Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Olimme runsas kaksi vuotta sitten Veeran lakkiaisjuhlissa Lallinperäntien varressa. Taisipa meitä olla sillä hetkellä kymmenisen ihmistä paikalla. Yltiöpäisyydessäni kutsuin paikalla olleet henkilöt 80-vuotisjuhliini, mikäli niitä vietän ja elonpäiviä riittää. Lupasin harjoitella akustisella kitaralla ukrainalaisen, erään kauneimmista kansalauluista nimeltään Kuutamoyö. Myöhemmin samaa yltiöpäisyyttä riitti Länsi-Pohaja Insinöörit ry:n juhlatilaisuudessa ehdottaessani pöytäseurueeseen kuuluvalla musiikkimiehelle, että hän harjoittelee kyseisen kansanlaulun ja kutsuttuna tulee avec esittämään/soittamaan sen syntymäpäivilläni. Kuutamoyön kuulimme - minä ja vaimoni - ensimmäistä kertaa Luoteis-Venäjällä Severomorskissa iltatilaisuudessa Anatoly Sergienkon kotona 1990-luvun loppupuolella. Ilmeisesti paikallinen ehkä kuusikymppinen mieshenkilö sen lauloi ja säesti itseään akustisella kitaralla. Erinomainen esitys ja kaiken kaikkiaan mukava, mieleenpainuva tapahtuma. Todettakoon, että samalla matkalla oli kemiläinen kuvataiteilija, graafikko Riitta Moilanen, joka piti taidenäyttelyn Art Nord-galleriassa. Luonnollisesti hän oli myös mukana em. iltatilaisuudessa. Niin - tämä vuosi on ollut huhtikuun lopusta alkaen poikkeuksellinen. Sitä - poikkeuksellisuutta - jatkunee vielä hetken aikaa. Poikkeuksellisuuteen liittyy myös se, että emme tänä kesänä tee minkäänlaisia matkoja enkä vietä syntymäpäiviäni syksyllä. Täten vapautan suorituspaineista pyytämäni henkilöt tasan kaksi (2) kuukautta etuajassa. En ole itsekään tuota mainitsemaani kappaletta treenannut. Sen verran olen sitä "tapaillut", että se minulle kyllä kelpaa, riittää... Niin - jos kaikesta huolimatta syksyllä liikutte täällä päin, lupaan keittää kahvit ja tarjota vaikka Pirkka esipaistettuja vehnäpullia. Muuten hetki sitten niitä paistoin. Päärakennuksessa on "taivaallinen" pullan tuoksu hetken aikaa.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikonvaihdeliite Luppo - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +18 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen on pakko todeta, että tänään ei ole mitään erikoista tekemistä. Voi kuitenkin olla, että pistän työasun päälleni ja ajelen ruohonleikkurilla etupihan nurmikon. Sen voi myös siirtää ensi viikkoon. Voi olla myös, että käyn eilen halkomani kuusiklapit latomassa siististi kuivumaan pinoon puu- ja varastokatokseen. Vaimoni käynee tänään ruokakaupoilla. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo loppujenlopuksi tullessaan...

Eräs Facebook-kirjoitukseni tänään...

