Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta juuri hetki sitten pihakeinussa istuskellessamme vaimoni luki tapansa mukaan kirjaa ja minä poikkeuksellisesti aika tarkkaan Lounais-Lappi-lehteä. Niin - meidän kotitalouteen ei nykyisin tule muuta luettavaa paitsi viikoittain aika nippu mainoksia. Yllätyin, että talousalueellamme, Kemissäkin on paljon, oikeastaan erittäin paljon erilaista toimintaa, johon voisi - niin halutessaan - osallistua. Muun muassa eläkeläisille on monipuolista aktiviteettia tarjolla.. Itse voisin edellisen elämäni eli työssä olemisen ja ammattijärjestötoiminnan osalta osallistua esimerkiksi opettajien ja insinöörien senioritoimintaan. Toistaiseksi en ole nähnyt siihen tarvetta olevan, on tuota muuta aktiviteettia ollut ihan riittävästi - toistaiseksi.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin aurinkoisen alkusyksyn aamun läsnäolon. Mittarissa +20 asetetta lämmintä - auringossa. Perinteisten aamutoimien jälkeen taidamme olla vaan. Ei ole mitään välttämätöntä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan... Niin - kävimme keskustan matonpesupaikassa kaksi isoa mattoa pesemässä. Oikeastaan vaimoni ne pesi, minä olin kanto - ja veivimiehenä poistaessamme telasysteemillä enimmät vedet pois. Käväisin ajelemassa Mansikkanokalla kohta rakennettavan tienpätkän tuntumassa. Puita on kaadettu. Ei tuo nyt niin mahdottomalta näyttänyt... Kotiin oli taas mukava kesäautolla tulla, jonka näyttävät monet tunnistavan edelleen... Tuntui, että on nyt havillista aikaa, joten käväisimme Ajoksessa puolukassa ja katajia=katajanoksia hakemassa pihakoristeeksi. Samalla reissulla pistäydyimme myös Ajoksen sataman portilla ja Murhaniemessä... Tämä on ollut eläkeläisille ihan työntäyteinen päivä. Kohta liian kanssa.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin puolipilvisen ja lähes tyynen alkusyksyn aamun läsnäolon. Mittarissa +20 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen taidamme olla vaan kaikessa rauhassa. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Lehteä - Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen alkusyksyn aamun läsnäolon. Mittarissa +17 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen on taas omalta oslatani todettava, että tänäänkään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Olen tästä kirjoittanut aikaisemminkin ja varmaan kirjoitan vielä jatkossakin. On pakko tunnustaa, että konkaripoliitikko Paavo Väyrynen pelasti Keskustan Kemin kuntayhdistyksen kuntavaaleissa 2021 tappiolta, ehkä paremmin kirjoitettuna rökäletappiolta. Hän Kemin silloisena äänikuninkaana sai 566 ääntä. Se on kova äänimäärä. Häntä äänestivät "vanhasta muistista" oletettavasti monet henkilöt poliittisen kentän koko alueelta. Hänellä oli vaaliteemana Kenin vanhan työväentalon pelastaminen. Se on toistaiseksi toteutumatta. Olen ottanut lähestyviin kunta- ja aluevaaleihin liittyvänä useisiin potentiaalisiin kemiläisiin yhteyttä lähinnä Facebookin Messengerin ja sähköpostin välityksellä. Olen myös muutamia jututtanut kasvokkain. Kemissä on monia hyviä tyyppejä, joiden toivoisi lähtevän liikkeelle huhtikuussa 2025 pidettäviin vaaleihin. Uusia paavoväyrysiäkin arvelen löytyvän. Kohtapuolin kaikki ryhmittymät aloittavat vaalikampanjan. Usein se on alkanut Kemin perinteisillä syysmarkkinoilla, joka on ensi viikolla Täikön torilla...

Se on pikkulauantai eli keskiviikko - kyllä...

Se on pikkulauantai eli keskiviikko - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aisti aurinkoisen alkusykysyn aamun läsnäolon. Mittarissa +30 astetta lämmintä aurinkoisessa ja suojaisessa päärakeenuksen kulmauksessa. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties irrotan kastelukelan/-kärryn talonkulmalta. Sitä ei oikeastaan ole menneeenä kesänä kuin pari kertaa tarvittu - ei kasteluun vaan auton pesussa. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Mielenkiintoinen vierailu Kemin ammattikoulun työpajarakennuksessa - unessa...

