Mitä tänään tähän asti ...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin tyvenen ja pilvisen pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -2 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Aamukahvittelun yhteydessä pohdiskelimme tämän päivän tapahtumia lähinnä Kemin kulttuurikeskuksessa. Taiteiden yön aloitusta, Laitakari-näyttelyn avaamista sekä Jälkiä historiassa-näyttelyn avajaiset Kemin taidemuseolla tänään lauantaina 28.10.2023 klo 13–15. Näyttely on koottu OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmista, ja se on osa OP Kemin Seudun 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta hetki sitten olimme - minä ja vaimoni - paihalla valmistellen talven tuloa. Ensimmäisten lumenkolauksien yhteydessä mietiskelin hiukan maailmanmenoa: Ukrainassa on käynnissä Venäjän nykyhallinnon toteuttama raaka hyökkäyssota, jota ainakin Pohjois-Korean diktaattori tukee ase- ja ammustoimituksin, Iran asetoimituksin, Kiina tasapainoilee asiassa, jne. , Gazan räjähdysherkkä tilanne Hamas/Israel, Lähi-Idässä kaiken kaikkiaan täysin totaaliarvaamaton tilanne, kaasuputkia ja tietoliikennekaapeleita katkotaan meidänkin lähialueilla. Niistä raaka totuus paljastuu pikapuolin, joka saattaa merkitä Itämeren osittaisia rajoituksia ja aivan varmasti valvonnan tehostumista. Onneksi Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston päätökset Meri-Lapin kannalta olivat myönteisiä, mutta tilanne jatkuu. Kemin taloustilannetta yritetään aktiivisesti edelleen helpottaa. Toki muutakin myönteistä: Metsä Fibren biotuotetehdas on käynnistynyt, kouluverkkoasia on saatu ainakin välivaihepäätökseen, uusi, uljas monitoimihalli nousee Sauvosaareen, jne. ... Tunnustan, että eivät aivan kaikki edellä mainitut asiat pyörineet päässä ensimmäisiä lumia kolatessani, osa kuitenkin...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin lumisen alkutalven aamun läsnäolon. Mittarissa 0 astetta lämmintä. Otin jo lumilapion esiin puu- ja varastokatoksen "orrelta". Perinteisten aamutoimien jälkeen teemme päärakennuksen aulassa olevan ilmalämpöpumpun suotimien puhdistuksen. Tänään ei taida olla mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan... Vilkaisin sähköpostejani. Sieltä löytyi tällainen: Hei, lämpimästi tervetuloa Jälkiä historiassa -näyttelyn avajaisiin Kemin taidemuseoon lauantaina 28.10.2023 klo 13–15. Näyttely on koottu OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmista, ja se on osa OP Kemin Seudun 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. OP Ryhmän Taidesäätiön noin 3000 teoksen kokoelma on Suomen suurin yksityinen taidekokoelma, jonka vanhimmat teokset ajoittuvat 1800-luvun puoliväliin, mutta painopiste on suomalaisessa 1990–2000-lukujen nykytaiteessa. Kemin taidemuseon näyttelyssä suomalaisen kultakauden taiteilijat kohtaavat nykytaiteen luoden vuoropuhelua eri aikakausien teosten välille. Näyttelyn avaa toimitusjohtaja Heikki Palosaari, OP Kemin Seutu. Kemin taidemuseo Marina Takalon katu 3 94100 Kemi 016 258 247

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

"Nyt pääsin palkoille!" sanoin valtuustokokouksen sihteerille, Jukka Vilenille kokouksesta pois lähtiessäni. En viitsi irrotella, miten hyville palkoille, mutta sen sijaan muistelen hiukan menneitä. Kemissä oli Rasvaa rattaisiin ideakilpailu 1980-luvun alussa, taisi olla vuonna 1983. Minäkin otin kilpailuun osaa kymmenellä idealla. Niistä kaksi palkittiin ja joista toinen Puuaitayritys toteutettiin sittemmin AITAKI-Laatutuote nimellä. Tuo toinen > Ideaporukka olisi vieläkin syytä toteuttaa. Kerroin ammattikouluoppilailleni, että en ole koskaan saanut työlleni niin hyvää tuntipalkkaa kuin silloin. Elettiin markka-aikaa. Laskin tuntipalkakseni 32 000 markkaa/tunti eli rapiat 3300 euroa/tunti nykyrahassa. Ei huono.