Luin hetki sitten artikkelin vanhoista rakennuksista Lapin Kansasta. Kävi mielessä käyntimme opastettuna tutustumassa erääseen kemiläiseen tälläkin hetkellä ryhdikkäästi pystyssä olevaan rakennukseen. Sitä on jo aikaa kukaties parikymmentä vuotta. Se oli ennen, rakentamistamme Selkäsaareen ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaa mökkiä. Se tapahtui pääasiassa vuosina 2011-2013. Markkinoin vaimolleni ajatusta Talo Meren Rannalla-ajatuksella. Talo oli nimenomaan hänelle varsin tuttu. Veitsiluodon vanhan kansakoulun opettajien asuinrakennus. Se on tosiaan ryhdikkäästi edelleen pystyssä - ainakin viimeksi ohi ajaessani - miksi? Ehkä siksi, että rakennuksen katto on pitänyt, rakennuksessa on ammattitaidolla rakennettu hirsirunko jotakuinkin ehjä eivätkä vandaalit ole rakennusta hävittäneet... Minun on helppo kirjoittaa: Jos olisin kaksikymmentä vuotta nuorempi, ostaisin kyseisen kiinteistön erotettuine tontteineen ja entisöisin rakennuksen tietyllä idealla. Idealla jonka olen valmis kertomaan asian hoitavalle henkilölle/yritykselle. Olen tästä kirjoittanut aikaisemminkin. Rakennuksen entisöinti/kunnostaminen olisi kemiläinen kulttuuriteko viimeisen päälle...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen ja sateisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +18 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen eilen ajattelin pukea työasun päälleni ja halkoa loput saaripuut katokseen. Se odottaa ainakin sateen loppumista. Tänään ei oikeastaan ole mitään erityistä tekemistä. Ollaan nyt sitten kaikessa rauhassa. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan. Niin - Veera käväisi meillä tänään. Mummon lähtiessä viemään häntä Kemin rautatieasemalle iltapäivällä totesin puiden halkomisen ohessa: "Elä ihmisiksi." Arvelen hänen noudattavan ohjettani...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta olen usein kirjoittanut, että olen ollut vuodesta 2000 lähtien kuntavalliehdokkaana. Toisin sanoen vuonna 2000, 2004, 2008, 2012, 2017 ja 2021. Seuraavat kunta- ja aluevaalit ovat keväällä 2025. Olenko niissä mukana, se on tällä hetkellä täysin avoinna. Minua on jo kauan sitten muistutettu, että minulla on viimeinen väri hiuksissa, olen viimeisellä kvartaalilla ja että äänestäjäni ovat pääasiassa kuolleet. Totta mutta... Olen myös joka vaalien yhteydessä ottanut yhteyttä mielestäni potentiaalisiin kemiläisiin, jotka olisivat erinomaisia ehdokkaita ja joilla olisi mahdollisuus jättää "eskonpuumerkkinsä" kemiläiseen kuntapäätöksentekoon. Olen käyttänyt tähän asti yhteydenotossa pääasiassa sähköpostia mutta otan käyttöön yhä enenevässä määrin Messengerin lähitulevaisuudessa. Totta kai mahdollisuus on kasvotusten jututtaa ihmisiä. Näin aion myös menetellä. Kyllä.

Sightseeing-ajelulla - kyllä...