Mielenkiintoinen vierailu Kemin ammattikoulun työpajarakennuksessa - unessa... Katri Kulmuni oli Kemin ammattikoulussa vierailulla. Liekö jokin lähestyviin vaaleihin liittyvä vierailu. Olin isäntänä tapahtumassa. Olimme juuri lähdössä työpajarakennuksesta työhuoneestani/pienestä opettajainhuoneesta, joka oli yhteinen Salmen Kallen kanssa ja myöhemmin Pietarilan Jussi kanssa, kun Anttilan Jarmo tuli ovelta toivottamaan meidät kahville niin sanottuun Jätkänkuppilaan. "Mikä ettei sanoi Katri!" sinne menimme. Huone oli täpö täynnä kahvittelijoita. Emme kumma kyllä puhuneet ollenkaan politiikkaa vaan rakennustekniikkaa. Kyseistä tilaa alettiin saneeraamaan. Katri kertoi, että on tärkeää ns. kylmäsiltojen katkaisu ikkunan alueella - aivan kuin alan ammattilainen. Ihmettelin hiukan hänen sanomisiaan. Kohta asia paljastuikin: Torniossa oli tehty vastaavaa remonttia, tuunausta ammattikoulussa ja kylmäsiltojen katkaisuun oli kuulemma kiinnitetty erityistä huomioita. Niin - edellä oleva oli viime yön selkeä uni. Taisi tuo Katri putkahtaa uneen Pelastetaan Länskä-otsikoista. Muuten hän on syntynyt 4. syyskuuta 1987 eli huomenna on hänen syntymäpäivänsä... Niin - tuo Kemin ammattikoulun työpajarakennus oli taannoin sillä paikalla, missä nykyisin Karjalahdella on Kemin Prisma.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen kadunvarren postilaatikosta mainosnippua hakiessani aistin pilvisen alkusyksyn aamun läsnäolon. Mittarissa +16 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen taidan kevytlämmittää päärakennuksen massiivista takkaa. Ilmeisesti vaimoni menee Ajoksessa käväisemään puolukassa. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta hetki sitten kävi mielessä sanonta, että kertaus on opintojen äiti. Oli niin tai näin, kertaan/toistan käsitteen Kuvataideyhteistyöprojektin 1994- taustat. Se lähti liikkeelle Luoteis-Venäjän Severomorskista, Murmanskin pohjoispuolelta Art Nord-taidegalleriasta, jossa tapasin syksyllä 1993 - ollessani silloisen Lapin lääninhallituksen delegaatiossa - kaksi ammattikuvataiteilijaa: Anatoly Sergienkon ja Ivan Voronin. Kysyin tulkin välityksellä: Kiinnostaako heitä yhteistyö Suomen, lähinnä kemiläisten kuvataiteilijoiden kanssa. Kyllä kiinnosti... Heidän takuumiehenään/-naisena oli silloinen Severomorskin kulttuuriosaston johtaja Olga Katsaran, joka kävi useita kertoja muun muassa Kemissä erilaisten kulttuuriryhmien kanssa. Siitä lähti liikkeelle mielenkiintoinen kulttuuriyhteistyö, joka sittemmin jatkui aina vuoteen 2012 saakka. Vuoden 2022 jälkeen asia on ollut täysin jäissä. Pistän muutaman kuvan liitteeksi. Jos Sinua jokin niistä kiinnostaa, ota yhteyttä Messengerin tai sähköposti: aki.pyykko44@gmail.com välityksellä. Mielelläni kerron lisää ja sovitaan jatkotoimenpiteistä - kiitos...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsottuani aistin pilvisen ja lähes tyynen alkusyksyn aamun läsnäolon. Mittarissa +13 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties haen muutamnan koivuklapin puu- ja varastokatoksesta, josko kevytlämmittäisi eilisen tavoin taas massiivista päärakennuksen takkaa. Oikeastaan tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- muistutusta - kyllä...

Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- muistutusta - kyllä... Olen tänä vuonna päättänyt "hävittää" eli myydä, vuokrata tai lahjoittaa tauluja, jotka ovat hallussamme. Pääasiassa olemme taulut aikanaan ostaneet, joitakin olemme saaneet lahjoituksina ja osa on ollut meillä vuosikymmeniä varastossa. Lähinnä taannoinen ajatukseni oli ehdottaa Kemin kaupunginvaltuutetuille - "maallikkoporofiloituani heidät" - taulun/tauluja. Jos jokin tauluista niin sanotusti "kolahtaa", teen tarjouksen, josta ei millään järkisyyllä voi kieltäytyä. Arvelen, että ainakin osa heistä on vilkaissut toimintaani kuvataiteen osalta täällä Kulttuuriyhteistyöperojekti 1994- puitteissa. Näin olen toiminut kuluvan vuoden puolella ja saanut kohtalaisen myönteistä palautetta. Tosin toistaiseksi olen onnistunut pääasiassa lahjoitusten osa-alueella. Hyvä niinkin. Kesä on ohi ja viimeinen kuluvan valtuustokauden kvartaali valtuutetuillakin on menossa, joten aikaa ja kiinnostusta oman kiinteistön sisäseinien tuunaamiseen, ehostamiseen uuden taulun muodossa saattaa löytyä. Arvelen ainakin heistä jonkun ottavan yhteyttä minuun sähköpostin: aki.pyykko44@gmail.com ja/tai Facebookin Messengerin välityksellä. Näin asiasta jää "mustaa valkoiselle" eli dokumenttia...

Se on ensimmäinen päivä syyskuuta - kyllä...

Se on ensimmäinen päivä syyskuuta - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin pilvisen ja sadetihkuisen alkusyksyn aamun läsnäolon. Mittarissa +12 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties aloittelemme päärakennuksen massiivisen takan lämmittämisen. Varovaisesti. Aluksi savukanavia/hormia kuivattamalla. Täytyy hakea muutama koivuklapi puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan... Niin - takan ensilämmitys sujui moitteettomasti. Käväisin iltapäivällä kaupungilla katselemassa Kemin hiljaisuutta ja samalla kaupassa. Päärakennuksessa on taas taivaallinen pullantuoksu. Hetki sitten pistin taas kotiviiliä tulemaan "punaisesta maidosta"... Uteliaisuuttani käänsin pöytäkalenteristani uuden viikon esille. Ei merkintöjä ainakaan toistaiseksi. Hyvä niin.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta käväisimme - minä ja vaimoni - päivällä kahdessa tapahtumassa: Kemi Areenan virallisessa avajaistilaisuudessa eli uudessa monitoimihallissa ja Pelastetaan Länskä-tapahtumassa Länsi-Pohjan Keskussairaalan edessä. Väkeä oli aika paljon liikkeellä molemmissa. Molemmat ihan mielenkiintoisia varsinkin, kun itse en ole moneen kuukauteen juurikaan ollut ihmisten ilmoilla. Näin paljon tuttuja ihmisiä. Muutamien kanssa vaihdoin muutaman sanankin. Voi olla, että havaintoni nimenomaan politiikassa mukana olevista henkilöistä, oli väärä mutta... He olivat mielestäni uupuneen, väsyneen näköisiä. Kemiläisiä kuntapäättäjiä mietityttäneen raskaat velat ja holhouksen alle luisuminen sekä aluevaltuutettuina olevia Länskän kohtalo lähitulevaisuudessa. Niin - tuo havaintoni saattaa olla jonkinlaista harhaa, sillä olen itse kuukausia lepäillyt ja nyt itselläni on aika pirtsakka olo omasta mielestäni. Ei ole helppoa olla vaikeista ja vieläkin vaikeammista asioista päättämässä.

Se on elokuun viimeinen päivä - kyllä...