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen alkutalven aamun läsnäolon. Mittarissa 0 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän puut päärakennuksen takkapesään ja suoritan puuhuoltoa. Ajattelin alunperin seurata Kemin kaupunginvaltuuston tämän loppuiltapäivän kokouksen netistä. Paavo Väyrysen tehtyä eroilmoituksen kaupunginvaltuuston jäsenyydestä - tosin hänen nimensä näyttää olevan vielä tämän päivän esityslistalla - Antti Pasanen oli menossa paikalle. Antille on tullut este. Viesti tuli Messengerin kautta. Varajäsenenä oleminen on eräänlaista "palokuntahommaa". Menen paikalle, mikäli maailmankirjat eivät aivan loppuiltapäivällä sekaisin mene/ole... Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kertausta: Olen ollut Kemissä kuntavaaliehdokkaana vuosina 2000, 2004, 2008, 2012, 2017 ja 2021. Muistaakseni 2017 vaalien yhteydessä intouduin tekemään A4-kokoisen vaalimainoksen 1-puolisena, jossa kerroin itsestäni ja vaalitavoitteistani. Kerroin eräälle henkilölle jakavani sitä - oman ryhmittymäni mainoksen ohessa - omalle asuinalueelleni - lähinnä Haukkariin (entinen Etu-Ritikka) ja osittain Syväkankaalle (osittain entinen Taka-Ritikka). "Turhaa jaat mainoksia. Eihän täällä asu muita kuin kommareita ja sosdemeita. Eivät he sinua äänestä." hän minua valisti. "Asuthan täällä sinäkin. Et muuten sinäkään ole minua viime kuntavaaleissa äänestänyt." totesin hänelle. "Miten niin en ole sinua äänestänyt. Mistä sinä sen tiedät?" hän ihmetteli... Keroin hänelle, että kuntavaaleista on aika tarkkoja tilastotietoja vaalialueittain. Kun niitä oppii lukemaan, on kohtalaisen tarkkaan selvitettävissä oma äänestäjäkunta. Edellisissä kuntavaaleissa olin saanut vain muutaman äänen omalta äänestysalueeltani. Niin sanotut varmat äänestäjät oli helppo hahmottaa. Niin - kyllä em. henkilön ensimmäinen kommentti osui aika lailla oikeaan. Olen aikaisemminkin kirjoittanut usein saamastani palautteesta: " Sinäkin olet viimeisellä neljänneksellä ja sinulla on viimeinen väri hiuksissasi. Sinun äänestäjäsi ovat pääosin siirtyneet ajasta iäisyyteen." Olen todennut, että kyllä asia on juuri näin, mutta kuntavaaleissa ei ole yläikärajaa. Alaikäraja toki löytyy eli 18 vuotta...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen ja pilvisen alkutalven pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -5 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Vaimoni kävi pistämässä tulet Pikkupuolen takkapesään, saamme sinne iltapäivällä yövieraan, Veeran pitkästä aikaa. Lattialämpö on siellä peruslämpönä. Alkuillasta minulla on kokous eipä tänään oikeastaan muuta. Katsotaan, miten päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen ja kirkkaan alkutalven pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -10 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Aamun lehteä lukiessani tarkistin eilisen Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston 30-29 lopputuloksen Mehiläis-sopimuksen jatkosta - kuka mitäkin oli äänestänyt. Äänestystuloksella on taatusti vaikutusta myös aikanaan Kemissä kunta- ja aluevaaleissa keväällä 2025. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Lokakuun viimeinen täysi viikko - kyllä...

Lokakuun viimeinen täysi viikko - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen ja kirkkaan pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -2 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään - mitäpä muuta. Oletan, että tänään maanantaina 23.10.2023 moni Meri-Lapin aikaansa seuraava asukas seuraa Rovaniemeltä Lapin aluevaltuuston kokousta. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan.

Rantalaituri Selkäsaaren pohjoispäätyyn - alustavaa pohdiskelua - kyllä...