Sightseeing-ajelulla - kyllä... Käväisin hetki sitten ajelulla "katseenvangitsijalla" eli meidän kesäautollamme VW Doppel TD vm. 1989. Katseenvangitsija ei ole turhaan kirjoitettu. Kyllä tuo auto on aika lailla harvinaisuus liikkeellä olevista vastaavan tyyppisistä autoista. Toisaalta se on aggressioita herättävä, sillä siitä on päästävä ohi, vaikka reippaasti ylinopeuttakin ajaen. Tälle kesälle näin tosin ei ole tapahtunut, sillä olemme olleet vähän liikenteessä - vasta noin 250 km... Kävin Hatisaaressa laiturilla venettä katsomassa. Ajelin sisäsataman kautta Karjalahdelle. Käväisin tarkistamassa/oikomassa suojapeittoa projektiveneestämme, joka on Prima Raudan pihalla. Pääsin/jouduin polkupyörällä liikkeellä olleelle tutun näköisellä "karvanaamalle" lyhyen kaavan mukaan selostamaan peitetyn veneen historian. En viitsinyt mennä Kamppisen Ristoa jututtamaan, sillä liikkeen edessä oli sen verran autoja/asiakkaita. Sen sijaan ajelin Prisman ja rakenteilla olevan Bilteman kautta kotiin Haukkarin Kainuunkadulle. Kotiin oli taas mukava tulla, kääntää kesäautomme kakkosliittymään...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani asitin puolipilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +20 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jölkeen kukaties ollaan vaan. Ei ole mitään erityistä tekemistä. Niin jos ei nyt sitten intoudu noita loppuja saaripuita halkomaan. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani asitin aurinkoisen ja lämpimän kesäaamun läsnäolon. Mittarissa aurinkoisessa ja tyvenessä päärakennuksen syvennyksessä +35 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties puen työasun päälle ja lähden halkomakoneella halkomaan eilen Selkäsaaresta tuomamme isot kuusipökäleet klapeiksi. Tosin sen voi tehdä myöhemminkin. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo loppujen lopuksi tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Lyhyeksi jäivät yöunet. Miksi? Siksi että tuo ensimmäistä kertaa tälle kesälle Selkäsaareen lähtö oli niin voimakkaasti mielenpäällä. Lehteä kadunvarren postilatikosta aikaisin hakiessani aistin pilvisen ilman - niin kuin sääennuste lupasikin - sekä kevyen tihkusateen läsnäolon. Mittarissa +18 astettan lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen valmistaudumme Hahtissaareen lähtöön. Tänään on tavoitteenna tuoda saaresta huhtikuussa kaadettuja kuusipökäleitä mantereelle. Jos se alkaa vastustamaan, niin olkoon puut saaressa. Kopsitaan ne siellä klapeiksi aikanaan. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo loppujenlopuksi tullessaan.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia muuta kävin hetki sitten ottamassa muutaman kännykkäkuvan valokaapelin asennuksesta. Kysyin luvan kuvanotosta. Kerroin, että Kainuunkadun saneerauksesta kolmisen vuotta sitten otin kuvia eri vaiheista lähinnä tonttimme kohdalta. Sanoin, että niitä on sitten vanhana mukava katsella. Toinen eli juuri sillä hetkellä jututtamani kaveri katsoi minua hymynhäive suupielessä: "Hyvä asenne." Kerroin sanoneeni sekä Valokuitunen- että Valoo-yrityksen myyntitykeille, että nopeus minulla tietotekniikkajutuissa on ihan riittävä. He saivat minut vakuuttuneeksi, että valokuituliittymällä on myönteinen vaikutus kiinteistön hintaan. Taisi olla myyntipuheita/- jippoja. Mene ja tiedä. Niin - me teimme siis sopimuksen Valoo-yrityksen kanssa. Se on kohta tonttimme kohdalla. valmis. Soitettuani aitanaapurina olevan Asunto Oy Villeruutti- hallituksen puheenjohtajalle hän kertoi, että Valokuitunen alkaa syyskuussa omaa valokuitukaapelia Kainuunkadulle kaivamaan... Niin - nyt on montut peitetty ja pientareita siistitty. Ilmeisesti vielä huomenna työt jatkuvat.

Uusi viikko käynnistyi - kyllä...

