuosikymmenet - ovat oikeita...

Minkään käytössä olleen automme osalta ei ole luonnollisesti kyennyt toteuttamaan etähuoltoa eikä tietotekniikan sovellutuksia.

Ainoastaan Land Roverin osalta aikanaan jouduttiin auto kytkemään tietokoneeseen, kun keskuslukitusjärjestelmä hiukan yllättäen sekoili.
Sekoiluun löytyi hyvin arkinen, yksinkertainen vika - edellinen omistaja oli vaihtanut liian pienen sulakkeen, mikä oli jostain syystä talviolosuhteissa kuormittunut liikaa ja "palanut".

Tässä tapauksessa tietotekniikka ei kyseistä vikaa löytänyt, vaan ammattitaitoisen asentajan analysointi/pohdiskelu/toteamus: "Oletko tarkistanut sulakkeet?"

Varmaan tietotekniikan sovellutukset tulevaisuudessa ovat hyödyllisiä. Onneksi niiden käyttö ei poista ammattitaitoisen työntekijän tarvetta, sillä huollon lisäksi kyllä korjattavaa riittää...


Nettilainaus Kauppalehdestä:

Tulevaisuuden auto huolletaan etänä

Maanantai 17.11.2014 klo 11:07  
KUVA: TIINA SOMERPURO/KL
Tekniikan huima kehitys muuttaa myös automekaanikkojen työtä.
Tekniikan huima kehitys muuttaa myös automekaanikkojen työtä.
Kehittyvä tietotekniikka pitää autot jatkuvasti yhteydessä korjaamoon.
Mikään ala ei säästy megatrendeiltä, ei myöskään automekaanikkojen työ.
Korjaamoketju Autoasi on listannut suurimmat muutokset, jotka vaikuttavat tavallisen korjaamon arkeen.
"Tänä päivänä auton tullessa huoltoon se kytketään korjaamon tietokoneeseen. Tulevaisuudessa osa korjaamokäynneistä voidaan hoitaa kokonaan etätukena tietotekniikan avulla", Autoasi-mekaanikkojen koulutuksesta vastaavan Autoasi Akatemian johtaja Juha Kiiskinen sanoo.
Laitteet ja palvelut verkkoon yhdistävä esineiden internet on yksi merkittävä muutoksen tuoja. Mekaanikko näkee vikakoodit koneeltaan ja pystyy palvelemaan asiakasta etänä ilman korjaamokäyntiä. Auton huoltotarpeita voidaan lisäksi seurata reaaliajassa.
Sähköautojen yleistyminen edellyttää mekaanikoilta uusia taitoja. Vika-analyysit, yleinen huolto ja sähkökomponenttien huolto tehdään sähkö- ja hybridiautoille samalla tavoin. Sähköautojen korjaaminen vaatii korkeajännitetyöturvallisuuden tuntemista.
Autojen lisääntyvä teknistyminen aiheuttaa sen, että kaikki osat vaikuttavat toistensa toimintaan. Uusi asia on muun muassa rengaspaineen valvontajärjestelmä TPMS, joka on pakollinen kaikissa marraskuun jälkeen myydyissä autoissa.
Yli 4 000 mekaanikkoa kokoontuu ensi viikonloppuna Vantaalla pidettäville Korjaamo 2014-messuille.
Pirkko Tammilehto
pirkko.tammilehto@kauppalehti.fi
+358-10-665 101


Mikä ihmeen trolli...?

Nettilainaus Wikipediasta:

Trolli on internet-slangisana, jolla tarkoitetaan viestiä tai henkilöä, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa ristiriitoja, turhien viestien kirjoittamista ja saada vastaukseksi fleimejä tai ennalta-arvattavia viestejä taikka peittää kirjoittajan puutteet käsiteltävänä olevan asian tuntemuksessa. Samaa tarkoittava suomenkielisillä palstoilla synta:ynyt sana on provo, sanasta provokaatio.

Trollaus (suomennokseksi on ehdotettu peikkoilua tai rölläämistä) on trollien kirjoittamista uutisryhmiin, keskustelupalstoille, irkkiin tai wikeihin. Termin alkuperä ei kuitenkaan ole skandinaavisten, ja myöhemmin englannin, kielten peikkoa tarkoittava sana, vaan se juontuu vetouistelua merkitsevästä englannin sanasta trolling. Termiätrolling ei suomennosehdotuksesta huolimatta pidä sekoittaa englannin kielen sanaan trawling, joka tarkoittaa troolausta.
Trollaava henkilö kuvainnollisesti vetää viehettä saalisparven läpi toivoen, että joku tarttuu siihen. Myös viestejä, jotka näyttävät kokemattoman tai lapsellisen kirjoittajan postaamilta, on syytä epäillä, sillä tyhmää esittäviä trolleja esiintyy keskustelupalstoilla ja irkissä jatkuvasti. Trollaukseen voi liittyä myös viestien massalähetystä, jolloin trolli lisää foorumeille tahallaan useita samoja puheenvuoroja toisten keskustelijoiden ärsyttämiseksi.
Sanaa käytetään usein väärin tahattomasti, mutta joskus myös tahallisesti lyömäaseena kanssakirjoittajia vastaan. Pelkkä kritiikki tai eriävä mielipide, radikaalikaan sellainen, ei vielä ole trollausta, ellei tavoitteena ole ärsyttäminen.
Termiä trollaus käytetään nykyisin myös paljon vähäpätöisemmissäkin tilanteissa, jolloin sanan merkitys muuttuu.