Rantalaituri Selkäsaaren pohjoispäätyyn - alustavaa pohdiskelua - kyllä... Olen puhunut ja kirjoittanut yli kymmenen vuotta, että Kemin Selkäsaaren pohjoispäätyyn, jos kevämatkailua on tarkoitus tosissaan kehittää, on rakennettava asiallinen rantautumislaituri. Asemakaavassa on sille merkattu alue Pohjoislaituri. Koska näyttää siltä, että sitä ei lähivuosina rakenneta, olemme pistäneet myssyn alle mietintään oman rantalaiturin rakentamisen Kemin kaupungin omistaman RT-tontin venepoukamaan. Venepoukamaan, jonka olemme kahteen kertaan ruopatun väylänpätkän yhteydessä teetättäneet ja tontin rantaa/tonttia muokkauttaneet. Jos Sinulla on hyviä vinkkejä asiaan liittyvänä - kerro. Mietinnässämme on kevytrakenteinen mutta tukeva laituri, joka on talveksi tarkoitus vetää maalle. Netissä näyttää olevan moniakin ihan toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, mutta mielellään käyttäisimme paikallista osaamista. Pistän Facebook-foorumille muutaman kuvan asiasta...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen herättyäni ja ulos katsellessani aistin kauniin ja aurinkoisen alkutalven pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -3 astetta suojaisessa auringonpaisteessa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään ja hoidan puuhuoltoa eli haen korillisen puita puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Kukaties teemme päivemmällä pienen sauvakävelylenkin. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan... Uteliaisuuttani käänsin lokakuun viimeisen täyden viikon esiin pöytäkalenteristani. Tiistaina yksi kokous illansuussa, torstaina Kemin kaupunginvaltuusto illansuussa, johon tuskin tarvitsee osallistua ja lauantaina Kemin taidemuseossa taidenäyttelyn avajaiset klo 13-15. Jälkiä historiassa - taidenäyttely on koottu OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmista ja se on osa OP Kemin Seudun 100-vuotisjuhlan ohjelmaa. Mielenkiintoista.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Alla olevan tekstin kirjoitin omalle Blogisivulleni 29.06.2017 muistellessani näkemyksiäni kunta- ja kuntayhtymäpolitiikasta. Palaan omalle työsaralleni eli Kemin Karjalahdelle, ammattikouluun, jota oltiin osittain alas ajamassa. Paine tuli Tornion suunnalta, johon kemiläiset kuntapäättäjät, osittain virkamiehetkin lähtivät mukaan. 1990-luvun loppupuoli oli Kemin ammattioppilaitoksessa mielenkiintoista aikaa. Ensin syntyi KEMI-TORNION AMMATTIOPISTO. Kemin ammattioppilaitos muuttui Tekniikan ja liikenteen Tervaharjun yksiköksi. Tervaharjun yksikkö tuntui monista hyvin oudolta, keksityltä. Erään paikallisen opettajakellokkaan mielestä Karjalahti ei ollut vetovoimainen, se oli vanha, rahvaanomainen ja "maalaismainen". Tervaharju iskee nuorten tajuntaan, hän junantuomana uhosi... No jaa - tuo ei ollut pienin murhe. Ammattioppilaitoksen silloinen rehtori oli kovassa puristuksessa muutosprosessin ollessa kiivaimmillaan, stressi iski aika-ajoin päälle. Luottamuspula päättäjien ja johtavien virkamiesten taholta oli ilmeinen. Kemissä koulutustoimenjohtajana oli Pekka Pasanen. Varsinainen päällepäsmäri. Viime vaiheissa rehtorin tehtäviä hoitivat silloinen apulaisrehtori Toivo Tapio ja sittemmin "velvollisuudesta" lehtori Urpo Selkälä. Siirtymävaiheessa rehtorin tehtävä siirrettiin tekun toimialajohtajan Matti Uusimäen peukalon alle, hän delegoi käytännön työn tekun lehtorille Heikki Salmelalle - myös Oulun miehiä. Heikki