Uusi viikko käynnistyi - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin työn ääneen. Pieni kaivinkone oli tonttimme kohdalla. Molemmat tonttimme liittymät ovat tätä kirjoittaessani kiinni. Lehteä hakiessani jututin sekä kaivinkonemiestä että ns. lapiomiestä. He kaivavat Valoo -yrityksen valokaapeliuria. Meillä on sopimus em. yrityksen kanssa. Liittymä päärakennukseen ja varaus Pikkupuolelle. Tuo varaus Pikkupuolelle on ongelmallinen. Miksi? Siksi että viereisen kerrostalon sopimus on Valokuitusen kanssa. Valokuitunen tulee sitten omilla kaivannoillaan. Voi järjen valo, sanoi aikanaan eräs opettajani Kemin lyseossa 1950-luvun loppupuolella. Eikö asia hoituisi yhdellä kaivamisella. Ei näemmä. Pistän työasun päälle ja lähden pistäytymään Hahtisaaressa. Käyn kiinnittämässä veneeseen "tuulilasin" eli uudelleen liimatun ajajan edessä olevan muoviläpyskän. Samalla käytän taas hiukan konetta... Katsotaan, mitä muuta tämä maanantaipäivä tuo tullessaan.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta totean taas - ties kuinka monetta kertaa - että mediassa on aina yksi asia pinnalla. Tällä hetkellä maailman mediassa on tuo Trumpin murhayritys ykkösenä, Suomessa on tuo käännytyslaki ollut aika lailla pinnalla ja tällä hetkellä täällä Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkatu 3:ssa on tuo Berliinissä pelattava EM-loppuottelu Espanja-Englanti aika ajankohtainen vielä hetken. Täällä hetkellä tilanne on tasan 1-1... Niin - loppujen lopuksi Espanja voitti 2-1. Englantilaiset olivat luonnollisesti pettyneitä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Käänsin uteliaisuuttani ensi viikon esiin työhuoneeni pöytäkalenterista. Kyllä. Vain kaksi merkintää - tiistaina ja sunnuntaina - hyvä niin. Tuosta tiistaista kirjoitin muutama päivä sitten nykyiselle "metsurillemme" seuraavaa: Alkuviikosta olisi ennusteiden mukaan hyvät ilmat, sopivat tuulet ja vedenpinnat. Voisin lähteä lava-autolla ja peräkärryllä liikkeelle. Saaressa on vesikärryt ja laituripäähän voin ottaa mukaan kuljetusrattaat. Niin kuin muistat, viime kesänä me toimme saaressa käydessämme kaksi - neljä kassillista klapeja mantereelle. Rauhallisesti toimien rehkimättä me saisimme tuotua aika kasan kuusipökäleitä eli veneellisen kerralla. Niin - sääennusteen osalta on hiukan pilvisempää, vedenpinta alempana ja kukaties muutama pisara vettäkin tulee. Se ei haitanne mitään. Tiistaina näillä näkymin menemme Selkäsaareen ensimmäistä kertaa tälle kesälle. Lähtö Hahtisaaren venesatamasta klo 10 jälkeen...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsellessani aistin puolipilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +17 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen on pakko todeta, että tänään ei juuri ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo loppujen lopuksi tullessaan... Niin - ainakin illansuussa EM-jalkapallon loppuottelun Saksasta. Totta. Tänään sunnuntaina 14.07.2024 klo 22.00 alkaa ottelu Espanja-Englanti Berliinistä. Arvelen Englannin voittavan ottelun.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikonvaihdeliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin pilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +18 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, mitä tämä lauantaipäivä tuo loppujen lopuksi tullessaan...

Muistin virkistämiseksi - kyllä...