Se on elokuun viimeinen päivä - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin pilvisen ja lähes tyynen alkusyksyn aamun läsnäolon. Mittarissa +15 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme orietoitua Kemi Areena virallisiin avajaisiin klo 11 alkaen Sauvosaaressa. Klo 12 alkaa myös Pelastetaan Länskä Vaikutetaan Yhdessä-tapahtuma sairaalan parkkipaikalla. Lehtiotsikkolainaus: Länskän lää­kä­rit pel­kää­vät, että leik­kaus­toi­min­ta Kemissä loppuu ko­ko­naan, jos hal­li­tuk­sen suun­ni­tel­mat to­teu­tu­vat: "Jäl­jel­le jäisi pelkkä tynkä" Länsi-Pohjan keskussairaalan lääkärit arvostelevat kovin sanoin hallituksen sairaalasupistuksia. Erikoislääkärien päivystyksen lakkauttaminen veisi Länskästä kaikki isot leikkaukset ja synnyttäisi lääkäripulan poliklinikoille. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Tuossa hetki sitten käsin tiskatessani mietiskelin, että... Meillä oli tänään puuropäivä. Sen hoidan yleensä minä. Puuropäivä on meillä ehkä keskimäärin kerran kahdessa tai kolmessa viikossa. Olen erikoistunut neljän viljan puuron keittämiseen vuosien oikeastaan vuosikymmenien aikana. Siihenpä ne minun ruoanlaittotaidot melkein loppuvatkin. Tarkemmin ajateltuna osaanhan minä keittää kananmunia, hätätilassa paistakin, keittää perunoita, keittää purkista hernekeittoa, lämmittää mikrossa valmisruokia, hampurilaisia ja vihannessekoituksia, lämmittää pannussa lihapullia, lämmittää/paistaa uunissa pitsaa, savustaa ja halstrata kalaa, hätätilassa grillatakin, valmistaa ohjeiden mukaan makaronilaatikkoa ja makkarakeittoa, jne. ... .Voi olla, että vielä täydennän osaamisluetteloani. Loppujen lopuksi minun ei ole tarvinnut nälässä olla, sillä vaimoni on melkein joka päivälle loihtinut erilaista syötävää...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin pilvisen ja lähes tyynen alkusyksyn aamun läsnäolon. Mittarissa +14 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen taidamme olla vaan kaikessa rauhassa. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta kävin hetki sitten pienen autoajelun kesäautollamme. Kyllä. Sitä en olekaan tälle kesälle tehnyt kertaakaan. Ajelin Haukkarin Kainuunkadulta City Marketin kierrätyspisteeseen ja tyhjensin kotiin kertyneet pahvi-, kartonki- ja paperijätteet konttiin. Hahtisaaressa kävin käyttämässä veneemme perämoottoria. Hyvin lähti käyntiin ja hyvin kävi. Turisteja näytti olevan liikkeellä varsinkin sisäsatamassa. Mikäpäs heidän oli näpsiä kuvia aurinkoisessa ykköskohteessamme. Ajelin seuraavaksi Karjalahdelle. Kävin hakemassa valkoista ja punaista, josko niille löytyy jossakin vaiheessa käyttöä. Vaikka jo tänään, jos menemme istuskelemaan pihakeinuun myöhemmin. Kylä Bilteman-rakennus on massiivinen. Voi olla, että siihen hyvinkin silmä tottuu ajan myötä. Kävin oikomassa projektiveneemme suojapeittoa ja jututtamassa Prima Raudassa Kamppisen Ristoa. Risto kertoi, että joku "etelän mies" oli venettä katsellut. Kotiin Syväkankaan kautta ajellessani juuri, kun olin ylittämässä Möylyntiellä rataa ja Eteläntietä puhelimeeni tuli puhelu tutulta henkilöltä. En vastannut, muuta kakkosliittymäämme auton ajettuani soitin hänelle. Juttelimme aika tovin niitä näitä. Lähinnä talousasioita ja vähin kuntapolitiikkaakin. Hän toistamiseen oli tyytyväinen, että pidän aktiivisesti lähestyviä kunta- ja aluevaaleja esillä. Kerroin hänelle, että Kemissä pitäisi saada ehdokkaiksi uusia yllätysnimiä, politiikassa ryvettymättömiä henkilöitä...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä - Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin aurinkoisen alkusyksyn aamun läsnäolon. Mittarissa auringossa +28 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties lähden fiilistelemään lenkin keäsautollamme käyden samalla Hahtisaaressa käyttämässä perämoottoria. Sitä ei ole käytetty moneen kuuukauteen. Varmaan myöhemmin syksyllä käymme vielä Selkäsaaressakin ainakin pistämässä mökin talvikuntoon... Katsotaan, mitä tämä päivä tuo loppujen lopuksi tullessaan...