yritti parhaansa mutta... Monien välivaiheiden päätteeksi yksikölle haettiin koulutusalajohtajaa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymän hallitus päätti pistää viran julkiseen hakuun. Silloin elettiin jo kevättä 2000. Se kiinnosti myös minua. Miksi? Siksi, että minulla oli kohtalaisen hyvät opintopaperit, pedagoginen pätevyys, aikuiskasvatuksen approbatur-tutkinto, ammattikasvatushallinnon tutkinto ja kohtalaisen hyvä, monipuolinen työkokemus. Niin ja olihan minulla vuodesta 1981 kertynyt paikallista kokemusta eli melkein 20 vuotta. Yhteydet paikalliseen teollisuuteen olivat erinomaiset ja oltiin Kemian osastolla tehty merkittävää opetuksen kehittämistyötä: Jatkolinjatoteutukset, 2+1- kokeilut ja menestys TAT:n Kunnon Kumppanuus Kiikarissa-tapahtumassa, parhaiten hoidetuista työelämäsuhteista paikalliseen teollisuuteen, jne. ... Viimeksi mainittuun liittyvä kunniakirja käytiin pokkaamassa Helsingin Yliopiston juhlasalissa. Paikalla olivat apulaisrehtori Toivo Tapio, lehtori Urpo Selkälä ja minä. Kyseinen kunniakirja lienee edelleen Ammattiopisto Lappian tekniikan puolen aulatilassa Kivikankaalla raamitettuna. Panin hakemukset sisään koulutusalajohtajan virkaan, olin mukana haastatteluprosessissa ja jäin odottamaan päättäjien ratkaisua. Haluan erityisesti painottaa, että olin siinä vaiheessa yksikkömme koulutusalajohtajan virkaan ainoa pedagogisesti pätevä hakija. Mitä tapahtui? Virka jätettiin täyttämättä, Matti Uusimäki määrättiin vasemmalla kädellä hoitamaan hommaa. Hän delegoi tehtävän edelleen Heikki Salmelalle. Viran hakuaikaa jatkettiin. Mitä se käytännössä merkitsi? Poliittiset päättäjät hakivat "oikeaa=sopivaa" hakijaa! SDP oli saanut Kemissä niskalenkin Vasemmistoliitosta. Toisin sanoen nyt haettiin kunnon pesunkestävää demaria... Ja kas kummaa löytyihän sellainen, tällä kerralla pesunkestävä demari, Ammattiopiston rehtoriksi valitun Arja-Leena Jokisen ilmeisesti opiskelukaveri, tyttökaveri/-toveri Anna Maria Jääskeläinen. Kemin ammatillisen koulutuksen alasajo kiihtyi. Kysymys kuuluu: Vahvistuiko uskoni kuntapoliittiseen/kuntayhtymäpoliittiseen päätöksentekoon? Todettakoon, että edellisessäkin valintaprosessissa toteutui tuttu kaava eli valittiin henkilö mahdollisimman kaukaa... Minua oli kyselty 1990-luvun loppupuolella kuntavaaliehdokkaaksi. Taisi olla vuoden 1996 kuntavaalit tulossa. Silloinen Kemin Keskustan ykkösnyrkki, Pentti Ilvesluoto tiedusteli asiaa, kävin hänen luonaan tehtaalla tutkimuslaboratoriossa juttelemassakin. Ilmeisesti Pentti oli lämmennyt asialle huomatessaan jäähalliprojektin etenemisen. Olimmehan sitä käyneet porukalla esittelemässä Kemin kaupunginhallituksellekin. Kohteliaasti kieltäydyin kuitenkin ehdokkuudesta. Täytyy myöntää avoimesti, että em. koulutusalajohtajan valintaprosessikohellus kypsytti minuakin. Silloin kävi käytännössä ensimmäistä kertaa mielessäni, että olisiko sittenkin parasta lähteä hiukan lähempää seuraamaan, vaikuttamaan kuntapoliittiseen päätöksentekoon. Seuraavat kuntavaalithan olivat vuonna 2000. Lisätään nyt tuohon vielä se, että vuonna 2000 jäin osa-aikaeläkkeelle tehden keskimäärin 3-päiväistä työviikkoa. Väheneviä kontaktitunteja riitti useammalle opettajakollegalle, Siihen maailman aikaan olin vielä opettaja- ja insinöörijärjestökuvioissa mukana. Vuoden 2000 kuntavaaleissa lähdin mukaan Kemin Keskustan ryhmään sitoutumattomana ehdokkaana. Sitä on jatkunut näihin päiviin saakka. Tosin nykyään olen Keskustan jäsenmaksun maksava jäsen...