____________________

Mikäli haluat erinomaisen esimerkin trolli-käsitteen käytännön sovellutuksesta, käväise lukemassa tämänpäivän Helsingin Sanomissa oleva Anneli Ahosen artikkeli netistä - suosittelen...



sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Tasapeli 0-0! Onko se muka edes tulos...?

Tämä teksti on sarjastamme Jutustelua marketin kassajonossa.


Mikä päivä! Tasatulos 0-0! Onko se muka edes tulos...?

En voinut olla kerta kaikkiaan kuulematta jutustelua marketin kassajonossa, jossa kaksi rehvakkaan oloista nuorta miestä - taisivat olla paikallisen suuryrityksen myyntitykkejä - keskusteli jokseenkin äänekkäästi nykyajan dynaamisesta menosta ja supertehokkaisiin työpäiviin liittyvistä tapahtumista…

”Mikä päivä! Joko kerroin, minkälainen päivä minulla oli toissapäivänä?” sanoi ostoskärryjä kiivaasti eeskahtaalle pyöräyttelevä Jari, eräänlainen Myyntitykki Huikkasen kopio.
”Jotain vihjasit hetki sitten, mutta kerrohan tarkemmin.” sanoi Mikko hiukan ajatuksissaan odotellen kiinnostuneena tulevaa.

”Nousin aivan normaalisti herätyskellon soittoon ennen sianpieremään lähteäkseni tuohon ns. byjamakoneeseen Helsinkiin.
Mutta siihenpä se normaalius jäikin! Mennessäni aamutoimille pamautin oikean jalan ukkovarpaani kylpyhuoneen oveen, voit uskoa, että silmissä säkenöi. 
Aamutee loiskahti housuille ja näkkäri pyörähti - tiedät varmaan, että juuri väärinpäin...
Olin unohtanut varata taksin edellisenä iltana, häthätää ehdin kentälle...
Juoksujalkaa turvatarkastukseen ja koneeseen viime tingassa...
Yleensä istun koneessa ikkunapaikalla, niin nytkin, mutta viereeni änkesi valkosipulituoksuinen kaupungin yksi kylähulluista älyttömine juttuineen ja naurunremakoineen...
Mehu kravatille...
Tätä rataa meni oikeastaan koko päivä! Voit uskoa, että palaverissa, yrityksemme kannalta todella tärkeässä palaverissa vastapuolen edustajat olivat äimän käkenä nähdessään hiukan ränsistyneen olemukseni.” sanoi Jari.

”Miten se palaveri meni?” kysyi Mikko uteliaana.

”Hyvin, todella hyvin, sillä jostain syystä paikalle oli eksynyt vähintään yhtä kiireisiä ihmisiä, joille jotakuinkin kaikille oli uraputkensa aikana sattunut samanlaisia päiviä!” Jari totesi tyytyväisen tohkeissaan...

”Miten se loppupäivä sitten sujui, ilman kommelluksia?” kysyi Mikko edelleen.

”Ihan hyvin, sillä olin päättänyt jäädä yön yli pääkaupunkiseudulle ja olin etukäteen varannut liput paikalliselle jääkiekkoareenalle katsoakseni livenä kunnon ryminää paikallisottelussa mutta...!" totesi hiukan mietteliääni myyntitykkimme.

"Mitä ihmeen mutta...?" kysyi Mikko hiukan kummaksuen.

"Monta viikkoa odottamani jääkiekko-ottelu meni minun mielestä perseelleen! Ei maalin maalia! Maalit ovat jääkiekon suola! Nyhjäsivät onnettomat 0-0, 0-0, 0-0 ja vielä jatkoajallakin 0-0! Voittomaalikilpailussa (rangaistuslaukauskilpailussa) sentään nähtiin yksi "lirumaali". Kyllä pistää vahvasti epäilemään pelaajien taitotasoa, jos ei normaalin peliajan puitteissa synny yhtään maalia! Toki ryminää ja pientä tappelunnujakkaakin oli jenkkityyliin, taisipa pari pelaajaa lentää suihkuunkin!
Taidan mennä seuraavalla kerralla TIMITEC-areenalle Kemin Lämäreiden ottelua katsomaan. Siellä näkee edes maaleja, tosin ei vielä maalitilanteiden uusintoja isolta näytöltä." totesi Jari tyytymätömänä ennakoiden tulevaa.

"Niin tai sitten veräjien suulla olivat huippumaalivahdit." yritti Mikko lieventää jälkijunassa ystävänsä pettymystä.

”Olipa sinulla mielenkiintoinen päivä!” sanoi Mikko ja he poistuivat kassalta hedelmäpelien suuntaan, joilla näytti olevan vielä iltamyöhäänkin tungosta.