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Taitaa olla ikäni vitsaus, että muistelee vanhoja ja kaikki tuntuu niin murheellisen kauan sitten tapahtuneen. Iltapäivällä vaimoni ollessa kauppareisulla ajattelin ottaa pienet nokoset, mutta siitä ei tullut tällä kerralla mitään. Ajatukset lähtivät niin sanotusti lentoon... Miten? Aloin pohdiskella, miten kaikesta tapahtuneesta on niin kauan aikaa. Muutamia irrallisia esimerkkejä: Aloimme - minä ja nykyinen vaimoni - seurustella vuonna 1964 siis 60 vuotta sitten. Menimme naimisiin heinäkuussa 1968 ja muutimme Tampereelle. Valmistuin vuonna 1972. Poikien - Tommin ja Timon - syntymästä on yli viisikymmentä vuotta. Vanhempani kuolivat - isä vuonna 1974 ja äiti vuonna 1975 - molemmat 66-vuotiaina, aivan liian varhain. Tulimme takaisin Kemiin vuonna 1981 ja rakensimme omakotitalon vuonna 1982 siis yli neljäkymmentä vuotta sitten. Osallistuin vuonna 1983 Kemissä Rasvaa Rattaisiin ideakilpailuun, jossa sain kahdesta ideasta rahapalkinnon. Edellisessä elämässäni eli opetustyössä ollessani, muistaakseni oppilaille totesin, että en ole koskaan saanut niin hyvää tuntipalkkaa kuin noin 15 minuutin pohdiskelulla. Toisen idean (Puuaitayritys) pistin konsultin (DI Pertti Kari Savlak OY) avustuksella toteutukseen. Syntyi AITAKI-laatutuote, joka tälläkin hetkellä olisi toteuttamiskelpoinen "oikeissa käsissä". Yksi ideoista oli hylkypaperin jatkojalostus. Se sai konsulttityön jälkeen nimen PAPAKI ja konkreettisia tuotteitakin syntyi. Valitettavasti raaka-aineen hinta nousi sellaiselle tasolle, että jatko oli mahdottomuus. Olin vääntämässä Kemiin jäähallia 1990-luvun alkupuolella, siihen minut velvoitti Kemin Lämärit ry:n puheenjohtajuus. Jäähalli syntyi Kemin kaupungin ja Keminmaa kunnan avustukselle - pääasiassa talkoovoimin. Olen ollut vaatimattomalla panokselleni Kemin kuntapäättäjänä vuodesta 2000 alkaen siis kohta neljännesvuosisadan... Jäin ansaitsemalleni eläkkeelle Ammattiopisto Lappiasta lokakuussa 2008 eli olen insinööri ja opetusalan eläkeläinen nykyisin. Kirjoitettakoon vielä, että 1970-luvun alkupuolelta aina vuoteen 2019 olen ollut mukana insinöörien toiminnassa sekä opetusseksitorilla aina vuoteen 2004 saakka ammattijärjestökuvioissa. Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- on ollut lähellä sydäntäni - tälläkin hetkellä, vaikka asia on "säästöliekillä". Selkäsaaren pohjoispäätyyn rakennutimme/rakensimme ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan mökin pääasiassa vuosina 2011-2013. Siitäkin on siis yli kymmenen vuotta aikaa. Jätin joitakin ikäviä asioita mainitsematta. En halua niitä muistella. Mielestäni tällä hetkellä olen - ikäisekseni - kohtalaisen hyvässä kunnossa. Tosin huomisesta päivästä ei ole takeita. Ei muuten ole Sinullakaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin pilvisen lähes tyynen alkusyksyn aamun läsnäolon. Mittarissa +14 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen käväisin pihalla, tontin reunalla terveyskävelyllä. Samalla söin punaisia viinimarjaoja ja poimin muutamia karviasmarjoja sisään tuotaviksi. Aamukahvittelun yhteydessä tuntee jonkinasteista vieroitusoiretta, kun silmien edessä ei ole aamun lehteä, mutta eiköhän tästä selvitä. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan... Niin - hetki sitten paistoin taas kerran esipaistettuja Pirkka-vehnäpullia 14 kpl ja päärakennuksessa on hetken aikaa "taivaallinen" pullan tuoksu. Niin kuin aikaisemminkin olen kirjoittanut, vaimoni huolehtii vaativammista leivonnaisista...