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun mutta poikkeuksellisen aikaisin herätyn yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavantuntuisen alkutalven aamun läsnäolon. Taivaalla mielenkiintoinen valoilmiö: Lentokone oli laskeutumassa Kemiin. Mittarissa -9 astetta pakkasta. Tosiaan - heräsin näkemääni monipolviseen eläkkeellejäämisuneen enkä sen jälkeen saanut enää unenpäästä kiinni. Nousin aamukahvin tiputukseen ja paahtoleipien tekoon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän tulet päärakennuksen takkapesään. Tänäänkään ei ilmeisesti ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

"Lähdetkö ehdokkaaksi seuraaviin kuntavaaleihin?" minulta kysyttiin - taas kerran... Kysyjän ilmeestä ja kehonkielestä olin aistivinani, että oikeastaan hänen kysymyksensä kuului:" Et kai sinä enää lähde ehdokkaaksi kuntavaaleihin?" Olen ollut aiemmin aistivinani myös, että hän tuskin koskaan on minua äänestänyt. Hän on niitä kemiläisiä perusänkyröitä, jotka jaksavat urputtaa ja arvostella jatkuvasti päätetäänpä täällä mitä tahansa. Muun muassa hänelle olen useaan kertaan sanonut:" Lähde ihmeessä ehdolle kuntavaaleihin, kun sinulla tuntuu olevan sanottavaa asiasta kuin asiasta." Toistaiseksi häntä ei ole ehdokaslistoilla näkynyt. Kerroin hänelle, että vuoden 2021 kuntavaaleihin osallistumisesta tein päätöksen noin puolitoista vuotta aikaisemmin vuonna 2019 Py häinpäivänä. Jos saman tyyppistä ratkaisua ajattelisin, minun pitäisi asia päättää parin viikon sisällä. Niin - kerroin kysyjälle, että Kemiin kyllä tarvitaan potentiaalisia ehdokkaita, jotka yhdessä tuumin päätöksillään pistävät Kemin talousasiat kuntoon. Hiukan faktatietoa kuntavaaliaikataulusta... Aikataulut vuoden 2025 kuntavaaleissa Seuraavat kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13.4.2025. Muut tärkeät ajankohdat ovat seuraavat: äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): 21.2.2025 ehdokashakemusten jättöpäivä: 4.3.2025 ehdokasasettelun (ml. ehdokasnumerot) vahvistaminen: 13.3.2025 äänioikeusrekisteri lainvoimainen 1.4.2025 kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.4.2025 klo 16 ennakkoäänestys kotimaassa: 2. - 8.4.2025 ennakkoäänestys ulkomailla: 2. - 5.4.2025 tulosten vahvistaminen: 16.4.2025

Tuttu juttu - se on taas perjantai - kyllä...

Tuttu juttu - se on taas perjantai - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen ja kirkkaan alkutalven aamun läsnäolon. Mittarissa -7 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän puut päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole oikeastaan mitään tärkeää tekemistä. Niin - toki sen verran, että vaimoni kävi kaupoilla ja minä kävin Karjalahdella ABC-asemalla tankkaamassa. Edellinen kerta 14.09.2023, joten harvakseltaan näillä ajoilla tankilla joutuu käymään - onneksi. Katsotaan, mitä päivä tuo muuta vielä tullessaan. Täytynee seurata, mitä Kemissä, Meri-Lapissa, Lapissa, Suomessa ja maailmalla on tapahtunut. Onko mitään erityisen myönteistä...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavantuntuisen alkutalven pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa 15 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän tulet päärakennuksen takkapesään. Oikeastaan tänään ei ole mitään kummempaa tekemistä. Katsotaan, miten päivä tästä etenee...

Joka vanhoja muistelee, sitä...jne. ...