Muistin virkistämiseksi - kyllä... Aikataulut vuoden 2025 kuntavaaleissa Seuraavat kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13.4.2025. Muut tärkeät ajankohdat ovat seuraavat: + äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): 21.2.2025 + ehdokashakemusten jättöpäivä: 4.3.2025 + ehdokasasettelun (ml. ehdokasnumerot) vahvistaminen: 13.3.2025 + äänioikeusrekisteri lainvoimainen 1.4.2025 + kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.4.2025 klo 16 + ennakkoäänestys kotimaassa: 2. - 8.4.2025 + ennakkoäänestys ulkomailla: 2. - 5.4.2025 + tulosten vahvistaminen: 16.4.2025 + valtuustot aloittavat työnsä 1.6.2025 Totta - valtuustokausi 2021-2025 lähestyy kalkkiviivoja. Kymmenisen kuukautta viimeisestä kvartaalista/neljänneksestä on jäljellä. Se on sitten siinä...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kävin hetki sitten ajelemassa kesäautollamme lenkin: Haukkari-Karjalahti-Hahtisaari-sisäsatama-Mansikkanokka-Haukkari - kyllä... On mielenkiintoista, miten ajatuksiin tulee melkein aina vanhat asiat. Tietysti Karjalahdella kuvaa Biltemasta ottaessani kävivät takaraivossa ajatukset vanhasta työpaikasta ja siihen liittyvistä rakennuksista. Hahtisaaressa käydessäni avoimesta portista kuvaa laiturille ottaessani taustalle tuli entinen Pohjolan Sanomat Oy.n aikanaan Kemin upeimpia, miksipä ei nykyäänkin rakennuksia. Se tuli minulle aika tutuksi vuosikymmeniä sitten kiikuttaessani kirjoituksia lehteen julkaistaviksi ja myös taidenäyttelyiden pitopaikkana. Aika monta näyttelyä siellä pidin - viimeisin vuonna 2006. Pääyhteistyökumppanina tekstien osalta oli Heikki Lääkkölä ja taidenäyttelyjen osalta Hannu Sarrala. Kaikki toimi siihen maailman aikaan - minun mielestäni - erinomaisesti... Eräs mieleen painuvimmista asioista oli Pohjolan Sanomien toisessa kerroksessa ollut edesmenneen kemiläisen kuvataiteilijan Jorma Kuulan kertakaikkisen upea öljyväritaulu. Mikäli oikein muistan, on asiasta maininnut myös kuvataideystäväni Seppo Mikkanen jossakin haastattelussa. Missä mahtaa kyseinen taulu tällä hetkellä olla, voi olla, että se on edelleen samassa paikassa. Eipä ole tullut rakennuksessa viime vuosina käydyksi. Tosiaan Hahtisaaressa kävin veneellä. Lisäsi bensiiniä tankkiin ja käytin moottoria hetken aikaa. Hyvin tuntui käyvän. Meillä on alustava suunnitelma/ajatus lähteä Selkäsaareen ensi viikon tiistaiaamuna. Lähinnä puuhommat rauhallisesti. Uteliaisuuttani ajelin sisäsataman kautta Mansikkanokalle. Entisessä veneiden talvisäilytyspaikassa on yksi iso purjevene vielä paikoillaan. Se on aikanaan ollut hieno alus. Kuntapäättäjien monivuotinen toive ja viimeaikainen määräys alueen tyhjentämisestä on siten toteutunut. Mielenkiintoista seurata, mitä kyseiselle tyhjälle tilalle lähiaikoina tapahtuu... Niin - kotiin oli mukava taas ajella

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehte hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin pilvisen ja sateisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +17 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen on pakko todeta, että tänään ei juuri ole mitään tärkeää tekemistä. Voi olla, että käyn viemässä pullot ja tölkit kierrätykseen. Kukaties samalla reissulla käväisen Hahtisaaressa veneellä katselemassa, onko kaikki kunnossa mahdollista ensi viikon Selkäsaarireissua varten. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo loppujen lopuksi tullessaan...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Torstai > hernekeitto ja pannari ovat tuttuja asioita. Meilläkin on joskus hernekeittoa torstaina. Tänäänkin. Purkkihernekeittoa. Olen seuraavasta kirjoittanut aikaisemminkin: Kemin entistä työväentaloa rakennettaessa olin isäni mukana talkoissa. Työsuoritukseni oli ilmeisesti aika vaatimaton, mutta yksi asia on jäänyt mieleeni. Hernekeitto, hiivaleipä ja maitolasi. Kyllä ne maistuivat. Ei ollut siihen maailman aikaan eli 1950-luvun alkupuolella vielä purkkikeittoja. Taisipa olla hernekeitossa "sattumia" eli lihan ja läskinpaloja. Oli niin tai näin. Hyvää se oli. Samaan hengenvetoon kirjoitan - taas kerran - että tuolle kiinteistölle, yhdelle Kemin maamerkeistä toivoo lähitulevaisuudessa ansaitsemaansa käyttöä...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin pilvisen ja sateisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +14 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen on pakko todeta, että tänään ei juuri ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo loppujen lopuksi tullessaan... Ainakin sen, että iltapäivällä saamme kahvivieraita/-tuttuja, mikäli alkuperäiseen suunnitelmaan ei tule muutoksia.