Joka vanhoja muistelee, sitä...jne. ... Olen muistaakseni alla olevasta kirjoittanut aikaiseminkin. Elämäntyöni liittyi opiskelun jälkeen opettajana olemiseen. Olin lehtori, ammattiaineiden opettaja ammattikoulussa ja vähin tuntiopettaja teknillisessä oppilaitoksessa, työväenopistossakin - Kemissä. Ammattiaineiden opettaja joutui/pääsi opettamaan varsinaisten ammattiaineiden lisäksi yhtä sun toista. Muun muassa ammattitaloutta, sittemmin taloustietoa. Luonnollisesti em. osa-alueen käytännön perustietoja. Rahasta, varallisuudesta intouduin melkein joka vuosi puhumaan ajan/iän funktiona. Havainnollistin sanomaani sen aikaisella - lähes koko luokan levyisellä - liitutaululla. Väriliiduin. Puhuin oppilailleni itse omalla työllä hankitusta varallisuudesta/omaisuudesta - en esimerkiksi mahdollisesti perintönä saadusta varallisuudesta. Jokainen ihminen on syntymähetkenä nollilla. Muistaakseni kerroin, että mielestäni ihanteellisessa tilanteessa varallisuus/omaisuus myös kuoleman hetkellä tulisi olla nollilla. Toisin sanoen kukin oman elämänkaarensa aikana olisi pystynyt elämään täysipainoista henkilökohtaista elämää - lähimmäisiään elämänsä aikana taloudellisesti tukien - niin, että kalkkiviivoilla ei ole enää enemmälti jaettavaa/yhteiskunnan verotettavaa... Näinhän se tosielämässä hyvin harvoin toteutuu. Henkilölle, joka on saanut olla työelämässä ja elänyt tavallista/säästeliästä elämää, tahtoo pakostakin jäädä jonkin verran "vanhuuden varalle". Toisaalta hyvä niin. Niin - tuo mainitsemani liitutaulu on puu- ja varastokatoksessamme kahdessa osassa "välikattona". Sain sen siirretyksi - luvan saatuani - Karjalahdelta Kainuunkadulle siinä vaiheessa, kun työpajarakennusta aletiin purkamaan nykyisen Kemin Prisman tieltä. Opetus siirtyi Kivikankaalle. Jäin sieltä - mielestäni täysin ansaitsemalleni - eläkkeelle lokakuussa vuonna 2008.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen, kirkkaan ja aurinkoisen alkutalven pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -5 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Tänään(kään) ei ole juuri mitään tärkeää tekmistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta hetki sitten - käsin tiskatessani - kävi mielessä väittämä, että matkailu avartaa. Ajatus liittyi joidenkin maailman tämänhetkisten ykköspäättäjien matkustussuunnitelmiin, joista osa on jo toteutunut. Itäisen naapurimme Venäjän diktaattori on matkustanut toisen diktaattorin luo Kiinaan. Väitetään, että edellä mainittu on jälkimmäisen sylikoira. Mene ja tiedä. Kiinaan on myös matkustanut Euroopasta ainoastaan Unkarin EU-änkyrä. Hänen väitetään olevan itäisen naapurimme diktaattorin sylikoira - todistettavasti. Mahtaako tuolla Kiinassa olla myös Pohjois-Korean diktaattori, jos, niin se on mennyt ohi silmieni... Yhdysvaltain ulkoministeri on ollut liikkeellä Lähi-Idässä. Lähinnä tuo Gasan-Hamasin/Israelin konflikti on ykkösasiana. Mediatietojen mukaan Yhdysvaltain presidenttikin on niillä nurkilla huomenna. Ilmeisesti hiukan rauhoittelemassa Israelin ykköstykin sota-aikeita. Jossakin vilahti uutinen, että Ukrainan presidenttikin käväisee sodidaarisuussyistä Israelissa. Mene ja tiedä. Kukaties olisi parasta olla kotinurkilla Ukrainassa. Täällä Suomen Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadulla on rauhallista - ainakin toistaiseksi...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kirkkaan ja tyvenen alkutalven pakkasaamun läsnäolon. Mittarissa -1 aste pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Voi olla, että päivemmällä hoidan Pikkupuolen puuhuoltoa viemällä ainakin yhden betonikärryllisen klapeja - sekä koivu- että kuusiklapeja - "lämpenemään". Tänään ei taida juuri muuta tärkeää tekemistä olla, ollaan nyt sitten vaan. Sen verran nyt ainakin, että vaimoni lähti hetki sitten asioille ja minä päätin loihtia päärakennukseemme huumaavan pullantuoksun. Esipaistettuja Pirkka-vehnäpullia (14 kpl) paistettu - puolet kanelipulliksi ja toinen puoli tavallisiksi pulliksi... Katsotaan, mitä päivä tuo muutoin tullessaan...